1029-144003 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 06.02.2014 14:44 Kimmo T. Lumirae  
  Siinä mielessä ei saanut, koska vetureiden järjestys oli sattumanvarainen eikä niitä ihan pienen takia lähdetty varta vasten siirtämään, veturia muiden välistä päällimmäiseksi. Isoilla varikoilla huoltokuljettajat valmistelivat hinausveturin/t hinauskuntoon ja se otettiin normaalin linjavetäjän perään varikolta.
kuva 06.02.2014 11:07 Kimmo T. Lumirae  
  Nuo 50- ja 52-sarjalaiset olisivat muodostaneet mitä kiintoisimman lisän kalustoomme. Kyseessä on kuitenkin 80 km/h nopeuteen suunniteltu ja hyväksytty veturi, jonka akselipaino on vain 15 tonnia ja vetovoimallaan se silti hakkaa Riston noin kymmenen prosentin erolla. Indikoitu teho oli 1630 hv, miten tuo sitten taipuu Suomessa ilmoitettuihin arvoihin?
kuva 06.02.2014 11:00 Kimmo T. Lumirae  
  Aah, aivan. Eli Pr2:sta olisi tullut S1 ja Tr2 ehkä se T1. Ja se Mullikuhnuri olisi ollut L2 ja Kalkkuna O2.
kuva 06.02.2014 01:02 Kimmo T. Lumirae  
  Vetureita oli eri mallisia ja eri aikaan LAG:ille tilattuja. 002 ja 003 ovat suunnilleen samanlaisia ja näistä Fleischmann teki mallin ja siitä puolestaan hammasratamuunnoksen kuvitteelliselle Edelweiss-Lokal-Bahnille (ELB). Myöhemmin Roco on tehnyt mallin näistä, ja 2000-luvulla Märklinkin. 005 puolestaan oli hieman erinäköinen yksilö ja siitä on H0-malli DDR:stä Pikon markkinoimana.
kuva 06.02.2014 00:54 Kimmo T. Lumirae  
  Tarkoitatko I:llä vanhoja sarjatunnuksia, Markku? I:hän oli Iita eli Vk, J niin kuin "jätetään väliin"?, K=Tk ja Tv, L1=Vr 1, M annettiin yksityisradan veturille, N1=Pr1, O1=Vr 3 ja P1 niin kuin Pekka ja R1 niin kuin Risto; Q jäi väliin? Olisiko Pr 2 ollut sitten S1 niin kuin "Saksmanni" tms., jolloin T1 olisi ollut luonnostaan Truman, joka olisi voinut tietenkin olla myös R2. Pr 2 olisi voinut loogisesti olla myös N2. Mullikuhnurista Vr4 / Kalkkuna Vr 5 olisi kyllä voinut tulla melkein mitä vain: L2, O2 tai sitten U1.
kuva 04.02.2014 23:55 Kimmo T. Lumirae  
  Ai juu. Sehän olikin sinun kuvasi. Hienoja muistoja. No, vastahan siitä tulee 50 vee...
kuva 04.02.2014 21:33 Kimmo T. Lumirae  
  Anna tulla vain. Hyviä juttuja on aina mukava lukea.

