Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
30.09.2013 15:02 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kiitos palautteesta. On selvä, että Photoshoppia on syytä alkaa opiskella, se helpottaa asioita. | ||||
|
30.09.2013 10:09 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Itseäni jo huvittaa vanhat muistot: miksi ihmeessä olen Järvenpäässä? Ei minulla ole muistaakseni ollut sinne koskaan mitään oikeata asiaa. Ja vielä enemmän: mitä hemmettiä minä teen Kontiomäen yöjunassa? :oD Todennäköisin selitys on, että olen ollut tutulla rautatieharrastajalla kylässä ja hän on heittänyt minut autolla Järvenpäähän, koska tiesi, että tällainen juna pysähtyy siellä. Olen sitten Riihimäessä vaihtanut Tampereen iltapikuriin tai jatkanut pohjoisen suunnan yöjunalla Tampereelle. Kuvanottotilanteen muistan, senhetkistä omaa tilannettani en sitten millään. Ei ole vanhaksi tulemista, ei. |
||||
|
30.09.2013 09:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Luonnonvalon runsaus ja niukkuus samassa kuvassa. Hienoa! | ||||
|
29.09.2013 23:08 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jatketaan vain, mutta skanneri on Canon 4400F ja muistaakseni tämä kuva ei ollut lasikehyksessä. Skanneri lukee neljä kuvaa kerrallaan ja tässä on kyllä likaa niin paljon, että voisin kokeilla kevyttä puhdistusta ennen uusintaskannausta. Saman rutiinin voisi kehittää muillekin kuvilla, pöly ei ole kivaa katseltavaa. Värejä en pahemmin korjaillut ja tässä kuvassa tein skannauksen jokseenkin perusasetuksilla ilman muitakaan korjauksia. Esim. tuossa Järvenpään yöjuna -kuvassa lisäsin kuvaan valoa jonkun verran. |
||||
|
29.09.2013 21:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ongelma ei ole koneen päälle nouseminen, vaan sieltä laskeutumisessa. Upotetut kädensijat eli ns. leistongit, jotka ovat vasta jostain vyötärön korkeudelta alaspäin; esim. pimeässä siinä piilee vaara huitaista kädellä tyhjää ja kun samalla astuu kynnyksen yli niin laskeutuminen saattaakin tapahtua ns. Newtonin pikahissillä, ja tuolta korkeudelta ratapenkalle on matkaa sen verran, että pysähtymisvaiheessa voi vaikka sattua. | ||||
|
28.09.2013 18:38 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ihan hyvä. Nippua käytetään Dv-kolmikoista ja itse olen käyttänyt kimppa-sanaa kuvaamaan juuri monikäytössä olevaa veturiparia. | ||||
|
|
28.09.2013 17:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kysyin muuten kerran eräältä pesunkestävältä jenkkimieheltä, joka ei ollut rautatieharrastaja, että tietääkö hän, mikä on lash-up. Ei tiennyt, ei, ei ollut kuullutkaan. Rautatieslangia parhaimmilaan. Olen joskus vapaasti kääntänyt sen "bläjäykseksi" tai jopa "mälliksi" :o} Hessu K. , ehdotuksia uussanaksi? | ||||
|
28.09.2013 17:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Voisi olla, että se ei herättäisi Munkkiniemessä kovinkaan kummoisia hämmästyksiä, saati sitten Eirassa. Harvinaisista autoista puheen ollen, näimmepä joskus PES:n kanssa ajellessa Maserati 425 Biturbon tavallisen tamperelaisomakotitalon pihassa. Siinä on kans auto, jossa menee rahat ihan hukkaan satunnaista tarkkailijaa ajatellen; auto muistuttaa tietystä kulmasta erehdyttävästi 80-luvun Nissan Sunnyä :D (http://img2.auto24.ee/auto24/320/705/10583705.jpg tai sitten "hyvä yksilö, pientä laittoa" http://fiatlancia.com/86bit.jpg ). . |
