Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	31.03.2005 16:30	Teppo Niemi
		Riippuu ihan siitä mitä haluaa. Jos haluaa toimia enemmänkin käytännön töissä niin silloin Porvoo. SRHS järjestää taas retkiä ja kunnostustalkoita eri puolille maata.
	31.03.2005 15:07	Teppo Niemi
		Ensimmäinen yksikkö Poriin, toinen ma-to Tampereelle, pe-su Raumalle, viimeinen Haapamäen kautta Seinäjoelle.
	31.03.2005 15:04	Teppo Niemi
		Ilmeisesti Jokke tarkoittaa Eskolasta Lestijoen alueelle johtanutta metsähallituksen rataa. Kyseinen rata oli kapearaiteinen, raideleveydeltään 750 mm. Rata on purettu 1960-luvun alussa. Veturitallit ovat Eskolassa jäljellä kylätalona.
	31.03.2005 11:23	Teppo Niemi
		Onhan se juuri sama veturi, mikä nyt on Haapamäellä mustana.
	31.03.2005 08:38	Teppo Niemi
		Eero tarkoittanee ilmeisesti nivellukkoa, joka on poistumassa olevaa tyyppiä. Vaihteenlukkojen (joihin siis nivellukkokin kuuluu) tehtävänä on varmistaa vaihteen kieleen kiinnipysyminen tukikiskossa. Ja se on eri asia kuin lukitus. (Suomessa on sähkökääntölaitteiden sisäänrakennettujen lukkojen lisäksi ollut käytössä haka-, nivel- ja kiilalukoja, joista nykyisin asennetaan vain viimeksimainittuja). Vaihteenlukkojen toimintaa on selostettu esim. Turvalaiteopissa.
	31.03.2005 08:29	Teppo Niemi
		Lintsin radan veturin esikuvana on ollut silloin uusi saksalainen sähköveturi E03, joka myöhemmin tunnettiin 103:na.
	31.03.2005 08:24	Teppo Niemi
		Jorman kommentti kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/12493.html on vastaus pariin kysymykseesi.
	30.03.2005 16:21	Teppo Niemi
		Kuusamon kenttärata oli Saksalaisten käytössä. Eli olettaisin yhden mahdollisuuden olevan Ylä-Syvärin Rautatien (Y-SR), joka erkani Pajan / Pajusuon liikennepaikalta Äänisen rannalle. Museorautatieyhdistys ry on julkaissut radasta kirjan n. 25 vuotta sitten. Kirjassa on kaavakuvat radan vetureista, eli niihin voisi verrata.
	30.03.2005 16:15	Teppo Niemi
		Vaikka ikä aiheuttaa kyllä rajoituksia moniin tehtäviin (esim. liikenneturvallisuustehtävät), monet ovat aloittaneet jo samassa iässä Kasimirin kanssa. Eli otahan rohkeasti yhteyttä johonkin museoyhteisöön.
	30.03.2005 16:07	Teppo Niemi
		Nimen omaan uusi tunneli. Vanha tunnelihan puhkaistiin 1917 ja avattiin liikenteelle seuraavana vuonna. Vanhasta tunnelista löytyy kuvia mm. https://vaunut.org/kuvasivu.php/2581.html ja uudesta https://vaunut.org/kuvasivu.php/2579.html
	30.03.2005 16:01	Teppo Niemi
		Ainakin raiteen kunto ei täyttäne RHK:n määräyksiä. Kun kävin romutuspaikalla ennen lumien tuloa, raide ei ollut liikennöitävässä kunnossa. Siksi kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/9426.html kommentissa mainittu siirto jäi "puolitiehen". Täytyy vain toivoa, että Keuruun Matkailu Oy tuntee RHK:n määräykset paremmin kuin Tukesin painelaitemääräykset.
	30.03.2005 08:19	Teppo Niemi
		Hupsista, olenpa kirjoittanut pieleen, olisi pitänyt kirjoittaa Porvoon. Edelliseen kommenttiin viitaten, toivon että Kasimir liittyisi jonkun yhteisön aktiiviporukkaan. Projekteista ei todellakaan ole pulaa....
