1-146 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 14.02.2013 12:34 Kimmo T. Lumirae  
  No jaa, Topi, vähän riippuu, ketä tarkoitetaan. Kiitojuna 7 "Paasikivi" Imatralle tai Kiitojuna 53 "Kyösti Kallio" Rovaniemelle kuulostaisi mielestäni ihan kelvolliselta.
kuva 14.02.2013 12:26 Kimmo T. Lumirae  
  Juuri näin, samoin kermanväristä haalistuu keltaiset ainekset hiljalleen pois.
kuva 14.02.2013 12:24 Kimmo T. Lumirae  
  Escheden turmajuna oli nimeltään Wilhelm Conrad Röntgen, ja nimi liittyy ainakin niin, että röntgensäteillä voidaan tehdä ainetta rikkomatonta tarkastusta tai kuvausta, ja Escheden onnettomuus johtui siitä, että ICE-junien pyörien ultraäänitarkastukset oli lopetettu aiemmin, ja ultraäänelläkin tehdään juuri ainetta rikkomatonta sisäistä tarkastusta tai kuvausta.
kuva 13.02.2013 18:02 Kimmo T. Lumirae  
  Pendolinossa kulkee mukana aina kytkinadapteri tai adapterikytkin, miten päin vain. Se kiinnittyy pendon omaan kytkimeen ja tämä yhdistelmä on sitten helpohko kytkeä SA3:een. Muussakin Sm-kalustossa on samantapainen ratkaisu ja jopa museolätissä lienee vastaava kapine.
kuva 13.02.2013 15:42 Kimmo T. Lumirae  
  Näin muistelen kerrotun, että kuljettaja oli oikaissut jalkansa suoraksi, ja kun veti polvia taas koukkuun, oli kengästä jäänyt pohja sinne keittolevyyn.
kuva 13.02.2013 15:37 Kimmo T. Lumirae  
  Muistaakseni Pikolla on tästä H0-malli.
kuva 13.02.2013 13:47 Kimmo T. Lumirae  
  Mielellään ei kovin huonossa kelissä kuitenkaan. Kun katselee tosi vanhojen vetureiden kuvia, on vaikea käsittää, etteikö insinöörien mieleen juolahtanut, että veturilla ajetaan myös esim. sateessa, saati sitten muuten huonommassa kelissä.

Vitsi brittiläisestä säästä: -"Onko täällä aina tällainen sumu?" -"Eihän toki. Vain silloin, kun ei sada."
kuva 13.02.2013 13:43 Kimmo T. Lumirae  
  Näyttäisi, että saksan kielessä laituri jaetaan sektoreihin. Englanniksi tehty haku antoi tulokseksi vain VR:n infosivut :o}
kuva 12.02.2013 14:16 Kimmo T. Lumirae  
  Vierailimme 1987 Neuvosto-Virossa, Tallinnassa ja siellä tapasimme ammattiyhdistyksen edustajan, joka oli 100% miehisen ammatin edustajana nainen. Neuvostoliitossa oli kommunistipuolueen perustamat ja hallinnoimat ammattiyhdistykset eri aloille, muutenhan sellainen olisi saattanut syntyä omia aikojaan. Samalla reissulla työtoverini vieraili taidemuseossa ja kertoi, että tyhjän taidemuseon aulassa istui kolme mummoa, joista ensimmäinen myi hänelle lipun, joka hänen piti ojentaa toiselle, joka repi sen. Kolmas laittoi nauhurista soimaan taustamusiikkia, kun kerran museossa oli kävijä.
kuva 12.02.2013 01:46 Kimmo T. Lumirae  
  Netistä ei pikaselauksella paljoa löytynyt, Martin, mutta jotain: http://www.tehnikamaailm.ee/est/tm/2009/11/?headerID=1723 . Kirjassa "Sada aastat Eesti raudteet" eli Viron rautateiden satavuotisjuhlakirja, on muistaakseni muutamia kuvia sotia ja miehitystä edeltävän ajan vetokalustosta. Hyvä kysymys on, että mitä niille tapahtui vuoden 1940 jälkeen?
kuva 12.02.2013 01:35 Kimmo T. Lumirae  
  Kunnon lämmitys tässä venäläissohl...siis Sr1:ssä on puhallinlämmitys, ja se vain ohjataan tuulilasille. Erillistä tuulilasin lämmitystä ei ole. (No ei tietenkään, kun alun perin Sr1:ssä ei ollut sähköpattereitakaan, ilmeisesti syystä, että niitä ei Neuvostoliitossa valmistettu. Lämmittimen virkaa ajoivat kaksi jalkatilan lattiaan kiinni pultattua keittolevyä (!!!) ).
kuva 11.02.2013 13:15 Kimmo T. Lumirae  
  Miten ollakaan, minulle kävi, tuossa, noin 45 vuotta sitten, ihan samanlainen moka, Kari.

