4742-142920 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 12.12.2012 00:22 Kimmo T. Lumirae  
  Toki. P 57 kello 16 aikaan Helsingistä Ouluun on ollut perinteisesti erittäin suosittu juna ja se on näkynyt kokoonpanossakin: juna oli ainakin perjantaisin usein 68-akselinen. Vastaavia varmasti löytyy muitakin. Samoin yöjunissa on kyllä nähty liki 80 akselin junia; toki niissä usein joku Gfot oli sotkemassa sinisten vaunujen homogeenisuutta.
kuva 11.12.2012 13:49 Kimmo T. Lumirae  
  En ole ihan varma, voisiko noin sanoa. Kyllä Dr13:n mourunakin kuului aika kauas tyynellä ilmalla. Voi olla, että äänenvaimennuksen mitoitus oli kummassakin tehty samantapaisten melunormien mukaan.

Pidän mahdollisena, että Dr12:een oli suunnitteluvaiheessa tarjolla Sulzerin twin-bank -moottori (kaksi yhteenkytkettyä kampiakselia, kuitenkin samassa runkovalussa), jota suunnittelussa auttanut SLM käytti esikuvana olleessa 060 DA:ssa. Tämän veturin äänistä on youtubessa jonkun verran materiaalia, samoin useista sulzer-brittivetureista mm. class 47. Hyvä hakusana hörskötykselle on muuten clag.

Syytä siihen, miksi veturiin (ja Vr 11, Vv 15-16) valittiin sitten MAN, en tiedä. Netissä kun tekee ristiinhakua, MAN 22/30:ä löytyy lähinnä pienehköistä laivoista vaan ei vetureista. Harrastajakollegamme T.L. veikkasi joskus lisenssiongelmia Sulzerin kanssa ja saattoi hyvinkin osua oikeaan.
kuva 11.12.2012 01:58 Kimmo T. Lumirae  
  Näiden uusinnan yhteydessä nousee myös esiin ajatus risteysasemakohtaisesta kilometristä. Eli Tampereelta käsin lähdettäisiin aina nollasta, paitsi ehkä Hesaan, joka olisi laskettu Stadista. Mutta tälläkään kertaa tätä uudistusta ei toteutettu.
kuva 10.12.2012 21:01 Kimmo T. Lumirae  
  Jep. Tuo on se Raketaa vielä pienempi kantosiipialus, 53-paikkainen, tyyppiä Polesye, joka kulki Zvezdan koneella peräti 36 solmua. Tartossahan tehtiin tuollaisella risteilyitä Emajõelle, liekö ollut sama yksilö. Kiitos täydentävistä tiedoista, Wikipedia on tältä(kin) osin puutteellinen.
kuva 10.12.2012 13:47 Kimmo T. Lumirae  
  Okei! Tuo olisi selvinnyt varmaan lukemalla vanhaa Jt:tä, mutta kiitokset Tepoille täydennyksestä. Saksassahan (ne armoitetut lyhenteiden käyttäjät) ovat säilyttäneet tuollaisia lyhenteitä ja käyttävät niitä harrastuskielessäkin, opaste "aja" on Hp1 ja se on merkinnyt "fahrt" tai "freie fahrt" ja se voidaan kääntää vapaasti "anna mennä"; näiden anglismien aikoina se voitaisiin ehkä kääntää "go for it" tai suoraan "go", ja niinpä tsemppaavana sanontana alan piireissä käytetään "Hp1!"
kuva 10.12.2012 13:43 Kimmo T. Lumirae  
  M/s Suvijet (ei Suviexpress) on ristitty uudelleen 2005 mainitsemakseni Rosettaksi. Se MAN antaa alukselle enintään noin 32 solmun nopeuden, joka on myös aluksen alkuperäinen nopeus Zvezda-meridieselilläkin.

Mutta mikä on Polaris? Onko Suomessa ollut kolmekin kantosiipialusta (Sirenaa ei lasketa tähän)? Wikipedian mukaan ei.
kuva 10.12.2012 00:10 Kimmo T. Lumirae  
  Erittäin hienoa valokuvataidetta!
kuva 09.12.2012 23:54 Kimmo T. Lumirae  
  Tosi on, ratamoottorithan (ruots. banmotorer) ne siellä. Ja kone on MAN V16, 192 litraa, nelitahtinen neliventtiilikansin, kahdella turboahtimella välijäähdyttimin. Koneen paino generaattoreineen 22500 kg. Saman MAN-moottoriperheen suora kasi on Dv 15-16 -vetureissa ja modernimpana versiona Dr14:ssa.
kuva 09.12.2012 23:22 Kimmo T. Lumirae  
  Tämä täytyy olla Suomen ainoa kantosiipialus m/s Rosetta (ex-Raketa 314), joka on tuotu Suomeen 1993 Virosta. Tehi, myöhemmin m/s Suvi-Tuuli menetti kantosiipensä jo kauan sitten.
kuva 09.12.2012 23:17 Kimmo T. Lumirae  
  Kerrassaan upea kuva. Joulukorttiainesta.
kuva 08.12.2012 20:52 Kimmo T. Lumirae  
  Hyvinkin paljon, Tomi. Dr12 pitää tyhjäkäynnillä sellaista epämääräistä kuminaa ja jyskytystä, joka hukkuu osin ajomoottorituuletuksen kohinaan. Liikkeelle lähdössä ajomoottorituuletus yltyy vielä äänekkäämmäksi kohinaksi ja moottori alkaa hörsköttää, kun tehonsäädön puolivälissäkin vielä moottori käy vain noin 600 rpm, joka on myös tyhjäkäyntikierrosluku. Vielä tehoa nostettaessa alkaa hörskötys ja jyskytys lisääntyä ja huippukierrosluku on vain 900 ja jyskytys sen mukainen.

