3246-123993 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 22.02.2015 13:30 Kimmo T. Lumirae  
  Osana liittoutuneiden sotaponnisteluja Alco valmisti 70 ja Baldwin 30 RSD-1 -veturia Neuvostoliittoon ja näiden perusteella valmistettiin myöhemmin, paitsi samanlaisia vetureita, mutta myös tekniikka löysi tiensä moniin muihin tyyppeihin: Alcon moottoreita sekä etenkin Fairbanks-Morsen veturimoottoreita, joita oli asennettu sodan aikana toimitettuihin laivoihin, käytettiin sellaisenaan sekä kehityksen pohjana lukuisiin veturityyppeihin.
kuva 22.02.2015 13:14 Kimmo T. Lumirae  
  Aivan selvästi Topi on ns. jyvällä. Waytogo!
kuva 21.02.2015 15:07 Kimmo T. Lumirae  
  Minä olen kuvanoton aikoihin kitissyt vaipoissani kotona, kun puolestaan isäni elämäntyöstä merkittävä osa tiivistyy tähän kuvaan. Hän on siirrellyt, huolehtinut, lähtenyt ja saapunut kuvan raiteilla, -lta ja -lle noin kolmenkymmenen vuoden ajan, ajasta ennen sotia vuonna 1973 tapahtuneeseen eläköitymiseensä saakka ja viettää tätä kirjoitettaessa ansaittuja eläkepäiviään 97-vuotiaana.
kuva 21.02.2015 15:00 Kimmo T. Lumirae  
  Ovatko uudet aikataulut jossain jo julkaistuna?
kuva 21.02.2015 14:55 Kimmo T. Lumirae  
  Arvontakuva. Tälle Etnaa kiertävälle radalle hankittiin 1961-1962 silloin hyvin moderneja moottorivaunuja, joista kolmesta tässä kaksi. Niissä oli kaksi Fiatin 203-mallista kymmenlitraista dieseliä á 165 hv ja sähköinen voimansiirto huippunopeudella 75 km/h. Tätä kuvaa ei enää voida ottaa, sillä tässä asbestin vuoksi lujasti "ummessa" olleet vaunut päätettiin 2013 romuttaa ja romutettiin 2014.

Kuvia moottorivaunuista käytössä on mm. täällä http://www.drehscheibe-online.de/foren/read.php?17,6284569
kuva 21.02.2015 14:39 Kimmo T. Lumirae  
  Täältä ääni sivuikkunoille ja peileille.
kuva 20.02.2015 21:56 Kimmo T. Lumirae  
  Mitäs kuukauden päästä tapahtuu, jos tämä näky poistuu?
kuva 20.02.2015 11:07 Kimmo T. Lumirae  
  Anna palaa vain, Hessu. Muistelot ovat tämän sivuston suola sopassa.

"Ryömintäkaistan" pikajunissa muutos Porkkanoista ja Huruvedosta kolmivaunuisiin Dv-vetoisiin on tapahtunut joskus 1984-85 vaihteessa tai 1986. Aikataulut kiristyivät oleellisesti, luokkaa tunti ajoajasta pois. Toivottavasti tästä osaa joku haarukoida tiukemmin.
kuva 20.02.2015 01:25 Kimmo T. Lumirae  
  Sr2:han rajoittaa kiihtyvyyttä, koska uskoo pyöriensä lyövän ympäri, eikä suostu pelkällä veturilla kiihdytettäessä käyttämään kuin noin 1/3 vetovoimastaan ja sillä tulee 0-100 km/h arvoksi ehkä noin 28 s. Toisaalta: kuivalla kelillä samaan arvoon päästään, vaikka perässä olisi esim. 4-5 matalaa matkustajavaunuakin.
kuva 19.02.2015 23:26 Kimmo T. Lumirae  
  ER20 saa vain noin 2400 hv pyöränkehälle ja jos sillä kiskoo 2000 t junaa, on suhde aika tarkkaan samaa luokkaa kuin Dv12:lla vetäessä 800 t tai deeveeparilla 1600 t roikkaa eli ranteet eivät juurikaan pyri venymään kiihdytettäessä. Sr2 suurin junapaino on myös 2000 tonnia ja kuivalla kelillä kiihdyttämiseen voidaan käyttää täyttä 8600 hv tehoa; ero on melkoinen ja on hämmästyttävää, miten kevyeltä 2000 t voikaan tuntua.
kuva 19.02.2015 23:20 Kimmo T. Lumirae  
  Luulen, että 1975 alkuperäiskunnossa ilman korjauslehtiä voisi löytyä ja löytyykin niiltä harrastajilta, jotka kävivät sellaisen 1980-luvulla ostamassa Hesasta; en muista mikä lipputoimiston nurkka niitä johonkin kympin hintaan myi. Ammattilaiset ovat vaihtaneet korjauslehdet paikoilleen mutta harrastajat tuskin ovat korjauslehtiä saaneet.
kuva 18.02.2015 22:54 Kimmo T. Lumirae  
  Mikan teksti oli yhtä helppolukuista kuin joku lapiolla käännetty suomenkielinen ohje http://www.articlesphere.com/fi/Article/How-To-Turn-Off-The-Annoying-Windows-XP-System-Beeping-Of-BIOS---It-s-Very-Annoying/211353 joten suonet anteeksi, ellen edes yritä.

