Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
11.02.2013 13:15 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Miten ollakaan, minulle kävi, tuossa, noin 45 vuotta sitten, ihan samanlainen moka, Kari. Timon hauska muistelo on jälleen yksi hyvä osoitus siitä, että joukkoliikenneharrastajan osa ei ole aina niin kovin ruusuinen. Mutta kova olit kävelemään. Itse ajelin (uudella hienolla Tunturi-retkipyörällä) Tampereen varmaankin kaikki kaupunginosat läpi muutamaan kertaan 11-13 -vuotiaana tuollaisilla 40-60 km päivälenkeillä. |
||||
|
10.02.2013 11:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Heh, kiinnitin huomiota samaan sanamuotoon. Kyseessä oleva "tyttönen" lienee kolmekymppinen. Kysyin kerran Tpe naiskuljettajalta (yhdeltä heistä kolmesta) että "saako sua tytötellä" ja perustelin sitä sillä, että kyllähän me miehetkin pojittelemme toisiamme tyyliin "naapurin joukkueessa on kyllä kovia poikia" tai "Hesan poikien pitäisi tulla pian". Vastaus oli toki myönteinen :o} | ||||
|
10.02.2013 11:22 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Näin on. Alppilanpuisto oikealla ja Nordenskiöldinkadun alikulku edessä. | ||||
|
|
10.02.2013 10:01 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Noin 25-30, kun kuljettajien kokonaismäärä on jossain 1500:n nurkissa. Ensimmäinen naispuolinen kuljettaja tuli koulutukseen 2001. | ||||
|
09.02.2013 23:46 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Satulatankkipa hyvinkin mutta erikoista on, kun veturissa on sekä tenderi että satulatankki. Eikä tuo nyt niin ruosteessa ole, mobilisti sanoisi että "lievä projekti". Käytettyjen autojen kauppias saattaisi ehkä sivulauseessa mainita että "pientä laittoa". |
||||
|
09.02.2013 23:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Laittaisin ko. kapineen ekstrakevyiden paikallisjunien kiertoon sivuradoille. EDIT: Jaha, tuossa Eljaksen skannauksessahan se sanotaan ihan selvällä latvialla että vieglien pasazieru vilcieniem ja että näissä tehtävissä voi vilcienu maksimalais svars olla 150 t ja lokomotives maksimalais atrums olla 75 km/h. Olen lukenut tosi lyhyen latvian mutta matkustajajunaveturihan se taitaa olla ja puhe on junapainosta ja nopeudesta. Luulisin. Kai. https://www.vaunut.org/kuva/80681 |
||||
|
|
09.02.2013 23:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ja käsittääkseni nainen ratissa :o} Juna ei jättänyt vaunuja Hämeenlinnaan. | ||||
|
09.02.2013 13:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Löytyisikö tuosta SRM-asiasta lisätietoa? Anyone? Mitä autokaluston ikään tulee, niin muistan jostain 1970-luvun alkupuolelta Volvon mainoksen, jonka mukaan autokaluston keski-ikä (hm, olisiko ollut keskimääräinen romutusikä?) Suomessa oli reilu 17 vuotta ja Volvoilla reilu 20 vuotta, ja tällä todisteltiin ruotsalaismerkin kestävyyttä. Mutta tuo kello ei ensinnäkään ole Valmetin kello, joka on muotoilultaan "hoikempi" kuin tampellalainen, ja mekanismikin on oudon näköinen. Olisiko kotoisin jostain höyryveturista? Puheenvuoro täältä studiosta höyryveturiasiantuntijoille, Ilkka, Eljas ja muut, olkaa hyvä! |
||||
|
08.02.2013 18:44 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Venäjällähän on päiväloisteväriläiskä kaluston nokassa pakollinen ks. Alljiegro. Ehkä meillä ei voi vaatia sellaista? | ||||
|
|
