1701-62018 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 24.03.2005 13:06 Teppo Niemi  
  Mitenkähän monta "väärään junaan" eksymistä on tapahtunut esim. Hamburg Hbf:llä jossa jollakin reisullani samalta raiteelta lähti junat Kieliin sekä Neumünsterin että Lübeckin kautta lähtöaikojen ollessa hyvin lähellä toisiaan. (toinen eteläpäästä Lübeckin kautta ja toinen pohjoispäästä Neumünsterin kautta)
kuva 23.03.2005 08:23 Teppo Niemi  
  Toisaalta suomalaisetkin harrastivat aivan samanlaista. 1960-luvun puolivälissä rakennettiin syrjäraide Kauniaisten asemalta SOK:n suuusvarastolle (Nykyinen Inex Partners). Kyseinen raide kiskoitettiin kokonaisuusdessaan eriparijatkoin. Ja kaarteet pysyivät hyvin ilman "kulmia" koko raiteen olemassa olon ajan. Nynnykin voisi tutkia kiskojatkoksia myös kapitalistisissa maissa, eritoten USA:ssa ennen toista maailmansotaa. Eriparijatkokset säästivät toisaalta raiteen kunnossapidossa, mutta rasittavat taas kalustoa enemmän. Leppävaaran kaupunkirataa kiskotettaessa ennen hitsauksia oli myös jatkokset monin paikoin miten sattuu.
kuva 18.03.2005 10:54 Teppo Niemi  
  Silloin kuin henkilöliikenne (paikallisliikenne) loppui rataosilta Kouvola - Vainikkala ja Simola - Lappeenranta. Muistaakseni se oli toukokuussa 1977. Viimeinen vakinainen pysähtyvä matkustajajuna oli Lappeenranta - Simola - Kouvola -juna.
kuva 17.03.2005 16:21 Teppo Niemi  
  Mankin seisake: Puulaituri, L-juna.
kuva 15.03.2005 14:34 Teppo Niemi  
  Ja MRY:n syysretkillähän on myöhemminkin ollut taipumus mennä pidemmälle kuin tarkoitettiin, etenkin jos portit ovat auki, eikä kieltotauluja näy missään. Monessa paikassa kun lähdetään siitä, että raiteita pitkin ei tule asiatonta porukkaa, etenkin kun eriasteiset säädökset ovat kieltäneet kieltäneet radallakulun .... Tälläisesta voisi mainita esim. Suolahden festarit silloin aikoinaan.
kuva 15.03.2005 08:38 Teppo Niemi  
  Ei ole. Siellä on sensijaan liitätämahdollisuus verkkoselostuksen mukaan 240/400 V 63 A, jollaisesta tässäkin on kyse.
kuva 15.03.2005 08:30 Teppo Niemi  
  Mielestäni DB:n kuskien ajotyyyli pääsee oikeuksiinsa, kun perässä on pari lähiliikennevaunua (ex Bn) ja koneena Br155. Etenkin kun juna on myöhässä.
kuva 10.03.2005 11:23 Teppo Niemi  
  Kunpa olisikin "kiertolista" ko päivälta tai edes peruslista kyseiseltä keväältä tallella, voisin yrittää vastata HT:n kysymykseen. Kierroissa tapahtui perinteisesti muutoksia myös aikataulukausien välissä, esim, elokuun puolivälissä, syyskuun lopulla, joulukuun alussa. Eli HT:n kysymykseen on vaikea vastata.
kuva 09.03.2005 13:27 Teppo Niemi  
  Samille. Kyllä, kunhan on saanut käyttöön ensin varmistuslukon avaimen (joko junasuorittajalta (tai kauko-ohjaajalta eli kaukolta)).
kuva 09.03.2005 13:22 Teppo Niemi  
  Ei välttämättä mikään Suomeen liikkuvien erikoisuus. Ison profiilin vaunuillahan on ajettu myös Saksaan (Berlin-Lictenberg). Ilmeisesti venäläinen kalusto on älykkäämpää kuin suomalainen (vrt esim kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/327.html kommentteja)
kuva 09.03.2005 08:39 Teppo Niemi  
  Näihin aikoihin P136 oli harvoja Dr12 vetoisia pikajunia rantaradalla, ja junan peruskokoonpano oli CEi + Eit + EFi. Ja EFi oli melkein junan "nimikkona" - 22393.
