Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.01.2023 15:35 | Mikko Herpman | ||
| XG siis meni jarruttomana välissä. Kuvasta päätellen jarrut vaunusta kuitenkin löytyy, testailtiinko toimiiko jarrut vaiko ihan varmuuden vuoksi näin jarruttomana välissä Haapamäelle. | ||||
|
24.01.2023 13:27 | Mikko Herpman | ||
| Paikkatietoikkunan ilmakuvien (1946) mukaan rata on koukannut tästä silloiselta ehkä tavararatapihalta tuonne henkilöasemalle kulkien nykyisen valtatie 4 (E75) pohjaa. | ||||
|
12.01.2023 12:28 | Mikko Herpman | ||
| Taitaakohan värilämpötilojen erot tulee lappujen eroista. Osassa vaunuja on loisteputket ja uudemmissa on ledit. | ||||
|
11.01.2023 09:51 | Mikko Herpman | ||
| Mites tuo menee kaksikerrosvaunussa, jos 1500V-syöttö on poikki, katkeaa lämmitys ja ilmanvaihto saman tien. Millainen valaistus säilyy akkuvoimalla, muistelen että aika pian täysivalaistus putoaa "puoleen", jos ollaan vielä pidempään ilman sähkönsyöttöä jääkö vain poistumis-/varavalot vielä päälle? Sinällään tällainen "blackout"-tilanne luulisi olevan otettu huomioon jo suunnittelussa, eli varmaan voisi pitää aivan todennäköisenä että joskus vaunun elinkaaren aikana näin tapahtuu syystä tai toisesta. Järjestelmien halvaantuminen kuulostaa aika huonolta... Mahtaako vesitankeissa olla hätätyhjennysautomatiikka, ettei pääse putket jäätymään tällaisessa tilanteessa.. Kouvolassa kaiketi vaihdettiin toimiva Sr3 junan eteen koska kulkusuuntahan siinä vaihtuu Helsingistä tullessa. Suunnanvaihdon nopeuttamiseksi veturi vaihdetaan Kouvolassa, mikäli sama kone pitäisi ajaa rungon ympäri se ottaisi enemmän aikaa. Nyt uusi veturi odottelee sopivassa paikassa ja pystyy ajamaan junaan kiinni lähes heti kun se on pysähtynyt laituriin. |
||||
|
03.01.2023 11:03 | Mikko Herpman | ||
| Minkähän takia Savon radan pendo odottelee noin pitkään Kouvolassa, jos asuisin edelleen Mikkelissä tämä kyllä harmittaisi.. Oli suosikkivuoro kotiin palatessa. | ||||
|
02.01.2023 20:40 | Mikko Herpman | ||
| Eiköhän värivalinnat ole tehty valmistusaikojen muotivärien mukaan. Saman ajan asuntojen värimaailma on myös aika värikästä jos ei ole nykyajan mustavalkotyylillä remontoitu. Lieneekö Helsingin metrojen muovipenkit samaa oranssin sävyä? | ||||
|
27.12.2022 15:54 | Mikko Herpman | ||
| Mielenkiintoinen kuva, hyvinkin ryssän tyylinen ratkaisu. Mitäköhän tavaraa tällä on kuljetettu? | ||||
|
13.12.2022 09:23 | Mikko Herpman | ||
| Erittäin hieno! Vain kaluston puhtaus herätti huomiota että on pienoismalli! | ||||
|
10.12.2022 19:49 | Mikko Herpman | ||
| Edellisen kerran oli kuva missä Sr1 veti Tr1 1033 veturia kunnostukseen. Ihan mukiinmenevä näky. | ||||
|
01.12.2022 13:33 | Mikko Herpman | ||
| Ihan radan alkuaikoina varmaankin ajettiin Tk3 vetureilla jonkin verran. No ainakin radan rakennuksen aikana ja ehkä myös lumen aurauksissa sekä työjunissa. | ||||
|
Kuvasarja: Hurujuna Rauman radalla |
27.11.2022 11:15 | Mikko Herpman | ||
| Erittäin mukava ja lämminhenkinen kuvasarja! | ||||
|
14.11.2022 14:32 | Mikko Herpman | ||