06.02.2013 17:49 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Erilaisia vilkkuvalojahan on teollisuusvetureissa käytetty kauan ja Jenkkilässä vilkkuvat veturin puskinlyhdyt "ditch lights" vuorotellen, juuri huomion herättämiseksi. Samaa asiaa ajoi sikäläisissä valonheittimissä käytetty kiertovalo "mars light". Epäilemättä esim. sinipunainen stobovalo mallia hälytysajoneuvo olisi tehokas, vaikkapa on-off -kytkimellä ajopöydästä. Mutta valkovihreä väritys on viranomaisen hyväksymä, mutta viranomainen totesi havaittavuuden heikentyneen. Siispä viranomainen määräsi pidettäväksi täysiä valoja. Jokainen voi ihan itse miettiä, paljonko tasoristeysturvallisuus oikeasti kiinnostaa ja kuinka suuri merkitys arvioidulla imagolla on. Onko siis kaluston värityksellä luotava imago tärkeämpää kuin tasoristeyskuolemien vähentäminen? Päätelkää itse. |
||||
|
06.02.2013 17:40 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kehittelin joskus vuonna 1985, silloisten TV-mainosten inspiroimana murjaisun, jota Piraken piirissä sittemmin hoettiin: "Nyt otetaan junasta mittaa. Köf ykkönen. Mieto veturi. " | ||||
|
06.02.2013 17:36 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Upea suomalaisen rautatieromantiikan peruskuva. Sopii otsikko- tai kansikuvaksi mihin hyvänsä aiheen julkaisuun. | ||||
|
06.02.2013 17:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tämä on kerta kaikkiaan hieno maalaus! Oletko jo hankkinut mallin, Teppo? :o} | ||||
|
06.02.2013 13:21 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ja Wikipediasta vielä hauska havainto: puolalaiset kutsuivat näitä vetureita, miksipä muuksikaan kuin Trumaneiksi! | ||||
|
06.02.2013 13:10 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Valokuvataiteellisestikin hieno otos! | ||||
|
05.02.2013 20:21 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Gleisdreieckin ja Kemperplatzin välillä 1,6 km:n matkalla ensin viiden vuoden kokeiluna ja sitten vv. 1989-91 yleisen matkustajaliikenteen osana. Tuli matkustettua ja oikein videotakin löytyy (olisi varmaan syytä tallentaa ja julkaista nämä vanhat Hi8-videot, niin kauan kun niiltä saa vielä jotakin selvää). http://de.wikipedia.org/wiki/M-Bahn | ||||
|
05.02.2013 15:33 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kyllä kai se mahdollista olisi, mutta savut leviäisivät pitkin kattilan sivua ja kuljettajan silmille. Niinpä piippu ohjaa savut ylöspäin pois tieltä. Ja ellei tämä riitä, käytetään savunohjauslevyjä eli tuulipeltejä, kuten sarjoissa Hr 1, Tr 1 ja Pr 2. Sitten toinen juttuhan on, että poistohöyryä käytetään vauhdittamaan palokaasujen liikettä kattilan tuliputkistossa siten, että veturin nokikaapissa on vetosuppilo, johon alhaalta puhalletaan poistohöyry ja se imee palokaasuja tavallaan mukaansa ja nämä yhdistyvät "savuksi" ja poistuvat piippuun. |
||||
|
05.02.2013 15:26 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tallinnan tapauksessa muistaakseni käytettiin aluksi S-bahnille sopivaa jännitettä, mutta kalusto yhtenäistettiin, kun ajojohtojännite muutettiin neuvostostandardin mukaiseen 3 kV:iin. Tällöin derkut saivat ostaa (!!!) omat (sotakorvauksena Neuvostoliittoon luovutetut) junansa takaisin. Mutta miten tässä Puolan tapauksessa, nämähän ovat tasavirtavehkeitä ja niiden muuttaminen toiselle jännitteelle on aikamoinen talkoo? Näin on ilmeisesti kuitenkin tehty, jos nämä kulkevat 3 kV:n langan alla. | ||||
|
04.02.2013 21:31 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mekaanisestihan nuo hajoavat, esim. osuttuaan ajojohtimessa johonkin, mitä siinä ei pitäisi olla. | ||||