IVA 1965:ssä esiteltiin ainakin E 03 ja SNCF:n CC 40100. Nopea tulevaisuus teki tuloaan nopealla vauhdilla :o}
kuva 04.02.2014 21:10 Kimmo T. Lumirae  
  Olikos netissä jossain luettavissa Vorkutan radan saksalaistarvikesähköistyksestä juttua, Eljas? Muistelen, että annoit linkin joskus mutta nyt en löydä, viitteitä toki monen veturityypin yhteydestä.
kuva 04.02.2014 15:50 Kimmo T. Lumirae  
  En tiedä, mitä tuo vasemman alareunan kaveri on tehnyt tai vaihtoehtoisesti tekemättä jättänyt, mutta mattopiiskasta tulee.
kuva 04.02.2014 15:46 Kimmo T. Lumirae  
  Kaksoiraide epäilemättä lähti, kun venäläiset miehittäjät veivät mennessään kaiken irtoavan kaksoisraiteista ja sähköistysjärjestelmistä vessanpyttyihin.
kuva 02.02.2014 19:41 Kimmo T. Lumirae  
  Eipä tuo nyt niin maailmaa mullistava juttu ole mutta pieni heitto ilmeisen historiallisessa dokumentissa. Mutta hyvä kun tulevat tiedot ja käsitykset julki.
kuva 02.02.2014 12:20 Kimmo T. Lumirae  
  Tässä on puujäljitelmä sentään lämpimämpää kuin kotimaisen version yksiväriset paneelit, mutta ei tuo harjattu teräs ole kyllä sekään viihtyisän näköistä noin runsaasti käytettynä.

Tuo https://vaunut.org/kuva/88383 on tähän asti näkemistäni viihtyisin ravintolavaunu, toivottavasti on edelleen ajossa.
kuva 02.02.2014 12:19 Kimmo T. Lumirae  
  Sama juttu, Seppo. 1972 tai 1973 puhkesi minullakin ja sehän ei tosiharrastajalla ole parannettavissa...Liivin käyttö on hyvä idea, siitähän keskusteltiin joskus tuolla keskustelupuolella ja tulin siihen tulokseen, että hauska painatus voisi olla "Junahullu" ja minä voisin siitä viivata itseltäni sen alkuosan yli :oP
kuva 02.02.2014 08:49 Kimmo T. Lumirae  
  Jorman linkkaamassa kuvassakin mielestäni on hytin seinässä sn 100. Miten oli, Ilkka?
kuva 02.02.2014 01:16 Kimmo T. Lumirae  
  Pr2 juu, kiitos Jorma.
kuva 02.02.2014 00:49 Kimmo T. Lumirae  
  Hr2 sn 110?
kuva 01.02.2014 00:00 Kimmo T. Lumirae  
  Mutta tässä nähdään, miten taantumuksellinen, vanha ja sivistymätön minäkin olen:

DuettoPlus -ravintolavaunu sai kunniamaininnan Fennia Prize 2014 muotoilukilpailussa.

DuettoPlus-ravintolavaunu
VR-Yhtymä Oy ja Transtech Oy
Design: VR-Matkustajaliikenne Transtech Oy: Olli Kakkinen (projektipäällikkö), Tuula Ahtola (pääsuunnittelija),

Kati Mäkikyrö (muotoilusta vastaava asiantuntija), Transtechin tuotekehitystiimi
Link Design and Development Oy: Piritta Winqvist (Design Director), Saara Anundi (Team Leader), Samuel Leinonen (Industrial Designer)
Tärkeä osa suomalaista pitkää junamatkaa on visiitti ravintolavaunussa. VR ja rautatiekalustoa valmistava Transtech yhdistivät voimansa uuden sukupolven kaksikerroksisen ravintolavaunun suunnittelussa. Kaikki lähti asiakkaan kokemuksesta, mutta suunnittelussa mietittiin myös konduktöörin, keittiöhenkilökunnan ja siivoojien työtä. Uudessa vaunussa on työntekoon sopivia rauhallisia pisteitä, isompia tiloja ryhmille, pieni tila esiintyjille ja väljät tarjoilutiskit. Miellyttävä asiakaskokemus on VR:lle keskeinen valtti kilpailtaessa muiden liikennemuotojen kanssa.

