539-34243 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 13.04.2013 17:57 Kimmo T. Lumirae  
  Veturinvaihto on viittä vaille mahdoton, jos Edo on pohjoispäässä. Silloin tulee käytännössä kyseeseen varmaan vain se, että lähtevä veturi kytketään Edoa vasten pohjoispäähän ja vaihdetaan rungon eteläpäähän sitku.
kuva 13.04.2013 13:27 Kimmo T. Lumirae  
  Arvontakuva. Eräs taiteellisimmista rautatiealan otoksista, mitä olen nähnyt. Kerrassaan hieno!
kuva 13.04.2013 04:59 Kimmo T. Lumirae  
  3-007 ja lupa kytkeä 1500 volttia :o}
kuva 12.04.2013 23:05 Kimmo T. Lumirae  
  Näin taitanee olla.
kuva 12.04.2013 22:56 Kimmo T. Lumirae  
  Eipä kestä, Martin. Saa nähdä, tuleeko aika, jolloin Helsingin-Tallinnan-Riian-Varsovan suurnopeusjunat liikennöivät, ehkä silloin Tallinnan asema on kaupungin alla?
kuva 12.04.2013 22:53 Kimmo T. Lumirae  
  Jonkinlaisina lämmitysmuuntajina siis palvelevat. Ja ovat tosiaan seisseet tuossa jo iät ja ajat, muistan kuvanneeni näitä jo ennen vuotta 1990.

Kyseessä on MÁV:in V 42 -tyypin veturi, jossa tehonsäätöön käytettiin harvinaista Ward-Leonardin järjestelmää. Ällistyksekseni löysin netistä tietoa järjestelmästä suomalaisen opinnäytetyön muodossa: http://tinyurl.com/ctoorsv
kuva 12.04.2013 22:47 Kimmo T. Lumirae  
  Vuoden 1950 veturimiesten lakko johtui siitä, että vuoden 1924 virkamiesten eläkelakia ei oltu uudistettu ja ajantasaistettu ja veturimiehet, joiden palkka muodostui jo silloin paljolti muusta kuin peruspalkasta, kokivat tilanteen epäoikeudenmukaiseksi ja katsoivat häviävänsä eläkkeissä. Eläkelakko kesti kuusi päivää ja veturimiehet tosiaankin kutsuttiin kertausharjoituksiin, mutta heitä ei joko saatu pakotettua tai paikoin yritettykään pakottaa ajamaan junia, vaan upseeritkin alkoivat ottaa rennosti tyyliin "no, siistitään tässä näitä paikkoja vähän". Ja junia ei ajettu ja lakon lopettavan sopimuksen sisältö tyydytti veturimiehiä ja uudisti heidän eläkelaskentansa.

Mainittakoon, että jo vuonna 1945 veturimiehet olivat tympääntyneet rajuun inflaatioon, joka söi rahan ostovoiman, ja valtion joustamattomiin taulukkopalkkoihin, ja päättivät mennä lakkoon. Tällöinkin väläyteltiin kertausharjoituksiin kutsumista, ja osin sillä varjolla veturimiehet saatiin suostumaan tarjottuun palkankorotukseen. Tuolloin ei kuitenkaan tiedetty, että valvontakomission Zdanov oli kieltänyt Paasikiveä kutsumasta miehiä kertausharjoituksiin, koska tämä olisi lisännyt armeijan miesvahvuutta tuoreen rauhansopimuksen vastaisesti.
kuva 12.04.2013 20:19 Kimmo T. Lumirae  
  Kuvasta http://www.taevapiltnik.ee/blog/wp-content/uploads/2012/06/MG_6294.jpg näkyy hyvin ratapihan muoto ja Balti Jaamin rakennuksen sijainti ratapihaan nähden. Jos olen oikeassa, on aiemmin suoraan nykyiseen Reisisadam:iin johtanut ratapiha katkaistu sodan jälkeen rakentamalla raiteiden päähän kuvassa näkyvä aseman osa, "lähijunien odotuspaviljonki", luultavasti aikana, jolloin varsinainen asema oli raunioina. Sitten 60-luvulla on tämä kauhea laatikko saatu rakennettua ja otettu käyttöön. Toinen kuvakulma tässä: http://pilt.delfi.ee/show_original/12066895/ Toisaalta, tässä näkyy aika, jolloin mainittu paviljonki on jo olemassa, mutta alkuperäinen asema näyttää ehjältä http://www.vabavara.org/wp-content/gallery/nsv/balti_jaam_9_65.jpg

