999-87299 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 09.02.2005 08:01 Teppo Niemi  
  Hurut ovat siis lämmöllä. Ja 2226: lämmityshöyryletkun päässä on pihistäjä tai sitten höyryletkun sulkuhana on jätetty aavistuksen raolleen. Höyrylämmityshän vaatii höyryn läpimenon, ja koska paluuputkea ei ole, niin se puhalletaan ulos. (Pihistäjähän on höyryletkun päätetulppa, jossa on pieni reikä
kuva 08.02.2005 12:25 Teppo Niemi  
  Eikä poisto matkustajajunistakaan ollut täydellinen. Varalla niitä käytettiin ainakin tammikuussa 1987, jolloin itselläni on viimeinen havainto matkustajajunassa Helsingissä. (Ja vielä vuonna 1985 sarjn vetureita käytettiin usein maanantaisin pikajunavedossa Helsinki - Tampere "pakettikatkon" jälkimainingeissa.)
kuva 07.02.2005 16:21 Teppo Niemi  
  Jos kuva on otettu nykyisten onnettomuustutkintaa koskevien säädösten voimassaollessa, saatamme saada lukea tapahtumasta, sillä kyseessähän on VAK-vaunu. ("Raideliikenneonnettomuuden tutkinta suoritetaan: ... Rautateiden vaihtotöissä tapahtuneesta onnettomuudesta tai vauriosta, joka liittyy vaarallisten aineiden (VAK) kuljetukseen. ...)
kuva 07.02.2005 08:47 Teppo Niemi  
  Mitäköhän JT sanoi lähtö-opasteesta kuvanoton aikoihin. Ellen väärin muista, niin suojastamattomalla radalla pääopastimen aja-opaste korvasi lähtöopasteen, vain, kun siitä oli maininta aikataulussa ja turvalaitoksen käyttösäännössä.
kuva 07.02.2005 08:45 Teppo Niemi  
  Kyllähän sellaisella voisi matkustaakkin. Ja kun lähdetään miettimään melutasoja ohjaamossa, pitää myös muistaa, että monessa venäl. dieselveturisarjassa ei kiivetä suoraan ohjaamoon, vaan konehuoneen ja ohjaamon välissä olevaan "eteiseen". Tässä eteisessä saatta sijaita mm. käsijarrun läpivienti. Kokemukseni melutasosta rajoittuvat käytännössä vain yhden, nyttemmin lakkautetun varikon M62 ja 2M62 vetureihin.
kuva 04.02.2005 10:03 Teppo Niemi  
  Onpa tämäkin asema muuttunut. Itse kun kävin muutamia vuosia sitten, normaaliraidepuolella oli välilaituri, aseman Wismarin päässä käsikäyttöiset kokopuomit, ja "tulovaihdekin" sijaitsi tasoristeyksen toisella puolella. Ja 900 mm kapearaidejunahan kulki osan matkaa kaupungin katua pitkin.
kuva 02.02.2005 12:32 Teppo Niemi  
  Minulle on jäänyt mielikuva kalaretkiltä, että Espoon tunneli oli käytössä, ja junat kiersivät vielä Mankin ja Luoman välillä vanhaa linjaa. Uusi Mankin joen silta oli valmis. Ilmeiseti mielikuva on syntynyt vuosien saatossa.
kuva 01.02.2005 15:46 Teppo Niemi  
  tks:lle: Kyseinen vaihtotyöyksikkö oli tulossa Kauniaisista Algol Oy:n raiteille. Tehtyään tarvittavat vaihtotyöt se palaa takaisin Kauniaisiin. (Ja junahan on taas kulussa Pasila T - Kauniainen - Pasila T (=Pasilan päivystäjä)).Tämä teolliuusraidehan on Kauniaisten ratapihan itäpään ja Keran seisakkeen välillä rantaradan pääraiteiden vieressä. Aikoinaan myös AGA Oy:lle meni raideyhteys, mutta se on jo muutaman vuoden ollut purettuna.