http://www.designforum.fi/palkinnot/fenniaprize/2014

Suunnittelija siis tietää matkustajia paremmin, mikä on viihtyisää. M.O.T.
kuva 31.01.2014 22:24 Kimmo T. Lumirae  
  Niin no. Loistevalojen kalpea valo, jota nykyään on helppo jäljitellä ledeillä, ei ole mikään uutuus sen enempää kuin harjattu teräskään, valkoisesta väristä puhumattakaan (tarkemmin katsoen tuo värisävy lienee ns. maalarinvalkoinen eli aavistuksen harmaaseen sävytetty valkoinen, jota käytetään haluttaessa "puhtaan valkoista", joka imee kaikki lämpimät värit). Näitä "kovia asioita" suosinut sisustustrendi on jatkunut jo kauan, että ei tässä uutta ole muu kuin sijainti: ravintolavaunu. Ja todellakin, kaikenlainen monimuotoisuus loistaa poissaolollaan; ei puujäljitelmää, ei kuvia eikä tauluja, vain yksivärisiä, halvalta näyttäviä paneeleita ja joka-paikassa-saman-sävyistä vihreätä kangasverhoilua.

Taidanpa ilmaista asian näin: veikkaan, että muutaman kymmenen vuoden päästä tällekin trendille naureskellaan. Sen sijaan erilaisten kuviointien, mm. puukuvioiden ja peilipaneelipintojen (vrt. peiliovi), sekä lämpimien sävyjen suosiminen on silloin(kin) arvossaan, aivan, kuten se on ollut jo muutaman sadan vuoden ajan. Istumapaikoilla suositaan silloin(kin) nahkaa, kun halutaan luoda paikka, joka näyttää arvokkaalta, tyylikkäältä, ja jossa ihmisten halutaan viihtyvän.

Voi olla, että silloin(kin) käytetään kylmiä sävyjä ja yksinkertaisia sisustusratkaisuja rakennettaessa esim. hampurilaispaikkoja, joissa ihmisten ei olekaan suotavaa istuskella määräänsä pidempään, kuten Hessu tuossa jo asian oivalsikin.

Lisäksi on valitettavaa kuulla, että kehittyviin maihin on onnistuneesti markkinoitu mahdollisimman luotaantyöntäviä valaistusratkaisuja.
kuva 30.01.2014 22:32 Kimmo T. Lumirae  
  Ei matkustajien mielipidettä tarvitse kysellä silloin kun tilaaja luottaa suunnittelijaan, joka tietää paljon kouluttamattomia matkustajia paremmin, mikä on viihtyisää.
kuva 29.01.2014 13:55 Kimmo T. Lumirae  
  Juuri tuota tarkoitin, Timo, kiitos. Eli suosikkini on tietyn version Rk.

Sana "viihtyisä" kulkee tuossa jo aivan eri sfääreissä.
kuva 29.01.2014 13:54 Kimmo T. Lumirae  
  Vaunun väreistä ei olisi kannattanut sisustussuunnittelijalle maksaa penniäkään, vai mitä senttejä ne nykyään ovatkaan. Värikartan saa Biltemasta osastolta seinämaalit: lumivalkoista ja paneeleihin maitokahvin väristä. Verhoilut ovat tietenkin VR:n iänikuista vihreää. Sitten mahdollisimman kalpeansävyinen valaistus.

Yksivärisyyden luoma halpuus ei näytä hyvältä.
kuva 29.01.2014 13:48 Kimmo T. Lumirae  
  Hieman lämmettyään Martin osaa kyllä pistää naurattamaan :)

Mainittakoon kuitenkin, että tässä asennolla kai ymmärrettiin kääntöä pystyakselin ympäri. Mahtaako selkänoja edes liikkua?
kuva 28.01.2014 10:43 Kimmo T. Lumirae  
  En osaa nyt antaa vaunulle nimeä, mutta se lämminsävyisellä "pubi"-sisustuksella varustettu vaunutyyppi oli rehellisesti tyylikäs ja tunnelmallinen. Sisustusvärinä oli käytetty hyvin samankaltaista beigeä, mitä puuvaunujen seinissä ja katoissa jne. Mutta se lienee uudempi kuin kaiman mainitsema retrovaunu?