| Hmm.. Suomen ilmastossa hoitamattomana, tästä areenasta tuskin on muuta jäljellä kuin alimmat betonirakenteet ja nekin murusina 2000 vuoden jälkeen... ? | ||||
|
13.11.2022 12:06 | Mikko Herpman | ||
| Juna täynnä, siis varovaisesti arvioden reilu 100 henkilöä, ehkä jopa 120. Yksi moottorivaunu kuluttaa 20-30l/100km riippuen ajonopeudesta, kuormasta rataosasta jne.. Eli nopeasti laskien per nuppi tuotetaan tässä vain 1,13 kg/Co2 päästöjä per 100km. Yksin keskivertobensiiniautolla 100km ajo tuottaisi kutakuinkin 13kg/CO2.. Joku varmaan voi kaivella CO2 päästöt vaikkapa halkopolttoiselle Tk3 veturille... Toki "usvadiesel" käy halkotapauksessa puhtaasti bioenergialla, joten onkos sen päästöt sitten tasan puhdas nolla!? |
||||
|
10.11.2022 14:04 | Mikko Herpman | ||
| Harmi kun ei ole pesukonetta Pieksämään hallissa... | ||||
|
07.11.2022 12:31 | Mikko Herpman | ||
| Kuva hivelee silmiä, kaikki siistiä ja leppoisaa tekemisen meininkiä. Olikohan matkustajaliikenne miten säännöllistä ja aikataulunmukaista tuohon aikaan? Kuljetettiinko junalla työläisiä tehtaalle/tehtaalta vai oliko aivan yleinen kulkuneuvo mänttäläisille? | ||||
|
07.11.2022 12:22 | Mikko Herpman | ||
| Aikamoista luksusta, ja toki tehtailijalla pitääkin olla. Päässyt hienosti junalla aivan kodin ovelle. Tuohon aikaan tiet ja kulkuyhteydet ovat toki olleet aika huonoja. Eli "omalla" junalla pääsi kätevästi Vilppulaan ja siitä sitten maailmalle bisneksiä tekemään. | ||||
|
06.11.2022 12:15 | Mikko Herpman | ||
| Koppi lienee tähystäjää varten. Jos on tarve liikkua pitkää matkaa tuohon suuntaan on mukavampaa tähystää "sisätilassa" Vai voisiko jopa olla kyseessä "ohjausvaunu", eli voisiko junaa ajaa tuosta kopista? Ihan kuin näyttäisi että ainakin puskinlyhdyt löytyisi vaunun päästä. | ||||
|
31.10.2022 10:33 | Mikko Herpman | ||
| Toisessa kuvassa näkyy ajoneuvoja missä on häkäpönttöjä. Mahtaako tähän veturiinkin olla menossa häkäpönttöasennukset, selittäisi testiradan tarpeen? | ||||
|
|
31.10.2022 08:45 | Mikko Herpman | ||
| Veturi on niin hyvässä maalissa, missähän lie tehty voisiko olla konepajan pihalla tilapäisellä testiraiteella? Hauskoja detaljeja paljon, käynnistyskampi ohjaamon lattialla ja epämääriset auton ja kärryjen osat veturin takana. Joku varmaan tunnistaa tuon auton ja sen vuoden, lieneekö jenkki, Buick? | ||||
|
31.10.2022 08:40 | Mikko Herpman | ||
| Näkyy olevan Dm7 A-ohjaamot molemmissa päissä ajopäänä. Miten mahtoi olla noihin aikoihin, oliko suht normaalia että ajettiin konepäästä, vai olikohan se lähinnä sattumaa. Useimmiten vaunut kaiketi olivat satunnaisin päin seisontaraiteella ja sieltä koottiin tarvittava kombo. Ja ei varmaankaan ollut aikaa kääntää tai järjestellä vaunuja niin että ajettaisiin B-ohjaamosta? Muistelen lukeneeni että jossain vaiheessa työsuojelulliset näkökulmat kuitenkin heristivät korviaan ja olisi tullut jotain suositusta ajaa "hiljaisesta" päästä aina kun se oli mahdollista? |
||||
|
30.10.2022 17:57 | Mikko Herpman | ||
| Erittäin hienoa että Porhan lätät saavat viettää vapaa-aikaa lämpimässä tallissa! | ||||
|
30.10.2022 17:08 | Mikko Herpman | ||