Tuossa kuitenkin alkuperäinen asema ehjänä http://www.kooraste.eu/public/galleries/vanad/.gallery_pictures/Tallinn_Balti_jaam.jpg ja raunioina http://lh4.ggpht.com/_dDvvNfNiPpU/SmXlKDjWb9I/AAAAAAAABPY/VAJvwQQfYgQ/N%C3%A4dal_38_Hanno.jpg

Kuvassa http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/e/e9/Balti_jaam_03.jpg näkyy sen kauhean laatikon lippuhalli ja oletettavasti kakkoskerroksen aukot ovat alkuperäisen asemarakennuksen ikkuna-aukkoja.
kuva 12.04.2013 19:24 Kimmo T. Lumirae  
  Vanha Jt:hän tunsi vihellinopasteet "lisää vetovoimaa" ja "vähennä vetovoimaa", mutta en usko, että niitäkään tarvittiin. Johtoveturin eli tässä etummaisen Nelkun kuljettaja vain lähti liikkeelle ja taaemman Nelkun kuljettaja vain tarkkaili nopeuden muutosta ja vetolaitteen kireyttä ja sääti tehoa (ja vaihteita) sen mukaan.

Isäni toimi Tpe varikolla vek:inä 1945-1973 ja oli 50-60 -luvuilla juuri moottorivaunujen kanssa kovastikin tekemisissä. Kysyin kerran koulupoikaikäisenä harrastajana, että jos kiitojunarunkoja kytketään kaksi yhteen, onko siellä sitten välissä se toinen Nelkku, mutta vastaus oli tietysti, että Nelkut peräkkäin ja sitten kaksi kiitojunavaunustoa peräkkäin.
kuva 12.04.2013 19:12 Kimmo T. Lumirae  
  Kisko-Kalle on saksalainen (sveitsiläinen?) Breuer-tehtaan keksintö. Yksinkertaisimmillaan Breuer on hyvinkin simppeli: http://www.dg-chrono.info/fotohome/images/2011-02/11-3789c40c09840528251590557.jpg ja hytillisiä malleja on lukuisissa Euroopan maissa. Osa Suomen Kisko-Kalleista on samanmallisia muiden maiden ajokkien kanssa, ja osaan Tampella, joka laitteet lisenssillä rakensi, muotoili alun perin kulmikkaan ja kulmikasikkunaisen hytin hieman omaperäisemmin, kuten kuvan kapineessa. Eräs Breuerin oivalluksista oli, että tarttuessaan vaunuun Kisko-Kallen pyöräkerta työntyy vaunun puskinpalkin alle ja pyöräkerran päällä oleva tunkki nostaa vaununa hieman, ks. kuvaa. Näin saatiin vaivaiset 5500 kg painavalle Kallelle lisää kitkapainoa ja se jaksoi vetää edes muutaman kuormatun vaunun.