Eli ravintolan sisustuksen voi tehdä ainakin kahdella eri tavalla vrt. Elielin salaattiufopöytä.
kuva 28.01.2014 10:38 Kimmo T. Lumirae  
  Derkuilta jossain vaiheessa tiettävästi kiellettiin matkustaminen tänne Itämeren rannalle, koska nämä eivät ymmärtäneet sosialismia ja pyrkivät karkaamaan Trave-joen yli länsipuolelle.
kuva 28.01.2014 02:09 Kimmo T. Lumirae  
  Kyllä Niila on jäljillä. Nähdäkseni jää kapitalistinenkin mutta myös sosialistinen Saksa taakse, koska kuvan vasemman puolen rannikko lienee jo DDR:ää.
kuva 28.01.2014 02:01 Kimmo T. Lumirae  
  "Tunnelmallinen" ei ole ensimmäinen adjektiivi, joka mieleeni tulee.
kuva 28.01.2014 01:34 Kimmo T. Lumirae  
  Kuva ei kestä paljoa suurentamista, mutta JuNalle:a en pehmoleluhyllystä löytänyt.
kuva 27.01.2014 10:53 Kimmo T. Lumirae  
  Sattumakuva. Hieno rajaus: juna metsästä. Siistit suomalaisveturit vetävät rappioromanttisia venäläisvaunuja. Upea kuva.
kuva 26.01.2014 14:10 Kimmo T. Lumirae  
  TPS-Jokerit -ottelu on erään koulukunnan mukaan oikein, TPS-Jokerit ottelu tuskin minkään. Voimassa olevat kielenkäyttösäännöt suosivat pitkää viivaa ja kun yhdyssanan kanta on väliviivallinen, loppuosa kirjoitetaan ilman välilyöntiä ja väliviivalla (toinen koulukunta on ilmeisesti vanhempaa perua ja hyväksyy siis myös välilyönnillisen version väliviivalla). Vanha kirjoittajan neuvo sanoo, että ellet ole varma kirjoitusasusta, ja haluat kuitenkin kirjoittaa oikein, käytä erilaista ilmaisua, tässä esim. "TPS:n ja Jokereiden välinen ottelu". Tai jotain vastaaavaa.
kuva 25.01.2014 11:15 Kimmo T. Lumirae  
  Kato pe**ana. Olisikohan joskus ollut tarkoitus säilyttääkin tilanne tällaisena; veturithan ovat teknisesti hyvin lähellä toisiaan? Akselipainokin on ilmoitettu Vv15:n mukaan, 15 tonnia, kun se Vr11:ssa oli 14,5. Saiko muuten Vr11 samanlaiset lisäpainot kuin Vv15? Kuulostaa sekavalta tämä.
kuva 25.01.2014 01:06 Kimmo T. Lumirae  
  Asiaa ei tosiaankaan voi yleistää ihan noin. Jos joku laite poksahtaa, niin sitten se on hajalla ja pysyy. Sr1:n ohjauksessa ei juuri ole häiriöitä, kyllä ne isot kontaktorit siellä loksahtelevat pakkasellakin, mutta niin toimivat myös Sr2:n tietokoneet. Ja juuri Sr2:ssa on paikoin kolminkertainen ohjaus, ainakin kriittisille järjestelmille, ja isot ongelmat eivät yleensä johdu ohjausjärjestelmän häiriöistä vaan pikemminkin jonkun oleellisen laitteen pettämisestä.
kuva 23.01.2014 22:25 Kimmo T. Lumirae  
  Joo, eipä taida olla perää. Kummassakin on omat heikkoutensa, kun pakkaset kiristyvät. Sr2:ssa on ollut osissa puutteellista pakkaskestävyyttä ja ykkösessä ilmiselvää vanhuudenheikkoutta.
kuva 23.01.2014 13:28 Kimmo T. Lumirae  
  Sattumakuva. Elävä kuva, kuvitusainesta kirjaan. Kaikkien elävien olentojen jakamaton mielenkiinto on suuntautunut saapuvaan junaan, ml. korvat pystyssä tuijottava saksanpaimenkoira. Junan lähtöaika on 14.22 Turkuun kokoonpanossa veturi ja kuusi vaunua. Hyvä rajaus, laukaisinta painettu juuri oikealla hetkellä.
kuva 20.01.2014 00:28 Kimmo T. Lumirae  
  Tasavirtavetureissa, mallia antique, voidaan tehoa yrittää säätää monella tavalla. Perimmäisenä ideana olisi kuitenkin säätää sitä niin, että muutenkin lujilla oleva virransyöttöjärjestelmä rasittuisi mahdollisimman vähän. Niinpä säätö saattoi toimia esim. näin: Liikkeellelähdössä, tehoporras 1, moottorit olivat kaikki neljä sarjassa, ja virta otettiin, olkoon nyt kahden vastuksen läpi. Kakkosportaalla toinen vastus ohitetaan ja kolmosella se toinenkin, eli nyt ajojohtimen virta kulkee sellaisenaan moottoreiden läpi. Sitten nelosella muutetaan moottorien kytkentää niin, että telin ajomoottorit ovat keskenään sarjassa mutta telit syöttöön nähden rinnan, ja viitosella lopulta kaikki ajomoottorit rinnan. Kuutosporras saadaan tekemällä pieni kentänheikennys, seiska isommalla kentänheikennyksellä ja ajoporras kahdeksan maksimaalisella kentänheikennyksellä. Näin tehdessä häviöitä syntyy vain 1- ja 2-portailla ja muut portaat ovat häviöttömiä.