| Mukavia kuvia ilmasta, mihin mahtaa mennä purettavaksi "Äänekosken" sellujuna? | ||||
|
30.10.2022 16:08 | Mikko Herpman | ||
| Onko "suoran vaihteen" kytkeytyminen automaattinen kun nopeus nousee tarpeeksi...? Mikäli vauhti on hiljempaa, pitääkö jotenkin kikkailla tehonsäädöllä että saa "pitkän" päälle ja on mukava päästellä taloudellisella asetuksella? | ||||
|
28.10.2022 16:08 | Mikko Herpman | ||
| Hieno kuva, molemmissa vetovaunuissa vielä myös "sähkölaatikot" kytkimen päällä! | ||||
|
24.10.2022 12:56 | Mikko Herpman | ||
| Mielenkiintoisen näköinen, jossain kuvassa näkyi nurinpäin käännetty kääntöpöytä sillankantena. Jos tämä silta käännetään ympäri niin kantaako silta myös yhtä paljon? | ||||
|
22.10.2022 20:23 | Mikko Herpman | ||
| Voisikohan kuva olla jostain Aunuksen karjalasta, eli Laatokan itäpuolelta... Kun oli kuva myös Syvärin sillasta, tämä voisi olla jostain samalta suunnalta. | ||||
|
22.10.2022 17:17 | Mikko Herpman | ||
| Voisiko olla Syvärin silta, toinen nostosillan torni on ammuttu mykkyrään? | ||||
|
20.10.2022 10:54 | Mikko Herpman | ||
| Venäläisten vaunujen lattioita kaiketi on jouduttu korjaamaan jo syystä "imperialistit Suomalaiset hajottivat" ulkomaan reissulla... Ja toki siitäkin syystä ettei trukki putoa lattiasta läpi. Muistelen että Jyväskylän transpointin terminaalillakin oli filmivanerilevyjä joita voitiin tilapäisesti käyttää apuna, jos lattia oli pehmeän oloinen... | ||||
|
15.10.2022 12:29 | Mikko Herpman | ||
| Hiukan auteltiin NRC:tä, saatiin käyttää tuota hallia myös Tka:n huoltoon vähän aiemmin. | ||||
|
15.10.2022 12:23 | Mikko Herpman | ||
| Lieneeköhän tämä miten kokonainen koneistonsa osalta, moottorin päällä on varmaan ollut joku koppa vaimentamassa meteliä? | ||||
|
07.10.2022 10:13 | Mikko Herpman | ||
| Autoista tulee mieleen Toyotalla Suomi kuljettaa, näyttäisi että Hiace on kolmannen sukupolven laite, valmistus aloitettu -82 loppuvuodesta. Hiacen vieressä mahtaa olla Carina TA60 joita alettiin valmistamaan syksyllä -81. Näistä päätellen, aikaisin kuvausajankohta voisi olla 82/83 talvella. Rakennusten katoilla aika vähän lunta, lieneekö pudotettu vai vähäluminen talvi, taustalla kuitenkin näkyy laiturilta/raiteilta aurattuja lumikasoja. |
||||
|
06.10.2022 12:16 | Mikko Herpman | ||
| Veikkaisin että hieman on menosuuntaan ja avataan valtaventtiiliä sopivasti että paikat pysyvät kuumina ja voitelukin toimii... | ||||
|
29.09.2022 13:46 | Mikko Herpman | ||
| Mahtaisiko syynä olla juuri tuo että ihmisiä asui siellä täällä ja oli kyliä ja rata meni niiden läpi, joten tehtiin asema että se palveli asukkaita ja yrityksiä. Toinen syy saattaisi olla että junat olivat alkuaikoina varsin hitaita, täten tarvittiin paljon kohtaus ja ohituspaikkoja. Liki jokaisella vanhalla rataosalla on ollut asemia varsin tiheään. Vaikkapa jos katsoo Haapamäki-Jyväskylä väliä, väkeä asuu ja asui paljon harvemmassa kuin Etelä-Suomessa, siitä huolimatta on asemien välillä ollut maksimissaan noin 10km, useimmin lähemmäs 5km ja allekin. Ja nämä olivat siis asemia sivuraiteineen, lisänä sitten taisi olla vielä seisakkeita/laiturivaihteita mihin jotkin junat pysähtyivät. |
