![]() |
25.06.2023 19:14 | Teppo Niemi | ||
Valtateiden 2 ja 10 tasoristeyksissä ei ollut kuin pelkät risteysmerkit. Ainoastaan Forssassa Finleyssonin tehdasradalla oli Rautatienkadun tasoristeyksessä valo-ohjaus. Ensimmäinen turvalaitoksen saanut tasoristeys on Kiipuntie, jonka puolipuomilaitos otettiin käyttöön toukokuun lopulla 2023. |
||||
![]() |
25.06.2023 16:07 | Teppo Niemi | ||
Käsittääkseni iso osa Kuopion konepajan Suomen Rautatiemuseoon lähettämistä korjauskirjoista päätyi paperinkeräykseen. Ja tuosta syystä Tampereen varikko luovutti hurujen korjauskirjat HMVYlle luovutusrajoituksin. | ||||
![]() |
23.06.2023 12:35 | Teppo Niemi | ||
Entä kulkutieauromatiikka? Toisaalta tulee mieleen Hautavaaran junakohtaus 1994 lokakuun alussa.... Siihen sopii hyvin tuo Nikolaksen kommentti. |
||||
![]() |
15.06.2023 09:30 | Teppo Niemi | ||
Ovat oleet. Itsekin matkustanut sellaisella. Veikkaanpa, että erittäin hyvä.mahdollisuus on ollut silloin, kun 4020 on ollut sijoitettuna Turkuun ja 4216 on käynyt konepajareissulla Turussa. | ||||
![]() |
13.06.2023 17:06 | Teppo Niemi | ||
https://yle.fi/a/74-20036508?origin=rss Ylen uutisessa on kuva palaneesta vaunusta ilmeisestikin tältä päivältä. Uutisessa kerrotaa myös ettei junasta tai vaunusta löytynyt selvää syytä syttymiseen. |
||||
![]() |
12.06.2023 18:49 | Teppo Niemi | ||
Kyllähän noita pelkällä vetovaunulla ajettuja lättävuoroja on ollut. Viimeinen säännöllinen lienee Rovaniemi - Kemijäfvi välin lättäpari, joka oli jossakin vaiheessa kuljettajarahastuksellakin. Muistelen, että 1970-luvun puolivälissä myös osa Karjaan ja Kirkkonummen välisistä lättävuoroista olisi ajettu pelkällä vetovaunulla. |
||||
![]() |
12.06.2023 12:34 | Teppo Niemi | ||
Kun katsoo OTKESin Twitter-sivuilta löytyvää kuvaa palaneesta vaunusta, niin vaunun vauriot näyttävät rajoittuneen vain vaneriseen koeirakenteeseen. Alusta näyttää suoralta, että veikkaukseni on, että tarkastusmittausten (puskinkorkeudet, ristimitat) vaunun kuljettamkseen ei ole tulmut merkittäviä rajoituksia. Ainakaan Julian mukaan kokoonpanossa ei tapahtunut muutoksia. Kun vierailin ensi kertaa DB AGn Meininngenin konepajalla, näytti oppaamme Nuernbergin Gostenhofin varikon tulipalossa vaurioitunee 01.150 laakereita ja totesi, että olisi pitänyt tarkastaa ne jo ennen siirtoa. Ei olisi tarvinnut veturia tuoda raivausteleillä. Laakerit kun olivat täysin vahingoittumattomia. |
||||
![]() |
10.06.2023 21:03 | Teppo Niemi | ||
Olisiko kunta Helsinki ja paikka Pitäjänmäki (teollisuusalue, rantaradan eteläpuolella) Raidejokeri. | ||||
![]() |
09.06.2023 14:08 | Teppo Niemi | ||
Kirja JOKIOISTEN RAUTATIE 100 vuotta liikenteelle avamisesta kertoo liikennepainoista seuraavaa: Huhtaanmäki on sijainnut km 2,0 ja sen myöhempi nimi on ollut Huhtaa. (Nykyinen Kermala.sijaitsee 5.6.1994 alkae kuitenkin kilometrillä 1,7. Sijaintiin vaikutti radassa.oleva jyrkkä.nousu) Matkustajia kuljettaneita junapareja on ollut arkisin radalla seuraavasti 1899 - 1900: 4 1900 - 1914: 3 1914 - 1920: 2 1920 -.1930: 3 1930 -.1940: 7 1940: 6 1940 - 1941: 5 1941 -.1942: 4 1942 - 1943: 3 1943 -.1945: 4 1945 - 1947: 5 1947 -.1951: koulukautena 4, koululen loma-aikana 3 1951 - 1954: 1 |
