Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.02.2013 12:14 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuo kaksisävyinen puu on hieno tapa tehdä puupenkkejä. | ||||
|
17.02.2013 12:12 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Raideleveys on itävaltaunkarilainen 760 mm (10 mm ero, etteivät ilkeät saksalaiset olisivat päässeet ajelemaan omilla kamoillaan kriisitilanteissa). Entinen dieseltyyppi tuhoutui, tai ainakin kärsi pahasti tallin tulipalossa (en nyt löydä sitä tarinaa, mutta muistaakseni kerrottiin jonkun "mielenvikaisen" sytyttäneen palon) ja tilalle hankittiin romanialaisvalmisteinen, vakiomallinen diesel, joita on nyttemmin varikolla peräti kuusi konetta. | ||||
|
16.02.2013 17:20 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Pendolino on hankittu keskipitkien matkojen nopeaan liikenteeseen, eikä pitkille yhteysväleille, johon se runnottiin väkisin, niin, että esim. Hki-Pri ja Tku-Jy -pendot jäivät näkemättä. Huomattakoon tekstissä myös luvattu ajoaika 1h12min Hki-Tpe. Ja on kiintoisaa lukea, että KOEV oli talvitesteissä jo ennen Pendon sarjavalmistusta. Nyttemminhän on 18:lla Pendorungolla tehty talvitestejä 15 vuoden ajan, ja tultu siihen tulokseen, että se ei toimi. |
||||
|
16.02.2013 17:16 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Dv12:n sallittu huippunopeus on myös sen tekninen huippunopeus; ylitettäessä 125 km/h nopeus ylitetään päämoottorin suurimman tehon kierrosnopeus ja moottorin ruiskutussäädin alkaa pienentää ruiskutusta ja sitä kautta myös tehoa. Kolmiasentoista aluevaihdetta tuskin on rakennettukaan, mutta kokonaisvälitys voitaisiin nostaa esim. 160 km/h tasolle. Mutta Dv on varsin heikko vetäjä jo 120 km/h nopeudessa, ja epäilen, että se tuskin koskaan edes saavuttaisi tuota 160 km/h nopeutta, saati sitten jaksaisi sitä junan kanssa ylläpitää. Siihen tarvittaisiin 3000-4000 hv dieselkoneisto eikä pikku-MGO. Referenssinä katso esim. Talgo-junan dieselvetäjät sn 160-180 juniin http://en.wikipedia.org/wiki/RENFE_Class_353 ja http://en.wikipedia.org/wiki/RENFE_Class_354 . |
||||
|
16.02.2013 17:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuo tsekkiveturin kohtalo on hiukka yllättävä. Siinähän on se alkuperäinen 185-sarjan (numero=sylinterin halkaisija millimetreissä) V12, jota on ollut varmaan Ranskassakin (tarkistukset myöhemmin, jos on aihetta), Unkarin M43:ssa ja ties missä, liekö saksalais-218:ssa (tarkistukset sitku...). Joka tapauksessa käsittääkseni se oli luotettava ja käyttökelpoinen moottori ainakin levinneisyydestään (enkä tarkoita nyt sitä, miten useasti ko. kone "levisi") päätellen. Dr 16:een olisi ehkä voitu ajatella 185-sarjan V 16:aa, mutta valittiin uuden ja ihmeellisen 200-sarjan V12, ja niistähän on paukahtanut juuri sellaisia osia, mitä veturimoottorista ei IKINÄ saa paukahtaa, kuten männäntappeja ja kiertokankia ts. niiden hajoaminen osoittaa erittäin vakavaa suunnitteluongelmaa moottorissa, jonka on kestettävä tunnista toiseen huudattamista täydellä teholla. Mutta olisiko Wärtsilällä tehopainosuhteeltaan sopivaa moottoria edes olemassa? Tuskin. Olen sanonut ennenkin, että veturimoottoreiden vaatimukset eivät ole mitään ruohonleikkureita tai perämoottoreita, vaan koneet ovat korkeasti turboahdettuja, kevyitä ja erittäin tehokkaita moottoreita, joiden on nyttemmin oltava vieläpä taloudellisia ja vähäpäästöisiäkin. Vain muutama valmistaja maailmassa on tässä lajissa hyvä ja moottoria valittaessa ei varmaan kannattaisi lähteä MTU:ta, tai ainakaan CAT:ia kauemmas. |
||||
|
