Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
19.05.2013 17:52 | Lasse Hinkkanen | ||
| Ja liian kaukana radasta. Epäilen, että tämä kuva on väännetty kuvankäsittelyohjelmalla. Mielestäni tämänlainen toiminta on kiellettyä. Pyydänkin ylläpitoa tutkimaan asian. | ||||
|
19.05.2013 17:15 | Lasse Hinkkanen | ||
| Jorma olet oikeassa. Minusta olisi loukkaus näille koneille, jos jotain muuta käytettäisiin. | ||||
|
19.05.2013 17:06 | Lasse Hinkkanen | ||
| Näinhän se on nykyään mentävä. Menneinä vuosina sellaisilla asemilla, jossa piti veturi kääntää oli kääntöpöytä. | ||||
|
19.05.2013 16:25 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kylmiä koneita, kyllä arabit hykertelee käsiään nähdessään tämän. Ihmettelen vieläkin tuota Kokkolan sähkörataa, kuitenkin toimii. |
||||
|
|
19.05.2013 16:05 | Lasse Hinkkanen | ||
| Jo on raideopastin pitkässä varressa. | ||||
|
|
18.05.2013 21:16 | Lasse Hinkkanen | ||
| Vanha vitsi, kysyn kuitenkin: Millä höyryveturi käynnistetään. | ||||
|
18.05.2013 21:09 | Lasse Hinkkanen | ||
| Taitaa olla vähissä miehet, jotka osaavat valaa tuollaisia valkometallilaakereita. | ||||
|
17.05.2013 17:23 | Lasse Hinkkanen | ||
| Ok hyvä Topi kun korjasit, muisti joskus vähän pätkii. | ||||
|
17.05.2013 17:02 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tästä näköjään tulee väittely, jossa väitellään: "Kyllä meidän äiti teidän äidin voittaa". Ravirata on kuitenkin Kilpakorvessa piste. | ||||
|
|
16.05.2013 14:48 | Lasse Hinkkanen | ||
| Himos on tarkkaan ottaen Jämsän koillispuolella, Alhojärvi kaakkoispuolella. Ravirata sijaitsee Kilpakorvessa. Alhojärvi on radan ja 9-tien toisella puolella. | ||||
|
|
15.05.2013 23:00 | Lasse Hinkkanen | ||
| Himos on Jämsän pohjoispuolella ja Alhojärvi on eteläpuolella. Lieneekö kyseessä kuvan manipulointi. | ||||
|
|
15.05.2013 22:13 | Lasse Hinkkanen | ||
| Niilalta näitä löytyy, mutta tässä on tosi hyvä. | ||||
|
|
13.05.2013 21:12 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tuli tuosta tekstistä mieleen että Ähtäriläinen bändi, nimeltään The Longdrings Band teki kappaleen: Stuck in haapamäki railway station. | ||||
|
12.05.2013 08:44 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kuinka höyryn paino lasketaan. Olikohan se niin, että vesi laajenee 600-kertaiseksi höyrystyessään. Jos litra vettä painaa kilon ja se höyrystetään, niin se painaa 1/600kg, vai painaako se edelleen kilon. | ||||
|
|
11.05.2013 18:42 | Lasse Hinkkanen | ||
| Eikös nuo indikoidut hevosvoimat olleet laskennallisia hevosvoimia, joissa ei otettu kitkaa lainkaan huomioon. | ||||
|