|
04.02.2013 13:36 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tosiaan. Jos vaivautuu katsomaan oikein kuvaakin, niin näkee, että moottoripäähän se siinä on ajopäänä. | ||||
|
03.02.2013 15:56 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Voi olla, Jimi, että jos ajaa riittävän kovaa kaarteeseen :o} , mutta saa siinä vispata varmaan aika lailla. Toisaalta, silloinkin TosiMies(tm) taiteilee menemään kahdella pyörällä... | ||||
|
|
03.02.2013 15:53 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hessu on sinällään oikeassa, mutta: moottoripäästä ajamista suosittiin talvipakkasilla, koska se pysyi paremmin lämpimänä, kuin kuvaavan nimityksen saanut "kylmä pää". Toisaalta, ainakin alkuaikoina lätän kuljettajat eivät tykänneet ajaa kylmästä päästä "kun moottorin ääntä ei kuule ja vaihtaminen ei onnistu". No, kyllähän se vaihtaminen onnistui, kun vain halusi. Ja ainakin "valantehneet lättäkuskit" (ainakin HL muistanee termin), ja muut tottuneet kuljettajat osaavat vaihtaa "yläkautta", jolloin moottorin ääntä ei tarvitsekaan kuulla, vaan kierrosluku säädetään ajojohdon paineella vaihtohetkellä suunnilleen kohdalleen. |
||||
|
03.02.2013 15:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kouluttajamme muinaisessa Rautatieopistossa esitelmöi ohjausvaunujen litteroista ja selitti että Eiob tulee sanoista "Ei oo bas*ahuusia". | ||||
|
03.02.2013 15:45 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Näin on, Nikki. TK-junissa, joissa kai oli tarkoitus pääsääntöisesti käyttää DmG 7:ää vetovaununa, sallittiin 1+2 -kokoonpano. | ||||
|
02.02.2013 21:37 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Leukaluut liikennepaikkana lienee syntynyt, kun 1958-59 tienoilla on tehty rataoikaisu. Kesäniemi-Leukaluut-Myrrä välillä on ratalinjaa siirrelty varsin pitkältä matkalta nykyisen linjan niin pohjois- kuin eteläpuolellekin ja Leukaluussa linjaus muuttui koko matkaltaan. Vanhaa Siuron pään ratapenkkaa hyödyntäen saatiin saareen ensimmäisen kerran maantieyhteys, ja VR:n omistama saari vuokrattiin kesämökkitonteiksi rautatieläisille ja tätä tarkoitusta varten avattiin seisake. Saaressa oli mm. VR Kalakerhon mökki ja Tampereen Rautatien Mieslaulajien mökki, jos nyt 30 hengelle mitoitettua hirsitaloa lisärakennuksineen voi mökiksi kutsua. Vietin lukuisia lapsuuteni kesiä jälkimmäisellä mökillä, ja siellä kuulin saarelle toisenkin nimityksen: Elsansaari, tai, niin kuin se kartoissa on, Elssansaari. Nimi viittaa samaan, mahdollisesti isonvihan aikaiseen tapahtumaan, mutta tekijänä oli Elsa, joka oli mahdollisesti jonkun talon tytär. Tarinan mukaan Elsa olisi pakotettu opastamaan ja soutamaan venäläiset järven yli, mutta hyppäsi kesken matkan järveen ja kaatoi veneen/t ja uimataidottomat ryssät hukkuivat Kuloveden selälle. Tarinasta on niin monta versiota, että siinä lienee jotain perääkin. |
||||
|
|
02.02.2013 09:54 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Leukaluut sijaitsee Sadanleukaluun saaressa ja sen sanotaan olevan hieman hauen leukaluun muotoinen. Muitakin selityksiä on, ja saaressa on ollut jotain ikivanhaa kivirakennelmaakin. Plaza.fi:n keskusteluista löytyy eräs tarina nimelle; tarinat elävät sitkeässä joten ilmeisesti jotain perää näissä on: "Tarina kertoo, että »ryssän vallan aikana» Kauniaisten kartanon vouti (tai renki) Hannu pakotettiin saattamaan sataa venäläistä Myrrän talon rannasta yli järven. Vouti otti