kuva 09.03.2005 08:37 Teppo Niemi  
  P123 / P124 olivat kesäaikatauluun saakka Dm8/9 junilla, ja ainakin v. 1984 oli myös "palapelijuna". Ensimmäinen yksikkö jatkoi Uuteenkaupunkiin (Kalarantaan). Porkkanolla on ollut koko kaukoliikennekauden (lukuunottamatta viimeistä syksyä) runsaastikin irroituksia ja kytkentöjä, enkä muista kuulleeni, että niissä olisi ollut ongelmia.
kuva 09.03.2005 08:30 Teppo Niemi  
  Silloinen P93 oli kunnon "palapelijuna" Helsingistä lähtien rungot olivat: 1. Jyväskylä (Perjantaisin Pieksämäki) (Paluu P94 2. runkona Helsinkiin) 2. Jyväskylä (Paluu P92 Helsinkiin) 3. Tampere, josta P108 Turkuun (perjantaisin Jyväskylä, josta paluu lauantaina P94 2. runkona)
kuva 08.03.2005 16:22 Teppo Niemi  
  Täytyypä kuitenkin vastata nimettömällekin noin vuoden kuluttua: Aamutavarajuna Turku - Naantali oli Dr13 vedolla, ja se tuli junan toiseen päähän viemään junan Helsinkiin P126A:na. Nämä veturit palasivat Turkuun taas tavarajunan keulalla.
kuva 08.03.2005 08:53 Teppo Niemi  
  Näinhän se oli. Viimeinen säännöllinen yöpyjä oli juuri Tka3. Ainakin vuonna 1990 Haapamäen iltajunan vaunut tulivat Helsingistä vain perjantaisin (ja muistaakseni myös sunnuntaisin).
kuva 08.03.2005 08:50 Teppo Niemi  
  Ja kun Haapamäellä maalattiin Dm9 5123 + CEiv 5612 + Dm9 5124, niin maalisävytiedot saatiin juuri HKL:n kautta.
kuva 03.03.2005 12:36 Teppo Niemi  
  Mikäänhän ei estä agrekaattivaunun käyttöä (vrt. esim. Sibelius, jossa agrekaattivaunun käytöstä on vaihdettu kommentteja aikaisemmin.) Mutta käytännön syy viimeaikaisissa Salpausselälle ajetuissa junissa on, että sähköntarve voidaan pääosin hoitaa sähköveturista. Ja jos viittaat edelliseen kommetiin, niin vastaus taas on että agrekaattivaunut ovat tarpeeseen nähden väärissä paikoissa.
kuva 03.03.2005 10:49 Teppo Niemi  
  pk:lle: Kyllä Hankopaana B1-ratana on ollut hururata. Onpa Karjaalla Huru-vetoinen Riihimäelle lähtenyt tavarajuna 1970-luvulla ajettu turvaraiteen raidepuskimen läpi, edelleen tien yli ja penkalta alas. K.Y:n arvausta vastaan sotii se, että Otalammella ei ole ollut valo-opastimia, vaan semafoorit, jotka poistettiin miehityksen loputtua. Tämän jälkeen Otalammella on ollut vain liikennepaikkamerkit.
kuva 03.03.2005 08:36 Teppo Niemi  
  Ei, sillä ainoa Ttv:n liitevaunu Lv-Lko 1 meni romuksi jo 1980-luvun puolivälin tienoilla. Vaunu oli entinen EFia (eli pienipyöräinen Dm6 liitevaunu)
kuva 03.03.2005 08:33 Teppo Niemi  
  Lennätinlinja oikealla, jotenka juna on (eräin poikkeuksin) menossa kilometrilukemien kasvusuuntaan. Lennätinlinjoista arvaan, että Haapamäki - Jyväskylä.
kuva 03.03.2005 08:29 Teppo Niemi  
  Eiköhän tks:n mainitsemassa junassa ollut mukana myös agrekaattivaunu. Itse olen kuvannut monta kisajunaa, joissa on dieselveturi jo Helsingissä ja jos mukana on Ex, Cx ja Eil -vaunuja, niin mukana on agrekaattivaunu. Muuten luvassa olisi ollut kylmä matka, sillä Lahdessa ei ole myöskään 1500 V junanlämmitysmuuntamoa. Ja onhan Ed, Eds, Ex, ja Cx vaunuja kuljetettu ilman agregaattia (https://vaunut.org/kuvasivu.php/8873.html?) ja https://vaunut.org/kuvasivu.php/8874.) Kesäaikaan sähköttömällä osuudella taas matkustajat joutuvat kärsimään ilmastoinnin puutteesta.
kuva 03.03.2005 08:14 Teppo Niemi  
  Oma arvaukseni on myös Petäjäveden läntinen tulo-opastin.