||||
![]() |
08.06.2023 19:37 | Teppo Niemi | ||
Hieman vajaat 14 vuotta siitä oli kulunut kuvan oton aikoina. | ||||
![]() |
28.05.2023 21:44 | Teppo Niemi | ||
Kyllä niitä kulki 1970-luvun lopulla, etenkin yöjunista. Taisi Turusta lähteissä P107 ja P109 olla enemmän tavaran kuin matkustajavaunuja. Muistaakseni Vaasa - Jyväskylä iltapaikkussa olla suhteessa sama määrä tavaravaunuja. |
||||
![]() |
26.05.2023 09:51 | Teppo Niemi | ||
Mahtaneekohan kyseistä TWAn vaunua saada H0 mallina. | ||||
![]() |
25.05.2023 09:07 | Teppo Niemi | ||
Ja viitisen vuotta myöhemmin porkkanajunat kävivät 'jäähyväisvierailulla' Kauppatorilla https://vaunut.org/kuva/97566. Pian sen jälkeen raideyhteys Katajanokalle katkaistiin.... | ||||
![]() |
25.05.2023 07:10 | Teppo Niemi | ||
Vaihtoehtojahan tuohon tilanteeseen on useita, esimerkiksi systeeminvaihtoratapiha, ratatöistä johtuva jännitekatko.... | ||||
![]() |
25.05.2023 07:07 | Teppo Niemi | ||
Petrin kommenttia tukevat sekä raide että veturin käytössä oleva virrotin. | ||||
![]() |
12.05.2023 14:35 | Teppo Niemi | ||
Pilkon sivut antavat seuraavan tiedon: "Estimated delivery date: End of August 2023" Samoin Tilligiltä https://www.tillig.com/Produkte/produktinfo-74989.html on tulossa vastaava vaunu toukokuun alussa julkaistun toimitusaikataulun mukaan heinäkuussa. |
||||
![]() |
12.05.2023 11:08 | Teppo Niemi | ||
Kyllä. Ja sen 'suomalainen littera' oli VCm. Ja tuollaisia vaunujahan, kylläkin vain vihreinä on H0 mittakaavassa valmistaneen Sachsenmodelle tillig ja nyt uusinpana myös Piko. 1980-luvulla Schicht valmisti vastaavia vaunuja usean eri Itä-eurooppalaisen rautatien malleina. Tietääkseni ei kuitenkaan Neuvostoliiton rautateiden SZD) mallia ei ollut saatavana. |
||||
![]() |
12.05.2023 09:42 | Teppo Niemi | ||
Tässä oiva esimerkki pienoisrautatieharrastajille. 1980-luvun lopussa matkatavara- ja postivaunu on junarungosta ainakin joinain päivinä hävinnyt. Muutenhan vaunuja on ollut saatavilla, vaikka tuon matalamman onkin joutunut maalamaan. Sitä ei valmismallina ole ollut saatavilla. | ||||
![]() |
02.05.2023 08:58 | Teppo Niemi | ||
Takana näyttäsi olevan osa Hdkl vaunua. Olisiko Tapsalla kuvaa tästä vaunusta? | ||||
![]() |
29.04.2023 21:07 | Teppo Niemi | ||
Jotenkin ihmetyttää tämä jankkaaminen jälleen kerran. Olisikohan asiaa syytä käsitellä kustantaja yhdistysten seuraavissa sääntömääräiset kokouksissa ihan päätösasiana. Se taas edellyttää sitä, että asia on mainittuna kokouskutsuissa. Kustantajayhdistyksethän ovat viime kädessä oikea taho tekemään päätökset, eivät yksittäiset Vaunut.orgin kommentoijat. Jos Juha-Pekkaa häiritsee ulkomaiset kuvat, niin ei muuta kuin kirjoittamaan asiasta kustantajayhdistysten hallitukselle ja johtokunnalle, josko asia saataisiin yleiskokouksien päätettäväksi. Itse näen juurikin rikkautena ulkomaalaiset kuvat. Vai pitäisikö sittenkin tehdä jakoa? Silloin voisi jakaa myös käynnissä olevan Suomen rautateiden 25-vuotisjakson omaksi sivustokseen. Mutta jakoa tehtäessä on syytä myös huomioida riski, että vahinko on suurempi kuin saatava hyöty. |