Muutenhan kuvan yksilö on suorastaan koomisessa varustuksessa: etupään merkki ja siitä hieman reilu metri taaksepäin loppuopastelevy :o}
kuva 12.04.2013 18:50 Kimmo T. Lumirae  
  Vanha asema kärsi sodan aikana vaurioita, ja jäi arvatenkin raunioina pystyyn. Vv. 1960-66 rakennettiin nykyinen kauhea laatikko.
kuva 12.04.2013 16:25 Kimmo T. Lumirae  
  Sosialistimaissa, ainakin Neuvostoliitossa sanalla "toveri" korvattiin virallisluontoisessa käytössä sanat "herra" ja "rouva", jotka viittaavat taantumukselliseen luokka-ajatteluun edistyksellisen tasa-arvon sijasta.
kuva 12.04.2013 16:20 Kimmo T. Lumirae  
  Kuten tässä äskettäin jossain yhteydessä puhuttiin, Tallinnan nykyinen asemarakennus on ilmeisesti rakennettu vanhan aseman kantavien seinien päälle. Syynä tuskin on ollut halu säästää vanhaa vaan enemmänkin sosialistimaan krooninen pula yleensä kaikesta, saati sitten rakennustarvikkeista.
kuva 12.04.2013 12:10 Kimmo T. Lumirae  
  Niinpä, PPP, olen tainnut nähdä kuvan "uudesta" asemahallista eli nyt tiedän, mihin se laitettiin :o}
kuva 11.04.2013 23:17 Kimmo T. Lumirae  
  Tuon kellon purku on ollut jotenkin tärkeä tapahtuma, kun sitä on kuvattu enemmänkin ja yksi kuva on VR:n 100-vuotiskuvateoksessakin. Keräilyviettini heräsi, kun luin ko. opusta isän sylissä joskus ehkä viisivuotiaana ja muistan miettineeni ja isältä tinganneeni, että mihin tuo kello laitettiin ja muistan ajatelleeni, että tuollainen olisi hieno omistaa :o}

Saman kirjan sota-aikainen, naamioitua junaa kuvaava kuva "Juna siellä jossakin" saattoi tehdä minusta rautatieharrastajan kun mietin ja kyselin, että missä tuo on. Halusin nähdä jotakin erikoista rautateillä jo silloin.
kuva 11.04.2013 23:13 Kimmo T. Lumirae  
  Ai 24 se oli :o} Kiitojunien määrä ja valmistumisaika on muistissani jostain Valmetin painamasta mainoslappusesta; siinä ehkä oli kysymys "vuodesta 1954 alkaen" tms.
kuva 11.04.2013 21:08 Kimmo T. Lumirae  
  Kerranko sitä juttu hiukan rönsyilee, Martin. Kuka tänne selvin päin osaisikaan mitään kirjoittaa :D (vitsi, vitsi) Anna vain viestin olla :o}
kuva 11.04.2013 21:06 Kimmo T. Lumirae  
  Sekä Markku että Hessu ovat kärryillä ja oikea voima on mainittu.
kuva 11.04.2013 21:03 Kimmo T. Lumirae  
  Upeaa keinovalon ja pimeyden leikkiä. Hienoa!
kuva 11.04.2013 18:28 Kimmo T. Lumirae  
  Ziggy, en juuri nyt käytä yksityisviestiä koska kirjoitit kuitenkin tällä palstalla julkisesti: "tässä tapauksessa todellakin kiinnostaa kenen luvalla tuolla on liikuttu". Salli minun nyt ihmetellä, että mikä siinä oikein kiinnostaa?

Harrastaja vastaa aina itse tekemisistään ja liikkumisistaan, ja ellei ikä riitä vastaamiseen, niin asiassa vastuullisia ovat harrastajan vanhemmat. Se on toinen juttu jos tuonne mennään henskeleitä paukutellen että "SRHS:stä päivää, jahas jahas, mitäs täällä nyt on tapahtunut ja menkääs muut vähän syrjempään että minä saan pari hyvää kuvaa tästä" (saa minun puolestani olla joku muukin harratusyhteisö), niin silloin se voisi kiinnostaa mainitun yhteisön vastuuhenkilöitä.