kuva 02.03.2005 15:23 Teppo Niemi  
  Sähköveturista saatavaa sähköä tarvitaan ennen muuta Eil, ja tilausvaunuina olevien Ex ja ilmeisestikin Cx -vaunujen LÄMMITYKSEEN. (1500 V 50 Hz AC:n saantihan voitaisiin myös järjestää agrekaattivaunulla tai Dr16, kuten aikaisemmin on tehty). Lyhyenaikaa, eli matkustajien jättön ja oton Salpausselän seisakkeella ne kyllä pärjäävät ilman lämmitystä.
kuva 24.02.2005 11:10 Teppo Niemi  
  Turvaliiveistä on käyty keskustelua aikaisemminkin: https://vaunut.org/kuvasivu.php/7807.html
Ilmeisesti asenteet ovat muuttumassa. Em. kommenteissa ihmetyttää erityisesti leipänsä VR Oy:ltä tienaavien, mutta museoliikenteessä toimivien kommentit.
kuva 23.02.2005 08:37 Teppo Niemi  
  Eipä ole, ei enää ratapölkkyvaunuinakaan. Vaunut ovat alun alkaen Hk-vaunuja joista iso osa muutettiin H -sarjaan (moneskohan kerta kun sarjatunnukseksi tuli pelkkä H). Myöhemmin osa vaunuista muutettiin sarjaan Hpy (ratapölkkyvaunuiksi), ja ne romutettiin muutama vuosi sitten. Muutamia vaunuja on vielä jäljellä virkatarvevaunuina sekä museovaunuiksi varattuina.
kuva 23.02.2005 08:19 Teppo Niemi  
  Niin ja jälleen tänä vuonna ajetaas kisajuna Salpausselän seisakkeelle. Lahden kolmioraiteen päähän on nykyisin seisakkeen lähellä, ennen rata jatkui Vesijärven satamaan.
kuva 21.02.2005 15:19 Teppo Niemi  
  Kyllähän tämä on Haapamäellä (etupää pilttuussa 15). Ja tämän kunnostusta uudelleen ajoon on selvitetty, mutta tulipesän NTD-tutkimuksen tuloksista voisi todeta, että tieto lisää tuskaa.
kuva 21.02.2005 14:30 Teppo Niemi  
  Dr12 2216 oli vielä n. vuoden ja viikon ajossa Turun seudulla. Ja Hurun perässähän on höyryjä, jotenka veturi on 2234. (Höyryt ovat Suomen Rautatiemuseon vetureita Hyvinkään konepajalta ja Tekniikan museolta. T
kuva 18.02.2005 08:17 Teppo Niemi  
  Ja sittenhän myös monessa paikassa, kuten esim. Haapamäellä on toivoa, että meluhaitat vähenevät, kun ei tartte enää vislailla. Ainakin muutaman vuoden takaisista lehtikirjoituksista päätellen seudulla ollaan tyytyväisiä JT:n muutokseen.
kuva 17.02.2005 16:15 Teppo Niemi  
  Eli Sami Lehonmaallekin tiedoksi, että voimassa oleva Junaturvallisuussääntö löytyy netistä: http://www.rhk.fi/maaraykset/jt/jt/junaturva.pdf
Ja sieltä löytyvät mm. kaikki opastimien opasteet ja merkit.
kuva 16.02.2005 15:58 Teppo Niemi  
  KooPee voisi käydä tutustumassa voimassa olevaan JT:hen nettiosoitteessa: http://www.rhk.fi/maaraykset/jt/jt/junaturva.pdf
Kyllä Heinosen Eero vastasi ihan oikein. Vihellinopaste on muuttunut vuoden 1996 JT:ssä. (Sitä ennenhän se oli tosiaan lyhyt-pitkä-lyhyt-pitkä kimeällä.) Heitoa koskevia määräyksiä löytyy JT:n kohdasta V.4 -V.5.
kuva 15.02.2005 09:32 Teppo Niemi  
  Paikkahan lienee Keitelepohjan pohjoinen tulovaihde ja kuvattu ilmeisestikin "lintulaudalta" eli Fh-vaunusta.
kuva 11.02.2005 16:17 Teppo Niemi  
  Kyseinen lyhyt raide on turvaraide. Eli sen tehtävänä on estää kaluston pääseminen vaarantamaan muuta liikennettä. Eli kuvan tapauksessa, jos vaihtotyöyksikkö ei pysähdy raideopastimelle, niin se ohjautuu turvaraiteelle sen sijaan että se päätyisi pääraiteelle.