kuva 31.01.2005 16:18 Teppo Niemi  
  Aikoinaan Haapamäellä eräs VR:n rataosaston kauhakuormaajan kuljettaja "erikoistui" valaisinpylväisiin. Häntä voidaan osaltaan kiittää varikkoalueen rajan nykyisestä sijainnista. Eli tekevälle sattuu... Muutenkin liikenteessä oli vielä illalla ongelmia: Pendo Helsingistä Ouluun ei vielä saapunut Tampereelle, kun M427 lähti Haapamäen kautta Seinäjoelle klo 20.37
kuva 31.01.2005 15:51 Teppo Niemi  
  Ainakin 1970-luvun lopulla juna painettiin Vaskiluodon aseman kohdalle, jossa veturi kiesi junan toiseen päähän ja painoi junan uudelleen laituriin. (Junaa ei käännetty, kuten joskus Taivalkosken radan kiskoautojunaa Taivalvaaran kolmioraiteella. Vaskiluodossa en tiedä edes olleen tarkoitukseen sopivaa kolmioraidetta.)
kuva 28.01.2005 12:01 Teppo Niemi  
  Jounille. Eiköhän se kaapeli ole "standardisoitu" kuten esim. jarruletkujenkin päät. Ainakin tähän viittaa Cmc 24902:sta löytynyt ohje, koskien vaunun käyttöä Venäjällä:
1500 V sulake on oltava irroitettuna vaunun liikkuessa Venäjällä. Lisäksi oli selostettu käytäntö 3000 V junanlämmityskaapelin kytkennästä.
kuva 28.01.2005 11:51 Teppo Niemi  
  Jack voisi käydä lukemassa kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/327.html kommentteja. Eli vastaus riippuu, miten sähkön syöttö halutaan ratkaista suomalaiseen kalustoon ratkaista? Agrekaatti vaunulla, joka syöttää Venäjällä 1500 V 50 Hz AC, vaiko venäläisestä sähköveturista saatavalla 3000 V DC (tai vaihtovirtaradoilla 3000 V 50 Hz AC).
kuva 27.01.2005 08:07 Teppo Niemi  
  Jonkin jo lakkautetun (ja myös puretun haararadan pääteasemalta). Paikka ei sovi Kristiinankaupunkiin, jotenka veikataan Uuttakaarlepyytä.
kuva 21.01.2005 08:22 Teppo Niemi  
  Siiskoselle: Muistini pätkii kovastikin, mutta miten päin puolenvaihto oli Vehmaisilla (Tampere-) Messukylä - Suinula (-Orivesi) välillä. Lastausraiteilta vaiko Kuusakoski Oy:n syrjäraiteilta. Entäpä Harviala 1970-luvun lopulla, (Kartanon raide) sekä Leppäkoski (tiilitehtaan raiteet) ja miten tulkitsisi esim. nykyistä Viialaa (Vaneritehtaan raide + yleinen kuormausraide)
kuva 17.01.2005 08:50 Teppo Niemi  
  Kaikki ne junat, joiden tuloraide Kirkkonummella on 2-4 käyttävät vasenta raidetta Tolsasta (oikeammin Heikkilästä km 34+856) Kirkkonummelle, koska Kirkkonummella ei ole yhteyttä idästä tultaessa pohjoiselta raiteelta raiteille 2-4.
kuva 30.12.2004 14:49 Teppo Niemi  
  Eräs kuva löytyi panemalla haku kohtaan sana "mainos". Ja se olisi: https://vaunut.org/kuvasivu.php/5848.html. Ehkäpä kuvia, joissa asiasta on puhuttu on useampiakin.
kuva 29.12.2004 14:29 Teppo Niemi  
  Jack:lle JVV1 - 3 ja 6 - 7 tehty puukorisista vaunuista, JVV4 ja 5 taas kiitojunan vaunuista. JVV1: Tehty CEi-vaunuista. JVV2: Tehty 3 kpl kattokoroke Fo + 1 kpl Ei; kattokorokevaunut poltettu 1980-luvun puolivälissä Imatrankoskella Teollisuuden romu Oy:n romutarhalla. JVV3 tehty Ci-vaunuista. JVV4 ja JVV5. Tehty kiitojunavaunuista (ex KCik + ex KEis + ex KEis + ex KEi). JVV6 ja JVV7 tehty taas puukorisista makuuvaunuista, (muistaakseni ainakin suurin osa vaunuista CEm- vaunuja)
kuva 28.12.2004 08:14 Teppo Niemi  
  Ja Ek-vaunut näyttävät sähkövalaistuilta kattotuulettimien lukumäärän perusteella. Harmi, että kyseisiä vaunuja ei ole säilynyt jälkipolville. Vaikka sellainen olisikin jätetty, olisi se hoitamattomana todennäköisemmin romahtanut jo kasaan.