Mutta tässä tapauksessa en ymmärrä kiinnostustasi. Jos joku venyttää laillisuuden rajoja saadakseen hyviä kuvia niin se on hänen ihan ikioma asiansa. Olen minäkin tullut heitetyksi ulos italialaiselta veturivarikolta :o}
kuva 11.04.2013 13:48 Kimmo T. Lumirae  
  Sama vastaus kuin edelliseenkin kysymykseen. Tässähän tätä kompaa on kerrakseen :o}
kuva 11.04.2013 13:41 Kimmo T. Lumirae  
  Siellä, missä etuja on saavutettu tai puolustettu, on usein ollut "toveri"-sana kovassa käytössä. Ei ollut tarkoitus mitenkään loukata, Jorma. Siksikin lauseeni perässä oli hymiö...
kuva 11.04.2013 13:39 Kimmo T. Lumirae  
  Olen ehdottanut joskus ennenkin ja ehdotan taas että jätetään kaikennäköiset lupa-asiat kunkin kuvaajan omiksi asioiksi eikä selvitellä niitä näillä palstoilla. Kiitos.
kuva 11.04.2013 13:35 Kimmo T. Lumirae  
  Tietävämmillä on varmasti enemmänkin tietoa, mutta: Dm4:iahan oli kaikkiaan 22 kpl (menikö oikein?) ja niille rakennettiin v. 1954 yhteensä kuusi kolmivaunuista runkoa kiitojunia varten. Rungot olivat puolikiinteästi koottuja ja mukavuus- ja varustetasoltaan varsin hienoja silloisen mittapuun mukaan. Näissä vaunuissa oli varhainen koneellinen tuuletus eli jonkinlainen huippuimuri ts. ilmanpoisto ja näissä ei torpedotuulettimia ollut. Käsittääkseni aikataulutermi oli "Kiitojuna".

Kiitojunat olivat niin suosittuja, että niitä olisi saanut olla enemmänkin, mutta vaunustoja oli vain mainittu kuusi kpl, ja jostain syystä enempää ei kuitenkaan tilattu. Niinpä tilannetta korjattiin asettamalla kulkuun moottoripikajunia, joissa oli Dm4 + kolme vaunua ja vahvasti elävän tiedon mukaan (valokuvia ei ole löytynyt) yksi näistä kolmivaunuisista puuvaunustoista olisi maalattu kiitojunien harmaa-viininpuna -tyylillä.

Puumoteille, lähinnä kai Dm 2 :ille (mekaaninen voimansiirto, 220 hv) rakennettiin (neljä kpl?) kevytrakenteisia liitevaunuja, jotka olivat perinteisen puuvaunun näköisiä, mutta kevyempiä, ja katsottiin, että Dm 2 voi vetää yhtä tällaista mukanaan. Mainitsemasi merkintä "Mot liitevaunu" stemmaisi tällaiseen vaunuun. Näitä vaunuja ei käsittääkseni saanut liittää tavallisiin juniin niiden heikon aluskehyksen vuoksi.

Muistettakoon vielä, että alkuperäinen vetäjä suunnitellulle kiitojunaliikenteelle oli Hr 11, josta piti alun pitäen tulla matkatavaraosastolla varustettu moottorivaunu, mutta suunnittelun edistyessä siitä tulikin veturi. Käytännössä kiitojunien vetäjäksi vakiintui kuitenkin nimenomaan Dm 4.

"Moottorikiitojuna, MK" -termin tuli käsittääkseni käyttöön vasta Porkkanajunien, Dm 8-9, kiitojunakäytön myötä.

(Tietävämmät täydentäkää, kiitos. Samalla täydentyvät omatkin tietoni. )
kuva 10.04.2013 22:38 Kimmo T. Lumirae  
  Tehdään Antin kysymys vielä hankalammaksi: virroittimen nostoon tarvitaan paineilmaa, mutta paineilmalla ei synnytetä sitä voimaa, joka virroittimen nostaa :o}
kuva 10.04.2013 15:48 Kimmo T. Lumirae  
  Mihinkähän etuihin toveri Toivonen tässä viittaa? :o}
kuva 08.04.2013 18:51 Kimmo T. Lumirae  
  En tunne Oulun seudun maantiedettä; onko se Hiukkavaara vai Vaaranen? (Jälkimmäinen olisikin varmaankin Dangerlet).
kuva 07.04.2013 22:14 Kimmo T. Lumirae  
  Kyllä Sm-kalustoa kuulee joskus nimiteltävän Lätiksi siinä missä ratikoiksikin, Otto.
kuva 07.04.2013 21:44 Kimmo T. Lumirae  
  Vanhahelsinkiläisyys jakoi Suomen kahteen osaan: Stadiin ja landeen ja näiden rajana toimi ainakin pohjoiseen mentäessä käsittääkseni Vantaanjoki, laulun sanoin "sillä Vantaan takarantaan päättyi kaikki muoti silloinen..."