10.05.2013 00:12 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tuo Heikin teoria kuullostaisi aivan loogiselta. Heitän kuitenkin yhden vaihtoehdon: Suurissakin teollisuuskäytöissä, joissa tarvittiin nopeuden/tehon säätöä käytettiin liukurengasmoottoria. Tässä moottorissa oli roottorikäämitykseen lisätty aseteltava vastus. Tämä vastus ei suinkaan ollut staattoripiirissä panttaamassa tehoa, vaan liukurenkaiden välityksellä roottoripiirissä. Monesti tätä moottorityyppiä käyttettiin myös sellaisissa käytöissä jossa mootorin pyöritettävänä oli valtava massa. Näin vastuksia käyttämällä saatiin kone vauhtiin pienemmällä virralla, sitten kun oli kierrokset täysillä niin roottorikäämitys oikosuljettiin. Sitten se toimi kuten oikosulku/epätahtimoottori. Vielä nykyäänkin on veturitallien kääntöpöydissä sellaiset moottorit. Myöskin pukkinostureissa niitä käytettiin. Tuosta kaksivaiheisuudesta vielä sanon että Siemensin vaihdemoottori lähtiessään kääntämään vaihdetta on kahden vaiheen ja nollan välissä. Kun vaihde on vähän liikahtanut ja koskettimet toimineet moottori kytkeytyy kolmelle vaihelle. |
||||
|
|
09.05.2013 10:29 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kimmo, käsittäkseni Kerava-Lahti oikoradalla on kaytössä kaksivaiheinen sähkörata. Siitä olen varma että Oulu-Rovaniemi on välillä tänlainen käytössä. Veturille siinäkin tulee 25kV jännite, mutta ajojohtimen ja vastajohtimen välinen jännite on 50kV, jotka ovat vastakkaissuuntaisia ja tästä jännittestä tehdään ajojohtimeen lisää sähköä radanvarsimuuntajilla. | ||||
|
|
07.05.2013 19:57 | Lasse Hinkkanen | ||
| Voihan tämä olla kyseessä oleva veturi olla kaksivaiheinenkin. | ||||
|
07.05.2013 19:40 | Lasse Hinkkanen | ||
| Okei Topi annan periksi. Ajattelin vain raskasta tavarajunaa, jonka jarruttaminen onkin sitten aivan toinen juttu. | ||||
|
|
07.05.2013 19:32 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tuo converter tarkoittaa muunninta, joka tässä tapauksessa tekee tasasähköä ajomoottoreille. Ei tämä mikään "Voimavirtakone" ole. | ||||
|
|
07.05.2013 18:58 | Lasse Hinkkanen | ||
| Sr2:n akseleilta mitattu teho on 6,2MW. Jos jarrutetaan 2/3 tästä energiasta, niin jarrutusteho on noin 4,1333MW. Toki onhan ilmajarrukin mukana, joka on varmasti tehokkaampi. | ||||
|
|
07.05.2013 18:37 | Lasse Hinkkanen | ||
| Eikö siinä pidä hiekottaa, ettei tule lovia. | ||||
|
07.05.2013 18:15 | Lasse Hinkkanen | ||
| Muistan ajan, kun Jyväskylän veturitalli oli vielä käytössä. Vetureissa oli varaosapula, vaikka veturiasentajia vielä olikin. Kerran eräs Veturinkuljettaja joutui lähtemään kolmella deeverillä Äänekoskelle. Kahdessa Veturissa toimi pääkone, mutta ei kompressori ja kolmannessa veturissa ei toiminut pääkone, mutta kompressori toimi. | ||||
|
|
07.05.2013 18:02 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kyllä kai tuo SR2:n jarrutusenergia menee veturin laitteisiin ja 1500V vaununlämmitykseen. Ei se 110kV verkossa kahden vaiheen välissä paljon tunnu. Syöttöaseman laitteetkin siitä ottavat aikamoisen osan. | ||||
|
05.05.2013 19:01 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tulin kerrran tuon vanhan sillan aikaan Suolahdesta laivalla Jyväskylään. Hildeenillä oli laivassa hydraulisesti lasketteva ohjaaamo. Me istuimme kannella ja matruusi oli vartioimassa meitä ettemme nouse seisomaan. Kyllä kädellä olisi osunut istuvaltaan sillan rakenteisiin. | ||||
|
05.05.2013 18:43 | Lasse Hinkkanen | ||