Tuskin nykyaikatauluissa on tilannetta, jossa juna yöpyy. Junan saapumisen ja toisen junan lähdön väliin jää aina aikaa, ja jos mainittuun mahtuu yö, lienee selvää, että vaunusto ei ole voinut koko aikaa olla junana, etenkään kuvan tilanteessa, jossa se on vaihtotyönä siirretty sivuraiteellekin eli selvästi lakannut olemasta juna.

Toki ymmärsin asian, A-P.
kuva 17.02.2015 21:38 Kimmo T. Lumirae  
  Olin ekan kerran paikalla hirvikolarissa, kun kävin 13-14 -vuotiaana isäni kanssa vierailulla Pienoisrautatiekerholla Helsingissä ja tapasin siellä mm. Kannoston Heikin ja Niemen Tepon; palasimme ilta-Porkkanalla ja koska kuljettaja oli isäni vanha tuttu ja työtoveri, pääsin ohjaamoon koko matkan ajaksi ja eikös ennen Toijalaa; ettei se vain ollut Leteensuon nurkissa, jossa perinteisesti on alle kolissut niin hirviä kuin peurojakin; hirvi juoksi eteen ja BOM! sitten kumahti. Juoksin matkustamoon silmät loistaen kertomaan isälle tapahtuneesta ja kipitin takaisin ohjaamoon seuraamaan matkan jatkumista. Emme pysähtyneet ennen kuin Toijalassa, jossa kävin koneapulaisen perässä laiturilla katsomassa jälkeä; tuollainen miehen kämmenen kokoinen painauma pellissä ja hiukka harmaata karvaa. Matka jatkui illan pimetessä Tampereelle saakka.
kuva 17.02.2015 18:36 Kimmo T. Lumirae  
  Todella räyhäkkä kuva!
kuva 17.02.2015 18:03 Kimmo T. Lumirae  
  Tällainen samantapainen peli oli ehkä 3-4 talvea sitten vastaavassa paikassa ja vastaavassa kunnossa. Toki veturin pohjaväri oli punavalkoinen.

Matias muuten, ellei Iltsikan kanssa ollut puhetta asiasta, lienet oikeutettu jonkinlaiseen kuvauspalkkioon. Kannattaa kysellä perään, jos asia jäi aiemmin käsittelemättä.
kuva 17.02.2015 17:56 Kimmo T. Lumirae  
  Jorman pohjaton optimismi on paitsi ihailtavaa, myös tarttuvaa laatua :D
kuva 17.02.2015 17:53 Kimmo T. Lumirae  
  Romanian sarjat 40...42 ovat lisenssillä valmistettuja ruotsalaisvetureita, jotka pohjautuvat sarjaan Rb, joka oli käämikytkimellä ja tasasuuntauksella varustettu veturi, kun taas Rc on tyristorisäätöinen veturi. NSB:n El 15 on myös tämän romanialaismallin läheinen sukulainen.