Timon hauska muistelo on jälleen yksi hyvä osoitus siitä, että joukkoliikenneharrastajan osa ei ole aina niin kovin ruusuinen. Mutta kova olit kävelemään. Itse ajelin (uudella hienolla Tunturi-retkipyörällä) Tampereen varmaankin kaikki kaupunginosat läpi muutamaan kertaan 11-13 -vuotiaana tuollaisilla 40-60 km päivälenkeillä.
kuva 10.02.2013 11:26 Kimmo T. Lumirae  
  Heh, kiinnitin huomiota samaan sanamuotoon. Kyseessä oleva "tyttönen" lienee kolmekymppinen. Kysyin kerran Tpe naiskuljettajalta (yhdeltä heistä kolmesta) että "saako sua tytötellä" ja perustelin sitä sillä, että kyllähän me miehetkin pojittelemme toisiamme tyyliin "naapurin joukkueessa on kyllä kovia poikia" tai "Hesan poikien pitäisi tulla pian". Vastaus oli toki myönteinen :o}
kuva 10.02.2013 11:22 Kimmo T. Lumirae  
  Näin on. Alppilanpuisto oikealla ja Nordenskiöldinkadun alikulku edessä.
kuva 10.02.2013 10:01 Kimmo T. Lumirae  
  Noin 25-30, kun kuljettajien kokonaismäärä on jossain 1500:n nurkissa. Ensimmäinen naispuolinen kuljettaja tuli koulutukseen 2001.
kuva 09.02.2013 23:46 Kimmo T. Lumirae  
  Satulatankkipa hyvinkin mutta erikoista on, kun veturissa on sekä tenderi että satulatankki.

Eikä tuo nyt niin ruosteessa ole, mobilisti sanoisi että "lievä projekti". Käytettyjen autojen kauppias saattaisi ehkä sivulauseessa mainita että "pientä laittoa".
kuva 09.02.2013 23:34 Kimmo T. Lumirae  
  Laittaisin ko. kapineen ekstrakevyiden paikallisjunien kiertoon sivuradoille.

EDIT: Jaha, tuossa Eljaksen skannauksessahan se sanotaan ihan selvällä latvialla että vieglien pasazieru vilcieniem ja että näissä tehtävissä voi vilcienu maksimalais svars olla 150 t ja lokomotives maksimalais atrums olla 75 km/h. Olen lukenut tosi lyhyen latvian mutta matkustajajunaveturihan se taitaa olla ja puhe on junapainosta ja nopeudesta. Luulisin. Kai.

https://www.vaunut.org/kuva/80681
kuva 09.02.2013 23:30 Kimmo T. Lumirae  
  Ja käsittääkseni nainen ratissa :o} Juna ei jättänyt vaunuja Hämeenlinnaan.
kuva 09.02.2013 13:47 Kimmo T. Lumirae  
  Löytyisikö tuosta SRM-asiasta lisätietoa? Anyone?

Mitä autokaluston ikään tulee, niin muistan jostain 1970-luvun alkupuolelta Volvon mainoksen, jonka mukaan autokaluston keski-ikä (hm, olisiko ollut keskimääräinen romutusikä?) Suomessa oli reilu 17 vuotta ja Volvoilla reilu 20 vuotta, ja tällä todisteltiin ruotsalaismerkin kestävyyttä.

Mutta tuo kello ei ensinnäkään ole Valmetin kello, joka on muotoilultaan "hoikempi" kuin tampellalainen, ja mekanismikin on oudon näköinen. Olisiko kotoisin jostain höyryveturista? Puheenvuoro täältä studiosta höyryveturiasiantuntijoille, Ilkka, Eljas ja muut, olkaa hyvä!
kuva 08.02.2013 18:44 Kimmo T. Lumirae  
  Venäjällähän on päiväloisteväriläiskä kaluston nokassa pakollinen ks. Alljiegro. Ehkä meillä ei voi vaatia sellaista?
kuva 06.02.2013 17:49 Kimmo T. Lumirae  
  Erilaisia vilkkuvalojahan on teollisuusvetureissa käytetty kauan ja Jenkkilässä vilkkuvat veturin puskinlyhdyt "ditch lights" vuorotellen, juuri huomion herättämiseksi. Samaa asiaa ajoi sikäläisissä valonheittimissä käytetty kiertovalo "mars light".

