3095-87971 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 16.05.2005 16:28 Teppo Niemi  
  Kyllähän Dm8-9 vaunut voidaan kääntää 22 m lavalla. Pelivaraa ei jää kuitenkaan ruhtinaalisesti. Silloin kuin huolto toimi Pasilassa eli syksyyn 1979 asti Dm8-9 moottorivaunuja jouduttiin kääntämään esim moottorinvaihdon ja muiden suurten remonttien jälkeen. Tämän jälkeen on käännetty vain muodostettaessa "sekapareja" tai yksinäisen vaunun konepajareissuihin liittyen.
kuva 16.05.2005 15:35 Teppo Niemi  
  Enpä uskalla sanoa lavan ikää. Pitäisi luntata 22 m lavan piirustuksissa olevasta luettelosta. Ukko-pekka ja risto kääntyvät kyllä 20 m lavalla, eli mitoituksessa lienee huomioitu mahdollinen veturien koon kasvu jatkossa.
kuva 16.05.2005 10:04 Teppo Niemi  
  Olin 1997 Viipurissa ja siellä oli lähes tuliterä (= n. 4 kk ikäinen) Plasser&Theurerin tukemiskone. Maurin kysymykseen en voi vastata muuta kuin, että voi olla myös ihan uutenakin hankittu.
kuva 16.05.2005 08:08 Teppo Niemi  
  Lyhty näyttäisi olevan tanskalaisvalmisteisen Tk3 -veturin puskinlyhty
kuva 10.05.2005 08:15 Teppo Niemi  
  Enpä osaa kertoa päivämääristä, mutta ensimmäisiä odottavia hommia on pääsäiliöiden irroitus vesipainekoetta varten ja tarkastuksen jälkeen takaisin, sitten vielä käyttötarkastus. Sisäpuolinen tarkastus niille tehtiin viime syksynä.
kuva 09.05.2005 16:50 Teppo Niemi  
  Joonalle. Eiköhän se sovi yhtä hyvin kuin esim Alankomaissa käytetyt sikäläiset junat, kuin myös veturivetoiset taajamajunat (RE) Saksassa. Saksalaisesta kaksikerrosvaunuista on omakohtaisia kokemuksia Berliinin lähiliikenteessä ruuhka-aikana, enkä havainnut kylläkään mitään ongelmia.
kuva 09.05.2005 16:46 Teppo Niemi  
  Ja eikös Tk3:kin ole tavarajunaveturi. Ja silti sitä käytetään Porvoossa matkustajajunien vetoon. Eikä siinä ole mitään ihmeellistä. Tk3-vetureita on käytetty NORMAALILIIKENTEESSÄ (vakinaisena koneena) henkilöjunissa mm. (Hki-) Kerava - Porvoo. Ristoja on samoin käytetty henkilöjunissa Helsinki - Riihimäki ja rinnan Hr1 sarjan kanssa H213 Helsinki - Toijala, H771/H772 Kouvola-Pieksämäki. Ja juhlapyhin Tr1 sarjalla on vedetty jopa pikajunia.
kuva 02.05.2005 10:46 Teppo Niemi  
  Eli vastataanpa Kasimirin kysymyksiin hieman lisää: Rt-vaunuista muutettiin Rty vaunuja, koska venäläiset normit vaativat muutoksia vaunuihin. Eräs muutos oli laakeripesien alle asennetut suojat, joiden tarkoituksena oli estää aiheetomat venäläisten kuumakäynti-ilmaisimien hälytykset. Ensimmäinen Rty meni hylkyyn Kausalassa tapahtuneessa tasoristeysmällissä 13.1.1995. Tämä korvattiin v. 95 muutetulla vaunulla. Mauri vastasi sinulle syyn Rt/Rty vaunujen poistosta. Samoihin aikoihin poistettiin myös kaksi Cmc vaunua käytöstä. Näissä vaunuissakin oli SIG-telit. Silloin kun ne maalatiin, olivat Rx-vaunut vasta rakenteilla ja IC-juniin tarvittiin tyyliin sopivat ravintolavaunut.
kuva 14.04.2005 13:40 Teppo Niemi  
  Kyllä, ja se isompi reikä on virtamittarin reikä.
kuva 14.04.2005 13:39 Teppo Niemi  
  Mutta minäpä olen, joskaan en Suomessa. Meiningenin liikennepaikalla Saksassa 1990-luvun loppupuolella sellainen odotteli ratapihalla ilmeisestikin konepajalle pääsyä. Veturi muistutti DR:n Br 106 (DDR:n aikainen tunnus).Oli outoa nähdä dieselin näköinen veturi varustettuna virroittimella. Kyseisen veturityypin tunnusta en tiedä, liekö joku teollisuusveturi.