kuva 28.12.2004 08:11 Teppo Niemi  
  Ja mikä mielenkiintoiselta näyttävä vaunu onkaan Salon tavara-asemalla. Puukorinen 8,5 m aluskehyksinen Gg (tai Ggl, Ggy). Ja miten paljon on tullut muutoksia 10 vuoden aikana Dm9-vaunuun. Heti havaitsen häikäisylipan, joka myöhemmin korvaantui rullaverholla. Lisää vanhoja kuvia vaan Jorma ja Juhani.
kuva 21.12.2004 15:13 Teppo Niemi  
  Siinä pitäisi lukea: Isokangas. Käydessäni RHK:n tarkastusjunan matkassa viime kesänä, oli paikalla "omatekoinen" linjavaihteen nimikilpi.
kuva 21.12.2004 14:55 Teppo Niemi  
  Mitä halutaan ymmärtää ajokuntoisella? Jos sillä halutaan ymmärtää yleisellä verkolla liikkumisen osalta sitä, että liikennekelpoisuustarkastus ei ole voimassa eli tekninen käyttölupa puuttuu, ja muiden raiteiden osalta, että painelaitetarkastusten määräaika on umpeutunut, niin suosikkejani ovat 1524 mm raideleveydellä Tr1 ja muulla entinen Juankosken rautatien veturi.
kuva 21.12.2004 12:14 Teppo Niemi  
  Kuvan ottamisen aikoihin oli vielä raidetyöt meneillään pohjoisella ja pohtoisella keskiraiteella. Myöhemmin on Repen kaipaama aitakin tehty.
kuva 21.12.2004 12:09 Teppo Niemi  
  Eiköhän betonipölkkyjä ole käytetty raskailla (E54) kiskolla varustetuilla pääradolla jo 1960-luvun lopulta lähtien (Ensimmäisten rataosuuksien ollessa Helsinki - Riihimäki - Hämeenlinna), joskin suuremmassa mittakaavassa vasta 1980-luvulla. Hiljaisimmille rataosille betonipölkkyjä on tullut pohjavesialueille (kuten Vilppulan eteläpuolelle) vasta 1990-luvulla.
kuva 21.12.2004 10:57 Teppo Niemi  
  A2 on tainnut kiertää enemmänkin 17.12.04, sillä vaunu kävi myös edestakaisin myös Tampereella IC175 / IC182. Tässä samalla tarkennus M. Mäntymäen havaintoon.
kuva 21.12.2004 10:47 Teppo Niemi  
  Jack on ilmeisimminkin ilmoittautumassa kunnostamaan kyseistä yksilöä, ettei se vaan joudu kohta romuksi siivouksen jatkuessa. Kyllä se vielä on toistaiseksi Haapamäellä, mutta voipi olla pian romuna / varaosalähteenä, jos aktiivisten harrastajien määrä lisäänny.
kuva 21.12.2004 08:46 Teppo Niemi  
  Tämän historiasta hieman: Kyseessä on Lokomon Turun rautatehtaalle toimittama veturi. Tehtaan toiminnan loputtua Ovako Oy lahjoitti veturin Turun Kiskoliikennekerholle. Koska turkulaiset totesivat, että heillä ei ole resursseja veturin kunnostukseen, lahjoittivat he veturin Haapamäellä toimineelle Wanhat Waunut ry:lle, jonka aktiivijäsenet hioivat ja pohjamaalasivat veturin mustaksi.
kuva 17.12.2004 15:23 Teppo Niemi  
  Rataosasta Olli - Porvoo. Ja Repe, tutkihan kuvaa tarkasti, kuvasta pitäisi löytyä tasoristeysvalon valoyksiköt, jotka varmasti auttavat tasoristeyksen havainnointia....
kuva 17.12.2004 15:18 Teppo Niemi  
  Olisikohan kuvan järjestelyissä jotain tekemistä junavaurion: Kahden tavaravaunun suistuminen Kouvolassa 30.7.2004 (C 10/2004 R). Asiasta on maininta myös näiden sivujen junahavaintoja-osiossa.