monihankaisen, jo käytännöstä hylätyn kirkkopaatin. Venäläiset rupesivat soutamaan ja vouti piti perää. Kun oli päästy keskelle järveä, vouti sai jalallaan paatin tapin auki (toisten tietojen mukaan hyppäsi paatissa niin että laho pohja meni puhki), ja vettä alkoi tulla paattiin. Juuri kun vouti aikoi hypätä järveen uidakseen turvaan, vihollisen päällikkö tappoi hänet miekallaan. Uimataidottomat venäläiset hukkuivat kaikki. Siitä pitäen ruvettiin lähellä olevaa saarta kutsumaan Sadan leukaluiden saareksi. Muutamat kertovat jutun sillä tavalla, että vouti Hannu pelastui ja piileskeli sen jälkeen Onniaisten lahden rannalla ja paisteli siellä rapuja. Karkun Nohkuan kylän Juho Alanen kertoi kuulleensa, että vouti vei saarelle useita paatinlasteja venäläisiä. Kun hän souti viimeisen lastinsa ja oli paatillaan jo palaamassa, viholliset ampuivat hänet veneeseen. Itse he kuolivat kaikki saareen koska eivät osanneet uida. He eivät näet voudin sinne soutaessa tienneet, että Sadan leukaluut oli saari." |
||||
|
01.02.2013 15:58 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hevosvoima on aina hevosvoima, Topi :) | ||||
|
|
01.02.2013 13:05 | Kimmo T. Lumirae | ||
| 5000 hv ei ole kovin paljon 240 km/h nopeuteen, kun se ei ole kovin paljon sataankuuteenkymppiinkään. Verrataanpa mainittuunkahdensadan veturiin E 03:een, jossa oli 8750 hv, joka nostettiin sarjakoneissa 10600 hv:aan. (Tehokkain yksiyksikköinen veturi on silti yhä edelleen SBB:n Re 6/6 11600 hv:llaan). | ||||
|
31.01.2013 01:22 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Varsin kiinnostava lisätieto noiden vetopyörien vaihdon osalta, kiitos Hannu. | ||||
|
|
31.01.2013 00:00 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sanoisin jyrkemminkin, Hessu: D-vetureiden rakenne oli samanlainen vuodesta 1925 vuoteen 1960 tuotetuissa yksilöissä niin, että vanhemmissa vetureissa oli pienempitehoiset ajomoottorit, jotka 1950-luvulla kuitenkin on vaihdettu uusimpien sarjojen kanssa vastaaviin. Eli 35 vuotta tuotantoa samalla rakenteella ja käyttöaika vuodesta 1925 noin vuoteen 1995, eli 70 vuotta enemmän tai vähemmän samanlaisen veturin käyttöä. | ||||
|
30.01.2013 21:57 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Uskon Tampereelle sijoittamisen yhdeksi syyksi tehtaan läheisyyden; viimeisen Deeverithän valmistuivat 1984. Muistelen hämärästi, että silloin uutta 2600-sarjaa pidettiin talvilämpimämpänä kuin vanhempia koneita, ja siksi 26-sarjalaiset siirrettiin Ouluun. Tilalle tulleiden vetureiden kunto oli silminnähden huono: jostain syystä kunnossapidon standardit olivat pohjoisessa etelää väljemmät. Kysymys ei ollut ihan pelkästä kulumisesta vaan tietynlaisen huolettomuuden näkymisestä; vikoja ja puutteita oli, koska niitä ei ollut korjattu. Faktaa ei ole lyödä pöytään vaan tämä on pelkkä muistikuva. |
||||
|
30.01.2013 21:49 | Kimmo T. Lumirae | ||
| SZU:lla lienee jyrkin normaaliraiteisen radan jyrkin nousu: vaatimattomat 79 promillea. Kapearaiteisilla on jopa yli sadan promillen mäkiä (Wikipedia ei näyttäisi olevan ajan tasalla). Ja hammasradat vielä erikseen. Mitä rattiin tulee, vuonna 1963 alkoi "isoissa" vetureissa Re 4/4 II:n valtakausi, ja siinä oli jo ratti jätetty pois. |
||||
|
30.01.2013 21:37 | Kimmo T. Lumirae | ||