Epäilemättä esim. sinipunainen stobovalo mallia hälytysajoneuvo olisi tehokas, vaikkapa on-off -kytkimellä ajopöydästä.

Mutta valkovihreä väritys on viranomaisen hyväksymä, mutta viranomainen totesi havaittavuuden heikentyneen. Siispä viranomainen määräsi pidettäväksi täysiä valoja. Jokainen voi ihan itse miettiä, paljonko tasoristeysturvallisuus oikeasti kiinnostaa ja kuinka suuri merkitys arvioidulla imagolla on. Onko siis kaluston värityksellä luotava imago tärkeämpää kuin tasoristeyskuolemien vähentäminen? Päätelkää itse.
kuva 06.02.2013 17:40 Kimmo T. Lumirae  
  Kehittelin joskus vuonna 1985, silloisten TV-mainosten inspiroimana murjaisun, jota Piraken piirissä sittemmin hoettiin: "Nyt otetaan junasta mittaa. Köf ykkönen. Mieto veturi. "
kuva 06.02.2013 17:36 Kimmo T. Lumirae  
  Upea suomalaisen rautatieromantiikan peruskuva. Sopii otsikko- tai kansikuvaksi mihin hyvänsä aiheen julkaisuun.
kuva 06.02.2013 17:34 Kimmo T. Lumirae  
  Tämä on kerta kaikkiaan hieno maalaus! Oletko jo hankkinut mallin, Teppo? :o}
kuva 06.02.2013 13:21 Kimmo T. Lumirae  
  Ja Wikipediasta vielä hauska havainto: puolalaiset kutsuivat näitä vetureita, miksipä muuksikaan kuin Trumaneiksi!
kuva 06.02.2013 13:10 Kimmo T. Lumirae  
  Valokuvataiteellisestikin hieno otos!
kuva 05.02.2013 20:21 Kimmo T. Lumirae  
  Gleisdreieckin ja Kemperplatzin välillä 1,6 km:n matkalla ensin viiden vuoden kokeiluna ja sitten vv. 1989-91 yleisen matkustajaliikenteen osana. Tuli matkustettua ja oikein videotakin löytyy (olisi varmaan syytä tallentaa ja julkaista nämä vanhat Hi8-videot, niin kauan kun niiltä saa vielä jotakin selvää). http://de.wikipedia.org/wiki/M-Bahn
kuva 05.02.2013 15:33 Kimmo T. Lumirae  
  Kyllä kai se mahdollista olisi, mutta savut leviäisivät pitkin kattilan sivua ja kuljettajan silmille. Niinpä piippu ohjaa savut ylöspäin pois tieltä. Ja ellei tämä riitä, käytetään savunohjauslevyjä eli tuulipeltejä, kuten sarjoissa Hr 1, Tr 1 ja Pr 2.

Sitten toinen juttuhan on, että poistohöyryä käytetään vauhdittamaan palokaasujen liikettä kattilan tuliputkistossa siten, että veturin nokikaapissa on vetosuppilo, johon alhaalta puhalletaan poistohöyry ja se imee palokaasuja tavallaan mukaansa ja nämä yhdistyvät "savuksi" ja poistuvat piippuun.
kuva 05.02.2013 15:26 Kimmo T. Lumirae  
  Tallinnan tapauksessa muistaakseni käytettiin aluksi S-bahnille sopivaa jännitettä, mutta kalusto yhtenäistettiin, kun ajojohtojännite muutettiin neuvostostandardin mukaiseen 3 kV:iin. Tällöin derkut saivat ostaa (!!!) omat (sotakorvauksena Neuvostoliittoon luovutetut) junansa takaisin. Mutta miten tässä Puolan tapauksessa, nämähän ovat tasavirtavehkeitä ja niiden muuttaminen toiselle jännitteelle on aikamoinen talkoo? Näin on ilmeisesti kuitenkin tehty, jos nämä kulkevat 3 kV:n langan alla.
kuva 04.02.2013 21:31 Kimmo T. Lumirae  
  Mekaanisestihan nuo hajoavat, esim. osuttuaan ajojohtimessa johonkin, mitä siinä ei pitäisi olla.
kuva 04.02.2013 13:36 Kimmo T. Lumirae  
  Tosiaan. Jos vaivautuu katsomaan oikein kuvaakin, niin näkee, että moottoripäähän se siinä on ajopäänä.
kuva 03.02.2013 15:56 Kimmo T. Lumirae  
  Voi olla, Jimi, että jos ajaa riittävän kovaa kaarteeseen :o} , mutta saa siinä vispata varmaan aika lailla. Toisaalta, silloinkin TosiMies(tm) taiteilee menemään kahdella pyörällä...
kuva 03.02.2013 15:53 Kimmo T. Lumirae  
  Hessu on sinällään oikeassa, mutta: moottoripäästä ajamista suosittiin talvipakkasilla, koska se pysyi paremmin lämpimänä, kuin kuvaavan nimityksen saanut "kylmä pää". Toisaalta, ainakin alkuaikoina lätän kuljettajat eivät tykänneet ajaa kylmästä päästä "kun moottorin ääntä ei kuule ja vaihtaminen ei onnistu".