	29.03.2005 17:11	Teppo Niemi
		Ja jos niitä halutaan vielä nähdä liikuvan vaatii se työpanosta. Esim 2216 pääsäiliöille on tehtävä painekoe, eli ne pytyt on otettava sitä varten pois veturin alta.
	29.03.2005 17:08	Teppo Niemi
		Olisikohan syytä pyrkiä keskittymään jo nyt museokäyttöön varatun kaluston säilymiseen. Ehkäpä voisit liittyä johonkin museoyhteisöön, esim. Porhaan, Pormoon museorautatiehen, Haapamäen museoveturiyhdistykseen, Musoveturiseuraan tai vastaaviin kapearaideyhteisöihin.
	29.03.2005 08:15	Teppo Niemi
		Tarvittaessa, eli välillä saattaa olla jopa yli kuukauden väli, kun taas toisaalta satetaan käydä perättäisinä päivinä. Keskimäärin noin 1 - 2 krt viikossa.
	24.03.2005 13:06	Teppo Niemi
		Mitenkähän monta "väärään junaan" eksymistä on tapahtunut esim. Hamburg Hbf:llä jossa jollakin reisullani samalta raiteelta lähti junat Kieliin sekä Neumünsterin että Lübeckin kautta lähtöaikojen ollessa hyvin lähellä toisiaan. (toinen eteläpäästä Lübeckin kautta ja toinen pohjoispäästä Neumünsterin kautta)
	23.03.2005 08:23	Teppo Niemi
		Toisaalta suomalaisetkin harrastivat aivan samanlaista. 1960-luvun puolivälissä rakennettiin syrjäraide Kauniaisten asemalta SOK:n suuusvarastolle (Nykyinen Inex Partners). Kyseinen raide kiskoitettiin kokonaisuusdessaan eriparijatkoin. Ja kaarteet pysyivät hyvin ilman "kulmia" koko raiteen olemassa olon ajan. Nynnykin voisi tutkia kiskojatkoksia myös kapitalistisissa maissa, eritoten USA:ssa ennen toista maailmansotaa. Eriparijatkokset säästivät toisaalta raiteen kunnossapidossa, mutta rasittavat taas kalustoa enemmän. Leppävaaran kaupunkirataa kiskotettaessa ennen hitsauksia oli myös jatkokset monin paikoin miten sattuu.
	18.03.2005 10:54	Teppo Niemi
		Silloin kuin henkilöliikenne (paikallisliikenne) loppui rataosilta Kouvola - Vainikkala ja Simola - Lappeenranta. Muistaakseni se oli toukokuussa 1977. Viimeinen vakinainen pysähtyvä matkustajajuna oli Lappeenranta - Simola - Kouvola -juna.
	17.03.2005 16:21	Teppo Niemi
		Mankin seisake: Puulaituri, L-juna.
	15.03.2005 14:34	Teppo Niemi
		Ja MRY:n syysretkillähän on myöhemminkin ollut taipumus mennä pidemmälle kuin tarkoitettiin, etenkin jos portit ovat auki, eikä kieltotauluja näy missään. Monessa paikassa kun lähdetään siitä, että raiteita pitkin ei tule asiatonta porukkaa, etenkin kun eriasteiset säädökset ovat kieltäneet kieltäneet radallakulun .... Tälläisesta voisi mainita esim. Suolahden festarit silloin aikoinaan.
	15.03.2005 08:38	Teppo Niemi
		Ei ole. Siellä on sensijaan liitätämahdollisuus verkkoselostuksen mukaan 240/400 V 63 A, jollaisesta tässäkin on kyse.
	15.03.2005 08:30	Teppo Niemi
		Mielestäni DB:n kuskien ajotyyyli pääsee oikeuksiinsa, kun perässä on pari lähiliikennevaunua (ex Bn) ja koneena Br155. Etenkin kun juna on myöhässä.