Tämä kaikki oli korvattavissa tyristorikatkojalla eli chopperilla, jossa liipaisemalla tyristori johtamaan täysi jännite ajomoottorille, ja, apupiirin avulla sammuttamalla se sekunnin murto-osaa myöhemmin, ja toistamalla tämä temppu esim. sata kertaa sekunnissa, saatiin ajomoottorille johdettua juuri sen verran tehollista jännitettä, kuin kulloinkin tarvittiin, säätämällä tyristorin sytytyksen ja sammutuksen välistä sekä sammutuksen ja uuden sytytyksen välistä aikaa.

Tyristorikäyttö, olipa se vaiheenleikkausperiaatteella toimiva, vaihtovirrasta syöttönsä saava säätö, tai tyristorikatkoja, voidaan rakentaa täysin portaattomaksi ja ajotekniikka voi olla keskenään samanlainen syöttösähkön laadusta riippumatta ja tehonsäätö on helppo myös osittain automatisoida ajovirran eli käytännössä vetovoiman, tai nopeuden ylläpidon suhteen. Suomessa vaiheenleikkaustyristorikäyttöä löytyy Sr1 ja Sm1-2 ja tyristorikatkojia Hesan nivelratikoista (sekä romutetusta metron protojunasta).

Ekassa kappaleessa kuvaamallani säädön tapaisella veturilla ajaminen on tietenkin konstikasta, koska ajoportaita on vain vähän. Toisaalta, 1960-70 -luvun vaihteeseen saakka myös vaihtovirtasyöttöisten vetureiden tehonsäätö oli portaallinen, mutta käytetyissä, muuntajaan rakennetun käämikytkimien "nastaluku" eli portaiden määrä saattoi olla hyvin suuri, muistelen sveitsiläisessä Ae 6/6:ssa olleen 28 tehoporrasta ja saksalaisessa BR 151:ssä 40 ajoporrasta. Eli näin tiuhalla tehonsäädöllä löytyy jo helpommin oikea tehoporras vaativaan liukkaan kelin liikkeellelähtöönkin.

Portaaton säätö on kuitenkin ylivoimainen ja siinä voidaan toteuttaa esim. kentänvahvistus liikkeelle lähtiessä (Sm1-2, SJ:n Rc), automaattinen ympärilyönnin esto jne. ja säätää takateli vetämään etuteliä kovempaa veturin keulimistaipumuksen kompensoimiseksi jne. Mainittakoon, että keulimista kompensoidaan sveitsiläisessä BLS:n Re 4/4 -veturissa, jossa on portaalllinen säätö muuntajan käämikytkimellä, pumppaamalla muistaakseni 2000 litraa vettä veturin keulimmaiseen tankkiin painolastiksi; lähdettäessä vetämään junaa päinvastaiseen suuntaan vesi pumpataan taas vastaavasti toisen pään painolastitankkiin!