kuva 17.12.2004 12:23 Teppo Niemi  
  Jospa jätettäisiin jotain yllätykseksi vierasmaalaisille harrastajillekin, heistä kun jotkut varmaan osaavat suomen kieltä. Ja jotain vähäistä julkista tietoakin löytyy: http://www.dgeg.de/site.php4?hl=Studienreisen (toki vain saksaksi)
kuva 17.12.2004 08:17 Teppo Niemi  
  Kaksipuolisen risteysvaihteen voi rakentaa yli 35 km/h vauhdille. Tällöin vaihteeseen tulee kuitenkin erikoisosia, kuten esim. kolmekärkiset risteykset. Vaihteenkielethän siirtyvät tälläisessa risteysvaihteesssa vaihteen risteysten ulkopuolelle. Ulkomailla (mm. Saksassa) on käytetty tälläisia vaihteita.
kuva 15.12.2004 15:22 Teppo Niemi  
  Niin minähän kirjoitin väärän veturin numeron oikea on todellakin VR OY:n 1021. Silloihan (OVEn mainitsemassa tapauksessa) tehtiin Haapamäen ratapihan eteläpäässä muutostöitä: Raide 3 (siis nykyinen 403) muutettiin siten, että se oli suoraan yhteydessä Keuruun suunnan lähtöön eikä siltä muutostyön jälkeen päässyt kuin Keuruun suuntaan. Samalla katkaistiin raideyhteys Vilppulasta raiteille 3 ja 4 (siis nykyisille 403 ja 404) ja muutostyön jälkeen tuli jälleen mahdolliseksi junien samanaikainen lähtö sekä Keuruulle että Vilppulaan. (Nykyinen raidejärjestely näkyy esim. kuvasta https://vaunut.org/kuvasivu.php/6390.html, edellisestä en löytänyt kuvaa) Vastaavanlainen seis-levyjen käyttö ratapihan eteläpäässä esiintyi v. 2003 syksyllä, kun eteläpäässä vaihdettiin K43 vaihteita E54 vaihteiksi.
kuva 15.12.2004 11:44 Teppo Niemi  
  Puuvaunujen laseja hajoittanut linko aurasi vaihdemiehen polkua( = välilaiturien jatketta) ja siitä lensi kiviä laseihin. Myös tallin ikkunoita on saatu lumilingolla rikki. Raide on kyllä aurattu, ja ratapuolen yksikköjen ahkerassa käytössä. Korjauksen jälkeen on myös Haapamäen sivuuttavat Jyväskylä - Seinäjoki välillä kulkeneet rahtijunat käyttäneet raidetta. Ja jos tilaaja ei olisi peruuttanut junaa, olisi Hr1 1020:n vetämä kahdesta teräsvaunusta koostuva tilausjuna lähtenyt kyseiseltä raiteelta 3.7.04 Tuuriin.
kuva 14.12.2004 11:49 Teppo Niemi  
  JKV ja radio-ohjaus otettiin Haapamäen osalta käyttöön samana päivänä. Muilla osuuksilla on radio-ohjaus otettu noin viikkoa tai kahta ennen JKV:n käyttöönottoa. Jos radio-ohjausta ei olisi rakennettu, ei JKV:n tulo tosiaankaan olisi lisännyt liikennettä, sillä aikaisemmin Haapamäen miehittämättömässä käytössä kulkutie oli vain Vilppulasta Ähtäriin.
kuva 14.12.2004 10:50 Teppo Niemi  
  Olisinpa silloin (olikohan se 1980), kun Dm8/9 junista viimeinen sai työkalukaapin, tajunnut pyytää vanhan kilpitelineen talteen, ei tarvitsisi pohtia asiaa. Havaintojani tarroitetuista vanhan fontin muovisista määrä-asemakilvistä on itselläni ainakin: Savonlinna, Oulu, Imatra, Kirkkonummi, Järvenpää, Tikkurila. Kiven kipi voi olla mutkalla jopa sen vuoksi, että se ei ole kokonaan urissa, vaan oikea alakulma on urien ulkopuolella.