| RALleistahan puhuttiin JohtavallaFoorumilla(tm), ja hankin mallikappaleen tuota spraypurkkia. Täytyy laittaa koekäytön jälkeen tietoa, miten hyvin tulos vastaa VR Värimalleja. Satutko muuten Juhani tietämään, onko linja-autonsininen sama sävy kuin Lätänsininen? Olisi yksi ovelta-ovelle -kuormuri työn alle tulossa ja niissä varmaan oli sama sävy kuin linjureissa. | ||||
|
|
30.01.2013 21:06 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Erinomainen kuva. Laadulla on tekijänsä. | ||||
|
|
30.01.2013 21:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kirjoittaessani tummansinisestä en tarkoittanut nykyistä tummempaa vaan tumman- erotukseksi sanasta vaaleansininen, josta puolestaan saa äkkiä täysin väärän kuvan. Mutta juu, tuo pienoismalli kuvastaa aika mukavasti esslingeniläisten väritystä. Kiitos linkistä. Vastaava pienoismalli oli muuten myynnissä tamperelaisella kirpputorilla (!!!!) tuossa noin-vuonna 1995, muistaakseni 600 markan (100 euroa!!!!!) hintaan. Vaunun myöhempi omistaja hämmästeli noin halpaa pyyntiä, itse puolestani en saanut sillä hetkellä irrotettua moista summaa, kun en vaunullakaan olisi varsinaisesti mitään tehnyt. Hessu, nykyinen sävyhän on RAL 50xx (en nyt just muista) ja sellaista on saatavana valmiina spraytavarana. Toki sekoitin Humbrol/Revell -coctailin VR värimallin mukaan, kun maalasin Haapamäen H0-radan plootut. |
||||
|
29.01.2013 22:01 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Arvontakuva. Tuo nippu kehittää pyörille jokseenkin tarkasti saman verran tehoa kuin Sr2. | ||||
|
|
29.01.2013 21:51 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kun tämä yksityiskohta tuli tässä sopivasti esiin ja käsiteltyä, niin kysynpä jatkokysymyksen: oliko niin, että Esslingenin vaunut tulivat tummansini-mattahopea -värityksessä ja kaikki Suomessa rakennetut plootut ovat alusta asti olleet siniturkoosi-vaaleanharmaa -värityksessä, jopa niin, että alkuperäinen esslingeniläisten tumma sininen muutettiin siniturkoosiksi. (Toisin sanoen: onko luotettavia värikuvahavaintoja esslingeniläisten alkutaipaleelta?). Onko kuvan vaunussa mattahopea katto? Ja mahdettiinko vaaleanharmaaseen kattoon siirtyä samalla, kun tehtiin noita teksitys- ja määräpaikkakilpimuutoksia? | ||||
|
29.01.2013 21:40 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tuskinpa Jtt:ssä asiasta säädettiin, vaan Jt:ssä. | ||||
|
29.01.2013 00:04 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Kyllä. Reilut 7 MW tuo nappaa enimmillään. Tuo kirjoittamani "reilu 300A", 25 kV:lla on hiukka yläkantissa, mutta ei paljoa. 300 A on jokapäiväistä todellisuutta, mutta silloin lankajännite ei ole ihan täysi 25 kV, saati sitten normaaliarvo 27,5 kV. | ||||
|
|
28.01.2013 10:11 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Ruotsissa, jossa sähköistysjärjestelmä on tekniikaltaan sama kuin Sveitsissä, Saksassa, Itävallassa ja Norjassa, ajettiin erotusjaksoon pääkatkaisija kiinni, mutta tehot poistettuina. Käsittääkseni siellä erotusjakso on vain lyhyt eristysalue kahden eri syöttöjakson välillä, ja ilmeisesti 16,7 Hz "rautatiesähkö" (saks. Bahnstrom) on koko valtakunnassa tahdistettu niin, että vaihe-eroakaan ei synny kahden syöttöjakson välille. Eli matalataajuusjärjestelmässä ei ole ongelma pitää kahta virroitinta ylhäällä. Esim. Saksassa kehitettiin vasta noin 1955 riittävän virran kestävä virroitin, ja tätä ennen pidettiin ajoittain kahta virroitinta ylhäällä. Ja Suomessa järjestelmät kestävät maksimivirrat hyvin ihan yhdelläkin virroittimella. BR460 muuten haukkaa ajolangasta 36 km/h nopeudella, 2/3 vetovoimalla ajettaessa noin 150 A, Suomessa Sr2 ottaa enimmillään, nopeusalueella yli 80 km/h, reilut 300 A, kun ajolankajännite on 25 kV tasan. Eli ei tämä kuvan tilanne suoraan liity liikkeellelähtöönkään. |
