'Tuoreita puupölkkyjä'. Eräässä toisessa yhteydessä kyselin, käytetäänkö vielä uuden radan teossa puupölkkyjä. Näköjään käytetään. Jokin luokitusperuste varmaan ratkaisee? Kuka tietää?
06.06.2010 14:28
Tunnus poistettu
Olihan noita tuplaovia täälla landellakin.
06.06.2010 14:08
Tunnus poistettu
Onko paikalla jokin kannas jonka yli piti vetää vene, siis taipale.
06.06.2010 11:44
Tunnus poistettu
Leukaluut? Mistähän tuokin nimi on peräisin? Mitä tarkoittaa Pello? Jossain, ehkä Espoossa on Pelto, mutta molemmissa eletään kuin pellossa.
06.06.2010 11:29
Tunnus poistettu
Kintauskin on melko metka nimi. Mitä tarkoittaa?
06.06.2010 10:50
Tunnus poistettu
Mielenkiintoinen tuo maininta makuuvaunujunasta. Tiedän että motilla voitiin vetää muutamaa vaunuakin, ja sitä varten tehtiin jopa omia kevyempiä versioita, mutta että ihan yöjuniakin. Kuinkahan monta vaunua kulki siedettävästi moottorivaunun perässä?
06.06.2010 08:14
Tunnus poistettu
Selailin tuossa pikaisesti etsien olisiko Pöljä kirvoittanut muistelemaan muitakin hauskan nimisiä liikennepaikkoja, mutta ei sattunut silään. Siis Meteli seis. ja keräämään nimiä.
05.06.2010 16:30
Tunnus poistettu
Kommentoin sanalla mielenkiintoinen. Valaistus on erikoinen. Minulla on useita huonosti onnisutneita otoksia siitä kun ilta-aurinko talvella paistaa Kuokkalankosken vanhan sillan ali rantamaisemia valaisten punasävyin. Mikä muuten on tuon joen ylittävän puomin merkitys?
05.06.2010 15:27
Tunnus poistettu
Missähän tuo viimeinen motti liikennöi? Aloitin päivittäisen junamatkustamisen 1957 ja kohta tulivat Tampereenkin seuduille uudet sivalkoiset lättähatut. Muistan nähneeni noita puumotteja liikenteessä sitä aikaisemmin, mutta en tiedä olivatko ihan vakioliikenteessä. Muistaakseni joku kertoi niitä ajelleen Tampere-Toijala väliäkin.
05.06.2010 05:12
Tunnus poistettu
Selvä kaalimatohan tuo on. Siis eläinkuntaa!
04.06.2010 17:44
Tunnus poistettu
Junat olivat siis ns 'puumotteja'. Milloin ensimmäiset sellaiset tulivat liikenteeseen?
Ainakin vielä 1950-luvulla niitä on ollut ajossa, koska muistan lapsuudesta nuo kummalliset ilman veturia liikkuvat vaunut.
04.06.2010 17:37
Tunnus poistettu
Miksi aseman nimi ei voisi olla Turun satama?
03.06.2010 18:06
Tunnus poistettu
Korkeita ovat nuo Venäjän veturit. Alusta, siis telit yms, tekevät suurimman osan korkeudesta. Mikä on oleellinen syy? Tuskin niin paljon isommat pyörät. Kertokaapa asiantuntijat.
01.06.2010 20:23
Tunnus poistettu
Tässä on siis (ollut) se melko kuuluisa Pöljän pysäkki. Joskus matkaillessani otin kuvia jollain tavalla huvittavan tuntuisista osoitekilvistä. Pöljä on ikuistettu samoin kuin Meteli seis. Muitakin rautateihin liittyviä on, mutta nyt äkkiseltään ei tule mieleen.
24.05.2010 16:18
Tunnus poistettu
Maaston muodothan ne tietenkin ovat vaikuttaneet, vaikka kuvasta ei äkkiseltään havaitse. Itse asuskelen entisen Hollon mutkan vieressä. Siinä oli melko kiharainen s-mutka suht. tasaisessa maastossa, mutta mutkan syy lienee ollut pyrkimys saada mahdollisimman lyhyt silta virran ylitykseen.
23.05.2010 19:59
Tunnus poistettu
Optiikka korostaa, mutta mikä lie syy laittaa rataa noin mutkalle. Omat perävalot eivät näy, koska mutkaa on myös toiseen suuntaan.
23.05.2010 13:49
Tunnus poistettu
Kateeksi käy. Sisiliskoja on täälläkin, mutta ei 'sinikkoja'.
23.05.2010 11:46
Tunnus poistettu
Ei se mitään: Luonto pärjää ihmiselle kumman hyvin. Kukat kukkivat varmaan vielä Pekkarisen kuolemankin jälkeen.