Tasavirtamoottoreissa, kuten vaihtovirtakoneissakin, napojen määrä on siksi suuri, että kuvaamasi kaltaista tilannetta liikkeellelähdössä ei pääse tapahtumaan; moottorit saattavat olla esim. 12-napaisia.
kuva 19.01.2014 01:51 Kimmo T. Lumirae  
  Toki.
kuva 19.01.2014 00:05 Kimmo T. Lumirae  
  Mjjjooohhh, siis alkuperäinen ongelma oli, että ajomoottoreissa (yleensä tasavirtasarjamoottori) ei voi käyttää yli 1500 voltin jännitettä ylilyöntiongelmien vuoksi. Siksi monet varhaiset sähköistykset olivat 1500 V tasaa ajolangassa. Kehittyneempi 3000 voltin käyttö antoi mahdollisuuden käyttää oleellisesti ohuempaa ajojohdinta eli -lankaa, jolloin myös ripustimet ovat hennompia, ja samalla myös harvennettiin syöttöasemia, jotka saattavat 1500 V järjestelmissä olla jopa 5 á 7 km välein.

Veturissa 3000 V mahdollistettiin käyttämällä ajomoottoripareja; vetopyöräkertaa pyöritti kaksi pienehköä ajomoottoria, jotka olivat keskenään kytketty sarjaan, ja näin jakoivat syöttöjännitteen. Veturin syöttöjännitteeseen nähden taas puolestaan nämä ajomoottoriparit olivat rinnankytkettyjä eli niitä saattoi olla useita; italialaisvetureissa E 428 oli neljä ajomoottoriparia eli kahdeksan pientä ajomoottoria. En tiedä, voidaanko 3000 V järjestelmässä tehdä niin, että kytketään telissä olevat kaksi ajomoottoria sarjaan ja telit veturin pääsyöttöön nähden rinnan; tässä tulee se ongelma, että jos telin toinen vetoakseli lyö rajusti ympäri, sen moottorin virta pienenee ja jännite nousee, ja se ehkä nousee suureksikin; tapahtuuko läpilyöntiä? On mahdollista, että, ainakin vanhalla tekniikalla, kyllä. Niinpä tällainen sarjaan kytketty ajomoottoripari pitäisi olla keskinäisesti mekaanisesti yhteen kytketty, kuten ne ainakin varhaisissa 3000 V ovat olleet.

Varsinaiseen kysymykseesi: ei ole mitään estettä, etteivätkö veturin kaikki moottorit voisi olla rinnan pääsyöttöön tai dieselsähköisessä veturissa generaattoriin nähden. Niinpä veturissa voi olla neljä, kuusi tai kahdeksan ajomoottoria, jos niiden jännite esim. 1500 V järjestelmässä on 1500 V. Dr12-Dr13 -kalustossa genun maksimijännite oli 1000 voltin pintaan.