Suomalaisten vempujen parivedosta löytyy kuva esim. https://vaunut.org/kuvasivu.php/4313.html
kuva 12.04.2005 16:12 Teppo Niemi  
  Muuntajan lastauspaikan kiskot.
kuva 12.04.2005 16:10 Teppo Niemi  
  Ei nämä kiskot ole jäänyt pois oikaisussa, vaan ne ovat myöhemmin paikalle rakennettuja muutajien kuormausta tai purkamista varten. Vaihdetta ei käytön vähäisyyden vuoksi ole kuitenkaan pantu rataan, vaan tarvittaessa kiskot siirretään kohti muuntajan lastauspaikkaa.
kuva 12.04.2005 15:12 Teppo Niemi  
  Fh-vaunujen lämmitys hoidetaan matkan aikana muistaakseni nestekaasulämmittimellä. Eli vaunussa ei ole kaminaa kuten F, Fo ja EFi vaunuissa on.
kuva 12.04.2005 08:18 Teppo Niemi  
  Niinpä on. 142 rungot tulivat Porista ja Tampereelta, (pe, la, su Porista, Raumalta ja Tampereelta). Käytännössä 140 km/h päästiin hyödyntämään vasta 1980-luvulla Kerava - Tampere - (parkano -) Seinäjoki ja Riihimäki - Lappeenranta väleillä. Aikataulut eivät kuitenkaan juurikaan kiristyneet, toisaalta junien teho ei antanut mitenkään hyvää kiihtyvyyttä 120 - 140 km/h. Ilman keskivaunua kiihtyvyys oli parempi, siitä on omakohtaisia kokemuksia kun jo museojuna-aikana käytettiin vaunu pyöräsorvissa Oulussa. Kuljettajana oli Seinäjoen matkaneuvoja Haikola.
kuva 11.04.2005 08:29 Teppo Niemi  
  Repe, Kyllähän täällä Suomenmaassakin on löytynyt ihan vastaavia, ja jopa matalampiakin. Sattuisikohan jollakin olemaan kuvia Helsingin (Helsinki asema) raiteiden 13 ja 14 laitureista silloin kuin ne olivat puulaitureita.
kuva 08.04.2005 14:50 Teppo Niemi  
  "Torpedoiksi" sanotaan vasemman puoleisen käyntisillan alla olevaa kaksinajokaapelin säilytysputkea. Aikaisemmin kaksinajokaapelin säilytyspaikka oli veturin katossa, josta se työturvallisuuden vuoksi siirrettiin käyntisillan alla olevaan putkeen.

(Torpedoiksi sanotaan myös puukoristen vaunujen kattotuulettimia)
kuva 08.04.2005 11:10 Teppo Niemi  
  TommiH:lle: Yhdessäkään Dr13 (Hr13) veturissa ei ole ollut Vatpti tai SA3 -kytkintä.
kuva 08.04.2005 11:08 Teppo Niemi  
  Kyllä kaikki pohjoisen junat kiersivät Haapamäen kautta, ennen kuin Parkanon rata valmistui. Ja juuri oikoradat aiheuttivat Haapamäen hiljentymisen.
kuva 07.04.2005 08:19 Teppo Niemi  
  Jos tutkii toista kuvaa, niin en voi tulla muuhun päätelmään kuin Harri, eli paikka on Korkeakoski
kuva 07.04.2005 08:16 Teppo Niemi  
  Lennätinlinjat eivät taas sovi Pekka7 arvaukseen, mutta jos osa5 arvaukseni on oikein, niin juna on lähestymässä Haapamäkeä Jyväskylän suunnalta noin km 302,5 (Eli Haapamäki-Kolho tien ylikulkusillan kohdalla)
kuva 07.04.2005 08:11 Teppo Niemi  
  Radan varressa on kahdet lennätinlinjat, vasemmalla Posti-Telen ja oikealla VR:n. Eita on ollut muutaman kerran Haapamäen junien vaunustona silloin, kun teräsvaunuja on haalittu muuhun käyttöön. Eli näillä tiedoin veikkaan Kolhoa, (Lähellä Vilppula-Keuruu tien siltaa).