||||
![]() |
27.04.2023 11:33 | Teppo Niemi | ||
Kesäkuun alussa astuu voimaan uusi luonnonsuojelulaki, ja siinä rauhoitetaan kyykäärme ensimmäistä kertaa Suomessa. Jatkossa kyytä ei saa enää perusteetta tappaa, eikä sen elämää häiritä. https://yle.fi/a/74-20029021 | ||||
![]() |
27.04.2023 10:51 | Teppo Niemi | ||
Postitoimipaikkana kuitenkin taisi olla Kilo. (postinumero 02610) | ||||
![]() |
27.04.2023 09:37 | Teppo Niemi | ||
Voi ei, miten tuttua maisemaa lapsuudesta..... Taustalla näkyy Algol Oy:n varastohalli ja ilmeisestikin tuosta säiliövaunusta purkitettiin päniköihin jotain kemikalia. Tuo oli vakio paikka tuolle toiminnalle, kunnes varastosäiliöt valmistuivat AGAn raiteen viereen. Käsittääkseni tuo raide oli alkuperäisellä rantaradan linjauksella. Onkos Tapsalla kuvia Algol Oy:n raidenosturista, joka operoi Alkgolin hallin toisella puolella. Itse ei sitä tullut aikanaan kuvatuksi. |
||||
![]() |
26.04.2023 13:57 | Teppo Niemi | ||
Eikös tuosta Keitele-Museon tilanteesta ollut maininta Resiina 1/2023 Tasoristeyspalstalla. Eli uskoisin, että tuon palstan ylläpitäjä on jo ihan virkamiestaustansa perusteella varmistanut siellä julkaisun tiedon paikkansa pitävyyden. | ||||
![]() |
26.04.2023 08:59 | Teppo Niemi | ||
Kyllä noiden vaunujen tyyppimerkintä on pääteltävissä kuvasta tietyin olettamuksin. Yksi on tietenkin vaunun haltija-osasto tai yhtiö, joka pitänee olettaa. | ||||
![]() |
24.04.2023 18:30 | Teppo Niemi | ||
Kuvaa katsoen kyseessä olisi E17 sarjan veturi numeroltaan 28. | ||||
![]() |
24.04.2023 10:12 | Teppo Niemi | ||
Mitenkös Kairokoski, eli alkuperäiseltä nimentään Parkano? Jotenkin muistelen, että siellä olisi ollut yksisiipiset, lukituksesta riippumattomat siipiopastimet. Ja jostakin on jäänyt mieleen, että jodssakin vaiheessa Kankaanpäässä olisi ollut valo-opastimet (Varmistuslukko-opastinturvalaitos). Eikö unohtaa sovi myöskään Poria, Haapamäkeä eikä (Uusi-)Parkanoa. |
||||
![]() |
20.04.2023 07:30 | Teppo Niemi | ||
Tuohon Uwen 01:02 kirjoittamaan kommenttiin liittyen. 1990-luvun puolivälissä olin kuvaamassa junia Fürth (Bay) Hbf:llä Talvi oli sikäläisittäin poikkeuksellisen kylmä. Kuvasin Markt Erlbachiin lähtevää 212 sarjan veturin vetämää taajamajunaa. Kuljettaja vinkkasi käymään ohjaamossa ja lähtöajan lähestyessä tarjosi jopa matkaa ohjaamossa. Kiitin kohteliaasti todeten, että haluan matkustaa höyrylämmityksellä varustetussa vaunussa, sillä siitä on aikaa parisen kymmentä vuotta, kun sellaisen olen viimeksi tehnyt. Kuljettaja ihmetteli moista, olenhan Suomesta. Messulipun kelpoisuusalue joukkoliikenteessä määritti matkan pituuden. Tuo päivä oli muutenkin todella mielenkiintoinen harrastuspäivä, vaikkein sinä päivänä messuilla vieraillutkaan.... |