Taajuusmuuttajaa käytettäessä ei ajomoottoreita kytkeskellä sarjaan vaan ne ovat kaikki rinnan taajuusmuuttajaan nähden. Ajomoottorithan ovat tällöin kolmivaihemoottoreita, joita syötetään taajuusmuuttajan kolmivaiheisella vaihtovirralla. Jonkinlaisessa perusratkaisussa veturissa voisi olla yksi taajuusmuuttaja, jonka ns. välipiiriä, eli (kirjahyllyn kokoisilla) kondensaattoreilla varustettua sähkövarastoa, josta invertteri eli vaihtosuuntaaja hakkaa tasavirran pätkimällä sitä pieniksi paloiksi ja vaihtamalla sen napaisuutta, vaihtovirraksi, (jonka taajuutta voidaan säätää) ja tämä yksi ja ainoa taajuusmuuttaja syöttää koko veturin kaikkia, esim. neljä akselia. Tämä olisi kuitenkin hieman kankea järjestelmä; kun järjestelmä huomaisi veturin ensimmäisen akselin lyövän ympäri, automatiikka vähentäisi vetoa koko veturissa vähentääkseen etuakselin ympärilyöntiä ja saadakseen näin ympärilyönnin hallintaan; tällöin veturin kokonaisvetovoima laskee tänä aikana. Usein taajuusmuuttajia onkin kaksi, yksi kummallekin telille, ja näin saadaan telikohtainen, jo huomattavasti tarkempi säätö.

Näin oli laita myös Sr2:n kantatyypissä SBB:n BR 460:ssä, mutta Suomeen valittiin tämän vuoristoveturin oikea spesiaalivuoristoversio, jota edes SBB itse ei käytä, ja jossa on jokaiselle akselille oma taajuusmuuttaja ja näin myös oma säätö. Kantamalli on suunniteltu ja valmistettu sveitsiläiselle BLS-yhtiölle, joka on useita kertoja tilannut maailman kulloinkin vahvimman sähköveturimallin ja näin oli laita tässäkin tapauksessa: BLS:n BR 465:stä, joka on Sr2:n kantamalli, otetaan peräti 9500 hv samalla maksimivetovoimalla kuin Sr2 eli 300 kN; BR 460:n suurin vetovoima oli alunperin "vain" 275 kN, joskin sille nykyään ilmoitetaan samainen 300 kN.
kuva 18.01.2014 08:38 Kimmo T. Lumirae  
  Kolmitelinen ratkaisu vaatii tosiaankin tuon keskitelin sivusuuntaisen liikevaran, joka ei ole ihan yksinkertainen toteuttaa. Kyllä venäläisetkin tuon idean omat omaksuneet, VL85 esimerkiksi on kolmitelinen.

1500 V tasavirtaa syöttävä ajojohto ei sinänsä ole ongelma: taajuusmuuttajille tasasähköhän on mainiota purtavaa ja tyristori-chopper-säätö mahdollistaa portaattoman säädön tasavirtakäytöillä.
kuva 17.01.2014 23:51 Kimmo T. Lumirae  
  Koska nyt VR:n viestinnästä ei virallista lupaa kuvien julkaisuun ole saatu, on ylläpidon syytä poistaa kiireesti nämä kuvat, etteivät nämä vaarantaisi julkaisijayhdistyksen ja VR:n yhteistyötä.
kuva 15.01.2014 23:05 Kimmo T. Lumirae  
  Siksi se suojalaite/ohjemanpätkä onkin ehkä ollut hyvä ohittaa turvallisin mielin.
kuva 15.01.2014 19:36 Kimmo T. Lumirae  
  Petrin kanssa samoilla linjoilla. Pendon ongelmana oli, että huurteisella ajolangalla ajettaessa tämän alunperin italialaisen kaksivirtajärjestelmäjunan (tietenkin Suomessa vain ja ainoastaan 25 kV 50 Hz) järjestelmät ja tietokoneohjelmistot tulkitsivat huurteen läpi otetun, hillittömästi kipinöivän ja valokaarta vetävän vaihtosähkön tasavirraksi ja pamauttivat pääkatkaisijan (pk) auki. Ohjelmanpätkä tai suojalaite oli tietysti olemassa sille varalle, että italialaista alkuperäisjunaa olisi vahingossa yritetty ajaa tasavirralla.