||||
|
28.09.2013 15:27 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Porkkanoillehan ei aluksi kai ajateltu (kuka ajatteli niin typerästi?) tarvittavan minkäänlaisia halleja, mutta Kuningas Talvi oli eri mieltä ja pysäytti aika tehokkaasti porkkanaliikenteen. Ja oliko muutenkin tarkoitus huoltaa ja korjata Porkkanat ulkosalla...kyllä kai. (Kukahan se oli?) Niille rakennettiin pikavauhtia peltihalli Pasilaan, ja tilanne helpottui hieman. (Oliko tosiaan niin, että aluksi ei ollut edes sitä peltihallia?) Uutta Ilmalan varikkoa rakennettaessa rakennettiin hallit sähkömoottorijunien HUOLTOA varten, ja myöhemmin Porkkanoille osoitettiin omat hallitilat. Mutta alusta alkaen diesel- ja sähkökalusto on SÄILYTETTY ulkosalla siellä, missä ei vanhoja, joutilaita talleja ollut, kuten monilla entisillä höyryveturivarikoilla, joissa pidettiin dieselkalustokin seisonta-ajat sisätiloissa ikään kuin vanhasta muistista. |
||||
|
|
28.09.2013 15:16 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Studebakerin korin ruostetilastot ovat Trabantin vastaavien kanssa samaa luokkaa. Mutta aika eksoottinen peli noin muuten. | ||||
|
28.09.2013 15:14 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sattumakuva, joka aiheutti netin pöyhimistä ja kourallisen uusia löytöjä. Veturi ei itse asiassa ole "virallinen" Köf, vaan DDR:ssä niinkin myöhään kuin 1957 (tuotanto päättyi 1958) rakennettu pienveturi, jossa on otettu mallia kovasti Köf:ejä muistuttavasta O&K:n RL8:sta http://abload.de/img/heufeld21nogys.jpg , johtuen varmasti sitä, että valmistustehdas oli DDR:n onnellisen työläiskansan omistukseen päässyt (VEB) entinen O&K. Köf:eille oli tyypillistä ketjuveto, mutta tässä on kytkintankoveto. Paino 17 tonnia, 90 hevosvoiman dieselmoottori ja mekaaninen voimansiirto. | ||||
|
28.09.2013 14:31 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kyseessä on tavarajunan XYZZ vaunusto eli runko, ja tuon oman esitykseni mukaan sen voi ilmoittaa silloin junan numerolla. | ||||
|
28.09.2013 12:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Teknisesti täydellinen klassinen junakuva, jossa on senteistä kiinni, että aidasta on tullut esteen sijasta pikantti lisä kuvaan. | ||||
|
|
28.09.2013 12:54 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Juna voi olla jonkun junan vaunusto eli slangilla runko (ei pidä sekoittaa junayksikköön), se voi olla lähtevä XY, juna XY tai saapuva/saapunut XY. Ehkä selvintä on erottaa vaihtotyön vuoksi tehtävä vaihtotyö omaksi lajikkeekseen ja puhua junasta vain silloin, kun se täyttää jonkun alussa mainitsemistani ehdoista. Esim. Tpe asemalla tietty vaunusto voi olla (numerot muutettu yrityssalaisuuksien säilyttämiseksi) 931 saapunut, jonka 263 veturi siirtää vaihtotyönä, samaan aikaan kun 931 saapunut veturi siirtää 263 vaunuja ja lopuksi 263:een siirtää päivystäjä 6386 autovaunut perään. Missä kohtaa 263 oli juna ja missä kohtaa se ei enää sitä ollut? (Retorinen kysymys: rajanveto on paikoin täysin mahdotonta). |
||||
|