||||
|
27.09.2022 19:57 | Mikko Herpman | ||
| Sattumakuvana pollahti ja tulipa vierailtua pari viikkoa sitten Sokos Tornissa ja sen konfrenssikeskuksessa ja Grill-It kuppilassa jotka sijoittuu osin pohjoisimpaan veturitalliin. Tämä keskimmäinen näkyi olevan vielä työn alla... Kiskoja oli vielä monissa pilttuissa. Ehkäpä tämä kokouskeskus laajentuu tähänkin lähivuosina. | ||||
|
23.09.2022 13:33 | Mikko Herpman | ||
| Lieneekö menossa sapluunoiden välien täyttö...? | ||||
|
19.09.2022 19:06 | Mikko Herpman | ||
| Ei tainnut Jumbo käydä Toijalaa etelämpänä... | ||||
|
Kuvasarja: Gotthardbahn Luzernin Verkehrhausissa |
14.09.2022 16:25 | Mikko Herpman | ||
| Tuli tänään käytyä tässä liikennemuseossa ja odotin isosti että pääsen katsomaan tätä pienoisrautatietä. Mutta se on pakattu ja laitettu jemmaan. En saanut selvyyttä tuleeko mahdollisesti esille uuteen laajennusosaan rautatiehallin päähän. | ||||
|
08.09.2022 15:19 | Mikko Herpman | ||
| Nyt tänä aamuna oli tuo varavoimalaitos pitkästä aikaa vähän aikaa käytössä. Mutta käyttö lienee vain todella harvinaista ja lyhytaikaista, ja vielä Fingridin sivulla mainitaan ettei laitosta ajeta kaupallisessa tarkoituksessa. Joten polttoainekuljetukset tähän tarpeeseen hoitunee rekalla... Toisin oli kun laitos oli Imatran Voiman laitos ja sitä ajettiin halvan öljyn aikaan enemmän. |
||||
|
08.09.2022 11:16 | Mikko Herpman | ||
| Business on Business ja mooses on mooses.. Eli kun tilanteet tasoittuu, voi tuonti hiilen, raudan, kemikaalien ja puun osalta muuttua aika äkkiä. | ||||
|
05.09.2022 14:15 | Mikko Herpman | ||
| Sattumukuvana pollahti, mielenkiintoinen kuva ja sattui silmään nuo monet spray-purkit tuolla montussa. Lieneekö voitelu-/irrotusöljyä tai muuta mukavaa... | ||||
|
31.08.2022 13:29 | Mikko Herpman | ||
| Tuli tältä asemalta ajeltua Hong Kongiin muutama vuosi sitten. Läpäisykykyä oli aika lailla. Liput kouraan alakerrassa ja jonotuskarsinaan. Vähän ennen junan tuloa koppalakkien ohjauksessa juuri sopiviin paikkoihin laiturille. Junan tullessa, poistuvat rivakasti vasemmalle ja uudet sisään. Hommassa ei kauaa nokka tuhissut taikka kukaan ei jäänyt ämpyilemään taikka jahkailemaan mihin mennä. | ||||
|
31.08.2022 13:22 | Mikko Herpman | ||
| Millainen on äänimaailma Dm3:n ja IORE:n välillä? | ||||
|
30.08.2022 10:49 | Mikko Herpman | ||
| Taitanee olla nykyisin Haapamäellä: https://vaunut.org/kuva/95462 | ||||
|
30.08.2022 09:42 | Mikko Herpman | ||
| Nyt on tullut raportti akselin katkeamisesta: https://www.turvallisuustutkinta.fi/fi/index/tutkintaselostukset/raideliikenneonnettomuuksientutkinta/tutkintaselostuksetvuosittain/2022/r2022-e2.html |
||||
|
28.08.2022 19:39 | Mikko Herpman | ||
| Oliko kenties jotain sellaista että piti laittaa suuntaa keskelle ja hinaukseen. Tuolloinhan ei nopeusmittari toimi, eli olisiko otettu välistä vaunu keulaan? | ||||
|
28.08.2022 14:01 | Mikko Herpman | ||
| No muistan kun kuljin Dv12 vetoisella"Vaasalaisella" Jyväkylästä Seinäjokeen ja Seinäjoelta Vaasaan. Aina vedettiin Vapitilla. Ei kai kovin paljoa lonksaa, ja apulenkissäkin on välystä niin että väli on vähän löysä. | ||||