	10.03.2005 11:23	Teppo Niemi
		Kunpa olisikin "kiertolista" ko päivälta tai edes peruslista kyseiseltä keväältä tallella, voisin yrittää vastata HT:n kysymykseen. Kierroissa tapahtui perinteisesti muutoksia myös aikataulukausien välissä, esim, elokuun puolivälissä, syyskuun lopulla, joulukuun alussa. Eli HT:n kysymykseen on vaikea vastata.
	09.03.2005 13:27	Teppo Niemi
		Samille. Kyllä, kunhan on saanut käyttöön ensin varmistuslukon avaimen (joko junasuorittajalta (tai kauko-ohjaajalta eli kaukolta)).
	09.03.2005 13:22	Teppo Niemi
		Ei välttämättä mikään Suomeen liikkuvien erikoisuus. Ison profiilin vaunuillahan on ajettu myös Saksaan (Berlin-Lictenberg). Ilmeisesti venäläinen kalusto on älykkäämpää kuin suomalainen (vrt esim kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/327.html kommentteja)
	09.03.2005 08:39	Teppo Niemi
		Näihin aikoihin P136 oli harvoja Dr12 vetoisia pikajunia rantaradalla, ja junan peruskokoonpano oli CEi + Eit + EFi. Ja EFi oli melkein junan "nimikkona" - 22393.
	09.03.2005 08:37	Teppo Niemi
		P123 / P124 olivat kesäaikatauluun saakka Dm8/9 junilla, ja ainakin v. 1984 oli myös "palapelijuna". Ensimmäinen yksikkö jatkoi Uuteenkaupunkiin (Kalarantaan). Porkkanolla on ollut koko kaukoliikennekauden (lukuunottamatta viimeistä syksyä) runsaastikin irroituksia ja kytkentöjä, enkä muista kuulleeni, että niissä olisi ollut ongelmia.
	09.03.2005 08:30	Teppo Niemi
		Silloinen P93 oli kunnon "palapelijuna" Helsingistä lähtien rungot olivat: 1. Jyväskylä (Perjantaisin Pieksämäki) (Paluu P94 2. runkona Helsinkiin) 2. Jyväskylä (Paluu P92 Helsinkiin) 3. Tampere, josta P108 Turkuun (perjantaisin Jyväskylä, josta paluu lauantaina P94 2. runkona)
	08.03.2005 16:22	Teppo Niemi
		Täytyypä kuitenkin vastata nimettömällekin noin vuoden kuluttua: Aamutavarajuna Turku - Naantali oli Dr13 vedolla, ja se tuli junan toiseen päähän viemään junan Helsinkiin P126A:na. Nämä veturit palasivat Turkuun taas tavarajunan keulalla.
	08.03.2005 08:53	Teppo Niemi
		Näinhän se oli. Viimeinen säännöllinen yöpyjä oli juuri Tka3. Ainakin vuonna 1990 Haapamäen iltajunan vaunut tulivat Helsingistä vain perjantaisin (ja muistaakseni myös sunnuntaisin).
	08.03.2005 08:50	Teppo Niemi
		Ja kun Haapamäellä maalattiin Dm9 5123 + CEiv 5612 + Dm9 5124, niin maalisävytiedot saatiin juuri HKL:n kautta.
	03.03.2005 12:36	Teppo Niemi
		Mikäänhän ei estä agrekaattivaunun käyttöä (vrt. esim. Sibelius, jossa agrekaattivaunun käytöstä on vaihdettu kommentteja aikaisemmin.) Mutta käytännön syy viimeaikaisissa Salpausselälle ajetuissa junissa on, että sähköntarve voidaan pääosin hoitaa sähköveturista. Ja jos viittaat edelliseen kommetiin, niin vastaus taas on että agrekaattivaunut ovat tarpeeseen nähden väärissä paikoissa.