28.09.2013 12:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| On ihan hienoa, että tuollaista aktiivisuutta on, ja mm. Pölhön Eljashan on aina välillä antanut näytteitä tarkoista dokumenteista, jotka on aikoinaan käsipelillä kirjattu ylös. Tuollainen rautatieharrastus ei vain ole koskaan ollut ns. minun juttuni. Kuvaan junian ihan kuvaamisen ilosta ja jos saadulla kuvalla on taiteellista tai dokumentaarista arvoa, se on tietenkin ihan mukava asia. |
||||
|
28.09.2013 12:40 | Kimmo T. Lumirae | ||
| On kyllä upea junakuva. | ||||
|
|
28.09.2013 12:37 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muistelot ja tietojen kerääminen niitä vertailemalla ovat aina mukavaa puuhaa ja ylläpito antakoot niistä kiinnostuneiden niitä tehdä. Kiitos tiedosta, ei siis ihan ainoa iso Glas Suomessa, mutta ei paljon muutakaan. Iso Glas on niin tolkuttoman harvinainen auto, että en muista sellaista koskaan ennen nähneeni. Nimi oli toki tuttu Kukkopilleistä, mutta en tiennyt, että tehtaan iso malli on noinkin harvinainen. |
||||
|
|
27.09.2013 22:05 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ylipäätään innokkaimmilla/avuliaimmilla (tarpeeton yliviivataan) voisi olla oikeus tehdä korjauksia ja täydennyksiä tunnisteisiin. | ||||
|
|
27.09.2013 19:55 | Kimmo T. Lumirae | ||
| TeiniDX:iä edelsivät ainakin karvanoppa-Carinat (n. 1971-1975) ja pakoputkiviritteiset melkein-ralli -Escortit sekä vastaavat. Voi tätä muistojen määrää... | ||||
|
|
27.09.2013 19:43 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Eipä tuo isosta kuvasta enää ihan Amazonilta näyttänytkään. Ensivaikutelma teki tepposet ja toipa mieleen Borgward Isabellankin. Ja Glas 1700:aa valmistettiin siis 13800 kpl kaikkiaan eikä suinkaan 18000 kpl, mikä täten korjattakoon. |
||||
|
|
27.09.2013 18:16 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Voinhan minä edellä esitetyn valossa silmäillä hieman arkistoani kun kerran mainitsitte, kiitos vain "luottamuksesta". Kuvien taso ei ole useinkaan kovin korkea, jollei ollut kalusto ihan ammattitasoa niin sekin piti usein viedä ihan äärirajoille ja aika usein ylikin (to infinity and beyond!) ja jälki on sitten sen mukaista. Mutta ehkä niillä on ennen kaikkea juuri dokumentaarista arvoa. Skannauksessa rauta on valmiina (keskihintainen tasoskanneri) mutta kokemus sen käytöstä puuttuu. Voisin aluksi laittaa ihan muutaman kokeillakseni, miten skannaus onnistuu täällä julkaistuna. Tunnisteista en lupaa mitään; ellei kuva sitten jollekulle kelpaa niin voi, voi. | ||||
|
|
27.09.2013 17:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kas vain, Heikki J, arvauksesi osui oikeaan ja auto lienee sama. Mutta jos Glas 1700 :aa on tehty alle 18000 kappaletta kaikkiaan, niin ei niitä montaa voi olla hengissä, saati sitten Suomessa, kun tuotantokin lopetettiin 1966. Et sattumalta tiedä, montako Glas 1700:aa on rekisterissä? Heikki K. , ettei vaan tuossa Wikipedian kuvassa ole Bristolin vieressä juurikin Amazon. |
||||
|
|
27.09.2013 11:25 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vanhassa jenkkiautossa ei tarvitse olla kuin sähköiset ikkunannostimet, automaattinen valonvaihdin ja putkiradio, ja osien saaminen on jo hyvin vaikeaa. Vielä jos siinä on rättikatto, niin siihen ei mekanismia saa yksinkertaisesti mistään. Rättisitikassakin on avautuvat ikkunat ja rättikatto, eikä kummassakaan niistä ole mitään saranaa mutkikkaampaa tekniikkaa :o} Mutta siis matalaviritteisenä ja paksupeltisenä jenkkiautohan on juuri kuten sanoit; ei sitä ajamalla rikki saa. |