14.02.2013 12:45 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Edelleen varmaan raitti saattaisi olla sukua reitille, joka myös merkitsee väylää tai johonkin käytettyä polkua eli kulkutietä. Saksankielen die Spur on myös jälki (die Betriebsspuren=käytön jälkiä). Anglosaksissa kielissä reittiä vastannee route ja sekin kuulostaa raitilta, raitiolta tai raiteelta. | ||||
|
14.02.2013 12:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| No jaa, Topi, vähän riippuu, ketä tarkoitetaan. Kiitojuna 7 "Paasikivi" Imatralle tai Kiitojuna 53 "Kyösti Kallio" Rovaniemelle kuulostaisi mielestäni ihan kelvolliselta. | ||||
|
14.02.2013 12:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Juuri näin, samoin kermanväristä haalistuu keltaiset ainekset hiljalleen pois. | ||||
|
|
14.02.2013 12:24 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Escheden turmajuna oli nimeltään Wilhelm Conrad Röntgen, ja nimi liittyy ainakin niin, että röntgensäteillä voidaan tehdä ainetta rikkomatonta tarkastusta tai kuvausta, ja Escheden onnettomuus johtui siitä, että ICE-junien pyörien ultraäänitarkastukset oli lopetettu aiemmin, ja ultraäänelläkin tehdään juuri ainetta rikkomatonta sisäistä tarkastusta tai kuvausta. | ||||
|
13.02.2013 18:02 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Pendolinossa kulkee mukana aina kytkinadapteri tai adapterikytkin, miten päin vain. Se kiinnittyy pendon omaan kytkimeen ja tämä yhdistelmä on sitten helpohko kytkeä SA3:een. Muussakin Sm-kalustossa on samantapainen ratkaisu ja jopa museolätissä lienee vastaava kapine. | ||||
|
13.02.2013 15:42 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Näin muistelen kerrotun, että kuljettaja oli oikaissut jalkansa suoraksi, ja kun veti polvia taas koukkuun, oli kengästä jäänyt pohja sinne keittolevyyn. | ||||
|
13.02.2013 15:37 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Muistaakseni Pikolla on tästä H0-malli. | ||||
|
|
13.02.2013 13:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mielellään ei kovin huonossa kelissä kuitenkaan. Kun katselee tosi vanhojen vetureiden kuvia, on vaikea käsittää, etteikö insinöörien mieleen juolahtanut, että veturilla ajetaan myös esim. sateessa, saati sitten muuten huonommassa kelissä. Vitsi brittiläisestä säästä: -"Onko täällä aina tällainen sumu?" -"Eihän toki. Vain silloin, kun ei sada." |
||||
|
13.02.2013 13:43 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Näyttäisi, että saksan kielessä laituri jaetaan sektoreihin. Englanniksi tehty haku antoi tulokseksi vain VR:n infosivut :o} | ||||
|
12.02.2013 14:16 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vierailimme 1987 Neuvosto-Virossa, Tallinnassa ja siellä tapasimme ammattiyhdistyksen edustajan, joka oli 100% miehisen ammatin edustajana nainen. Neuvostoliitossa oli kommunistipuolueen perustamat ja hallinnoimat ammattiyhdistykset eri aloille, muutenhan sellainen olisi saattanut syntyä omia aikojaan. Samalla reissulla työtoverini vieraili taidemuseossa ja kertoi, että tyhjän taidemuseon aulassa istui kolme mummoa, joista ensimmäinen myi hänelle lipun, joka hänen piti ojentaa toiselle, joka repi sen. Kolmas laittoi nauhurista soimaan taustamusiikkia, kun kerran museossa oli kävijä. | ||||
|
12.02.2013 01:46 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Netistä ei pikaselauksella paljoa löytynyt, Martin, mutta jotain: http://www.tehnikamaailm.ee/est/tm/2009/11/?headerID=1723 . Kirjassa "Sada aastat Eesti raudteet" eli Viron rautateiden satavuotisjuhlakirja, on muistaakseni muutamia kuvia sotia ja miehitystä edeltävän ajan vetokalustosta. Hyvä kysymys on, että mitä niille tapahtui vuoden 1940 jälkeen? | ||||
|
|