kuva 14.12.2004 08:14 Teppo Niemi  
  Ei ole veivattava määränpääkyltti, vaan ihan vaihdettava, joka menee ohjainuriin. Ihan kuten saksalaisissa pikajunanvaunujen ovissa nykyään. Alkuaan ilmeisesti käytettiin muovikilpiä, joista 1980-luvun puolivälissä tehtiin tarroittamalla esin Turku-Uusikaupunki-Turku/Turku-Toijala-Turku -kilpiä. Ja lisäksi myös lähiliikennealueenkilpiä. Mutta myös normaaleja teräskilpiä käytettiin. Parin vuoden sisään kuvan otosta kilpipaikka siirrettiin kolmepistehaoille matkustajaoven viereen.
kuva 13.12.2004 14:05 Teppo Niemi  
  Ei enää nykyisin. Vilppulan järjestelijä tuo ne Haapamäkeen, ja siitä eteenpäin ne viedään VR-Rata Oy:n Tka7 tai Tka8:lla.
kuva 13.12.2004 14:02 Teppo Niemi  
  Tavarajunat kulkevat havaintojeni mukaan aika satunnaisesti, mutta eräitä "vakio-aikoja" on ollut kuitenkin havaittavissa: Haapamäki - Jyväskylä suunta: Tulo Hpk n. 10.40 lähtö 12.35 (junan 422 ollessa hieman myöhässä ja 445 ollessa ajassa lähtö on n. 11.40). Toinen aika on yöllä n. klo 3. Vastakkaiseen suuntaan taas tulo on n. klo 21 ja lähtö 21.57. Mitään säännöllisyyttä kulussaolopäiville en ole havainnut. Joukahaiselle voisin vastata, että lisä- ja ylimääräisten tavarajunien kulkun mahdollisti maaliskuun puolivälissä 2004 käyttöön otettu radio-ohjaus Haapamäen ja Jyväskylän välillä. Haapamäen miehityksen loppuminen on toisaalta poistanut Vilppula - Haapamäki - Jyväskylä -junat kulusta.
kuva 08.12.2004 11:11 Teppo Niemi  
  Empulle: Löysin Sähköinen Keskisuomalainen-sähkeet-maakunta ehkäpä vastauksen kysymykseesi: "Juna oli lähtenyt liikkeelle Helsingistä 15.30, mutta seisahtui Pasilan asemalle, koska kaksi kuuden vaunun yksikköä ei kytkeytynyt yhteen. Lopulta juna jätti puolet vaunuistaan Pasilaan ja jatkoi matkaa."
kuva 07.12.2004 14:56 Teppo Niemi  
  Eli tarkoittanet alkuperäistä, nykyisen KEHÄ III ylikulkusillan paikalla sijainnutta Luomaa. Rakennus on purettu ennen KEHÄ III rakentamista ilmeisestikin 1960-luvun lopulla.
kuva 07.12.2004 11:30 Teppo Niemi  
  Mitä tarkoitat Luomalla? Nykyisessä sijainnissa olevana, tai sitä lähinnä olevalla paikalla sijainnutta liikennepaikkaa (= Nokka) vaiko alkuperäistä Luomaa?
kuva 02.12.2004 08:14 Teppo Niemi  
  Jos VR oy toimii kuten DB AG viime helmikuussa välillä Schwandorf - Nürnberg Hbf junassa, jossa oli 2 x Br610 Schwandorf - Neukirchen(b Sulzb) ja siitä eteenpäin 3 x Br610. Mutta vain yksi konnari/rahastaja, joka kiersi KAIKISSA yksiköissä, vaihtaen runkoa aina junan pysähdyspaikolla (ml myös junakohtauspaikoilla, joita ei oltu avattu henkilöliikenteelle)
kuva 16.11.2004 17:19 Teppo Niemi  
  Esim Timo Vaittisen ottamasta kuvasta: https://vaunut.org/kuvasivu.php/10008.htm ja 19.9.04 I. Eskelisen lähettämästä havainnosta selviää, että kyseessä on Suomen Rautatiemusen Dr12 2234.
kuva 03.11.2004 16:50 Teppo Niemi  
  Kuvan https://vaunut.org/kuvasivu.php/2040.html kommenteissahan kerrotaan ainakin yhdestä viimeisimmistä. Jollain harrastajalla lienee jopa kuviakin tästä. Eli elokuussa 2002 Vaasan palon juhlajuniin liittyen kävi 2 x Dm7 Vaskiluodossa, pysähtyen kuvauspysähdykseen Wasalandian seisakkeella.