||||
|
|
27.09.2013 11:19 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hyvä, että kommenttini(kin) sai vastakaikua. Juuri tämän vuoksi olen seurannut tunnistekeskustelua: meneekö yleinen ilmapiiri ja mielipide siihen suuntaan, että tunnisteet on vastaisuudessa oltava 100% kohdallaan, että hyväksyykö yleinen mielipide näiden tunnisteista tiukasti huomauttelevien toiminnan. Näin pienellä otannalla on vaikea tietysti sanoa, mikä on yleinen mielipide, mutta ainakaan en näköjään ole ajatusteni kanssa yksin. Ja Terolta hyvä idea keskusteluun. Kannatan lämpimästi. Jorma tuolla pelastikin päiväni nimittämällä poikaseksi: jään vain odottamaan, että marketin kassa kysyisi papereita (nehän on kysyttävä, jos siiderin tms. ostaja näyttää alle 30 -vuotiaalta) :o} |
||||
|
|
27.09.2013 00:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Niin Kupla kuin Amazonkin edustavat yksinkertaista tekniikkaa, matalaviritteisiä moottoreita, ja erittäin huolellista laatutyötä, joka on puettu vahvaan peltikuoreen. Jälkimmäisestä alkaen: rapeimmat ranskalaiset eivät suinkaan ole Mäkkärissä, vaan poistuneet jo autoromuttamoiltakin, itäautojen ja brittivehkeiden laatu ei kerta kaikkiaan kestä vuosikymmeniä, siinä missä Opelitkaan ja 1950-60 -luvun tekniikalla jo 50 hv/litralta oli haaste moottorin kestoiälle, joka olikin nykyautoihin verrattuna huomattavan matala. Jenkkiautoissa on yleensä matalaviritteiset koneet ja paksut pellit, mutta harrastuksen hintaa nostaa ehkä erikoiset tekniset ratkaisut verrattuna esim. Kuplaan tai sitten Rättäriin, jotka urheasti kantavat ranskalaisten lippua museoautopiireissä. Paljon tuskallisempaa on ollut omistaa vanheneva Citroen ID/DS, CX tai BX; mehumaijajousitus ja ranskalaiset pellit, mon dieux, kyse oli vain siitä, kumpi leviää ensimmäisenä korjauskelvottomaksi. Olin muuten pudottaa silmäni eilen, kun meidän Siwan kulmalla, hiljaisen asuntokadun päässä, oli Glas 1700 kääntymässä...kaikkea sitä näkeekin. Toisaalta, varsin lähellä samaa paikkaa: oli hyvä, ettei ole vielä tekohampaita suussa, koska ne olisivat ihan taatusti pudonneet kuskin jalkatilaan, kun satuin liikennevaloissa vierekkäin Royal Enfield Diesel -prätkän kanssa :o} |
||||
|
|
27.09.2013 00:12 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tunnisteet ovat vähintäänkin kaksipiippuinen asia. Olen seurannut tunnistekeskustelua mielenkiinnolla ja miettinyt, miten työlästä olisi laittaa kaikkien omien kuvieni tunnisteet kuntoon, jos kuvia esille laittaisin. Niinpä harkitsen, että en laita jatkossakaan kuvia tänne. Olen kuvannut paria kuukautta vaille 30 vuotta rautateitä suhteellisen tasokkaalla kalustolla niin Suomessa kuin Euroopassakin ja kuvia on kaikkiaan ehkä 3000-5000. Mutta voi olla, että tunnisteiden miettimisestä on turhan paljon vaivaa, jos ne kerran täytyy aina olla just eikä melkein. | ||||
|
27.09.2013 00:04 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hieno kuva, värikäskin. Rekat ovat tasan oikeassa paikassa maanteihin nähden. | ||||
|
|