Mutta tämä uusi malli on esitetietojen mukaan taajuusmuuttajaveturi eli poikkeaa täysin aiemmista.
kuva 16.02.2015 22:18 Kimmo T. Lumirae  
  Mahtaako olla mitään romanialaista tuotetta, johon voitaisiin liittää adjektiivi "luotettava" tai "laadukas" ?
kuva 16.02.2015 22:16 Kimmo T. Lumirae  
  Kuten ainakin Teppo huomasi, minäkin kiinnitin heti huomion Ampelmänncheniin. Eli niille, joile asia on uusi, niin DDR:ssä otettiin 1961 alkaen käyttöön omaperäinen hahmo jalankulkijoille tarkoitetuissa liikennevaloissa ja sympaattisena hahmona se on sittemmin levinnyt länteenkin.
kuva 16.02.2015 21:50 Kimmo T. Lumirae  
  Kyseessä on 1000-millinen rautatie. 29-sarjan veturi on kiinalaisvalmisteinen MAN:n pääkoneella varustettu 120-tonninen taajuusmuutajapeli, jonka suurin vetovoima on peräti 410 kN. Tehoa tässä liki 21-metrisessä kapsuveturissa on 3500 hv.
kuva 15.02.2015 21:16 Kimmo T. Lumirae  
  Kerrassaan upea otos.
kuva 13.02.2015 19:51 Kimmo T. Lumirae  
  Kyllä juuri näissä asioissa tekniikka on kehittynyt. Erityisesti loppupään Sm2:t ovat kuitenkin melko ketteriä liikkumaan, muistelen jotain 0-80 km/h 45 sek ja vastaavat jarrut. On totta, että Sm1 on keskimäärin huonompi kuin Sm2.
kuva 13.02.2015 18:12 Kimmo T. Lumirae  
  Eiköhän niissä kaikissa ole omat helppoutensa, niksinsä ja huomiota enemmän vaativat kohtansa. Sm1-2 on sikäli hirmu helppo käsitellä, kun siinä ratilla ilmoitetaan junalle nopeus, mihin haluaa junan kiihdyttävän (hyvä kiihtyvyys) ja tarvittaessa ylläpitävän sen nopeuden, ja tehokkaat sähköpneumaattiset levyjarrut, joilla se pysähtyy lyhyellä matkalla täsmälleen haluttuun paikkaan. Sitä kutsuisin helpoksi.
kuva 13.02.2015 11:31 Kimmo T. Lumirae  
  Kyllä. Veturi vaihtaa automaattisesti sähköjarrutuksesta paineilmajarruun esim. erotusjaksossa.