||||
|
27.01.2013 14:51 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Tai sitten ne tulivat samoihin aikoihin. Muistelen hämärästi, että tiettyihin Sr1:iin muutettiin ketjussa käsitelty nappulasto toisen näköiseksi, ja että siinä oli ovien sulkemis- ja lukitusnapit. Saattaisi hyvin olla, että samaan aikaan suunniteltiin tätä nauhakuulutusta veturista tapahtuvaksi. En muista, että nauhakuulutusta olisi edes kokeiltu veturista tehtynä, mutta mainittua ovien sulkemista kylläkin. Järjestelmä oli hirvittävän hidas; kyseessä oli jonkinlainen sarjamuodossa tapahtuva tietoliikenne, ja tiedon siirtäminen kesti kauan, niin, että ovien sulkeminen oli ainakin 15-30 s, ellei pidempikin, prosessi. Ja siksi ovet suljettiin, kun lähtöaika oli ja konduktööri ilmoitti lähtövalmiudesta, eikä avattu, ellei ollut ihan pakko, ts. vaikka ihmisiä ryntäili painelemaan ovinappeja. Muistelen, että pelkkä lukituksen purkaminen ja ovien avaaminen olisi ollut sellainen reilun minuutin prosessi ja ja jälleen sulkeminen ja lukitseminen siihen päälle ja tätä aikaahan ei näillä kiireisillä junilla ollut. | ||||
|
27.01.2013 00:34 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Merikontti on vain 2438 mm leveä. | ||||
|
|
26.01.2013 20:24 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sveitsissä on myös toinen paikka, joka liittyy Pikku Heidiin: joskus 1960-luvulla Pikku Heidistä tehtiin TV-sarja, joka kuvattiin Davosin Sertigissä. Sinne ei mene rautatietä, mutta Kibri tuotti eräänä ensimmäisistä sarjoistaan "Sertig-Dörfli":stä useita rakennussarjataloja käsittävän pienoismallisarjan, alkuun H0-, myöhemmin myös N-mittakaavassa. | ||||
|
|
26.01.2013 20:06 | Kimmo T. Lumirae | ||
| En tunne toteutettuja ratkaisuja mutta voiko merikontin ripustaa esim. kyljistään, tyyliin Osg-muuntajavaunu, joka pitää muuntajaa kyljistä kiinni ja näin kuorman alin kohta voi olla muutaman sentin korkeudella kiskoista? | ||||
|
25.01.2013 21:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Eli vaunuun piti tuoda kolmivaiheroikka, josta otettiin poweri. | ||||
|
25.01.2013 18:06 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Hyväksytään :o} | ||||
|
|
25.01.2013 18:01 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Veikkauksen puolelle menee, mutta käsittääkseni nauhakuulutusvalmiutta ei ehditty asentaa kuin Sr1 -kalustoon. Tuo nappulasto sen sijaan muodostui standardiksi ja juuri kuulutuskaapelit on kytketty esim. Dv12 -pariin, koska sillä saadaan sisäpuhelinyhteys veturista toiseen (hyödyllinen kaksinajossa) ja myös matkustajajuniin. Ja jos sallit tarkentaa, Hannu, niin Dr13:n kohdalla on kyse kuulutuskaapelista, ei UIC-kaapelista, joka tuli vetokalustoon tutuksi vasta Sr2:ien myötä. Pistoke on samanlainen mutta kytkennässä on eroa: UIC-kaapelissa saadaan välitettyä monikäytössä Sr2:ien välinen "keskustelu" ja mahdollisesti TrainNetin toiminnat junaan: matkustamovalot päälle/pois, seisontalämmitys päälle/pois, ovet auki/kiinni/lukkoon jne. (junan osalta siis mututietoa). Mutta Niila, tuosta kieliasiasta: muistan jokseenkin selvästi, että siihen aikaan kun isä lamp...siis kun käytössä oli miesääni, niin kuulutuksissa olisi ollut neljäntenä vielä saksan kielikin. Ihmettelin sitä saksalle tyypillistä sanajärjestystä joskus; olen saksan käytännön turistikieltä oppinut vasta myöhemmin. Sitten vertasin sitä Saksassa 1984 jälkeen kuulemiini kuulutuksiin. Kyseessä on saattanut olla joku rajattu kokeilukausikin tms. mutta muistikuva tästä elää varsin sitkeänä. |