23.05.2010 11:39
Tunnus poistettu
Onko jo vihreä pendo liikenteessä vain näinkö vain vilahduksen puolikkaasta. Eilen näkyi puiden välistä useampi vihreä matala vaunu täällä Lempäälässä matkalla etelää kohti. Näkyvyys on huono kesän edistyessä ja muutenkin olin muissa hommissa kuin junia kyttäämässä.
13.05.2010 17:02
Tunnus poistettu
Oikeasta nopeudesta huolimatta vauhdikkaan näköistä kun kallellaan mennään.
07.05.2010 14:51
Tunnus poistettu
Luxemburgissa on käsittääkseni myös oma junafirma, olettaakseni lähinnä lyhyen matkan liikenteeseen, mutta belgialaiset taitavat rataa enemmän hallita ja ranskalaisetkin. Liikkuuko muiden valtioiden yhtiöitä tuolla? Tietämykseni perustuu valtavaan kokemukseen: kerran Brysselistä Luxemburgiin ja takaisin.
07.05.2010 14:45
Tunnus poistettu
Onko toisessa päässä enemmän veturin näköinen laite? Tässä näkyy olevan kytkinlaitteet useampien palikoiden liittämistä varten, mutta ei taida olla läpikulkua?
26.04.2010 19:04
Tunnus poistettu
Jos vaihto kiskoille kunipyöriltä ja päinvastoin sujuisi nopeasti, tuohan olisi lähes nerokas.
26.04.2010 18:59
Tunnus poistettu
On vekkuli viritys.
25.04.2010 14:47
Tunnus poistettu
En minä noista 'liekkikeuloista' paljon perusta, mutta olisi VR-firmalta jonkinlainen kulttuuriteko säilyttää edes yksi lähes alkuperäsmuodossaan kun vanhempi sukupolvi on jo muutettu uuteen kuosiin matkustajaepäystävällisin penkkeineen.
24.04.2010 15:21
Tunnus poistettu
Joipi olla hyväkin selitys. Nykyään kun ei voi tehdä juuri mitään, ettei jokin 'direktiivi' olisi tiellä. Ennen vähän sovellettiin (tosin liikennekin oli harvempaa). Kerran 70-luvun alussa olin matkalla veturijunalla Tampereelle, ja eikös ollut Höytämössä juuri ennen Sääksjärveä rata poikki. Pakki päälle ja Lempäälään raidetta vaihtamaan ainakin yli 50km/t vauhdilla. Paikallisliikenteen henkitoreiden aikakaudella sähköjuna Sm1 ajoi etelään mennessään ohi Vanattaran seisakkeen. Siitä vaan heti kolme kilometriä pakilla takaisin. Ei ehtinyt kuski toiseen päähän vaihtaa.
24.04.2010 14:10
Tunnus poistettu
Mitä tuo tekee Tampereelle hinattuna? eikö Pendojen huolto ole muualla, ja maalareitakin luulisi löytyvän koko maasta.
23.04.2010 11:20
Tunnus poistettu
Kun tässä on taas vanhoja muisteltu, niin kerronpa erään tarinan: Äitini oli matkalla Hämeenlinnaan. Matka alkoi Vanattaran seisakkeelta ns. työläisjunalla kohti Toijalaa jossa piti vaihtaa kiitojunaan. (Dm4 jne). Äiti näki toisella raiteella hienon moottorijunan ja nousi siihen. Vastakkaisella penkillä sattui olemaan tuttu jonka kanssa keskustellessa tuli selväksi, että toinen oli menossa ihan eri suuntaan. Äkkiä ulos ja kiireesti juuri saapuneeseen kiitojunaan. Loppu hyvin, mutta tiukille meni.
23.04.2010 11:01
Tunnus poistettu
Kiitos tiedosta! Jotain tuollaista arvelinkin. Kävin kevättalvella hiihtäen ihailemassa uutta junaa ja vähän myöhemmin pääsin myös koulumatkalla hienouden kyytiin.
23.04.2010 05:46
Tunnus poistettu
Eljas ja muutkin historiantallentajat: Milloin lättä alkoi liikennöidä Tampereelta etelään?
Minulla on sinänsä asiasta tarkka mielikuva mutta en osaa liittää siihen päiväystä. Veikkaan vuotta 1958.
22.04.2010 19:57
Tunnus poistettu
Eljaksen dokumentointi on ihan häkellyttävän monipuolista, mutta eikö tuo lähinnä oleva tosiaan ole Dm6?