kuva 09.02.2005 16:08 Teppo Niemi  
  Mutta minulle on eräät entisen Länsi-Saksan alueen kuljettajat kertoneet, että jos on valittavissa Br216 / 218 välillä, niin Br 232 / 234 (ja ilmeisestikin 233) lähtevät ajoon. (Olisikohan syynä sama asia kuin täällä koto-Suomessa 2 x Dv12 / Dr13). Ei kaikki idästä peräisin ole aina ala-arvoista, kuten näidenkin veturien modernisointiratkaisut osoittavat moottorivalmistajien osalta (Kolumna ja Catepillar).
kuva 09.02.2005 08:01 Teppo Niemi  
  Hurut ovat siis lämmöllä. Ja 2226: lämmityshöyryletkun päässä on pihistäjä tai sitten höyryletkun sulkuhana on jätetty aavistuksen raolleen. Höyrylämmityshän vaatii höyryn läpimenon, ja koska paluuputkea ei ole, niin se puhalletaan ulos. (Pihistäjähän on höyryletkun päätetulppa, jossa on pieni reikä
kuva 08.02.2005 12:25 Teppo Niemi  
  Eikä poisto matkustajajunistakaan ollut täydellinen. Varalla niitä käytettiin ainakin tammikuussa 1987, jolloin itselläni on viimeinen havainto matkustajajunassa Helsingissä. (Ja vielä vuonna 1985 sarjn vetureita käytettiin usein maanantaisin pikajunavedossa Helsinki - Tampere "pakettikatkon" jälkimainingeissa.)
kuva 07.02.2005 16:21 Teppo Niemi  
  Jos kuva on otettu nykyisten onnettomuustutkintaa koskevien säädösten voimassaollessa, saatamme saada lukea tapahtumasta, sillä kyseessähän on VAK-vaunu. ("Raideliikenneonnettomuuden tutkinta suoritetaan: ... Rautateiden vaihtotöissä tapahtuneesta onnettomuudesta tai vauriosta, joka liittyy vaarallisten aineiden (VAK) kuljetukseen. ...)
kuva 07.02.2005 08:47 Teppo Niemi  
  Mitäköhän JT sanoi lähtö-opasteesta kuvanoton aikoihin. Ellen väärin muista, niin suojastamattomalla radalla pääopastimen aja-opaste korvasi lähtöopasteen, vain, kun siitä oli maininta aikataulussa ja turvalaitoksen käyttösäännössä.
kuva 07.02.2005 08:45 Teppo Niemi  
  Kyllähän sellaisella voisi matkustaakkin. Ja kun lähdetään miettimään melutasoja ohjaamossa, pitää myös muistaa, että monessa venäl. dieselveturisarjassa ei kiivetä suoraan ohjaamoon, vaan konehuoneen ja ohjaamon välissä olevaan "eteiseen". Tässä eteisessä saatta sijaita mm. käsijarrun läpivienti. Kokemukseni melutasosta rajoittuvat käytännössä vain yhden, nyttemmin lakkautetun varikon M62 ja 2M62 vetureihin.
kuva 04.02.2005 10:03 Teppo Niemi  
  Onpa tämäkin asema muuttunut. Itse kun kävin muutamia vuosia sitten, normaaliraidepuolella oli välilaituri, aseman Wismarin päässä käsikäyttöiset kokopuomit, ja "tulovaihdekin" sijaitsi tasoristeyksen toisella puolella. Ja 900 mm kapearaidejunahan kulki osan matkaa kaupungin katua pitkin.
kuva 02.02.2005 12:32 Teppo Niemi  
  Minulle on jäänyt mielikuva kalaretkiltä, että Espoon tunneli oli käytössä, ja junat kiersivät vielä Mankin ja Luoman välillä vanhaa linjaa. Uusi Mankin joen silta oli valmis. Ilmeiseti mielikuva on syntynyt vuosien saatossa.
kuva 01.02.2005 15:46 Teppo Niemi  
  tks:lle: Kyseinen vaihtotyöyksikkö oli tulossa Kauniaisista Algol Oy:n raiteille. Tehtyään tarvittavat vaihtotyöt se palaa takaisin Kauniaisiin. (Ja junahan on taas kulussa Pasila T - Kauniainen - Pasila T (=Pasilan päivystäjä)).Tämä teolliuusraidehan on Kauniaisten ratapihan itäpään ja Keran seisakkeen välillä rantaradan pääraiteiden vieressä. Aikoinaan myös AGA Oy:lle meni raideyhteys, mutta se on jo muutaman vuoden ollut purettuna.