12.02.2013 01:35 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kunnon lämmitys tässä venäläissohl...siis Sr1:ssä on puhallinlämmitys, ja se vain ohjataan tuulilasille. Erillistä tuulilasin lämmitystä ei ole. (No ei tietenkään, kun alun perin Sr1:ssä ei ollut sähköpattereitakaan, ilmeisesti syystä, että niitä ei Neuvostoliitossa valmistettu. Lämmittimen virkaa ajoivat kaksi jalkatilan lattiaan kiinni pultattua keittolevyä (!!!) ). | ||||
|
11.02.2013 13:15 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Miten ollakaan, minulle kävi, tuossa, noin 45 vuotta sitten, ihan samanlainen moka, Kari. Timon hauska muistelo on jälleen yksi hyvä osoitus siitä, että joukkoliikenneharrastajan osa ei ole aina niin kovin ruusuinen. Mutta kova olit kävelemään. Itse ajelin (uudella hienolla Tunturi-retkipyörällä) Tampereen varmaankin kaikki kaupunginosat läpi muutamaan kertaan 11-13 -vuotiaana tuollaisilla 40-60 km päivälenkeillä. |
||||
|
10.02.2013 11:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Heh, kiinnitin huomiota samaan sanamuotoon. Kyseessä oleva "tyttönen" lienee kolmekymppinen. Kysyin kerran Tpe naiskuljettajalta (yhdeltä heistä kolmesta) että "saako sua tytötellä" ja perustelin sitä sillä, että kyllähän me miehetkin pojittelemme toisiamme tyyliin "naapurin joukkueessa on kyllä kovia poikia" tai "Hesan poikien pitäisi tulla pian". Vastaus oli toki myönteinen :o} | ||||
|
10.02.2013 11:22 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Näin on. Alppilanpuisto oikealla ja Nordenskiöldinkadun alikulku edessä. | ||||
|
|
10.02.2013 10:01 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Noin 25-30, kun kuljettajien kokonaismäärä on jossain 1500:n nurkissa. Ensimmäinen naispuolinen kuljettaja tuli koulutukseen 2001. | ||||
|
09.02.2013 23:46 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Satulatankkipa hyvinkin mutta erikoista on, kun veturissa on sekä tenderi että satulatankki. Eikä tuo nyt niin ruosteessa ole, mobilisti sanoisi että "lievä projekti". Käytettyjen autojen kauppias saattaisi ehkä sivulauseessa mainita että "pientä laittoa". |
||||
|
|
09.02.2013 23:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Laittaisin ko. kapineen ekstrakevyiden paikallisjunien kiertoon sivuradoille. EDIT: Jaha, tuossa Eljaksen skannauksessahan se sanotaan ihan selvällä latvialla että vieglien pasazieru vilcieniem ja että näissä tehtävissä voi vilcienu maksimalais svars olla 150 t ja lokomotives maksimalais atrums olla 75 km/h. Olen lukenut tosi lyhyen latvian mutta matkustajajunaveturihan se taitaa olla ja puhe on junapainosta ja nopeudesta. Luulisin. Kai. https://www.vaunut.org/kuva/80681 |
||||
|
|
09.02.2013 23:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ja käsittääkseni nainen ratissa :o} Juna ei jättänyt vaunuja Hämeenlinnaan. | ||||
|
09.02.2013 13:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Löytyisikö tuosta SRM-asiasta lisätietoa? Anyone? Mitä autokaluston ikään tulee, niin muistan jostain 1970-luvun alkupuolelta Volvon mainoksen, jonka mukaan autokaluston keski-ikä (hm, olisiko ollut keskimääräinen romutusikä?) Suomessa oli reilu 17 vuotta ja Volvoilla reilu 20 vuotta, ja tällä todisteltiin ruotsalaismerkin kestävyyttä. Mutta tuo kello ei ensinnäkään ole Valmetin kello, joka on muotoilultaan "hoikempi" kuin tampellalainen, ja mekanismikin on oudon näköinen. Olisiko kotoisin jostain höyryveturista? Puheenvuoro täältä studiosta höyryveturiasiantuntijoille, Ilkka, Eljas ja muut, olkaa hyvä! |
||||
|
08.02.2013 18:44 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Venäjällähän on päiväloisteväriläiskä kaluston nokassa pakollinen ks. Alljiegro. Ehkä meillä ei voi vaatia sellaista? | ||||