| Vr:n valkoinen lippu siellä näkyy hulmuilevan. | ||||
|
|
05.05.2013 18:36 | Lasse Hinkkanen | ||
| Se on joku ratatyökone, Vaajakosken päässä oli vaihde josta pääsi uudelle sillalle. | ||||
|
|
03.05.2013 09:48 | Lasse Hinkkanen | ||
| Sähköistys oli tuohon aikaan muuten valmis, mutta odotti tässä kohdalla uuden sillan valmistumista. Faktoja ei ole, mutta näin muistelen. | ||||
|
02.05.2013 19:00 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kilometrejä ei ole muutettu, koska ne olisivat menneet uusiksi Pieksämäelle asti ja ehkä Haapajärvellekin. Jyväskylän ratapihalla on Jämsän kautta mitatut kilometrit, aina pohjoispäähän asti. | ||||
|
27.04.2013 17:07 | Lasse Hinkkanen | ||
| Luulisin että luistikoneiston säädöissä on vikaa. Isäni joka oli viilari sanoi, että hän osasi säätää luistikoneiston niin ettei veturi humpsuttanut. Luulisin että hän tarkoitti juuri tätä asiaa. | ||||
|
26.04.2013 19:32 | Lasse Hinkkanen | ||
| Kiitos Topi kun täydensit, eihän basisti kaikkea muista. En minäkään kaikkea vapailla kieliltä soita. Tämä kertomani värähtelytaajuuden rikkominen perustuu samaan kuin nostaa sormen irti otelaudasta, pitäen sormen kiinni kielessä, kielen ääni sammuu. Kurt valaisi tuota värähtelyn syntymistä hyvin, minä en ole ajatellut asiaa noin pitkälle. Kysyin eräältä paikalliselta hekilöltä siitä Haapamäen museolinjasta. Hänen käsityksensä oli, että Corenet olisi saanut Museovirastolta luvan purkaa osan linjasta. Lupa koski lähinnä Kolhontien sillan ylittävää osaa, jossa on tosi korkeat pylväät. Oli siellä Keuruun Sähkön porukka käynyt toissa kesänä oikomassa pahimpia pylväitä Coerenetin pyynnöstä. Corenetilta on kaikki linjatieteen tohtorit lähteneet eläkkelle jo vuosia sitten. |
||||
|
|
26.04.2013 16:50 | Lasse Hinkkanen | ||
| Näinhän se on. Lanka on kuin kitaran kieli jonka värähtelytaajuus riippuu sen paksuudesta ja kireydestä. Jostain sen on saatava energiaa värähtelyyn muuten se vaimenee hiljalleen, ei sekään mikään ikiliikkuja ole. Eikä lanka värähtele vaikka huutaisi puhelimen luuriin kuinka kovaa. Pakkasella vielä jäiset pylväät saattavat johtaa ääntä paremmin. Isoissa sähkölinjoissa on eristimistä vähän matkan päässä riippuvat painot, jotka rikkovat tämän värähtelytaajuuden. Värähtely voisi ajanmittaan väsyttää johtimen sisällä olevan teräsköyden poikki. Noissa isoissa linjoissa kuomituksen vaihtelusta johtuvat sähkökentän muutokset voivat myös aiheuttaa resonanssia. | ||||
|
|
25.04.2013 22:45 | Lasse Hinkkanen | ||
| Se kovempi humina varmaan johtui siitä, että pakkasella langat olivat varsin kireällä. Lankojen sointi oli paremmin korvin kuultavissa. Kyllä sitä Haapamäen linjaa on kunnostettukin jo, mutta lehtitietojen mukaan joku olisi halunnut lyhentää kunnossapidettävän linjan pituutta. Onhan Vainio kai värkkäämässä veturipuiston jatkeeksi jotain siirtolapuutarhaa ja linja alkaa sieltä. Kaiken lisäksi linja ylittää Haapamäki-Jyväskylä radan niillä paikoin. |
||||
|
|
25.04.2013 22:17 | Lasse Hinkkanen | ||