kuva 06.04.2005 14:12 Teppo Niemi  
  Jokke, ei nyt sentään. Lari on tainnut vain viettää lomapäiviä talveen valmistaututuvassa Austraaliassa.
kuva 05.04.2005 14:40 Teppo Niemi  
  Ei minulla ole. Mutta muistaakseni jossakin Resiina-lehdessä oli juttu avattavista silloista. Muutamia tälläisia siltoja tulee kuitenkin mieleen: Sokojoki (Lieksa), Raisionjoki (Turku, Pansion radalla, 1930-luvulla siltaonnettomuus), Leppälahti (Vaajakoski-Lievestuore, myöh. 1980-luvulla korvattu betonijänteellä). Kiinteällä uudella sillalla korvttuja ovat mm. Aulangon silta Hämeenlinnassa, Salonjoki Salossa sekä Punkasalmi Punkaharjulla. Okeskiran mainitsema Uimaharjun silta on läppäsilta, joskin aikaisemmin lähempänä asemaa ollut silta oli kääntösilta.
kuva 05.04.2005 14:04 Teppo Niemi  
  Löytyyhän niitä vielä lisää: Helsingin satamarata: Hietalahden kääntösilta. (Varkaudessahan niitä on jopa kaksin kappalein: Pirtiniemi ja Taipaleen kanava.) Luettelo niistä löytyy: http://www.rhk.fi/maaraykset/jt/jt/Jtt.pdf kohdasta 2.33. Lisäksi rataverkolla on jäljellä muutamia kiinteiksi silloiksi muutettuja avattavia siltoja.
kuva 05.04.2005 08:20 Teppo Niemi  
  Kyllähän ne poikkeaa aika lailla. Esim. vempua lähin olisi lännen puolella pienehkö V65 / 265 sarja, idän puolelta taas vastaava lienee Br 106 / 246 sarja. Molempien yhtäläisyys päättyy pyörästöjärjestykseen. Mitä taas voitaisiin pitää saksalaisena deeverinä? Orot ovat kyllä huomattavat. Ja vielä jos 294 sarjaa vertaa suomalaiseen seepraan, niin voisi todeta 294 olevan radio-ohjatun.
kuva 04.04.2005 11:35 Teppo Niemi  
  Rautatien avojohtolinja on purettu Haapamäen ja Oriveden väliltä kokonaan, Mutta Telen linjaa on jäljellä jonkin verran Haapamäen ja Kolhon välillä. Mutta tämäkään linja ei ole enää yhtenäinen, mm uusien vastapenkereiden kohdalta linja on purettu.
kuva 01.04.2005 08:14 Teppo Niemi  
  Veturi meni Venäjälle Lokakuun rautatiemuseoon Pietariin vasta 1990-luvun lopussa. Ellei veturi olisi mennyt sinne, olisi se päätynyt romuksi. Olin itse mukana veturin hinauksessa Haapamäeltä Pieksämäen ja Savonlinnan kautta Imatrankoskelle. Hinausjunan kokoonpano oli Dv15 1991 + Tk3 1105 + Po + Hka. Venäläisten jatkohinaus Imatrankoskelta ei mennyt aluksi nappiin. Veturia hakemaan tulleelle M62-veturille tuli ylimääräinen Viipurin keikka ennen kuin veturin rajan ylitys onnistui. M62-veturi kun tarvitsi lisävarusteiksi puskimet!
kuva 31.03.2005 16:30 Teppo Niemi  
  Riippuu ihan siitä mitä haluaa. Jos haluaa toimia enemmänkin käytännön töissä niin silloin Porvoo. SRHS järjestää taas retkiä ja kunnostustalkoita eri puolille maata.
kuva 31.03.2005 15:07 Teppo Niemi  
  Ensimmäinen yksikkö Poriin, toinen ma-to Tampereelle, pe-su Raumalle, viimeinen Haapamäen kautta Seinäjoelle.