||||
![]() |
18.04.2023 00:32 | Teppo Niemi | ||
Näyttää aivan kuin olisi saksalainen 628 -sarjan moottorijuna. | ||||
![]() |
11.04.2023 14:52 | Teppo Niemi | ||
Ilmeisesti tuossa Jorman mainitsemassa tapauksessa tuon kuvassa näkyvä BH / XH vaunun (ent Hk) pitäsi kait olla Satamalaitoksen käytössä. Millähän sitä mahdettiin siirtää purkutyön yhteydessä. Vai onko Satamalaitos 'ulkoistanut' tuon purun jollekin muulle. kuten esim. Valtionrautateille, jonka tunnus tuossa Volvo BM -pyöräkoneessa hytin sivussa erottuu todellakin VR:n silloinen liikemerkki, joka korvasi siipipyörälogon. Miksi koneessa siis on VR:n logo, siinä on Jormalle pohdintaa, mahtaisikohan arkistoista löytyä tuohon vastaus. | ||||
![]() |
11.04.2023 09:31 | Teppo Niemi | ||
Yhdyn täysin Oskun kommenttiin. | ||||
![]() |
10.04.2023 07:40 | Teppo Niemi | ||
Tuohon Juhanan kommenttiin liittyen: Vuoden 1947 kotiasemaluettelon https://rautatiearkisto.info/epolho/Vaunuluettelot%20ja%20vaunukierrot/1947%20Matkustajavaunut%20ja%20niiden%20kotiasemat.pdf mukaan 22641 kotiasema on ollut kuitenkin Jyväskylä. Vaunuhan on poikennut muista vaunusta siinä, että kyseisessä vaunussa oli sähkövalaistus. | ||||
![]() |
07.04.2023 07:29 | Teppo Niemi | ||
Ja tuolta taustan postitalosta sai hyvää palvelua, oli sitten kyse kirjojen lähettämisestä kotiin tai rautatieläisten postimerkkien ostosta postikortteihin. Nyttemmin tuo talo on purettu. |
||||
![]() |
06.04.2023 09:33 | Teppo Niemi | ||
Mitenkäs lienee Pienosrautatiekerho ry:n arkisto tai Rautatiemuseon ja Suomen Rautatiehistoriallisen seuran kokoelmat. Jostakin olen aikoinaan kopioinut itselleni tuon ajan kaukojunien vaunujärjestyksen. Siitä tosiaankin löytyy muutama todella mielenkiintoinen vaunukierto, vaikkei niitä ole merkitty ollenkaan niin tarkaan kuin mitä 1990-luvulla oli merkitty. Sen sijaan Helsingin vakinaiset seisontaraiteet tuossa oli merkitty. |
||||
![]() |
28.03.2023 07:57 | Teppo Niemi | ||
Kunpa npita työkuvia tulisi otettua enemmän.... Mutta yritetään pitää tuota mielessä, vaikka omista projekteita tulee harvemmin kuvattua ja vielä harvemmin niissä on julkaisukelpoisia kuvia, vaikka joskius niitä onkin tullut otettua lähinnä koulutusmateriaaleja ajatellen. |
||||
![]() |
27.03.2023 07:21 | Teppo Niemi | ||
Mitenkäs nuo puolipuomilaitokset toimivatkaan, kun raideosuus jää varatuksi pitkäksi aikaa.... Turvalaitespeialtit, nyt kaivataan täsmällistä tietoa.... | ||||
![]() |
24.03.2023 22:54 | Teppo Niemi | ||
Piltin Jarnon kysymykseen 15.3. on nyt vastattu: https://vaunut.org/kuva/161228 | ||||
![]() |
18.03.2023 21:49 | Teppo Niemi | ||
Mitenkäs olisi Miksi, Luoma, Kilon kartano, Korkeakoski..... | ||||
![]() |
15.03.2023 21:30 | Teppo Niemi | ||
Ei tuossa tehdä muuta kunnostusta kuin tutkitaan, miten vaurioitunut kierre saadaan korjatuksi. (Korjattu kommentti oikeaksi, kierteen korjauksen jälkeen toki jatkui öyjysäiliön mittojen tutkiskella) | ||||