	03.03.2005 10:49	Teppo Niemi
		pk:lle: Kyllä Hankopaana B1-ratana on ollut hururata. Onpa Karjaalla Huru-vetoinen Riihimäelle lähtenyt tavarajuna 1970-luvulla ajettu turvaraiteen raidepuskimen läpi, edelleen tien yli ja penkalta alas. K.Y:n arvausta vastaan sotii se, että Otalammella ei ole ollut valo-opastimia, vaan semafoorit, jotka poistettiin miehityksen loputtua. Tämän jälkeen Otalammella on ollut vain liikennepaikkamerkit.
	03.03.2005 08:36	Teppo Niemi
		Ei, sillä ainoa Ttv:n liitevaunu Lv-Lko 1 meni romuksi jo 1980-luvun puolivälin tienoilla. Vaunu oli entinen EFia (eli pienipyöräinen Dm6 liitevaunu)
	03.03.2005 08:33	Teppo Niemi
		Lennätinlinja oikealla, jotenka juna on (eräin poikkeuksin) menossa kilometrilukemien kasvusuuntaan. Lennätinlinjoista arvaan, että Haapamäki - Jyväskylä.
	03.03.2005 08:29	Teppo Niemi
		Eiköhän tks:n mainitsemassa junassa ollut mukana myös agrekaattivaunu. Itse olen kuvannut monta kisajunaa, joissa on dieselveturi jo Helsingissä ja jos mukana on Ex, Cx ja Eil -vaunuja, niin mukana on agrekaattivaunu. Muuten luvassa olisi ollut kylmä matka, sillä Lahdessa ei ole myöskään 1500 V junanlämmitysmuuntamoa. Ja onhan Ed, Eds, Ex, ja Cx vaunuja kuljetettu ilman agregaattia (https://vaunut.org/kuvasivu.php/8873.html?) ja https://vaunut.org/kuvasivu.php/8874.) Kesäaikaan sähköttömällä osuudella taas matkustajat joutuvat kärsimään ilmastoinnin puutteesta.
	03.03.2005 08:14	Teppo Niemi
		Oma arvaukseni on myös Petäjäveden läntinen tulo-opastin.
	02.03.2005 15:23	Teppo Niemi
		Sähköveturista saatavaa sähköä tarvitaan ennen muuta Eil, ja tilausvaunuina olevien Ex ja ilmeisestikin Cx -vaunujen LÄMMITYKSEEN. (1500 V 50 Hz AC:n saantihan voitaisiin myös järjestää agrekaattivaunulla tai Dr16, kuten aikaisemmin on tehty). Lyhyenaikaa, eli matkustajien jättön ja oton Salpausselän seisakkeella ne kyllä pärjäävät ilman lämmitystä.
	24.02.2005 11:10	Teppo Niemi
		Turvaliiveistä on käyty keskustelua aikaisemminkin: https://vaunut.org/kuvasivu.php/7807.html Ilmeisesti asenteet ovat muuttumassa. Em. kommenteissa ihmetyttää erityisesti leipänsä VR Oy:ltä tienaavien, mutta museoliikenteessä toimivien kommentit.
	23.02.2005 08:37	Teppo Niemi
		Eipä ole, ei enää ratapölkkyvaunuinakaan. Vaunut ovat alun alkaen Hk-vaunuja joista iso osa muutettiin H -sarjaan (moneskohan kerta kun sarjatunnukseksi tuli pelkkä H). Myöhemmin osa vaunuista muutettiin sarjaan Hpy (ratapölkkyvaunuiksi), ja ne romutettiin muutama vuosi sitten. Muutamia vaunuja on vielä jäljellä virkatarvevaunuina sekä museovaunuiksi varattuina.
	23.02.2005 08:19	Teppo Niemi
		Niin ja jälleen tänä vuonna ajetaas kisajuna Salpausselän seisakkeelle. Lahden kolmioraiteen päähän on nykyisin seisakkeen lähellä, ennen rata jatkui Vesijärven satamaan.