Vielä 1960-luvulla saattoi lehdessä olla ilmoitus esim. "AA-radio, Vuorimiehenkatu 1, puh. 55551. Toimitukset maaseudulle postiennakolla", ja koska siis muita kaupunkeja ei eritelty mitenkään, koko muu Suomi oli tämän virallisluontoisen näkemyksen mukaan maaseutua.
kuva 07.04.2013 21:37 Kimmo T. Lumirae  
  Naturally there are other original stations, at least Kerava, Järvenpää, Hyvinkää and Turenki. Was it Järvenpää which was built already in 1858?
kuva 07.04.2013 21:28 Kimmo T. Lumirae  
  Harjavalta voisi olla myös Borsterrik ja Ilmala on tietysti Luftby. Lielahtihan on englanniksi Maybebay. Haukilahtihan ei taida olla rautatieliikennepaikka mutta englanniksihan se on Thedogwentmad :o}
kuva 06.04.2013 08:40 Kimmo T. Lumirae  
  No Eljashan tuon sanoi. Ilman muuta siitä tämä nimitys.
kuva 05.04.2013 22:44 Kimmo T. Lumirae  
  Herää kuitenkin kysymys, miten vanha lempinimi "Motti" tälle vaunulle on? Mottitaktiikka ja sen nimitys syntyivät vasta 1939-40 ja vaunu on vuosikertaa 1928.

Toisaalta, miten vanha nimitys "motti" on tilavuusmittana? Vaunun nimitys saattaisi tulla myös sieltä, se saattaa jonkun silmään olla kuin omin voimin liikkuva, siististi pinottu halkopino, ainakin materiaali on puuta.
kuva 03.04.2013 16:56 Kimmo T. Lumirae  
  Tavaravaununvihreä löytyy kyllä 1970-80 -lukujen VR:n maalivärit -viuhkasta. Ja, kuten jo aiemmin sanoinkin, se on hyvin tumma sävy, ja voisin kuvitella sen haalistuvan hyvin tummaan harmaaseen, jossa on ehkä vivahdus oliivia tms. Tuskin siitä luovuttiin ennen viimeisten tavaravaununvihreiden uudelleenvärjäystä.
kuva 03.04.2013 16:50 Kimmo T. Lumirae  
  Kuvakulma vai kattoremontti, en sanoisi tasakatoksi: http://www.berlin.de/orte/sehenswuerdigkeiten/u-bahnhof-wittenbergplatz/
kuva 03.04.2013 16:46 Kimmo T. Lumirae  
  Toki, Petri, mutta noissa tapauksissa nopeus on ehkä luokkaa 1 km/h tai jotain. Train Simulator on kuitenkin pelkkä tietokoneohjelma, ja ainakaan sen varhaisen version ajodynamiikka ei ollut junista kotoisin eli sen oli laatinut joku, jolla ei ollut aavistustakaan oikeiden junien ajodynamiikasta. Samaa vaivaa on ollut ammattivehkeissäkin, VR Koulutuskeskuksen ensimmäisen polven simulaattori ei sekään vastannut mitään todellista junakalustoa muuta kuin vähän sinne päin.
kuva 02.04.2013 17:49 Kimmo T. Lumirae  
  Nuo BR 101:n arvot ovat varsin uskottavan tuntuisia. Suorastaan hämmästyttäviä, jos ajatellaan sitä, miten onneton ajodynamiikka alkuperäisessä Train Simulatorissa oli. Mukavaa kuulla, että nekin kehittyvät.

Virran syöttö vasten ajosuuntaa on sähköteknisestikin mahdoton ajatus; tuloksena olisi valtava virtapiikki ja suojalaitteiden laukeaminen ja ellei näin kävisi, joku osa koneistoa todennäköisesti suoranaisesti räjähtäisi.