|
|
06.02.2013 17:49 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Erilaisia vilkkuvalojahan on teollisuusvetureissa käytetty kauan ja Jenkkilässä vilkkuvat veturin puskinlyhdyt "ditch lights" vuorotellen, juuri huomion herättämiseksi. Samaa asiaa ajoi sikäläisissä valonheittimissä käytetty kiertovalo "mars light". Epäilemättä esim. sinipunainen stobovalo mallia hälytysajoneuvo olisi tehokas, vaikkapa on-off -kytkimellä ajopöydästä. Mutta valkovihreä väritys on viranomaisen hyväksymä, mutta viranomainen totesi havaittavuuden heikentyneen. Siispä viranomainen määräsi pidettäväksi täysiä valoja. Jokainen voi ihan itse miettiä, paljonko tasoristeysturvallisuus oikeasti kiinnostaa ja kuinka suuri merkitys arvioidulla imagolla on. Onko siis kaluston värityksellä luotava imago tärkeämpää kuin tasoristeyskuolemien vähentäminen? Päätelkää itse. |
||||
|
06.02.2013 17:40 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kehittelin joskus vuonna 1985, silloisten TV-mainosten inspiroimana murjaisun, jota Piraken piirissä sittemmin hoettiin: "Nyt otetaan junasta mittaa. Köf ykkönen. Mieto veturi. " | ||||
|
06.02.2013 17:36 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Upea suomalaisen rautatieromantiikan peruskuva. Sopii otsikko- tai kansikuvaksi mihin hyvänsä aiheen julkaisuun. | ||||
|
06.02.2013 17:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tämä on kerta kaikkiaan hieno maalaus! Oletko jo hankkinut mallin, Teppo? :o} | ||||
|
06.02.2013 13:21 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ja Wikipediasta vielä hauska havainto: puolalaiset kutsuivat näitä vetureita, miksipä muuksikaan kuin Trumaneiksi! | ||||
|
06.02.2013 13:10 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Valokuvataiteellisestikin hieno otos! | ||||
|
05.02.2013 20:21 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Gleisdreieckin ja Kemperplatzin välillä 1,6 km:n matkalla ensin viiden vuoden kokeiluna ja sitten vv. 1989-91 yleisen matkustajaliikenteen osana. Tuli matkustettua ja oikein videotakin löytyy (olisi varmaan syytä tallentaa ja julkaista nämä vanhat Hi8-videot, niin kauan kun niiltä saa vielä jotakin selvää). http://de.wikipedia.org/wiki/M-Bahn | ||||
|
05.02.2013 15:33 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kyllä kai se mahdollista olisi, mutta savut leviäisivät pitkin kattilan sivua ja kuljettajan silmille. Niinpä piippu ohjaa savut ylöspäin pois tieltä. Ja ellei tämä riitä, käytetään savunohjauslevyjä eli tuulipeltejä, kuten sarjoissa Hr 1, Tr 1 ja Pr 2. Sitten toinen juttuhan on, että poistohöyryä käytetään vauhdittamaan palokaasujen liikettä kattilan tuliputkistossa siten, että veturin nokikaapissa on vetosuppilo, johon alhaalta puhalletaan poistohöyry ja se imee palokaasuja tavallaan mukaansa ja nämä yhdistyvät "savuksi" ja poistuvat piippuun. |
||||
|
05.02.2013 15:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tallinnan tapauksessa muistaakseni käytettiin aluksi S-bahnille sopivaa jännitettä, mutta kalusto yhtenäistettiin, kun ajojohtojännite muutettiin neuvostostandardin mukaiseen 3 kV:iin. Tällöin derkut saivat ostaa (!!!) omat (sotakorvauksena Neuvostoliittoon luovutetut) junansa takaisin. Mutta miten tässä Puolan tapauksessa, nämähän ovat tasavirtavehkeitä ja niiden muuttaminen toiselle jännitteelle on aikamoinen talkoo? Näin on ilmeisesti kuitenkin tehty, jos nämä kulkevat 3 kV:n langan alla. | ||||
|
04.02.2013 21:31 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mekaanisestihan nuo hajoavat, esim. osuttuaan ajojohtimessa johonkin, mitä siinä ei pitäisi olla. | ||||