Tämä kaikki, vaikka muuten Sr2 pyrkii mahdollisimman hyvään energiatalouteen. Jos yli 70 km/h nopeudessa, vaikkapa veturina liikuttaessa, haluaa jarruttaa suoratoimijarrulla, joka on veturin oma paineilmajarru, ohjausjärjestelmä ohittaa tämän pyynnön ja vetää päälle vastaavan määrän sähköjarrua, joka tuottaa energiaa ajolankaan. Paineilmajarrua ei saa lainkaan päälle kovemmissa nopeuksissa niin kauan kuin pääkatkaisija (pk) on kiinni. Poikkeuksena pyöränkehien pyyhintään hetkellisesti käytettävä kevyt paineilmajarrutus, joka ei juuri veturin menoa hiljennä ja jota Sr2 tekee automaattisesti vaihtotyönopeuksilla liikuttaessa, jarrua voi toki käyttää ajopöydästäkin.
kuva 13.02.2015 11:26 Kimmo T. Lumirae  
  Ja tässä nähdään, että vaikka luvut ja kertoimet pysyvät miten hyvin mielessä, ajoittain on hyvä kerrata, mihin mitäkin kerrointa taas käytettiinkään. Kiitokset Ossille korjauksesta.
kuva 12.02.2015 15:29 Kimmo T. Lumirae  
  Aloitetaanko Sr2:sta, jossa "perinteistä" sähköjarrua ei ole?
kuva 12.02.2015 13:53 Kimmo T. Lumirae  
  Huvittaa tuo maininta Malmin kulttuuritalosta: viinakauppa, kapakka ja putka kaikki näin logistisen viisaasti sijoitettuna samaan rakennukseen.
kuva 12.02.2015 13:50 Kimmo T. Lumirae  
  Kiitos kehaisusta. En näitä yleensä tarkistele mistään ja siksi on aina mahdollista, että olen kymmenet vuoden puhunut ja kirjoittanut puuta heinää. Minulle on vain suotu hieman numeromuistia ja näkemäni luvut saattavat jäädä hyvin mieleen esim. 35 vuoden ajaksi, kuten näissä on kyse. Joskus näiden opiskeluaikoina opettelin piin arvon sadan desimaalin tarkkuudella ihan vain sormiharjoituksena...Mutta mitä sitten tulee kasvoihin ja nimiin ja peruskoulun biologian tunteihin ja siellä kerrottuun tietoon hömötiaisen munista ja pesintäpaikoista, niin nämä nyt vain eivät pysy päässä, anteeksi nyt.
kuva 12.02.2015 13:37 Kimmo T. Lumirae  
  Silmään pistää juuri ajokaluston tuoreus; olisivatko liikennöitsijät saaneet kimppa-alennusta hankkimalla samaan aikaan uudet Vanajat, joita tässä sitten kuvataan. Ja Lokomon (veturinvihreä?) Teräsmies alkaa heitellä kiveä ja maata lavalle; jo uusiin autoihin näkyy asennetun lautainen suoja varjelemaan uutta ja kiiltävää hytin kattoa huolimattoman kaivurikuskin heittelyiltä.
kuva 07.02.2015 18:57 Kimmo T. Lumirae  
  Se on juuri ja juuri alkavaa ympärilyöntiä. Dv:llä ei voi ajaa pyörät ympäri lyöden; hiukka sama kuin höyryveturilla; veto on pakko katkaista ja pito palauttaa. Dv tuskin lyö ympäri yli 15 km/h nopeuksissa muuta kuin äärimmäisen liukkaissa olosuhteissa.
kuva 07.02.2015 15:41 Kimmo T. Lumirae  
  Mistä erotat, Toni, Dv12:n ympärilyönnin ajettaessa urku auki?
kuva 07.02.2015 14:01 Kimmo T. Lumirae  
  Vr 11 :han oli tavallaan Nallen esisarja: siinä oli vielä höyryveturimalliset viheltimen käyttövivut sekä muutamia muita eroja, joita korjattiin seuraavaan valmistussarjaan onnettomaksi osoittautuneen vaihteiston lisäksi. Paha kyllä, sarjamerkintätavan akselipainorajaa muutettiin juuri noina vuosina ja siksi Vr 11 ja Vv 15 äkkinäisen korvaan kuulostavat hyvinkin erilaisilta vetureilta; todellisuudessa eroahan oli hyvin vähän. Ja tämän uuden tavarajunakelpoisen dieselvaihtoveturin valmistusmäärä oli mukavan pyöreä 100, josta siis Vr 11 muodosti 15 veturin mittaisen esisarjan.

Jonkun historiankirjoituksen mukaan Nallen syntymiseen vaikutti erityisesti Hr 11:n karmeat kokemukset ja päätettiin: ei nopeakäyntisiä koneita, ei telivetureita eikä Mekydron vaihteistoja (jotka kaikki olivat jo normaalia arkea Saksassa, jonka veturisuunnittelua ja mallistoa muilta osin noudatettiin varsin pitkälle, paitsi 218...jaa, antaa nyt sen olla). Siispä tehtiin jäykkäkehyksinen veturi ja siihen hidaskäyntinen moottori ja Voithin vaihteisto. Sikäli tämä korjausliike oli tarpeeton/typerä, koska jo kolmen, neljän vuoden päästä päätettiin taas hankkia telivetureita nopeakäyntisillä koneilla.
kuva 07.02.2015 12:30 Kimmo T. Lumirae  
  Mikko, Tuukka kirjoitti oikein...:oP