|
|
28.08.2022 12:09 | Mikko Herpman | ||
| Mikähän syynä ystävyyssiten käyttöön, kyllähän Vapitillakin voi luvallisesti vetää matkustajavaunuja? | ||||
|
28.08.2022 12:03 | Mikko Herpman | ||
| Erittäin tyylikäs kuva ja vielä hienosti vanhaan tyyliin ilman valoja! Vai onkos siellä himmeät puskinlyhdyt päällä? | ||||
|
26.08.2022 11:38 | Mikko Herpman | ||
| Nämähän ovat ihan uusia, liittyy ratapihan kunnostukseen ja kun tuli korotetut laiturit ei kovin helposti pääse loikkaamaan raiteelta toiselle. | ||||
|
19.08.2022 23:27 | Mikko Herpman | ||
| Varmaan oli keli liki +30 astetta. Se kyllä tekee lisätaakkaa jäähdytykseen. Tämä yhdistetty painavaan junaan, varmasti on koneet kuumana ylämäessä. | ||||
|
19.08.2022 12:22 | Mikko Herpman | ||
| Mitä tulee Dm7 vaunujen moottorien sammumiseen, osin pitänee paikkansa. Oikein kuumalla kelillä näitä saattoi sattua ylikuumenemisen takia. Toki mahdollinen ruiskupumpun säätövika voisi aiheuttaa myös moottorin sammumisen esim. liikkeelle lähdössä. Sanoisin kuitenkin että mikäli ei olla kuumassa kelissä yli 25C ja vaunujen ollessa normaalissa kunnossa. Tätä sammahtelua ei kovin paljoa tapahdu. Totta kai jos junassa oli maksimimäärä 8 vetovaunua, ehkä johonkin aikaan jopa 10 on mahdollista, että jotain ongelmaa sisältävä vaunu sattui runkoon. Ainakin osin rahastajia oli ohjeistettu käynnistämään moottori uudestaan ohi kulkiessaan. Samaten rahastajat mahdollisesti myös säätivät moottorin jäähdytystä. Ja johtuen vaunujen ohjauksesta etummaisesta ajopöydästä, eli esim. suunnan kääntämisen ohjaukseen tarvittava virta tulee yhdestä katkaisimesta ja sen on kuljettava kaikkien vaunujen läpi ja vaikutettava täten EP-venttiileille. Tästä ohjaustyylistä johtuen vaunujen määrää onkin rajoitettu valmistajan toimesta. Museoliikenteessä on ajettu myös 8-vaunun junia, ilman erityisiä ongelmia. "oikealla" käyttötavalla voidaan näitä mahdollisia suunnankäännön taikka ovien sulkeutumisen ongelmia vähentää. Eli kun käännetään suuntaa annetaan riittävän pitkään "virtaa" suunnan kääntöön, eli hidaskin EP ehtii vetää ja päästää ilmaa kääntösylinteriin, tähän lisättynä kikka että nostetaan moottorin kierroslukua ensin ja kierrosten laskiessa käännetään suuntaa näin vähentäen momenttia suuntalaatikon sakarakytkimessä. Myöskin vaikkapa ovien sulkeminen, pidetään sulkemisnappia niin pitkään painettuna että ovivalo sammuu. Eli hidaskin rele ehtii vetää ja ovien ohjauskoneiston linkku ehtii keinahtaa kiinni, eikä jää puoleenväliin. Miksi ajettiin Dm7 vaunuja moottoripäästä, tähän varmaan veteraanikuljettajat osanneevat paremmin sanoa, kuultuna oli helpompi vaihtaa vaihteet kun kuuli moottorin kierrokset sekä talvella moottorin lämpö vähän auttoi kuljettajaa pysymään vähän lämpimänä. Mutta ilmeisesti jo -70 luvulla vaunuja alettiin ajaa B-ohjaamosta eli hiljaisesta päästä, ja 80-luvulla tämä taisi olla jo poikkeuksia lukuun ottamatta sääntö. Joskus yhdellä vaunulla ajettaessa ilman kääntömahdollisuutta tämä toki on ollut pakollista. |
||||