![]() |
09.03.2023 12:45 | Teppo Niemi | ||
Jos unohdetaan Kupittaan Turun välinen ratatyö, na muut kiertolaiset, nii onkos Salon ja Karjaan välillä kulkenut paljon rahtijunia viimeisen 15 vuoden akana? Eiköhön nekin mahdu Salon ja Lohjan välille uudelle radalle. Pelkän varayhteyden kustannukset eivät vastanne käyttömääriä. | ||||
![]() |
08.03.2023 20:08 | Teppo Niemi | ||
http://sa-kuva.fi/neo?tem=webneo_image_large&lang=FIN&imgid=7aa7d526632b426460600b8b57924845&docid=7aa7d352216b0553;&ddocid=7aa7d352216b0553&archive= Esimerkiksi tuo voisi olla samasta portista, jolloin liikennepaikka väli olisi Suojärvi - Välikylä |
||||
![]() |
08.03.2023 20:03 | Teppo Niemi | ||
Kun katsoo etualalla olevia kiskon katkoksia, niin näyttää siltä, että ne eivät ole samalla kohdalla. Eli rakenne poikkeaa suomalaisesta ja yleis-europpalaisesta rakenteesta. Ja yhden malliprojektini perusteella lähtisin tutkimaan SA-kuvista löytyviä Suojärven kuvia Petroskoin - Suojärven radan juhlaportista. |
||||
![]() |
07.03.2023 21:11 | Teppo Niemi | ||
Valtion Rautateiden Rataosaston urakkatyösaavutukset tunsivat vielä M -sarjan tasapohjavaunujen tyhjennyksenkin siinä kuin sepelöinnin Maa -sarjan sepelivaunuistakin. | ||||
![]() |
07.03.2023 08:18 | Teppo Niemi | ||
Eikös kuvien https://vaunut.org/kuva/17819 https://vaunut.org/kuva/39393 kuuppavaunun päädyssä lue 8dt? eli kuuppavaunussa olisi Kurtin mukaan 80 tonnia kivihiiltä. Nyt Teppo ei ymmärrä.... Paljonkos Tr1 ja Hr1 sarjojen tendereihin menikään hiiltä, entä Hv1-3 sarjojen tendereihin? |
||||
![]() |
04.03.2023 21:37 | Teppo Niemi | ||
Kun rataosa Minkiö - Humppila purettiin vuonna 1975, jäi Minkiön pohjoisesta tulovaihteelta vain noin 20 m pituinen vetopätkä. Ja tuo raidehan rakennettiin kahdessa vaiheessa, ensimmäisen rakennuksen tapahtuessa vuonna 1978. Raide purettiin, kun radan uudelleen rakennus Humppilan käynnistyi. |
||||
![]() |
04.03.2023 13:46 | Teppo Niemi | ||
Raidetila puute. Kuvahan on ajalta ennen Humppilan radan uudelleenrakentamista. Raide rakennettiin 1978 - 1979 juurikin kaluston säilytystä varten. | ||||
![]() |
03.03.2023 19:59 | Teppo Niemi | ||
Samasta paikasta otetuksi tunnistan. Mutta kertokaahan kuvassa oleva kalusto. | ||||
![]() |
02.03.2023 07:39 | Teppo Niemi | ||
Onhan se sellainen (https://vaunut.org/kuva/13490 , https://vaunut.org/kuva/137791 ) | ||||
![]() |
27.02.2023 10:54 | Teppo Niemi | ||
En sanoisi vierekkäin, vaan lähekkäin, olihan noiden välillä käveltävää ja muistaakseni vielä tuon maantienkin ylityskin matkalla. http://vanhatpainetutkartat.maanmittauslaitos.fi/mml_vanhat_kartat/Painetut_kartat/21_Peruskartta_20k/4/4232/423203/423203_1975.jpg | ||||
![]() |
27.02.2023 06:16 | Teppo Niemi | ||
Tuo painonappisysteemi on käytössä.myös Saksassa ainakin STBn junissa. Itsekin ole sitä käyttänyt jäädessäni pois Oberohnin liikennepaikkalla. | ||||
![]() |
27.02.2023 06:12 | Teppo Niemi | ||
Mitä todennäköisimmin. |