	21.02.2005 15:19	Teppo Niemi
		Kyllähän tämä on Haapamäellä (etupää pilttuussa 15). Ja tämän kunnostusta uudelleen ajoon on selvitetty, mutta tulipesän NTD-tutkimuksen tuloksista voisi todeta, että tieto lisää tuskaa.
	21.02.2005 14:30	Teppo Niemi
		Dr12 2216 oli vielä n. vuoden ja viikon ajossa Turun seudulla. Ja Hurun perässähän on höyryjä, jotenka veturi on 2234. (Höyryt ovat Suomen Rautatiemuseon vetureita Hyvinkään konepajalta ja Tekniikan museolta. T
	18.02.2005 08:17	Teppo Niemi
		Ja sittenhän myös monessa paikassa, kuten esim. Haapamäellä on toivoa, että meluhaitat vähenevät, kun ei tartte enää vislailla. Ainakin muutaman vuoden takaisista lehtikirjoituksista päätellen seudulla ollaan tyytyväisiä JT:n muutokseen.
	17.02.2005 16:15	Teppo Niemi
		Eli Sami Lehonmaallekin tiedoksi, että voimassa oleva Junaturvallisuussääntö löytyy netistä: http://www.rhk.fi/maaraykset/jt/jt/junaturva.pdf Ja sieltä löytyvät mm. kaikki opastimien opasteet ja merkit.
	16.02.2005 15:58	Teppo Niemi
		KooPee voisi käydä tutustumassa voimassa olevaan JT:hen nettiosoitteessa: http://www.rhk.fi/maaraykset/jt/jt/junaturva.pdf Kyllä Heinosen Eero vastasi ihan oikein. Vihellinopaste on muuttunut vuoden 1996 JT:ssä. (Sitä ennenhän se oli tosiaan lyhyt-pitkä-lyhyt-pitkä kimeällä.) Heitoa koskevia määräyksiä löytyy JT:n kohdasta V.4 -V.5.
	15.02.2005 09:32	Teppo Niemi
		Paikkahan lienee Keitelepohjan pohjoinen tulovaihde ja kuvattu ilmeisestikin "lintulaudalta" eli Fh-vaunusta.
	11.02.2005 16:17	Teppo Niemi
		Kyseinen lyhyt raide on turvaraide. Eli sen tehtävänä on estää kaluston pääseminen vaarantamaan muuta liikennettä. Eli kuvan tapauksessa, jos vaihtotyöyksikkö ei pysähdy raideopastimelle, niin se ohjautuu turvaraiteelle sen sijaan että se päätyisi pääraiteelle.
	09.02.2005 16:08	Teppo Niemi
		Mutta minulle on eräät entisen Länsi-Saksan alueen kuljettajat kertoneet, että jos on valittavissa Br216 / 218 välillä, niin Br 232 / 234 (ja ilmeisestikin 233) lähtevät ajoon. (Olisikohan syynä sama asia kuin täällä koto-Suomessa 2 x Dv12 / Dr13). Ei kaikki idästä peräisin ole aina ala-arvoista, kuten näidenkin veturien modernisointiratkaisut osoittavat moottorivalmistajien osalta (Kolumna ja Catepillar).
	09.02.2005 08:01	Teppo Niemi
		Hurut ovat siis lämmöllä. Ja 2226: lämmityshöyryletkun päässä on pihistäjä tai sitten höyryletkun sulkuhana on jätetty aavistuksen raolleen. Höyrylämmityshän vaatii höyryn läpimenon, ja koska paluuputkea ei ole, niin se puhalletaan ulos. (Pihistäjähän on höyryletkun päätetulppa, jossa on pieni reikä
	08.02.2005 12:25	Teppo Niemi
		Eikä poisto matkustajajunistakaan ollut täydellinen. Varalla niitä käytettiin ainakin tammikuussa 1987, jolloin itselläni on viimeinen havainto matkustajajunassa Helsingissä. (Ja vielä vuonna 1985 sarjn vetureita käytettiin usein maanantaisin pikajunavedossa Helsinki - Tampere "pakettikatkon" jälkimainingeissa.)

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset