Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.12.2015 07:49 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mikko: normaaliraiteisen ruotsalaislätän sekä suomalaislätän leveys on samat 3100 mm. Missä juuri käytiin keskustelua korin leveyden suhteesta raideleveyteen ja junan mahdolliseen kaatumiseen...vorgissa? |
||||
|
|
11.12.2015 21:50 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Se on kapsu, kolme Ruotsin jalkaa eli 891 mm. Korin leveys on 2600 mm eli jonkun matkaa eurooppalaista / ruotsalaista normaalimittaa kapeampi. Muistelen alkuperäisen Pendolinon leveyden olleet 2740 mm ja monet eurooppalaisvaunut ovat 2800+ mm leveitä. Niin Ruotsissa kuin Suomessakin on yli 3000 mm leveitä matkustajavaunuja ; meidän Pendomme on muuten 3200 mm, suurimpia mittoja mitä olen nähnyt, oli jonkun avotavaravaunun mitta 3240 mm. | ||||
|
11.12.2015 17:53 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitokset vastaajille. Tässä on kuukauden sisään tietämykseni keskimoottoribusseista paitsi lisääntynyt, myös kääntynyt sikäli ympäri, että aiemmin ajattelin ehkä asiaa liian veturiteknisesti ja pannukakkumoottori (180 asteen vee tai bokseri) oli ihan luontevaa olla mahuribussinkin mahan alla, kunnes... Eli ei ole, kiitos tiedosta. Vee-koneita uskon toki käytetyn, törmäsinpä joskus GM:n 6-71 -konetta tutkiessani siihen, että siitä on ollut V 6 -bussiversio; se on varmaan ollut varsin pieni kone, kun iskutilavuus on 6,6 litraa ja vielä veekuutonen eli on todella lyhyt ja tehoa silti 238 hv. Oppia ikä kaikki. Kiintoisaa jutustelua. |
||||
|
|
10.12.2015 23:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mutta siis: onko tiedossa mahuribussia, jossa olisi esim. kahdeksansylinterinen bokseri (tai 180 asteen vee)? Vai ovatko ne aina näitä kyljellään könöttäviä kuutosia? | ||||
|
|
10.12.2015 13:50 | Kimmo T. Lumirae | ||
| A-P:lla on sana hallussa, kuten aina, mutta piikin kohde on taidettu poistaa? Ja hajuttomat, värittömät ja mauttomat diplomikuljettajat eivät poista matkustajia junista. Koskaan. Vähän kuin moittisi merikapteenia siitä, että kahvilassa kahvi on laihaa ja drinkeissä huijataan. Mutta eteenpäin, sanoi mummo lumessa. Herrat bussiasiantuntijat mainitsevat, paitsi mahurin, joka onkin tietysti oikein, myös "pannukakun"? Ja nyt seuraa kysymys: olen ollut käsityksessä, että pannukakuksi haukutaan bokserimoottoria tai 180 asteen vee-konetta. Ja että mahuribussien koneet ovat olleet tällaisia. Mutta nyt olin lomareissussa entisen raskaan kaluston asentajan kanssa ja hän kertoi ei koskaan tavanneensa pannukakkumoottoria bussissa, vaan kyseessä on aina kyljelleen kaadettu kone; Volvojen tapauksessa kyljellään nököttävä kuutonen. Miten on? |
||||
|
|
09.12.2015 12:43 | Kimmo T. Lumirae | ||
| "Ilmawebastohan" niissä on. Ja vaatii oman polttoainetankkinsa. Moottorivaunuissa muistan lukuisat kerrat pikkukillinä katselleeni Webastojen käyttökytkimiä: moottorivaunussahan on kaksi Webastoa. "KÄYNTI HEHKU MOOTTORIN LÄMMITYS" ja "KÄYNTI HEHKU VAUNUN LÄMMITYS" eli "vesiwebasto" ja "ilmawebasto". 4216:ssa tuli noita sittemmin käytettyä: Ttv:t olivatkin sähkölämmityksessä. | ||||
|
|
08.12.2015 17:51 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kuva on pienoisrautatierakentajan aarreaitta: sepeliraidetta, soraraidetta, puinen kakkosvälilaituri. Aseman penkki, postilaatikko ja roskis; maalattu kyltti, jossa junien lähtöajat. Ja paljon muuta. | ||||
|
|
08.12.2015 17:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| -Kun astui pikajunasta alas Peipohjassa ja oli menossa Raumalle, ehti just juoda kolme kaljaa. Junaan ei kyllä sitten enää ehtinytkään... -Tuo ravintolan kyltti oli muuten varustettu pisteellä eli "RAVINTOLA." -Kuka ei-ammattilainen keksii, miksi lätän liitevaunuun on selvästikin tankattu jotain ? |
||||
|
06.12.2015 14:23 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Eli maalauskaavioita on ollut ainakin kolme: alkuperäinen esslingeniläinen poikkeavine värisävyineen, tämän junan ensimmäisten vaunujen väritys hopeanharmaine kattoineen ja myöhempi väritys, jossa katot ovat ikkunaraidan kanssa samanväriset. | ||||
|
|
06.12.2015 14:21 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Helmapeltien käyttö esslingeniläisissä oli tiedossani ja siksi asiaa aloin ihmetelläkin. Mutta kiitos erityisesti Juhanalle lisätiedoista. Ja Tuomas, on totta, että kolmas vaunu saattaisi olla eri värinen ja näinhän se oli, että esslingeniläisten värisävyt poikkesivat siitä , mikä myöhemmin tuli vakiosävyiksi. | ||||
|
05.12.2015 10:43 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sr1 ja Sr2 ovat tuskin olleet samassa matkustajajunassa vetureina. Ainakin kuulostaisi äärimmäisen harvinaiselta. | ||||
|
05.12.2015 10:41 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hieno tarra. Kari: veturin alla oleva teksti on suunnilleen "Suurnopeus-monikäyttölinjaveturi" ja tekniset tiedot ja alla SLM:n virallinen nimi kokonaisuudessaan. | ||||
|
|
05.12.2015 10:38 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Nimimerkki "Epätietoinen" kysyy, miksi kaikki vaunut eivät voisi olla esslingeniläisiä? Määränpääkyltit ovat puuvaunujen tapaan vaunujen keskellä eikä päissä ja katon maalaus näkyy hyvin; ensimmäistä kertaa näen selvän eron ikkunaraidan ja katon maalauksessa, seikka, mikä on askarruttanut pidempään ja josta on täälläkin puhuttu ja pohdittu. | ||||
|
30.11.2015 18:27 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Automatiikka huolehtii veturiin punavalot, samoin kuin veturin jäädessä seisontaan. Vasta kun veturi otetaan käyttöön sen omasta ohjaamosta niin puskivalot syttyvät; valonheitin pitää painaltaa vielä erikseen päälle. | ||||
|
30.11.2015 18:21 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Taisitpa tärkeimmät jo luetella, Jukka. Ellei sitten mennyt iso höyryveturi ja iso veturi sekaisin, ettei kyseessä ollut vuosi 1959 ja Nohab? | ||||
|
30.11.2015 03:23 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Joku harrastaja oli havainnoinut junan nopeudeksi yli 160 Ol eteläpuolella. | ||||
|
30.11.2015 03:12 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuskin maltan odottaa nähdäkseni 964 ja 933 virroitin katolla... | ||||
|
29.11.2015 15:54 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Lukuisissa ruotsalaisvaunuissa on alhaalta lukien kolme poimua ja sauma, ja ikkunoiden yläpuolella ei ole poimua. Kuka osaisi esittää kysymyksen jossain ruotsalaisten foorumilla, josko he tunnistaisivat alkuperäisen vaunutyypin? | ||||
|
|
28.11.2015 17:50 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Äärimmäisen kiintoisaa, kiitos Rainer. Nyt tuumaamaan ja tutkimaan. | ||||
|
28.11.2015 16:19 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Luultavasti Dm6; numero voisi olla 28XX. Ja aivan kuin katonkin väritys olisi pikemminkin harmaa kuin sininen. | ||||
|
28.11.2015 16:16 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Urani alkupuolella ihmettelin noita kaiteiden "porttiosia", jotka sittemmin hävisivät melko nopeasti. Jormako mainitsi, että niissä oli ajateltu koneapulaisen turvallisuutta: Dv:issähän oli pieni Clayton-höyrynkehitin vielä 1960-luvulla vaadittua junanlämmityshöyryä varten ja se oli tietenkin sijoitettu konesuojaan, johon Dv:ssä oli pääsy vain ulkokautta. Ymmärsin pienemmän Claytonin olleen melko altis häiriöillekin? | ||||
|
28.11.2015 16:11 | Kimmo T. Lumirae | ||
| VR:n värimalliliuskojen mukaan Porkkanan alustat olivat tosiaan aluksi nekin tummia ja samansävyisiä muiden dieseleiden kanssa, vaikka jo Sm:ssä siirryttiin vaaleampaan sävyyn. | ||||
|
28.11.2015 16:04 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hessu ehti ensin tekemään samat havainnot: tässä on tosiaan 1960-luvun alustanharmaa väri, joka on tummempi kuin Sm-junien telien myötä tullut vaaleampi sinertävän harmaa. josta tuli sittemmin vallitseva sävy. Asia ilmenee myös VR Mallivärit-liuskoista, joissa sävyillä on omat VR:n koodinsa. Samoin kiinnitin huomiota astinlautojen väritykseen. Hyvä kuva, hyvät värit, mainio dokumentti ja kiitos siitä. |
||||
|
|
28.11.2015 15:57 | Kimmo T. Lumirae | ||
| A 17 on toiminut esim. nopeuskoeajoissa koejunan toisena päänä, jolloin sitä on erikoisluvalla saanut työntää esim. sn 80; siksi siinä on myös ajovalot. Tähystystorni liittynee virroittimen tarkkailuun ja lienee ajalta, kun A 17 oli ainoa mittavaunu ennen nykyistä Elliä; virroittimen kolohan on jäljellä ja näkyy katossa. Tässä on hyvä tilaisuus jälleen kysyä, onko jollakin lisätietoa A 17:n syntyhistoriasta? Sehän poikkeaa rakenteeltaan täysin muista teräsvaunuista; siinä on pitkittäisjäykisteet kyljissä ja puuvaunumalliset ulko-ovet ja monet muut kalusteet, mm. lämmitys ja wc. Olen joskus hellinyt ajatusta, että A 17 olisi saattanut olla suomalaisen teräsvaunun prototyyppi, joka tehtiin ehkä runkovaiheeseen, kunnes päätettiinkin hankkia teräsvaunut valmistuslisensseineen Saksasta ja ainokainen, keskeneräinen proto jäi käsiin ja siitä oli sittemmin helppo tehdä mittavaunu. Löytyykö teorialle vahvistusta vai muuta tietoa; jos muuta, miksi on suunniteltu ja rakennettu esslingeniläisistä täysin poikkeava vaunu, jota on rakennettu vain yksi kappale? |
||||
|
26.11.2015 15:17 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mattahopeanharmaahan tuo on. | ||||
|
16.11.2015 14:57 | Kimmo T. Lumirae | ||
| VR:n Maalivärit-värimalliviuhkassa on puuvaunun ruskea sävy, jota olen sekoitellut pienoisrautatien tarpeiksi. Sävy on varmasti lähempänä taaempaa kuin etummaisia vaunuja. | ||||
|
15.11.2015 19:08 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vitikkala on Kokemäenjoen siltojen itäranta. | ||||
|
15.11.2015 01:48 | Kimmo T. Lumirae | ||
| (Mega)pascal on paineen yksikkö, ja vaikka se kuvaa tässä vetolujuutta, se ei tarkoita kytkimen murtolujuutta kilonewtoneina. Tuossa venäläisen kytkinosien valmistajan tekstissä mainitaan yhdeksi raja-arvoksi 2450 kN; ehkä se on turvallisen käytön maksimiarvo. | ||||
|
15.11.2015 01:23 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Pienen ristiingooglettelun perusteella näyttäisi siltä, että Malesiassa on käytössä sekä alipaine- että paineilmajarruja. Robert saattaa siis hyvinkin olla oikeassa. | ||||
|
|
14.11.2015 18:16 | Kimmo T. Lumirae | ||
| IORE:lle sallitaan irtiotoissa 1400 kN vetovoima. Ja niillä vedetään siis 8600 t malmijunia Pohjois-Ruotsissa. |
||||
|
|
14.11.2015 18:14 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Suurin sallittu vetovoima Venäjällä 1320 kN, murtolujuus 2900 kN https://en.wikipedia.org/wiki/Railway_coupling#Willison.2FSA3_Coupler | ||||
|
14.11.2015 14:59 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Taitaa muuten olla kolmivaihetta eli 400 V. Veturin kytkentäkaapissahan on merkkivalo joka vaiheelle. | ||||
|
13.11.2015 12:27 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jostain syystä virkamiesajattelu toimii niin, että rata rullataan pois ellei sitä käytetä. Museokaluston liikennöinnin kannalta on sama, ovatko kiskot jäljellä, kun radan kunnossapito on lopetettu ja sitä kautta rata suljettu kaikelta liikenteeltä. Näen tässä vallan hitonmoisen uhan Haapamäen museokalustotoiminnalle. |
||||
|
13.11.2015 12:18 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Samoin Suomessa on teollisuusvetureissa ollut vilkkumajakoita pitkään. | ||||
|
12.11.2015 17:40 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Oh those Brits! | ||||
|
12.11.2015 17:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Joskus suomennoksia tehdessä käytin sanaa siilovaunu. Bulk on vaikeampi, se on ehkä jauhevaunu; Märklinin vanhoissa luetteloissa taidettiin puhua hienon irtotavaran kuljetusvaunuista bulkista puhuttaessa. | ||||
|
|
12.11.2015 17:28 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Milläs museoitset, jos radat sinne kääritään pois? | ||||
|
12.11.2015 17:24 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Uskon, että poppikoneet tulevat vakiona, Edoissa on jo. Wunderbaum on sitten kuljettajan hankttava itse, ellei kunnossapito sitä tee. | ||||
|
11.11.2015 21:29 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kun 2007 Virginin pendo putosi 153 km/h nopeudessa vaihteessa Grayriggissä Englannissa, ja kaatui luiskaan, pysyivät kaikki vaunut muodossaan (ks. kuvaa) ja kuolonuhrien määrä jäi yhteen eikä hänkään kuollut onnettomuudessa, vaan hieman myöhemmin pumpun pettämiseen. https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/bb/VirginPendolinoDerailment.jpg |
||||
|
|
11.11.2015 20:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mäntästä, Vilppulasta sekä Korkeakoskelta lähtee päivittäin tavaraa. Eli Vilppula-Haapamäki, Haapamäki-Keuruu-Jyväskylä ja Haapamäki-Seinäjoki -radat ovat äkkiä liipaisimella kun kaikki liikenne loppuu Dm12-liikenteen loppumisen myötä. | ||||
|
10.11.2015 19:20 | Kimmo T. Lumirae | ||
| E 10 ja E 40 ovat liki veljekset sillä erolla, että E 40:ssä on sähköjarru. Sitten mainitsematta on vielä E 41, joka oli E 10:n halpapainos: samat telit, mutta paino vain 66 t (myöhemmät sarjat 72 t), nopeus vain 120 km/h mutta silti puolijoustava akselinkäyttölaite muiden tapaan, ja vielä matalajännitekäämikytkintehonsäätö muiden korkeajännitesäätöä vastaan. E 50 oli tavallaan kuusiakselinen E 40, mutta siinä oli käpälälaakeriajomoottorikäyttölaitteet (kylläpäs tänään tulee pitkiä yhdyssanoja...). Sitten on selvä sukupolviero, ja 103 pitänee laskea seuraavaan sukupolveen ollen kuitenkin melko poikkeava erikoisrakenne. Näissä seuraavan polven vetureissa oli mm. irroitettavat korin osat remonttien helpottamiseksi: tämä näkyy selvinä pystysaumoina korirakenteessa. Käämikytkimen toimintaa helpotettiin on-off-tyristoreilla toteutetulla kuormakytkimellä ja nopeudet nousivat niin, että 111 kulki 160 km/h ja 151 kulki 120 km/h. Ajomoottoriteho nousi hieman ja 111:ssa otettiin käyttöön saksalainen standardiohjaamo, ja vastaavaa oli 103:ssa ja 151:ssäkin. | ||||
|
10.11.2015 19:08 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kyllä tuo nokka on ihan peltiä. Porkkanoille on sattunut aika ikäviäkin törmäyksiä, joissa nokka on antanut pahasti periksi. Muistelen kaima Pyrhösen maininneen kirjassaan. että suunnittelussa ulkonäön annettiin ajaa turvallisuuden ohi. |
||||
|
10.11.2015 18:01 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jokainen VR:n kalustossa käytetty maalauskaavio on lähtenyt teollisen muotoilijan tai suunnittelijan pöydältä ja yhdessäkään kaaviossa ei ole suunniteltu käytettäväksi esim. punakermaväritetyssä veturissa huomiovihreätä lisäväriä. Paitsi, että lisäväri ei sovi veturin väreihin pätkääkään, on vielä lisäväri eli turhateippi vedelty suorakaiteen muotoisina paloina, kun taas punaisten vetureiden maalauskaaviot perustuvat pitkiin ja paikoin kaartuviin raidoituksiin. Eli turhateippi pilaa koko maalauskaavion, etenkin, jos kyseessä on veturi, jonka maalauksessa on punaista. Vihreissä on nähty vähäistä yritystä. | ||||
|
|
10.11.2015 02:15 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Siinä on päättynyt hurjan pitkä aikakausi: ensimmäiset viitekehykset on laskeskeltu ja piirretty sikäläisen Työmies-askin reunaan (Jumo-tupakka?) jo 1940, ja 1950 on ollut selvillä, mitä halutaan ja protoveturit on luovutettu jo 1952 ja ensimmäiset sarjakoneet vuoden 1956 alusta, eli jokseenkin 60 vuotta sitten. Ja kun Saksassa on nähnyt oikean pikajunan, niin kyllähän siinä on pitänyt edessä olla 110, joskin evoluutioversio 111:ä on käytetty silloin kun niitä on sattunut riittämään. Olisi kiintoisa tietää, minkälaisia kilometrimääriä näillä ajettiin? | ||||
|
10.11.2015 02:07 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiintoisa tuo rantarataa (tavallaan erisnimi, silti pienellä) koskeva muistutus. Melko pian tämän jälkeen sn nousi 95:een? |
||||
|
10.11.2015 02:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ei kai sitä ollut suojastettu molempiin suuntiin ennen sähköistystä eikä ihan heti sähköjenkään tultua? | ||||
|
07.11.2015 23:41 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sr1:n punavalot kytketään nimenomaan takapään ohjaamosta eli siinä on unohtamisen riski olemassa. | ||||
|
07.11.2015 23:06 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Poikkesiko tuo iskari SIG:in telien alkuperäisesta kitkaiskarimallista eli oliko kyseessä joku ihan uusi sovellutus? | ||||
|
07.11.2015 09:12 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jos Alspommiin vaihdettiin istuin, suoratoimijarrun kahva ja peilit sekä sivulasi samalla lisäten hieman äänieristysmateriaalia hytin sisäpinnoille, niin eipä tuulilasimallin vaihto yhdessä oven sulkemisen kanssa kuulosta paljoa kummemmalta. Näinhän on tehty Dv-sarjoissa: vaihdettu tuulilasit ja uusittu ulko-ovet ja niissä sentään uusittiin sähköpuoli kaiketi kokonaan ja silti ei puhuttu saneerauksesta vaan se säästettiin 2500-sarjaan, johon tehtiin ainakin ajopöytämuutos. Pointti oli kuitenkin siinä, että norskit eivät lähteneet vaihtamaan pääkonetta (tiesin sen kyllä) ja vastaavaa. Eli aika kosmeettisia muutoksia. |
||||
|
06.11.2015 22:18 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kantajat odottanevat myös täydennystä myyntivarastoihinsa...vai muistanko vallan väärin sen, että kantajien ammattikunta lakkautettiin Hki as näiden ryhdyttyä laittomaan paloviinaan ja kaupusteltua väkijuomia perin luvattomin keinoin? | ||||
|
|
06.11.2015 18:18 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Miten laaja mainitsemasi modernisointi oli? Voidaanko verrata meillä esim. Dr13 saneeraukseen, jossa lähinnä kevyesti kohenneltiin työskentelyoloja? | ||||