kuva 31.01.2005 16:18 Teppo Niemi  
  Aikoinaan Haapamäellä eräs VR:n rataosaston kauhakuormaajan kuljettaja "erikoistui" valaisinpylväisiin. Häntä voidaan osaltaan kiittää varikkoalueen rajan nykyisestä sijainnista. Eli tekevälle sattuu... Muutenkin liikenteessä oli vielä illalla ongelmia: Pendo Helsingistä Ouluun ei vielä saapunut Tampereelle, kun M427 lähti Haapamäen kautta Seinäjoelle klo 20.37
kuva 31.01.2005 15:51 Teppo Niemi  
  Ainakin 1970-luvun lopulla juna painettiin Vaskiluodon aseman kohdalle, jossa veturi kiesi junan toiseen päähän ja painoi junan uudelleen laituriin. (Junaa ei käännetty, kuten joskus Taivalkosken radan kiskoautojunaa Taivalvaaran kolmioraiteella. Vaskiluodossa en tiedä edes olleen tarkoitukseen sopivaa kolmioraidetta.)
kuva 28.01.2005 12:01 Teppo Niemi  
  Jounille. Eiköhän se kaapeli ole "standardisoitu" kuten esim. jarruletkujenkin päät. Ainakin tähän viittaa Cmc 24902:sta löytynyt ohje, koskien vaunun käyttöä Venäjällä:
1500 V sulake on oltava irroitettuna vaunun liikkuessa Venäjällä. Lisäksi oli selostettu käytäntö 3000 V junanlämmityskaapelin kytkennästä.
kuva 28.01.2005 11:51 Teppo Niemi  
  Jack voisi käydä lukemassa kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/327.html kommentteja. Eli vastaus riippuu, miten sähkön syöttö halutaan ratkaista suomalaiseen kalustoon ratkaista? Agrekaatti vaunulla, joka syöttää Venäjällä 1500 V 50 Hz AC, vaiko venäläisestä sähköveturista saatavalla 3000 V DC (tai vaihtovirtaradoilla 3000 V 50 Hz AC).
kuva 27.01.2005 08:07 Teppo Niemi  
  Jonkin jo lakkautetun (ja myös puretun haararadan pääteasemalta). Paikka ei sovi Kristiinankaupunkiin, jotenka veikataan Uuttakaarlepyytä.
kuva 21.01.2005 08:22 Teppo Niemi  
  Siiskoselle: Muistini pätkii kovastikin, mutta miten päin puolenvaihto oli Vehmaisilla (Tampere-) Messukylä - Suinula (-Orivesi) välillä. Lastausraiteilta vaiko Kuusakoski Oy:n syrjäraiteilta. Entäpä Harviala 1970-luvun lopulla, (Kartanon raide) sekä Leppäkoski (tiilitehtaan raiteet) ja miten tulkitsisi esim. nykyistä Viialaa (Vaneritehtaan raide + yleinen kuormausraide)
kuva 17.01.2005 08:50 Teppo Niemi  
  Kaikki ne junat, joiden tuloraide Kirkkonummella on 2-4 käyttävät vasenta raidetta Tolsasta (oikeammin Heikkilästä km 34+856) Kirkkonummelle, koska Kirkkonummella ei ole yhteyttä idästä tultaessa pohjoiselta raiteelta raiteille 2-4.
kuva 30.12.2004 14:49 Teppo Niemi  
  Eräs kuva löytyi panemalla haku kohtaan sana "mainos". Ja se olisi: https://vaunut.org/kuvasivu.php/5848.html. Ehkäpä kuvia, joissa asiasta on puhuttu on useampiakin.
kuva 29.12.2004 14:29 Teppo Niemi  
  Jack:lle JVV1 - 3 ja 6 - 7 tehty puukorisista vaunuista, JVV4 ja 5 taas kiitojunan vaunuista. JVV1: Tehty CEi-vaunuista. JVV2: Tehty 3 kpl kattokoroke Fo + 1 kpl Ei; kattokorokevaunut poltettu 1980-luvun puolivälissä Imatrankoskella Teollisuuden romu Oy:n romutarhalla. JVV3 tehty Ci-vaunuista. JVV4 ja JVV5. Tehty kiitojunavaunuista (ex KCik + ex KEis + ex KEis + ex KEi). JVV6 ja JVV7 tehty taas puukorisista makuuvaunuista, (muistaakseni ainakin suurin osa vaunuista CEm- vaunuja)
<<   >>