kuva 31.03.2005 15:04 Teppo Niemi  
  Ilmeisesti Jokke tarkoittaa Eskolasta Lestijoen alueelle johtanutta metsähallituksen rataa. Kyseinen rata oli kapearaiteinen, raideleveydeltään 750 mm. Rata on purettu 1960-luvun alussa. Veturitallit ovat Eskolassa jäljellä kylätalona.
kuva 31.03.2005 11:23 Teppo Niemi  
  Onhan se juuri sama veturi, mikä nyt on Haapamäellä mustana.
kuva 31.03.2005 08:38 Teppo Niemi  
  Eero tarkoittanee ilmeisesti nivellukkoa, joka on poistumassa olevaa tyyppiä. Vaihteenlukkojen (joihin siis nivellukkokin kuuluu) tehtävänä on varmistaa vaihteen kieleen kiinnipysyminen tukikiskossa. Ja se on eri asia kuin lukitus. (Suomessa on sähkökääntölaitteiden sisäänrakennettujen lukkojen lisäksi ollut käytössä haka-, nivel- ja kiilalukoja, joista nykyisin asennetaan vain viimeksimainittuja). Vaihteenlukkojen toimintaa on selostettu esim. Turvalaiteopissa.
kuva 31.03.2005 08:29 Teppo Niemi  
  Lintsin radan veturin esikuvana on ollut silloin uusi saksalainen sähköveturi E03, joka myöhemmin tunnettiin 103:na.
kuva 31.03.2005 08:24 Teppo Niemi  
  Jorman kommentti kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/12493.html on vastaus pariin kysymykseesi.
kuva 30.03.2005 16:21 Teppo Niemi  
  Kuusamon kenttärata oli Saksalaisten käytössä. Eli olettaisin yhden mahdollisuuden olevan Ylä-Syvärin Rautatien (Y-SR), joka erkani Pajan / Pajusuon liikennepaikalta Äänisen rannalle. Museorautatieyhdistys ry on julkaissut radasta kirjan n. 25 vuotta sitten. Kirjassa on kaavakuvat radan vetureista, eli niihin voisi verrata.
kuva 30.03.2005 16:15 Teppo Niemi  
  Vaikka ikä aiheuttaa kyllä rajoituksia moniin tehtäviin (esim. liikenneturvallisuustehtävät), monet ovat aloittaneet jo samassa iässä Kasimirin kanssa. Eli otahan rohkeasti yhteyttä johonkin museoyhteisöön.
kuva 30.03.2005 16:07 Teppo Niemi  
  Nimen omaan uusi tunneli. Vanha tunnelihan puhkaistiin 1917 ja avattiin liikenteelle seuraavana vuonna. Vanhasta tunnelista löytyy kuvia mm. https://vaunut.org/kuvasivu.php/2581.html ja uudesta https://vaunut.org/kuvasivu.php/2579.html
kuva 30.03.2005 16:01 Teppo Niemi  
  Ainakin raiteen kunto ei täyttäne RHK:n määräyksiä. Kun kävin romutuspaikalla ennen lumien tuloa, raide ei ollut liikennöitävässä kunnossa. Siksi kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/9426.html kommentissa mainittu siirto jäi "puolitiehen". Täytyy vain toivoa, että Keuruun Matkailu Oy tuntee RHK:n määräykset paremmin kuin Tukesin painelaitemääräykset.
kuva 30.03.2005 08:19 Teppo Niemi  
  Hupsista, olenpa kirjoittanut pieleen, olisi pitänyt kirjoittaa Porvoon. Edelliseen kommenttiin viitaten, toivon että Kasimir liittyisi jonkun yhteisön aktiiviporukkaan. Projekteista ei todellakaan ole pulaa....
kuva 29.03.2005 17:11 Teppo Niemi  
  Ja jos niitä halutaan vielä nähdä liikuvan vaatii se työpanosta. Esim 2216 pääsäiliöille on tehtävä painekoe, eli ne pytyt on otettava sitä varten pois veturin alta.