26.09.2013 19:05 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Martin heittikin tuossa hyvän kysymyksen: paljonko on vuoden 1970 17100 Ruotsin kruunua nykyrahassa? Katsotaanpa. Sivu http://fxtop.com/en/currency-converter-past.php antaa tulokseksi 13900 silloista markkaa. Rahamuseon Arvo http://www.rahamuseo.fi/arvo_laskuri/laskuri_base.html puolestaan muuttaa tuon vuoden 2011 euroiksi niin, että tuloksena on 18300 €! Volvo S60 T3 (halvin iso Volvo) maksaa tällä hetkellä noin 33200 euroa. Suurena syynä on tietenkin verokohtelu; käsittääkseni Ruotsissa ei ole ollut Suomen autoveron tyyppistä, hankintahintaan kohdistuvaa veroa eli tuo Amazonin (alkuperäiseltä nimeltään muuten Amason, mutta jouduttiin muuttamaan, koska Amason oli jo erään moottoripyörätehtaan käyttämä nimi) Ruotsin-hinta oli liki "veroton". |
||||
|
25.09.2013 23:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Aina on kivaa kun sataa lumirakeita :) (Harvan sukunimelle on olemassa oma meteorologinen merkkikin...) |
||||
|
|
25.09.2013 23:25 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vielä 1993 240nen oli jokseenkin tuon näköinen. | ||||
|
24.09.2013 14:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Nürnbergin kansainväliset leikkikalumessut on pidetty vuosittain vuodesta 1950 alkaen. Ne on suunnattu leikkikalu-, koriste- ja pienoismallialan ammattilaisille ja niillä alan valmistajat esittelevät tuotteitaan tukkuostajille. Merkittävä osa maailman leikkikalualan tukkukaupasta sovitaan näillä maailman suurimmilla alan messuilla. Vuonna 2011 esillä oli noin 2700 valmistajaa noin 60 maasta ja kuusipäiväisillä messuilla kävi noin 79000 kävijää. Messut eivät ole pienoisrautatieharrastajan unelmakohde, koska sieltä puuttuu mm. käsityönä tehdyt harrastajien ja kerhojen mallit ja pienoisrautatiet. Mutta ehkä elämyksenä: yksi messuhallillinen pelkkiä joulukoristeita, pari hallillista pienoisrautateitä jne. on mieleenpainuva, jos mahdollisuus on messuilla vierailla. |
||||
|
24.09.2013 12:21 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ruotsiin? Veturin akselipaino on noin 23 tonnia ja sähköjärjestelmä joko 12,5 kV tai 25 kV 60 Hz. Eikö mieluummin Suomeen? | ||||
|
24.09.2013 01:28 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ovat niin siistin näköisiä, etteivät vaan olisi Paitapyykin (PAYTAPYYKKИ) tekemiä? | ||||
|
|
24.09.2013 01:24 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olen kirjoittanut aiemminkin siitä, että on mielestäni asiatonta alkaa mestaroida kirjoitettua tekstiä. Ihmisillä on syynsä, kenellä mikäkin ja vaikka olisi mikä lukihärö, ei ole meidän lukijoidemme asia alkaa siitä huomautella. Omassa vanhassa läppärissäni jää ajoittain n-kirjain tai välilyönti pois oikolukuyrityksistäni huolimatta. Joku ehkä kirjoittaa tahallisesti kansanomaisesti tms. murteellisesti, mutta pointti on siinä, että kaikki eivät tee kielioppivirheitä huolimattomuuttaan, jos sekään nyt hyväksyttäisiin moitittavaksi. Olen sitä mieltä, että jos asiasisällöstä saa selvän, niin pulinat pois. Antaa kaikkien kukkien kukkia eikä aleta väheksyä kirjoittajia hyvin epämääräisin perustein, olivatpa virheet huolimattomuutta tai muusta syystä johtuvia. |
||||
|
|