kuva 02.11.2004 14:42 Teppo Niemi  
  Uskon, että Huhta tarkoittaa Ruoholahdesta itään kääntyvällä radalla entisen Kallionvälin vaihdepiiristä kohti Hietalahtea ja Merisatamaa menevää raidetta. (Joka on jatkunut vuoteen 1980 aina Katajanokalle.) Eli Huhdalle voin vastata, että liikenne on epäsäännöllistä, ja on hyvin ollut hyvin riippuvainen telakan teräksen tarpeesta. Itselläni on viimeinen havainto noin vuoden takaa ruokatuntilenkillä.
kuva 02.11.2004 14:28 Teppo Niemi  
  Kiitojunavaunustohan koostui (kuvan mukaan katsottuna): KEi + KEis + KCik (KDik) -vaunuista. Keskimmäisessä vaunussa oli sähköagrekaatti. Ja ne ketkä omaavat Junat-lehtiä, voivat tarkistaa asian T. Keräsen kirjoittamasta kiitojunaa koskevasta artikkelista. (Kiitojunavaunuista tehdyissä johdonvetovaunustoissa oli kaksi keskivaunua, siksi 1980-luvun Hyvinkään koeajojuna koostui RK + KEI + KCik)
kuva 01.11.2004 15:42 Teppo Niemi  
  Jack:lle: Asiasta on keskusteltu aikaisemminkin esim kuvissa https://vaunut.org/kuvasivu.php/5043.html ja https://vaunut.org/kuvasivu.php/2305.html kommenteissa. JTT 3.27 alaviite 30:ssä on mainittu JVVt. Ja niistä porkkanoista tehtyjä ovat: Jvv 8: BG 040177 – BG 040178 – BG 040179 – BG 040180 Jvv 9: BG 040187 – BG 040188 – BG 040189 – BG 040190. Ominaista porkkanoista tehdyille JVVille on akseliluku 4*4 ja yksittäisille vaunuille niiden pituus puskimineen (27,5 m)
kuva 27.10.2004 14:16 Teppo Niemi  
  Kuva Jack:lle löytyy esim: http://www.saunalahti.fi/~rautatie/yesterda/rstock/dm11.shtml . Ja mitä Dm11 vaunuille nyt kuuluu, sitä pitäisi ilmeisemmin kysyä valmistajalta.
kuva 25.10.2004 11:20 Teppo Niemi  
  Ennemminkin sanoisin, että saksalainen seepra, (riikinkukko tai miksi Dr14 halutaankin sanoa). Perusteluina Br290 äänet sekä sarjojen Br 290 - 294 telit, jotka ovat hyvin läheistä sukua Dr14 teleille. Lisäksi molemmat sarjat ovat suunniteltu raskaaseen laskumäkivaihtotyöhön. Monet Dr14 HO-malleista on rakennettu Br290-294 alustoille, koska lisäksi telikeskiövälikin on riittävän lähellä.
kuva 22.10.2004 11:33 Teppo Niemi  
  Kaluston romutus on tältä erää ohi. Viimeiset romutetut yksiköt olivat Hac 105987-3 ja Rau-Rto 19. Vielä on jäljellä paikkojen siistiminen ja Keuruun Matkailu Oy:n tlaama Tk3 1130 siirto romupaikalle, kunhan raiteen kunto on tarkastettu. Tk3 1130 jää romuttamatta, koska valtakirjaa ei toimitettu määräaikaan mennessä.
kuva 21.10.2004 08:41 Teppo Niemi  
  a.m:n arvaus ei mennyt nappiin. Kuva on otettu länteen päin eli Uudenkaupungin suuntaan. Kuvanoton aikoihin ja ilmeisestikin vielä nykyäänkin I raide johtaa suorien vaihteiden kautta Turusta Uudenkaupungin suuntaan, II raide johtaa länsipäästä suoraan kohti Naantalia ja poikkeavien vaihteiden kautta siitä pääsee myös Uuteenkaupunkiin.
kuva 19.10.2004 13:57 Teppo Niemi  
  Sain varmistusta asiaan Lokakuun rautatiemuseosta: Jarrusillallinen vaunu oli ehka aina junan viimeisenä vaununa silta junan
loppuun päin KAIKISSA NL:n tavarajunissa. Jarrusillalisia vaunujahan oli useampia junassa. -Itse törmäsin asiaan aikoinaan lukiéssani yhdysliikennettä koskevia määräyksiä.
<<   >>