| Minä olin alan miehiä. Armeijassa rakensimme avojohtolinjoja, töissä korjasimme niitä ja sitten vapaa-aikana purimme porukan kanssa niitä pois. Haapamäellä on museoitu pätkä radan varressa olevaa linjaa. Se linja on niin huonossa kunnossa, että se meinaa kaatua. Tämä linjanpätkä meni kai vähän vahingossa Corenetin hallintaan ja siellä nyt väännetään siitä kuka kunnostuksen maksaa. Olivat kai ehdottaneet museovirastolle, että linjaa olisi lyhennettykin. Paikalliset aktivistit nousivat tästä kantapäilleen, ei vielä tiedä kuinka käy. | ||||
|
|
25.04.2013 21:03 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tämä on päätepylväs, jossa ylhäältäpäin toinen on koukkuorsi. Pääteorsi oli aina terästä. En ymmärrä mitä tuo puinen yläorsi tuossa tekee, koska se on ollut eteenpäin meneviä lankoja varten. Harus on antanut periksi, kun "pulu on kallellaan". Näkyyhän tuossa pylvään kyljessä olevan vaidepuhelimena kaivospuhelin, joka ei ole niistä ihan vanhin malli. Ei puhelinavojohtolinjoissa ollut kuin pari alempaa orrellista rautalankoja, ylimmät orrelliset olivat kuparia. Tuo puhelinlankojen laulu johtui tuulesta, joka sai ne humisemaan resonassitaajuudella. |
||||
|
24.04.2013 15:38 | Lasse Hinkkanen | ||
| Piti sanomani tuosta Danfossista, että ylävasemmalla.. | ||||
|
|
24.04.2013 13:55 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tuo yläoikealla oleva näyttäisi enemmän Danfossin painekytkimeltä. Miten se tähän liittyy, en ymmärrä. Sen vieressä polttimen ohjausrele, jonka pinnassa häiriövalo ja samalla kuittausnappi. Liekinvartija eli valovastus ja puhalinta sekä öljypumppua pyörittävä moottori puuttuvat, muuten tästä saisi ihan toimivan vehkeen. | ||||
|
19.04.2013 19:22 | Lasse Hinkkanen | ||
| VRGargo on hinnoitellut itsensä ulos jo aikoja sitten. Vaunujen pyöräkertoja on halvempi kuljettaa kumipyörillä. | ||||
|
15.04.2013 19:32 | Lasse Hinkkanen | ||
| OK sammuttimia mitä tahansa voi käyttää alle 1000V vaihtojännitteellä tai alle 1500V tasajännitteellä, mutta lupaa en anna. Eiköhän lopeteta tämä keskustelu tällä palstalla sammuttimista. |
||||
|
15.04.2013 18:33 | Lasse Hinkkanen | ||
| FRISK:ssä eli Riihimäki-Seinäjoki asetinlaitejärjestelmässä tosiaan sytytellää vihreitä junan edessä, hyvissä ajoin. Muulloin tolpat ovat punaisena. Tavallinen suojastus linjan vapaana ollessa on toiseen suuntaan vihreä ja toiseen suuntaan punainen (yksiraiteinen rata). Asetinlaiteesta seuraava suojastuksen alkuopastin asetetaan vihreäksi tai keltaiseksi (vanha suojastusopastin), kun lähtökulkutie liikennepaikalta turvataan linjalle. | ||||
|
|
11.04.2013 22:53 | Lasse Hinkkanen | ||
| Topi, kuka sen jännitteen siinä tilanteessa mittaa. Rautateillä se voi olla paikasta riippuen vaikka 1500V tai 25kV. Pelastuslaitoksenkaan miehet eivät mene sammuttamaan sähkökaappia vesiletkulla, vaan jauhesammuttimella. Pelastuslaitoksen miehille on annettu hätämaadoituskoulutus, jolloin he pystyvät esim. sähköveturipalossa toimimaan. |
||||
|
|
11.04.2013 22:21 | Lasse Hinkkanen | ||