Kuulin kerran jutun, jonka mukaan Kouvolan pojat olivat ajaneet ratapihalla Dr13:lla ja vek epähuomiossa käänsi suunnan 30 km/h nopeudessa ja ehti naputtaa pari, kolme tehoporrasta (kahdestakymmenestä, ja vielä ei-lineaarinen tehon nousu eli todellisuudessa ehkä jokunen kymmenen hevosvoimaa tehoa) päälle, ja Dr13 pysähtyi ratapihalle kuin tossu p**kaan ja generaattorit väänsivät molemmat dieselit sammuksiin parissa sekunnissa. Konepajalla veturia tutkittaessa oli selvinnyt, että oli hyvin lähellä, etteivät dieselin ja generaattorin väliset lyhyet kardaanit/kytkimet olleet hajonneet ko. räimäisystä.
kuva 02.04.2013 13:01 Kimmo T. Lumirae  
  En tiedä :o} Herää kysymys, ettei kyseessä olisi joku epävirallinen KiitoTavaRajunan lyhenne? Tuo 3051 on muuten se jossain yhteydessä mainostamani "Banaani", ja on kulkenut samassa aikatauluraossa varmaan jostain noin-vuodesta 1965 saakka (taisivat ne ensimmäiset vuodet joskus selvitäkin, mutta tieto ei jäänyt mieleeni).
kuva 01.04.2013 13:18 Kimmo T. Lumirae  
  Kuva on hauskalla tavalla uskottavan näköinen. Hienoa!
kuva 01.04.2013 13:15 Kimmo T. Lumirae  
  Kyse ei ole lisäpidosta, vaan tuosta sisäänrakennetusta, ohjelmallisesta kiihtyvyyden rajoituksesta. Siksi Sr1 lähtee kuin kuppa Töölöstä; 0-100 km/h reilu 11 sekuntia, kun taas Sr2:ssa ohjelmisto puuttuu menoon ja antaa käyttää vain noin 1/3 vetovoimasta ja tuloksena on noin 28 sek 0-100. Sama kiihtyvyys siis saavutetaan riippumatta siitä, lähdetäänkö pelkällä veturilla, vai onko (kuivalla kelillä) perässä 3-4 vaunuakin. Jos siis tämä olisi ohitettavissa, lähtisi Sr2 yksinään kuin nappi housuista, ehkä 6-7 sek 0-100 km/h. Siinä olisi kirjoittajan teeviitonenkin purjeessa...
kuva 01.04.2013 13:09 Kimmo T. Lumirae  
  Laiturit jäätyvät talven aikana kyllä niin murhaavan liukkaiksi, että varmaan on urakoitsijoita haukuttu liian vähäisestä hiekotuksesta ja nykyinen on päättänyt, että ainakin hiekkaa riittäköön :o}
kuva 01.04.2013 01:29 Kimmo T. Lumirae  
  Ei taida mennä. Sr2 tulkitsee kaiken noin 1,0 m/s2 ylittävän kiihtyvyyden ympärilyönniksi ja tuo arvo alkaa olla siinä ja siinä. Mutta jos sen rajoituksen voisi ohittaa niin 3 Sr2 vetäisi kolme vaunua 0-100 km/h niukasti alle 10 sekunnin.
kuva 01.04.2013 01:26 Kimmo T. Lumirae  
  Tosi hieno kuva. Aivan kuin Lättä ja Sr olisivat eri mittakaavaa :)
kuva 30.03.2013 21:04 Kimmo T. Lumirae  
  Vanha muistitieto oli 240 tai 270 kg ja onhan niiden paino saattanut muuttua vuosikymmenten mittaan mitoituksen muuttuessa.
kuva 30.03.2013 15:21 Kimmo T. Lumirae  
  Ajankohdan puolesta se voisi varmaan ollakin 555; koska Prinsessa kunnostettiin ajokuntoon?
kuva 30.03.2013 15:18 Kimmo T. Lumirae  
  Tietysti tarkasti ottaen olikin, mutta Gbkk on tavallaan Gbk:n alasarja siinä missä esim. Gbp oli Gb:n alasarja. Samahan toistui sitten muistaakseni Gbl:n kohdalla: tuli Gblk (automaattisine?) kuormajarruineen. Mutta tuo Tapsan maininta väristä yllätti: Gbk:t ovat aina mielestäni olleet mustia, mutta tosi on, että tavaravaununvihreä on hyvin tumma ja siten lähellä mustaa. Tapsa lienee oikeassa, mutta pienoisrautatieharrastaja ei tehne kovin suurta virhettä maalatessaan Gbk:nsa suoraan mattamustaksi.
kuva 29.03.2013 17:53 Kimmo T. Lumirae  
  Taitava otos. Hyvä sommittelu ja valotus aivan kohdallaan.
kuva 28.03.2013 15:44 Kimmo T. Lumirae  
  Juttu olisi pitkä mutta lyhin mahdollinen versio: olen ollut läsnä, kun Dv12 -parilla on vedetty pikajunaa, jossa on ennestään Dv12 -pari, nopeudella 147 km/h.