No, kyllähän se vaihtaminen onnistui, kun vain halusi. Ja ainakin "valantehneet lättäkuskit" (ainakin HL muistanee termin), ja muut tottuneet kuljettajat osaavat vaihtaa "yläkautta", jolloin moottorin ääntä ei tarvitsekaan kuulla, vaan kierrosluku säädetään ajojohdon paineella vaihtohetkellä suunnilleen kohdalleen.
kuva 03.02.2013 15:47 Kimmo T. Lumirae  
  Kouluttajamme muinaisessa Rautatieopistossa esitelmöi ohjausvaunujen litteroista ja selitti että Eiob tulee sanoista "Ei oo bas*ahuusia".
kuva 03.02.2013 15:45 Kimmo T. Lumirae  
  Näin on, Nikki. TK-junissa, joissa kai oli tarkoitus pääsääntöisesti käyttää DmG 7:ää vetovaununa, sallittiin 1+2 -kokoonpano.
kuva 02.02.2013 21:37 Kimmo T. Lumirae  
  Leukaluut liikennepaikkana lienee syntynyt, kun 1958-59 tienoilla on tehty rataoikaisu. Kesäniemi-Leukaluut-Myrrä välillä on ratalinjaa siirrelty varsin pitkältä matkalta nykyisen linjan niin pohjois- kuin eteläpuolellekin ja Leukaluussa linjaus muuttui koko matkaltaan. Vanhaa Siuron pään ratapenkkaa hyödyntäen saatiin saareen ensimmäisen kerran maantieyhteys, ja VR:n omistama saari vuokrattiin kesämökkitonteiksi rautatieläisille ja tätä tarkoitusta varten avattiin seisake. Saaressa oli mm. VR Kalakerhon mökki ja Tampereen Rautatien Mieslaulajien mökki, jos nyt 30 hengelle mitoitettua hirsitaloa lisärakennuksineen voi mökiksi kutsua. Vietin lukuisia lapsuuteni kesiä jälkimmäisellä mökillä, ja siellä kuulin saarelle toisenkin nimityksen: Elsansaari, tai, niin kuin se kartoissa on, Elssansaari. Nimi viittaa samaan, mahdollisesti isonvihan aikaiseen tapahtumaan, mutta tekijänä oli Elsa, joka oli mahdollisesti jonkun talon tytär. Tarinan mukaan Elsa olisi pakotettu opastamaan ja soutamaan venäläiset järven yli, mutta hyppäsi kesken matkan järveen ja kaatoi veneen/t ja uimataidottomat ryssät hukkuivat Kuloveden selälle.

Tarinasta on niin monta versiota, että siinä lienee jotain perääkin.
kuva 02.02.2013 09:54 Kimmo T. Lumirae  
  Leukaluut sijaitsee Sadanleukaluun saaressa ja sen sanotaan olevan hieman hauen leukaluun muotoinen. Muitakin selityksiä on, ja saaressa on ollut jotain ikivanhaa kivirakennelmaakin. Plaza.fi:n keskusteluista löytyy eräs tarina nimelle; tarinat elävät sitkeässä joten ilmeisesti jotain perää näissä on: "Tarina kertoo, että »ryssän vallan aikana» Kauniaisten kartanon vouti (tai renki) Hannu pakotettiin saattamaan sataa venäläistä Myrrän talon rannasta yli järven.

Vouti otti monihankaisen, jo käytännöstä hylätyn kirkkopaatin. Venäläiset rupesivat soutamaan ja vouti piti perää. Kun oli päästy keskelle järveä, vouti sai jalallaan paatin tapin auki (toisten tietojen mukaan hyppäsi paatissa niin että laho pohja meni puhki), ja vettä alkoi tulla paattiin. Juuri kun vouti aikoi hypätä järveen uidakseen turvaan, vihollisen päällikkö tappoi hänet miekallaan.