Ja pk auki on paha ajaa. Ratkaisu keksittiin tuosta Kuurankukasta.
kuva 15.01.2014 07:58 Kimmo T. Lumirae  
  Yritin vertailla etupyörän kaaren muotoa ja se ei stemmannut täysin W 123:een eikä 124:ään mutta W116, kyllä.
kuva 14.01.2014 23:36 Kimmo T. Lumirae  
  Suattaapi ollannii. On tuo pysähtymiskieltomerkki niin pahassa paikassa, ettei varmaksi oikein uskalla sanoa.
kuva 14.01.2014 22:36 Kimmo T. Lumirae  
  Niimmääkis sanosin, koska se on transu, enkä tuossa aiemmin ottanut koko pakuun kantaa. Ja ihan edessä on kupla.
kuva 14.01.2014 20:05 Kimmo T. Lumirae  
  Vasemmalla Ascona, sitten Scirocco, Prelude ja Tippa, pakuvolkkarin takana W 124 Mersu. Oikean reunan keltainen on vähän pahempi: 5xx/6xx pakumersu? Sitten vasemmalle kissakala-Kadett ja W 124.
kuva 14.01.2014 19:40 Kimmo T. Lumirae  
  Niin, miten oli siis vaunuston elinkaaren alkupuolella tuo ulkovaraus? Ajossa varaus tapahtui akslinpäägeneraattoreilla, mutta entä pidempiä aikoja seistessä?

Akselinpäägeneraattorit lienee purettu pois 1500 V aikakautena?
kuva 14.01.2014 19:37 Kimmo T. Lumirae  
  Olen mielenkiinnosta laatinut varovaista Märklin-indeksiä, eli yrittänyt suuntaa-antavin laskutoimituksin selvittää, paljonko esim. 1969 piti sijoittaa nykyrahaa vastaava määrä, saadakseen jonkun Märklinin tuotteen. Mainittuna vuonna perussähköveturi maksoi noin 100 markkaa, tai vähän alle ja tänä päivänä sellainen saattaisi olla 120-150 euroa eli karkeasti sen ajan markka on tämän päivän euro, ehkä hieman ylöspäin pyöristettynä.

Eli indeksejä voi olla monenlaisia :)
kuva 14.01.2014 19:30 Kimmo T. Lumirae  
  Muistikuvani mukaan Sm1-2 -kalustossa ovivalo sammuu, kun ovi lukitaan pysyvästi kiinni. Pendossako ei ole tällaista toimintoa?
kuva 14.01.2014 14:19 Kimmo T. Lumirae  
  Ei savua ettei tulta. Mutta koneapulaista ei vaivaa mikään ja on edelleen työelämässä. Samoin oli laita Jyväskylän onnettomuudesta selvinneelle kuljettajalle. Mutta tähän onnettomuuteen: oliko sitten ollut tämä mainitsemasi kuljettaja, joka oli niin paljon sokissa pelastusmiehistön saapuessa, että sanoi lähtevänsä kävelemään läheiselle veturitallille, koska piti päästä pesemään kädet. Kuvassa näkyy, miten Alstomi on laskeutunut kuraiselle pellolle; onnettomuudelle on silminnäkijäkin erään pikkuauton ajettua tapahtuvaa tilannetta vastaan ja liki hukkuneen onnettomuuspaikalta lentäneeseen kuraan.
kuva 13.01.2014 23:52 Kimmo T. Lumirae  
  Sähkövedolla on tosiaan varhaishistoriansa, aika ennen generaattoreita. Varhaisilla sähköpareilla (vrt. paristo) tehtiin toki kokeiluja sähköllä liikkumisesta, mutta tämä Siemensin masina lieni ensimmäinen, johon käyttövoima saatiin (oletettavasti höyrykäyttöisestä) generaattorista tahi dynamosta ja oli sitä kautta käyttökelpoinen verrattuna nopeasti hiipuviin paristoihin.
kuva 13.01.2014 23:50 Kimmo T. Lumirae  
  Kuvaussuunta lienee pikemminkin kaakkoon.
kuva 12.01.2014 23:34 Kimmo T. Lumirae  
  Tähän on "pakko" kertoa "vanha viidakon sanonta" : Olet vanha, kun Mäkkärin kassa alkaa teititellä. :o}
<<   >>