[härn, härn]
kuva 07.02.2015 12:27 Kimmo T. Lumirae  
  Mahdollisuudet täältä ruohonkorsien seasta katsottuna ovat 50/50. Jos päädytään Voithiin, veturi on tietenkin hydraulinen ja jos Vosslohiin niin, sillä onkin tarjolla sekä sähköinen että hydraulinen. Molemmista on VR:llä hyviä käyttökokemuksia, mutta sähköisen hyötysuhde sekä maksimivetovoima ovat inansa paremmat, varovainen veikkaus sähköisen puolesta.
kuva 07.02.2015 12:06 Kimmo T. Lumirae  
  Kiitos linkistä, Jaska, upea kuva! Saman sarjan kuvia, mutta pikkiriikkisellä esikatseluresolla tihruttiin, kun toisella foorumilla keskusteltiin Vr 11:n alkuperäisvärityksen yksityiskohdista. Tuosta selviää kyllä hienosti kaikki. Tosin tietoon tuli esim. että eri yksilöt oli heti tehtaalta maalattu eri tavalla; esim. pyörät saattoivat olla toisessa veturissa veturinvihreät ja toisessa linkkikuvan mustat tai syvänharmaat.
kuva 06.02.2015 17:25 Kimmo T. Lumirae  
  Se olisi saattanut pelastaa suomalaisen kiskokalustoteollisuuden :D
kuva 06.02.2015 15:46 Kimmo T. Lumirae  
  Ja vielä: ai että minkäköhän näköinen se suomalainen 218 olisi sitten ollutkaan? Hyvä arvaus on, että Dr16:n näköinen :o} Siihen käytettiin suomalaista muotoilijaa ja sen konesuojien alla on hyvin tilaa MTU:n koneelle siinä missä Pielstickillekin kaikkine apulaitteineen ja voimansiirtoineen. Eli olisi hankittu ehkä jokseenkin tarkasti saman näköinen veturi, jossa olisi vain ollut pellin alla 2800 hv MTU ja Voithin vaihteisto, sn sama 140 (T-aluevaihteella 90). Junanlämmitys: kyllä. Koneistoon kuuluu 360 kW lämmityssähkön syöttömahdollisuus junaan.
kuva 06.02.2015 15:40 Kimmo T. Lumirae  
  Valmet oli suuressa suosiossa kiskokalustovalmistajana Suomessa: "tehkää te pojat kalustoa ja kokeilkaa kaikkea kivaa, kyllä me sitten maksetaan" oli asenne niin VR:llä kuin Helsingin kaupungillakin. Siksi ei voinut käyttää olemassaolevaa, hyväksi havaittua ja luotettavaa, vaan maksettiin oppirahoja uudesta tekniikasta.
kuva 06.02.2015 15:35 Kimmo T. Lumirae  
  En ole täysin samaa mieltä Petrin kanssa; nähdäkseni Dr16:n piti korvata mm. Dr12, koska Dr15 -hanke haudattiin Dr16 -tilauksen myötä. Alkuperäisen tehonsa 2240 hv ja vetovoimansa 270 kN puolesta Dr16:n käyttöaluehan kattaa Dr12, Dr13 ja Dv12-parin, toki veturissa huomioitiin tietty kompaktius ja päädyttiin yksiohjaamoiseen malliin, koska tarkoitus oli toki poistaa Dv12:tkin sen 200 Dr16:n myötä.

Taas on hyvä hetki vilauttaa 218-korttia :o} Viimeiset 218:t tehtiin Länsi-Saksassa vain muutamaa vuotta ennen Dr16:n tilaamista ja 2800 hv:n tehollaan se olisi pärjännyt mille tahansa yllä mainituille. Suurimmaksi vetovoimaksi ilmoitetaan 235 kN, mutta 82 tonnin painolla 260 kN lienee lähempänä totuutta. (Olisiko tuosta värityksestä helppo kuvitella punavalkoinen...) http://up.picr.de/2444373.jpg
kuva 06.02.2015 11:45 Kimmo T. Lumirae  
  Pienoisrautatiemäinen, ikuisen kesän vihreys.

Eräästä eläköityneestä veturinkuljettajasta kerrottiin, että hän kävi , ollessaan radan varressa kesämökillään, näyttämässä sivuuttaville junille ohikulku sallittu -opastetta Koskenkorva-pullolla :o}
kuva 05.02.2015 20:08 Kimmo T. Lumirae  
  Moderneissa jenkkiumpivaunuissa on 825-milliset pyörät, joissakin isommat. Tuo on vanhanmallinen vaunu, joten pyörät saattavat olla vielä pienemmät. Suomalaisvaunujen pyörät ovat ehkä sata milliä isommat jenkkivaunuihin verraten.

1:87 mittakaavassa jenkkivaunujen pyörät ovat käytännössä selvästi pienemmät; suomalaisvaunussa on ehkä käytetty pienoisrautatievalmistajien vakiomallisia 10,5...11,5 mm:n pyöräkertoja.
kuva 05.02.2015 18:39 Kimmo T. Lumirae  
  Tarkoitin tietysti Oulu-Kolari. Sormet eri tahdissa kuin pää.