kuva 29.03.2005 17:08 Teppo Niemi  
  Olisikohan syytä pyrkiä keskittymään jo nyt museokäyttöön varatun kaluston säilymiseen. Ehkäpä voisit liittyä johonkin museoyhteisöön, esim. Porhaan, Pormoon museorautatiehen, Haapamäen museoveturiyhdistykseen, Musoveturiseuraan tai vastaaviin kapearaideyhteisöihin.
kuva 29.03.2005 08:15 Teppo Niemi  
  Tarvittaessa, eli välillä saattaa olla jopa yli kuukauden väli, kun taas toisaalta satetaan käydä perättäisinä päivinä. Keskimäärin noin 1 - 2 krt viikossa.
kuva 24.03.2005 13:06 Teppo Niemi  
  Mitenkähän monta "väärään junaan" eksymistä on tapahtunut esim. Hamburg Hbf:llä jossa jollakin reisullani samalta raiteelta lähti junat Kieliin sekä Neumünsterin että Lübeckin kautta lähtöaikojen ollessa hyvin lähellä toisiaan. (toinen eteläpäästä Lübeckin kautta ja toinen pohjoispäästä Neumünsterin kautta)
kuva 23.03.2005 08:23 Teppo Niemi  
  Toisaalta suomalaisetkin harrastivat aivan samanlaista. 1960-luvun puolivälissä rakennettiin syrjäraide Kauniaisten asemalta SOK:n suuusvarastolle (Nykyinen Inex Partners). Kyseinen raide kiskoitettiin kokonaisuusdessaan eriparijatkoin. Ja kaarteet pysyivät hyvin ilman "kulmia" koko raiteen olemassa olon ajan. Nynnykin voisi tutkia kiskojatkoksia myös kapitalistisissa maissa, eritoten USA:ssa ennen toista maailmansotaa. Eriparijatkokset säästivät toisaalta raiteen kunnossapidossa, mutta rasittavat taas kalustoa enemmän. Leppävaaran kaupunkirataa kiskotettaessa ennen hitsauksia oli myös jatkokset monin paikoin miten sattuu.
kuva 18.03.2005 10:54 Teppo Niemi  
  Silloin kuin henkilöliikenne (paikallisliikenne) loppui rataosilta Kouvola - Vainikkala ja Simola - Lappeenranta. Muistaakseni se oli toukokuussa 1977. Viimeinen vakinainen pysähtyvä matkustajajuna oli Lappeenranta - Simola - Kouvola -juna.
kuva 17.03.2005 16:21 Teppo Niemi  
  Mankin seisake: Puulaituri, L-juna.
kuva 15.03.2005 14:34 Teppo Niemi  
  Ja MRY:n syysretkillähän on myöhemminkin ollut taipumus mennä pidemmälle kuin tarkoitettiin, etenkin jos portit ovat auki, eikä kieltotauluja näy missään. Monessa paikassa kun lähdetään siitä, että raiteita pitkin ei tule asiatonta porukkaa, etenkin kun eriasteiset säädökset ovat kieltäneet kieltäneet radallakulun .... Tälläisesta voisi mainita esim. Suolahden festarit silloin aikoinaan.
kuva 15.03.2005 08:38 Teppo Niemi  
  Ei ole. Siellä on sensijaan liitätämahdollisuus verkkoselostuksen mukaan 240/400 V 63 A, jollaisesta tässäkin on kyse.
kuva 15.03.2005 08:30 Teppo Niemi  
  Mielestäni DB:n kuskien ajotyyyli pääsee oikeuksiinsa, kun perässä on pari lähiliikennevaunua (ex Bn) ja koneena Br155. Etenkin kun juna on myöhässä.
kuva 10.03.2005 11:23 Teppo Niemi  
  Kunpa olisikin "kiertolista" ko päivälta tai edes peruslista kyseiseltä keväältä tallella, voisin yrittää vastata HT:n kysymykseen. Kierroissa tapahtui perinteisesti muutoksia myös aikataulukausien välissä, esim, elokuun puolivälissä, syyskuun lopulla, joulukuun alussa. Eli HT:n kysymykseen on vaikea vastata.
kuva 09.03.2005 13:27 Teppo Niemi  
  Samille. Kyllä, kunhan on saanut käyttöön ensin varmistuslukon avaimen (joko junasuorittajalta (tai kauko-ohjaajalta eli kaukolta)).
<<   >>