22.04.2010 19:22
Tunnus poistettu
Vaikka tämä nyt taas menee ihan sivuun aiheesta, pitää jatkaa tätä botaniikkaa: Kaikkien niiden kulkureittien varrella joissa mm viljaa jne on kuljetettu, on maastoon levinnyt monien vieraiden kasvien siemeniä ja se on rikastuttanut maisemaa tai vihastuttanut toisia. Erityisen merkittäviä ovat satamat, mutta myös radanvarret, varsinkin sellaiset vanhat, jotka oli aikoinaan soralle perustettuja.
22.04.2010 19:00
Tunnus poistettu
Tuo perävalojen sijoitus oli minulle sellaista joka selvisi vaikka nyt. Koulupoikana katsottiin paremminkin junan kyljestä tyyppimerkinnät, ja oli tärkeää oliko nopeusmerkintä 95 vai peräti 115. Sisäpuolelta tunnisti paremmin.
22.04.2010 18:50
Tunnus poistettu
Totta kai hyväksytään.
22.04.2010 06:22
Tunnus poistettu
Horsmasta tunnetaan erilaisia värimuunnoksia ja voi se olla aito albiinokin. Horsma leviää siementen lisäksi hyvin voimakkaasti juuriversojen avulla ja niin ollen kokonainen alue valkoista horsmaa voikin olla yhtä ja samaa kasvia.
21.04.2010 16:04
Tunnus poistettu
Kertokaapa asiantuntijat miten tästä tunnistaa tyypiksi Dm6? Kun noilla aikoinaan matkustin, eron tunnisti lähinnä pyöristä ja sisään mentyään ohjaamovarustuksesta.
20.04.2010 17:44
Tunnus poistettu
Ihan selvästi radan päässä.
20.04.2010 16:48
Tunnus poistettu
Noissa kuvissa on melko tärkeä se pointti, että kuvat on otettu filmille. Silloin kun käytettäviä ruutuja oli rajallisesti, piti vähän suunnitella eikä roiskia vain sinnepäin. Kuitenkin hyvä kuva vaatii taitoa kuvaajalta. Ei se synny itsestään.
20.04.2010 13:46
Tunnus poistettu
Vähäsen on liian heleä tuo vihreä meikäläisen silmään, mutta makujahan on monenlaisia. Saadaan varmaan pitkään myös katsella monenkirjavia junia. Junatyypin mukaan vaihtuvat värit olisivat myös ihan ok, mutta se edellyttäisi sitten sitä, että vaunuja ei voisi vaihtaa erilaisten junien välillä senkään vertaa kuin nykyään tapahtuu.
16.04.2010 19:18
Tunnus poistettu
Jokin korkea viritys siihen on tietenkin osunut, mutta kuvan teknistä laatua tämäntapaisissa kuvissa on turha valitella. Tärkeämpää on asian dokumentointi.
15.04.2010 17:20
Tunnus poistettu
Asiakaspalvelu toimii! Ei tarvitse paljon jalkoja käyttää vaihaessaan junasta autoon ja päinvastoin. Tarvittaessa käytetään myös apua käsivarresta!
15.04.2010 15:22
Tunnus poistettu
Ihmisen muisti on tunnetusti varsin selektiivinen. 'Lukuvuotena' -67-68 kävin Helsingissä viikottain pari päivää ns epätyypillisinä aikoina töissä. Myöhäisellä junalla Keravalle, muutama tunti unta siskon sohvalla ja aikaisella työläisjunalla takaisin stadiin. Ne tosiaan olivat puuvaunuisia pitkiä letkoja. Porvoon suunnasta tuli yleensä lättä, josta väki vaihtoi Helsingin junaan.
14.04.2010 12:18
Tunnus poistettu
Kuinkahan yleisiä lätät olivat Helsingin lähiliikenteessä? Noilta ajoilta muistan vain pitkät puuvaunuletkat, joita vielä tuolloin vetivät yleisesti höyrykoneet. Tampereen seudullakin lätät ajelivat silloin paremminkin varsinaisen työmatkaliikenteen ulkopuolisia vuoroja.
13.04.2010 19:23
Tunnus poistettu
Kunnioitan suuresti !
13.04.2010 19:19
Tunnus poistettu
Siis ajattelin mielessäni tuota porsaan nimitystä ja kuvittelin että ei sitä enää käytetä.
13.04.2010 18:57
Tunnus poistettu
Voi hitto! Se oli sittenkin jotain ferkel-alkuista, kun oletin nimityksen viittaavan täysikasvuiseen sikaan. Jotain pientä on koulustakin jäänyt mieleen.
13.04.2010 18:41
Tunnus poistettu
Aivan uskomatonta dokumentointia! Minulta tuo tieto menee täysin 'yli hilseen', mutta kuten joskus aiemmin olen sanonut, tämä täytyy säilyttää ja julkaistakin jollain muulla tavalla kuin rantanuotion kokkona sitten joskus kun kokoelma ei enää täyty.