22.09.2013 20:38 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuukka, Espanjan MZ:hin saattaa liittyä sekin, että Espanjassa on ollut jo vanhastaan "MZ":ja, eli 333:ia. Ainakin telin malli on ollut silloin valmiina. Mutta onko tuosta oikein faktaakin, että kalustoa olisi oltu tuomassa, mutta homma on tyssännyt hyväksyttämssen vaikeuteen tai kannattamattomuuteen? Vai onko vain niin, että rautatien tavaraliikenne on erityisoloauhteissamme niin onnettomasti kannattavaa toimintaa, että siihen eivät yksityiset yrittäjät riskeeraa vähiä rahojaan. |
||||
|
22.09.2013 20:32 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vuosaaresta on toki saattanut tulla osa vaunuista, mutta vuosaarelainen kulkee aina Sr2:lla ja sen määräpaikka on Tpe. Toki vaunujen pitänee siis jatkaakin jonnekin. | ||||
|
22.09.2013 20:29 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Aika on mahdollinen puuvaunuporilaiselle, mutta aika selvä muistikuva minulla on jostain 1970-1972, jolloin Porin aamu- ja päiväjunat olivat porkkanakalustolla, ja iltajuna Sv/Sr ja noin viisi teräsvaunua. Junien numerot olivat erinäisiä vuosia myöhemmin: aamujuna 141-142, päiväjuna 143-144 ja iltajuna 145-146. Löytyykö arvon tietäjiltä porilaisista tarkempaa tietoa näiltä vuosilta, kun kerran tässä puheeksi tuli? |
||||
|
22.09.2013 20:20 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Yleisesti ottaen saksalainen pitää nurkkansa siisteinä mutta ensimmäinen oikeasti likainen Mäkkäri tuli vastaan juuri Baijerissa, Nürnbergissä... | ||||
|
19.09.2013 10:55 | Kimmo T. Lumirae | ||
| "Salainen veturi". Oikeanpuolimmaisin lienee toinen HectorRailin 441:istä, jotka ovat DB:n 189:n kaltaisia Siemensin Eurosprintereitä. |
||||
|
18.09.2013 20:18 | Kimmo T. Lumirae | ||
| 3D-tulostustekniikalla on tuotettu ainakin Sr1 H0- ja N-mittakaavoissa ja äärimmäisen rajallinen sarja Porkkanaa. Dv12:n ja Dr14:n kopat ja jälkimmäisen alusta pitäisi olla myös saatavilla Shapewaysiltä, jonka tilausmallistossa on myös kourallinen tavaravaunuja. Dr12 taisi olla kans. Mutta jos jollakulla on tietoa Alstomin 3D-tekniikalla tuotetusta H0-mallista, olisin erittäin kiinnostunut kuulemaan lisää! . |
||||
|
18.09.2013 17:40 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ehkä samoihin aikoihin, kun Pohojammaalla lakattiin keittämästä kalasoppaa noilla vesipannuilla ? :o} | ||||
|
18.09.2013 17:38 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Se, mitä en hankkeessa ole ymmärtänyt, on se, että miten nelikaistainen tunneli vetää niin paljon enemmän autoja, kuin nykyinen, ruuhkautuva nelikaistainen valtakatu, että ruuhkat ratkeavat, ratikalle jää tilaa keskeisemmillä kaduilla ja että siksi tunneliin pitää sijoittaa kolmenumeroinen summa veronmaksajien rahoja. Eli ymmärtäisin, jos rakennettaisiin kuusikaistainen tunneli ja samalla kuusikaistaistettaisiin koko väylä. Jännä juttu, miten tunnelissa liikenne sujuu lobbaajien mielestä paljon paremmin kuin avoimen taivaan alla. Mutta päätös on nyt tehty ja Tampere muuttuu jälleen hieman toisennäköiseksi. |
||||
|
|
18.09.2013 17:22 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Erittäin hyvän näköinen juna, joka luo uskottavan illuusion mallitarkasta suomalaisjunasta, vaikka kertomasi mukaan siinä on käytetty ei-suomalaisia ratkaisuja. Hieno. | ||||
|
|