Eli Oulu-Kolari neljä tuntia ratti laidassa ja niin edelleen.
kuva 05.02.2015 14:59 Kimmo T. Lumirae  
  Samaa mieltä, ei se ainakaan 1950-luvun keksintö ollut. EMD:n E esiteltiin 1937 ja siinä oli ensimmäisen kerran pyöreä, eteenpäin työntyvä nokka muotoilukikkana, ja tämä yhdessä EMD:n ja rautatieyhtiöiden designereiden kanssa kehittämien räväköiden maalauskaavioiden kanssa aloitti selvästi uuden kauden rautatiekaluston muotoilussa ja maalauksessa tasaten samalla tietä uuden ajan airuelle, dieselveturille.

E:n nokan kaltevuutta muuten vähennettiin myöhemmissä sarjoissa, mutta aluksi se oli melko kalteva. Dr 12:n nokkahan on muuten pystysuora. http://www.american-rails.com/images/BO_DK_EA.jpg
kuva 05.02.2015 14:52 Kimmo T. Lumirae  
  MGO:n kulutus täydellä teholla on noin 300 litraa tunnissa. Pitkien ajojen keskiarvon laskemisessa on huomioitava se, että osa alamäistä voidaan ajaa vajaalla teholla tai rullaamalla, ja asemille rullataan esim. 3-5 kilometriä. Mutta kulutus on tuo, jos koko ajan joudutaan ajamaan ratti laidassa.

Eli jos Oulu-Kemi on neljä tuntia ratti laidassa ja paluu toisen mokoman, niin kulutus on - voilá - 2400 litraa.
kuva 04.02.2015 17:38 Kimmo T. Lumirae  
  Pituusvertailussa kiinnittäisin vielä huomiota 4420 hv:n Sr1:n tavattomaan pituuteen; 4900 hv:n SJ:n Rc vm 1967, samoin kuin SBB:n 6320 hv:n Re 4/4 II eli Re 420, vm 1964, ovat noin 15,4 metriä pitkiä.
kuva 04.02.2015 17:33 Kimmo T. Lumirae  
  Nohab on puolestaan kaksiohjaamoinen F7 kolmiakselisilla teleillä ja sovitettuna eurooppalaiseen ulottumaan; F7 on 4,57 metriä korkea http://www.northeast.railfan.net/images/tr_sf342.jpg
kuva 04.02.2015 00:25 Kimmo T. Lumirae  
  Saanko kysyä, Pirkko, missä olet kokemuksesi hankkinut sekä Jumposta että Vilskistä?
kuva 04.02.2015 00:18 Kimmo T. Lumirae  
  Eli Toni, ei voi sanoa että aika paljon pienempi, mutta erityisesti katon muotoilu pienentää otsapinta-alaa. Nohabin korkeus on 4300, Alstomi on 4200 ja Huru 4660. Nohab on (versiosta riippuen) 18900 pitkä, Huru 18560 ja Alstomi 18670. (Sr1 18960 ja Sr2 18690).

Nohab on kuitenkin peräti 3 metriä leveä, ja se on paljon verrattuna moneen keskisen Euroopan tuotteeseen; Sr2 on muuten saman levyinen ja Suomessa on rautatiekalustoa, jotka ovat liki 3,3 metriä leveitä (voi olla ylikin, mikäs siinä).
kuva 04.02.2015 00:13 Kimmo T. Lumirae  
  Kiitos, Eljas, kun viitsit! :o}
kuva 04.02.2015 00:07 Kimmo T. Lumirae  
  Tampereelta kaakkoon liikuttaessa mennään tosiaankin Koskiin, mutta Jämsästä itään liikuttaessa mennään Koskelle. Ja Seinäjoelta kun lähdetään pohjoiseen, niin tullaan Nurmooseen, vaikkei se enää oikeastaan kuulukaan tähän.
kuva 02.02.2015 23:58 Kimmo T. Lumirae  
  Jorma, kirjoitin että tarvitaan vain vähän tehoa, en, että ei tarvita tehoa. Vetääkseen 1 m/s eli 3,6 km/h 200 kN voimalla sähköveturi tarvitsee 200 kW eli 272 hevosvoimaa tehoa, ja se on aika vähän esim. 6100 -kilowattisesta, 8600 -hevosvoimaisesta veturista.

Etköhän sä ole aika lailla oikein aikoinasi toiminut ;o}
<<   >>