Voithin ylikierrossuoja on kuulemma otettu käytäntöön, kun DB ajoi koeajoja silloin uudella V 80:llä ja aluevaihde oli unohtunut T-asentoon ja paluumatkan ajan junaa veti höyryveturi. Vaihteiston akseleiden palasia eri paikoista konehuonetta kaivelleet insinöörit totesivat tarpeen jonkinlaiselle suojalaitteelle, joka tuli Suomeenkin Sv 12:ien myötä.

Sekä vaihteiston ylikierrossuojassa että moottorin ryntäyssuojassa on ollut isojakin säätöeroja; jälkimmäinen muuten toimii niin, että se katkaisee moottorin polttoaineen syötön, ja jos kolmosvaihde on kytkettynä, jatkaa moottori ja sen ruiskutuspumppu pyörimistään ylikierroksista välittämättä ja näistä jälkimmäinen imee polttoainejärjestelmän jostain raosta ilmaa täyteen ja on ns. ilmattava, ennen kuin pääkone saadaan taas käyntiin.

Ylikierrossuojan toimintoon liittyy kiintoisa havainto: sen laukaisujousta kuormitettiin tieten tahtoen tehonsäätövivun liikkeellä; samalla, joka antoi vaihteistolle tietoa asetetusta tehon määrästä ja johon perustuen vaihteisto muutti vaihtopisteitä eli vaihteelta toiselle vaihtamisen nopeuksia. Ja tämä kuormitus oli suurin isoilla tehoilla ts. mitä enemmän tehoa, sitä suuremmassa nopeudessa ylikierrossuoja laukesi. Mitä lie insinööri ajatellut.
kuva 28.03.2013 15:11 Kimmo T. Lumirae  
  Mika on ensinnäkin hieman hakoteillä näissä energialaskelmissaan jo pelkästään siinä, että jos kulutusta (laitteita, jotka käyttävät sähkövirtaa), ei ole, ei sähköäkään kulu eikä "virta kulje".

Toisekseen, keskikokoinen (turboahdettu) dieselmoottori saa polttoaineen energiasisällöstä kampiakselilleen ehkä 30%. Keskikoon vetureille ja liki kaikille moottorijunille tyypillisen hydraulisen voimansiirron hyötysuhde jää noin 70%:iin eli kokonaishyötysuhde on tässä noin (70% * 30%=) 21 %. Kuitenkin hyvä voimala pääsee sähköntuotannossaan fossiilisista polttoaineista huomattavasti parempaan arvoon, puhumattakaan päästöttömistä voimaloista ts. ydin-, vesi-, tuuli- yms. voimasta.

Mutta tietenkin silloin, kun liikenne on vähäistä, kuten Vaasan radan tapauksessa, ei sähköistys ole liiketaloudellisesti kannattavaa. Mahdollisten kannattavuuskriteerien on tultava jostakin vallan muualta.
kuva 27.03.2013 20:31 Kimmo T. Lumirae  
  Upeat äänet. "Puolet E:stä", kuten jossain kommentissa sanottiin, viitaten EMD:n E-sarjan vetureihin.
kuva 26.03.2013 11:02 Kimmo T. Lumirae  
  Käsittääkseni ruotsin kielessä pendeltåg on pitkälti synonyymi lähijunan kanssa. Rahtipuolella pendeli voi tietenkin olla cargojargonia; näitä selkeästä edessuntakaisin kulkevia rahtijunia kulkee maassamme muutamia, mm. teräskelajunat sekä tietenkin malmijunatyyppiset, varsinaiset malmijunat sekä esim. Talvivaaran-Harjavallan "pendeli".
<<   >>