| No voin olla väärässä noiden hiilidioksiidisammuttimien saatavuuden kanssa, en vain ole niitä nähnyt missään. Minulla on oma kokemus sellaisesta hiilidioksiidisammuttimesta, joita oli Dm7:ssa. Syttyi parakin seinä palamaan putkien sulatuksesta, CO2-sammuttimella ei tehnyt mitään siinä paikassa. Vesi oli paras lääke. Haapamäen veturitallilla oli kerran insinööri tarkastamassa alkusammutinkalustoa. Tallin nurkassa oli sankoruisku johon hän vilkaisi ja sanoi: "Tämä on ensimmäinen sankoruisku minun virkaurallani, jossa on vettäkin". Hän kokeili sankoruiskun toimivuutta, nuuhkaisi ja totesi että se oli täynnä naftaa. Pojat olivat pesseet sillä jotain osia. |
||||
|
|
11.04.2013 21:29 | Lasse Hinkkanen | ||
| Nykyään ei noita hiilidioksiidisammuttimia taida olla olemassakaan. Niiden sammutusvaikutus perustui kylmyyteen, joka oli sammuttajallekin vaarallinen. Nykyään sähkötiloissakin on jauhesammuttimet. Kuten Topi tuossa sanoi, jauhesammutin sotkee paikat, mutta ei sillä ole siinä vaiheessa merkitystä kun palaa. Toinen vaihtoehto on vaahtosammutin mutta sitä ei voi käyttää sähköpaloissa. | ||||
|
29.03.2013 21:14 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tämä on diodipotero joka on eristetyn raideosuuden päässä. Tuollaisia seleenidiodeja ei enää valmista kukaan. Nämä kestävät ukkosta paremmin kuin nykyiset puolijohteet. Ei vesisade haittaa sepelissä, koska potero on pohjasta auki. Toisaalta puhdas sadevesi johtaa huonosti sähköä, ennemmin näissä ongelma on hapettuminen. | ||||
|
15.03.2013 20:06 | Lasse Hinkkanen | ||
| Olen kuullut että joku kaveri olisi ajanut kelkalla jotain saarta ympäri kesällä, niin kauan kunnes bensa oli loppunut. Saaren kiertämisistä toiset oli laskeneet, että matkaa tuli n. 40km. | ||||
|
15.03.2013 14:23 | Lasse Hinkkanen | ||
| AGA:n kaasuopastin, jossa oli asetyleenipullo tuossa jalassa. Tuolla ylhäällä paloi ns. ikuinen liekki josta kalvoilla ohjattu iso liekki sai tulen ja se "lopsutteli" tasaiseen tahtiin näkyvää valoa. Kun siipi nostettiin, niin siipikosketin antoi sähköä esiopastimen magneettiventtiilille ja astetyleenin paine käänsi värilevyn liekin eteen näyttämään vihreää. Jos levy ei kääntynyt, niin se nähtiin asemalla/vaihteella ilmaisinvälkystä. Tällöin tiedettiin, että asetyleenipullo pitää käydä vaihtamassa. | ||||
|
|
13.03.2013 23:58 | Lasse Hinkkanen | ||
| Moottorikelkka menee vaikka sulassa vedessä, kun antaa kaasua vain. | ||||
|
07.03.2013 23:47 | Lasse Hinkkanen | ||
| Yhdellä kampiakselilla olevassa vastamäntäkoneesssa männät käyttävät keinuvipuja, jotka välittävät liikkeen kiertokankien kautta samalle kampiakselille. Esim. 50-luvun Commer kuorma-autossa oli vastamäntädiesel yhdellä kampiakselilla. On olemassa muitakin konstruktioita esim. http://www.ecomotors.com . | ||||
|
07.03.2013 09:11 | Lasse Hinkkanen | ||
| Näyttäisi toisesta vesilasista puuttuvan suojalasi. | ||||
|
27.02.2013 15:59 | Lasse Hinkkanen | ||
| Veikeen näköistä sähkörataa, kun ei ole kannnatinta ollenkaan. | ||||
|
21.02.2013 21:07 | Lasse Hinkkanen | ||
| Tuo valaisin on mallia U3 eli "VR:n salainen ase". | ||||