||||
|
|
25.01.2013 15:47 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Vetokalustoon asennettiin aikoinaan kovalla kiireellä ko. nappulasto yhdessä kuulutusnauhurin moninapaliittimen kanssa, kun tarkoitus oli saada kuljettaja huolehtimaan nauhakuulutuksista. Ilmeisen lyhyen tutkimusvaiheen jälkeen havaittiin, että konduktöörillä on sittenkin pysähdyspaikkaa lähestyttäessä enemmän käsiä vapaana kuin veturinkuljettajalla, ja nauhakuulutukset nakitettiin sitten konduktöörien hommiksi. Laitteet ehdittiin kuitenkin asentaa ainakin koko Sr1 -kalustoon... Vetokaluston nappulastossahan on ainakin toiminnot (joista osa ei ole ollut välttämättä käytössä koskaan): 1) radiopuhelin: luuriosa yhdistyy entiseen analogiseen veturiradioon, 2) radiopuhelimen siirto (tms., en muista sanatarkasti): ideana oli kytkeä veturiradio junakuulutuslaitteistoon niin, että matkustajajunarunkoon siirtymään joutunut kuljettaja kuulee veturiradion kutsut (mutta miten hän vastasi niihin? en tiedä. Ehkä laitteisto yhdisti vaunujen luurit veturiradioon? Voi olla.), 3) puhelin: tarkoitti avointa sisäpuhelinyhteyttä veturin ohjaamoiden, konduktööriosaston, ravintolavaunun keittiön ja vaunujen luurien välillä, 4) koko juna: tällä toiminnolla voidaan kuuluttaa ko. laitteen luurista koko junaan; toiminto on edelleen käytössä 5) esikuulutus: (vähän hämärä juttu mutta käsittääkseni:) kuulutusnauhoilla oli nauhan käynnistyksen jälkeen lausuttuna jonkinlainen otsikko tulevaan kuulutukseen ehkä tyyliin "juna 176, Hämeenlinnan tulokuulutus"; tämä kuului vain kuulutuslaitteiston omasta kovaäänisestä, ja tämän jälkeen käyttäjä valitsi 6) kuulutus: jolloin nauha yhdistyi junan kuulutuslaitteistoon ja kuului, alkuun miesääni, joka oli kuulemma paremmin miellettävissä junan konduktööriksi, mutta myöhemmin äänessä on ollut Eija, "Seuraavana Hämeenlinna. Vi anländer on en stund till Tavastehus. We shall short arrive to Hämeenlinna" (ja sitten nauha piti pysäyttää) ja painettiin alimmaista, sitä punaista nappia,7) katkaisu (tms.) kuten kaikkien muidenkin toimintojen jälkeen, ja tällöin laitteiston yhteydet katkesivat. Luurin asettaminen takaisin pidikkeeseen teki myös katkaisutoiminnon. Suomalaista "huipputekniikkaa" jostain vuodelta 1984. |
||||
|
25.01.2013 15:30 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Mutta tuollaisen junanumeron lausuminen ja toistaminen tulee kysymykseen esim. liikenteenohjauksen antaessa lähtölupaa: "yksi-nolla-kaksi-kaksi-kaksi, lähtölupa Rämökylästä" ja kuljettaja toistaa ilmoituksen. Tämä lähtölupa kuuluu ns. määrämuotoisiin viesteihin, eli se on aina annettava vastaavassa muodossa, sen sijaan "valmis lähtöön" on opaste, joka voidaan antaa suullisesti, käsiopasteella, tai Topin mainitsemalla sähkösoitto-opasteella. | ||||
|
|
25.01.2013 15:21 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Sikäli on, että Cargoa ei enää ole, eikä Transpointia, vaan nämä entiset yksiköt nimineen on fuusioitu osiksi nykyistä, tavallaan uutta yhtiötä, VR Transpointia. | ||||
|
25.01.2013 15:03 | Kimmo T. Lumirae | ||
| Laita ihmeessä, Heidi, ja muutkin vastaavat, jos vain suinkin. Varmasti kiinnostaa, herättää keskustelua ja täydentää historioitsijoiden tietoja. | ||||