|
04.02.2013 13:36 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tosiaan. Jos vaivautuu katsomaan oikein kuvaakin, niin näkee, että moottoripäähän se siinä on ajopäänä. | ||||
|
03.02.2013 15:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Voi olla, Jimi, että jos ajaa riittävän kovaa kaarteeseen :o} , mutta saa siinä vispata varmaan aika lailla. Toisaalta, silloinkin TosiMies(tm) taiteilee menemään kahdella pyörällä... | ||||
|
|
03.02.2013 15:53 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hessu on sinällään oikeassa, mutta: moottoripäästä ajamista suosittiin talvipakkasilla, koska se pysyi paremmin lämpimänä, kuin kuvaavan nimityksen saanut "kylmä pää". Toisaalta, ainakin alkuaikoina lätän kuljettajat eivät tykänneet ajaa kylmästä päästä "kun moottorin ääntä ei kuule ja vaihtaminen ei onnistu". No, kyllähän se vaihtaminen onnistui, kun vain halusi. Ja ainakin "valantehneet lättäkuskit" (ainakin HL muistanee termin), ja muut tottuneet kuljettajat osaavat vaihtaa "yläkautta", jolloin moottorin ääntä ei tarvitsekaan kuulla, vaan kierrosluku säädetään ajojohdon paineella vaihtohetkellä suunnilleen kohdalleen. |
||||
|
03.02.2013 15:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kouluttajamme muinaisessa Rautatieopistossa esitelmöi ohjausvaunujen litteroista ja selitti että Eiob tulee sanoista "Ei oo bas*ahuusia". | ||||
|
03.02.2013 15:45 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Näin on, Nikki. TK-junissa, joissa kai oli tarkoitus pääsääntöisesti käyttää DmG 7:ää vetovaununa, sallittiin 1+2 -kokoonpano. | ||||
|
02.02.2013 21:37 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Leukaluut liikennepaikkana lienee syntynyt, kun 1958-59 tienoilla on tehty rataoikaisu. Kesäniemi-Leukaluut-Myrrä välillä on ratalinjaa siirrelty varsin pitkältä matkalta nykyisen linjan niin pohjois- kuin eteläpuolellekin ja Leukaluussa linjaus muuttui koko matkaltaan. Vanhaa Siuron pään ratapenkkaa hyödyntäen saatiin saareen ensimmäisen kerran maantieyhteys, ja VR:n omistama saari vuokrattiin kesämökkitonteiksi rautatieläisille ja tätä tarkoitusta varten avattiin seisake. Saaressa oli mm. VR Kalakerhon mökki ja Tampereen Rautatien Mieslaulajien mökki, jos nyt 30 hengelle mitoitettua hirsitaloa lisärakennuksineen voi mökiksi kutsua. Vietin lukuisia lapsuuteni kesiä jälkimmäisellä mökillä, ja siellä kuulin saarelle toisenkin nimityksen: Elsansaari, tai, niin kuin se kartoissa on, Elssansaari. Nimi viittaa samaan, mahdollisesti isonvihan aikaiseen tapahtumaan, mutta tekijänä oli Elsa, joka oli mahdollisesti jonkun talon tytär. Tarinan mukaan Elsa olisi pakotettu opastamaan ja soutamaan venäläiset järven yli, mutta hyppäsi kesken matkan järveen ja kaatoi veneen/t ja uimataidottomat ryssät hukkuivat Kuloveden selälle. Tarinasta on niin monta versiota, että siinä lienee jotain perääkin. |
||||
|
|
02.02.2013 09:54 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Leukaluut sijaitsee Sadanleukaluun saaressa ja sen sanotaan olevan hieman hauen leukaluun muotoinen. Muitakin selityksiä on, ja saaressa on ollut jotain ikivanhaa kivirakennelmaakin. Plaza.fi:n keskusteluista löytyy eräs tarina nimelle; tarinat elävät sitkeässä joten ilmeisesti jotain perää näissä on: "Tarina kertoo, että »ryssän vallan aikana» Kauniaisten kartanon vouti (tai renki) Hannu pakotettiin saattamaan sataa venäläistä Myrrän talon rannasta yli järven. Vouti otti monihankaisen, jo käytännöstä hylätyn kirkkopaatin. Venäläiset rupesivat soutamaan ja vouti piti perää. Kun oli päästy keskelle järveä, vouti sai