Uimataidottomat venäläiset hukkuivat kaikki.

Siitä pitäen ruvettiin lähellä olevaa saarta kutsumaan Sadan leukaluiden saareksi. Muutamat kertovat jutun sillä tavalla, että vouti Hannu pelastui ja piileskeli sen jälkeen Onniaisten lahden rannalla ja paisteli siellä rapuja.

Karkun Nohkuan kylän Juho Alanen kertoi kuulleensa, että vouti vei saarelle useita paatinlasteja venäläisiä. Kun hän souti viimeisen lastinsa ja oli paatillaan jo palaamassa, viholliset ampuivat hänet veneeseen. Itse he kuolivat kaikki saareen koska eivät osanneet uida. He eivät näet voudin sinne soutaessa tienneet, että Sadan leukaluut oli saari."
kuva 01.02.2013 15:58 Kimmo T. Lumirae  
  Hevosvoima on aina hevosvoima, Topi :)
kuva 01.02.2013 13:05 Kimmo T. Lumirae  
  5000 hv ei ole kovin paljon 240 km/h nopeuteen, kun se ei ole kovin paljon sataankuuteenkymppiinkään. Verrataanpa mainittuunkahdensadan veturiin E 03:een, jossa oli 8750 hv, joka nostettiin sarjakoneissa 10600 hv:aan. (Tehokkain yksiyksikköinen veturi on silti yhä edelleen SBB:n Re 6/6 11600 hv:llaan).
kuva 31.01.2013 01:22 Kimmo T. Lumirae  
  Varsin kiinnostava lisätieto noiden vetopyörien vaihdon osalta, kiitos Hannu.
kuva 31.01.2013 00:00 Kimmo T. Lumirae  
  Sanoisin jyrkemminkin, Hessu: D-vetureiden rakenne oli samanlainen vuodesta 1925 vuoteen 1960 tuotetuissa yksilöissä niin, että vanhemmissa vetureissa oli pienempitehoiset ajomoottorit, jotka 1950-luvulla kuitenkin on vaihdettu uusimpien sarjojen kanssa vastaaviin. Eli 35 vuotta tuotantoa samalla rakenteella ja käyttöaika vuodesta 1925 noin vuoteen 1995, eli 70 vuotta enemmän tai vähemmän samanlaisen veturin käyttöä.
kuva 30.01.2013 21:57 Kimmo T. Lumirae  
  Uskon Tampereelle sijoittamisen yhdeksi syyksi tehtaan läheisyyden; viimeisen Deeverithän valmistuivat 1984. Muistelen hämärästi, että silloin uutta 2600-sarjaa pidettiin talvilämpimämpänä kuin vanhempia koneita, ja siksi 26-sarjalaiset siirrettiin Ouluun.

Tilalle tulleiden vetureiden kunto oli silminnähden huono: jostain syystä kunnossapidon standardit olivat pohjoisessa etelää väljemmät. Kysymys ei ollut ihan pelkästä kulumisesta vaan tietynlaisen huolettomuuden näkymisestä; vikoja ja puutteita oli, koska niitä ei ollut korjattu. Faktaa ei ole lyödä pöytään vaan tämä on pelkkä muistikuva.
kuva 30.01.2013 21:49 Kimmo T. Lumirae  
  SZU:lla lienee jyrkin normaaliraiteisen radan jyrkin nousu: vaatimattomat 79 promillea. Kapearaiteisilla on jopa yli sadan promillen mäkiä (Wikipedia ei näyttäisi olevan ajan tasalla). Ja hammasradat vielä erikseen.

Mitä rattiin tulee, vuonna 1963 alkoi "isoissa" vetureissa Re 4/4 II:n valtakausi, ja siinä oli jo ratti jätetty pois.
kuva 30.01.2013 21:37 Kimmo T. Lumirae  
  RALleistahan puhuttiin JohtavallaFoorumilla(tm), ja hankin mallikappaleen tuota spraypurkkia. Täytyy laittaa koekäytön jälkeen tietoa, miten hyvin tulos vastaa VR Värimalleja. Satutko muuten Juhani tietämään, onko linja-autonsininen sama sävy kuin Lätänsininen? Olisi yksi ovelta-ovelle -kuormuri työn alle tulossa ja niissä varmaan oli sama sävy kuin linjureissa.
kuva 30.01.2013 21:06 Kimmo T. Lumirae  
  Erinomainen kuva. Laadulla on tekijänsä.
kuva 30.01.2013 21:03 Kimmo T. Lumirae  
  Kirjoittaessani tummansinisestä en tarkoittanut nykyistä tummempaa vaan tumman- erotukseksi sanasta vaaleansininen, josta puolestaan saa äkkiä täysin väärän kuvan.