17.09.2013 13:07 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kuvassa on huomattavaa, että keittäjä seisoo, eikä sen enempää pannu kuin kuppikaan ole pöydällä. Tämä oli seurausta Dr13:n kulkuominaisuuksista, joiden johdosta sitä jossain päin Suomea nimitettiin Hyppy-Heikiksi; jos pöytä pomppii kymmenenkin senttiä ylös ja alas, niin tuskin siinä kahvi kupissa pysyy; keittoveden lämpötilakin kun on vielä likempänä sataa astetta niin ei ole mukavaa saada kahvintekelettä päällensä. En muista Tampereella kenenkään vanhemman kuljettajan (vanhemman = eläköitynyt esim. vuoteen 1985 mennessä) juoneen kuvassa loihdittavaa porokahvia, vaan Juhla-Mokka kyllä aina loroteltiin suodattimen läpi. Työnjako meni yleensä niin, että koneapulainen keitti veden ja kaivoi suodattimen papereineen salkustaan ja kuljettaja ojensi kahvinporopurkin ja totesi että "laitahan tuosta". |
||||
|
16.09.2013 14:10 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tykkään myös kovasti. Hieno kuva! | ||||
|
15.09.2013 20:15 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Jätin muuten mainitsematta Dm 8-9 moottorivaunut, joita oli 48 kpl. Niistä muodostettuja yksiköitä toki oli puolet vähemmän. Enkä ajatellut lainkaan noita yksityisiä Vv 15:ia. Mutta siis valmistus- luovutus- ja hallussaolomäärien mukaan: -Tk 3 160 kpl -Tv 1 143 kpl -Hv 1-3 99 kpl -Tr 1 67 kpl Jääkö jotain yli 40 kpl käytössä olleita pois ja löytyykö G-sarjasta tai vielä vanhemmista tämän ehdon täyttäviä? |
||||
|
15.09.2013 19:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Se Transpordikoolin veturi on muuten ollut siinä kauan. Kävin ekan kerran Tallinnassa keväällä 1987, ja se oli siinä jo silloin. | ||||
|
|
15.09.2013 18:54 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ehkä miettisin kaiman kanssa samaa ja laskisin Hv 1-3 samaksi sarjaksi, koska itse veturin tekninen mitoitus on jokseenkin identtinen. Eroja on kehyksessä ja tenderissä. Isompi miettiminen tulisi G-sarjan koneissa eli Mummoissa, mitä niistä laskisi samanlaisiksi? | ||||
|
15.09.2013 14:04 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Olen joskus sanonut, että RhB eli Rhätische Bahn on "Graubündenin kantonin valtionrautatiet". Graubündeniin, joka on Sveitsin kantoneista, paitsi pinta-alaltaan suurin, myös ehkä jyhkein: Sveitsille niin tärkeä maatalous on mahdollista vain noin kolmanneksella pinta-alasta. Kantonin pääkaupunkiin Churiin (ch lausutaan k:si) tulee SBB:n sinne päättyvä rata, jolla Chur liittyy muun maan rataverkkoon: kaikki muu on RhB:tä. 384 km metristä, sähköistettyä, kauko-ohjattua, sepelöityä rataa ainakin suurelta osin betonipölkyin ja sillä tätä hieman 2:3 -pienoismallimaista modernia kalustoa. 84 tunnelia, joista pisin 19 km. Suurin nousu on Berninalinjalla, "vain" 70 promillea (Suomessa pääradoilla 10, joskus 12,5 promillea) ja hammaskiskoa ei siksi tarvita. Kannattaa käydä, ja koska maasto on niin vaikeakulkuista, usein, missä kulkee rautatie, kulkee myös maantie, ja kuvauspaikkoja on pilvin pimein. | ||||
|
|
15.09.2013 12:29 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Huomionarvoista on myös paikka, missä juna kulkee, eli kadulla. Ajolangassa on muuten 11 kV 16,7 Hz että on syytä varmistaa, että kuormurissa ei ole nosturi ylhäällä tms. | ||||
|
14.09.2013 15:58 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ylen uutisissa on hyvä kuva talon viimeisistä hetkistä http://img.yle.fi/uutiset/arkisto/article5000684.ece/ALTERNATES/w960/Bensuls_kartanopalo_Espoo+050112++2 | ||||