jalallaan paatin tapin auki (toisten tietojen mukaan hyppäsi paatissa niin että laho pohja meni puhki), ja vettä alkoi tulla paattiin. Juuri kun vouti aikoi hypätä järveen uidakseen turvaan, vihollisen päällikkö tappoi hänet miekallaan. Uimataidottomat venäläiset hukkuivat kaikki. Siitä pitäen ruvettiin lähellä olevaa saarta kutsumaan Sadan leukaluiden saareksi. Muutamat kertovat jutun sillä tavalla, että vouti Hannu pelastui ja piileskeli sen jälkeen Onniaisten lahden rannalla ja paisteli siellä rapuja. Karkun Nohkuan kylän Juho Alanen kertoi kuulleensa, että vouti vei saarelle useita paatinlasteja venäläisiä. Kun hän souti viimeisen lastinsa ja oli paatillaan jo palaamassa, viholliset ampuivat hänet veneeseen. Itse he kuolivat kaikki saareen koska eivät osanneet uida. He eivät näet voudin sinne soutaessa tienneet, että Sadan leukaluut oli saari." |
||||
|
01.02.2013 15:58 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hevosvoima on aina hevosvoima, Topi :) | ||||
|
|
01.02.2013 13:05 | Kimmo T. Lumirae | ||
| 5000 hv ei ole kovin paljon 240 km/h nopeuteen, kun se ei ole kovin paljon sataankuuteenkymppiinkään. Verrataanpa mainittuunkahdensadan veturiin E 03:een, jossa oli 8750 hv, joka nostettiin sarjakoneissa 10600 hv:aan. (Tehokkain yksiyksikköinen veturi on silti yhä edelleen SBB:n Re 6/6 11600 hv:llaan). | ||||
|
31.01.2013 01:22 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Varsin kiinnostava lisätieto noiden vetopyörien vaihdon osalta, kiitos Hannu. | ||||
|
|
31.01.2013 00:00 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sanoisin jyrkemminkin, Hessu: D-vetureiden rakenne oli samanlainen vuodesta 1925 vuoteen 1960 tuotetuissa yksilöissä niin, että vanhemmissa vetureissa oli pienempitehoiset ajomoottorit, jotka 1950-luvulla kuitenkin on vaihdettu uusimpien sarjojen kanssa vastaaviin. Eli 35 vuotta tuotantoa samalla rakenteella ja käyttöaika vuodesta 1925 noin vuoteen 1995, eli 70 vuotta enemmän tai vähemmän samanlaisen veturin käyttöä. | ||||
|
30.01.2013 21:57 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Uskon Tampereelle sijoittamisen yhdeksi syyksi tehtaan läheisyyden; viimeisen Deeverithän valmistuivat 1984. Muistelen hämärästi, että silloin uutta 2600-sarjaa pidettiin talvilämpimämpänä kuin vanhempia koneita, ja siksi 26-sarjalaiset siirrettiin Ouluun. Tilalle tulleiden vetureiden kunto oli silminnähden huono: jostain syystä kunnossapidon standardit olivat pohjoisessa etelää väljemmät. Kysymys ei ollut ihan pelkästä kulumisesta vaan tietynlaisen huolettomuuden näkymisestä; vikoja ja puutteita oli, koska niitä ei ollut korjattu. Faktaa ei ole lyödä pöytään vaan tämä on pelkkä muistikuva. |
||||
|
30.01.2013 21:49 | Kimmo T. Lumirae | ||
| SZU:lla lienee jyrkin normaaliraiteisen radan jyrkin nousu: vaatimattomat 79 promillea. Kapearaiteisilla on jopa yli sadan promillen mäkiä (Wikipedia ei näyttäisi olevan ajan tasalla). Ja hammasradat vielä erikseen. Mitä rattiin tulee, vuonna 1963 alkoi "isoissa" vetureissa Re 4/4 II:n valtakausi, ja siinä oli jo ratti jätetty pois. |
||||
|
30.01.2013 21:37 | Kimmo T. Lumirae | ||
| RALleistahan puhuttiin JohtavallaFoorumilla(tm), ja hankin mallikappaleen tuota spraypurkkia. Täytyy laittaa koekäytön jälkeen tietoa, miten hyvin tulos vastaa VR Värimalleja. Satutko muuten Juhani tietämään, onko linja-autonsininen sama sävy kuin Lätänsininen? Olisi yksi ovelta-ovelle -kuormuri työn alle tulossa ja niissä varmaan oli sama sävy kuin linjureissa. | ||||
|
|
30.01.2013 21:06 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Erinomainen kuva. Laadulla on tekijänsä. | ||||