Mutta juu, tuo pienoismalli kuvastaa aika mukavasti esslingeniläisten väritystä. Kiitos linkistä.

Vastaava pienoismalli oli muuten myynnissä tamperelaisella kirpputorilla (!!!!) tuossa noin-vuonna 1995, muistaakseni 600 markan (100 euroa!!!!!) hintaan. Vaunun myöhempi omistaja hämmästeli noin halpaa pyyntiä, itse puolestani en saanut sillä hetkellä irrotettua moista summaa, kun en vaunullakaan olisi varsinaisesti mitään tehnyt.

Hessu, nykyinen sävyhän on RAL 50xx (en nyt just muista) ja sellaista on saatavana valmiina spraytavarana.
Toki sekoitin Humbrol/Revell -coctailin VR värimallin mukaan, kun maalasin Haapamäen H0-radan plootut.
kuva 29.01.2013 22:01 Kimmo T. Lumirae  
  Arvontakuva. Tuo nippu kehittää pyörille jokseenkin tarkasti saman verran tehoa kuin Sr2.
kuva 29.01.2013 21:51 Kimmo T. Lumirae  
  Kun tämä yksityiskohta tuli tässä sopivasti esiin ja käsiteltyä, niin kysynpä jatkokysymyksen: oliko niin, että Esslingenin vaunut tulivat tummansini-mattahopea -värityksessä ja kaikki Suomessa rakennetut plootut ovat alusta asti olleet siniturkoosi-vaaleanharmaa -värityksessä, jopa niin, että alkuperäinen esslingeniläisten tumma sininen muutettiin siniturkoosiksi. (Toisin sanoen: onko luotettavia värikuvahavaintoja esslingeniläisten alkutaipaleelta?). Onko kuvan vaunussa mattahopea katto? Ja mahdettiinko vaaleanharmaaseen kattoon siirtyä samalla, kun tehtiin noita teksitys- ja määräpaikkakilpimuutoksia?
kuva 29.01.2013 21:40 Kimmo T. Lumirae  
  Tuskinpa Jtt:ssä asiasta säädettiin, vaan Jt:ssä.
kuva 29.01.2013 00:04 Kimmo T. Lumirae  
  Kyllä. Reilut 7 MW tuo nappaa enimmillään. Tuo kirjoittamani "reilu 300A", 25 kV:lla on hiukka yläkantissa, mutta ei paljoa. 300 A on jokapäiväistä todellisuutta, mutta silloin lankajännite ei ole ihan täysi 25 kV, saati sitten normaaliarvo 27,5 kV.
kuva 28.01.2013 10:11 Kimmo T. Lumirae  
  Ruotsissa, jossa sähköistysjärjestelmä on tekniikaltaan sama kuin Sveitsissä, Saksassa, Itävallassa ja Norjassa, ajettiin erotusjaksoon pääkatkaisija kiinni, mutta tehot poistettuina. Käsittääkseni siellä erotusjakso on vain lyhyt eristysalue kahden eri syöttöjakson välillä, ja ilmeisesti 16,7 Hz "rautatiesähkö" (saks. Bahnstrom) on koko valtakunnassa tahdistettu niin, että vaihe-eroakaan ei synny kahden syöttöjakson välille.

Eli matalataajuusjärjestelmässä ei ole ongelma pitää kahta virroitinta ylhäällä. Esim. Saksassa kehitettiin vasta noin 1955 riittävän virran kestävä virroitin, ja tätä ennen pidettiin ajoittain kahta virroitinta ylhäällä.

Ja Suomessa järjestelmät kestävät maksimivirrat hyvin ihan yhdelläkin virroittimella.

BR460 muuten haukkaa ajolangasta 36 km/h nopeudella, 2/3 vetovoimalla ajettaessa noin 150 A, Suomessa Sr2 ottaa enimmillään, nopeusalueella yli 80 km/h, reilut 300 A, kun ajolankajännite on 25 kV tasan. Eli ei tämä kuvan tilanne suoraan liity liikkeellelähtöönkään.
<<   >>