Dr13:ssahan on kaksi Dv12:n moottoria ja hieman erilainen pakoputkisto. Tyhjäkäynnillä veturi usein lähinnä rämisee äänekkäästi mutta kierroksia lisättäessä alkaa MGO:n ominainen, nopeakierroksisen V16:n hurina voimistua. Tehonsäätö tapahtuu kierroksia lisäämällä: tyhjäkäynti on 700 rpm ja siitä tehoa nostetaan aina +40 rpm per tehoporras eli tehonsäätö on portaattainen. Moottorien suhteellinen kuormitus myös lisääntyy kierrosten mukana eli kymppiportaalla, 1100 rpm ei moottoreista oteta lähellekään sitä tehoa, minkä ne pystyisivät tuolla kierrosluvulla antamaan ja moottorit tavallaan käyvät aika kevyesti. Mutta onhan siinä täydellä teholla jo tekemisen meininki kun 32 sylinteriä touhuavat 1500 rpm ja pakoputkisto on melko suora ja väljä. Ääni ei ole kova mutta omassa lajissaan ihan jykevä.
kuva 08.12.2012 16:55 Kimmo T. Lumirae  
  Jyväskylä on siis Tampereelta itään, Seinäjoki pohjoiseen. Jos tarkoitit Jyväskylän suuntaa niin juttu on just niin kuin Topi kirjoittaa; Tampereella ei juuri ajateta Hesasta saapunutta veturia ympäri junan toiseen päähän, vaan junaa odottaa jo valmiina toinen veturi, joka tosiaan Jyväskylän suuntaan on yleensä Sr1.
kuva 08.12.2012 16:50 Kimmo T. Lumirae  
  Vaan onnistuuko täytehitsaus ns. kenttäolosuhteissa? Tuota kun ei voi nostaa olalle ja viedä konepajalle korjattavaksi. (Kysymys ei ole retorinen vaan en ole koskaan hitsannut, no ok, peruskoulussa 5 cm pätkän teräslevyä).
kuva 08.12.2012 12:52 Kimmo T. Lumirae  
  Valtteri-juna eli huolintaliike LKW Waltherin kontteja ja irtoperiä. Hieno, pienoisrautatiemäinen otos.
kuva 08.12.2012 12:50 Kimmo T. Lumirae  
  IC-junaan? Lienee kuitenkin suht harvinaista. Sr2-kalustoa on kuitenkin niukasti ja niiden loppuessa on tyydyttävä ykkösiin, joita näkee kyllä Tampereen IC:ssäkin.
kuva 08.12.2012 12:44 Kimmo T. Lumirae  
  Märklinin sähköveturi 3059 Capitole-erikoismaalaus maksoi vuonna 1968 87 mk = 120 €. Tankkasin kevarini ekan kerran kesällä 1977 ja silloin bensa maksoi 1,77 (ja korkeaoktaaninen 1,83=, nykyrahassa siis 1,02€. Pieni olut halvemman luokan kuppilassa Tampereen keskustassa maksoi 4,95 vuonna 1979 = 2,50€ ja iso olut terassilla Helsingissä syyskesällä 1985 20 mk = 6 €. Kokemäen asemaravintola oli hullunhalpa (ja tyhjä) joskus vuonna 1988, kun poikkesimme sinne kuvausretkellä, ja pyttipannu maksoi 7,50 = 2 € ja leikkelelautanen 10,00 = 2,65€. Ruoan tulo kesti 45 min mutta halvalta se tuntui jo silloin.

Olisi kiintoisaa verrata junalippujen hintoja esim. vuosilta 1970, 1980 ja 1990 nykytasoon tuolla rahanarvonlaskurilla.
kuva 07.12.2012 22:39 Kimmo T. Lumirae  
  Heitetääs tällaista arvauksensekaista päättelyä hiukan: kun tuossa ovat veturin pyörät lyöneet ympäri, on kisko siltä kohtaa kuumentunut ja osin sulanut. Ja jäähdyttyään se ei enää molekyylirakenteeltaan ole alkuperäisen valssatun kiskon laatua ja siksi siitä on myöhemmin lohjennut pala?
kuva 07.12.2012 17:08 Kimmo T. Lumirae  
  Lko 3 y (eli joku Liikenneosaston antama ohje tai määräys) saattoi hyvinkin olla mainittu vasemman raiteen etupäänopaste. Nuo "valonheittäjät" (mikä koominen nimitys niille himmeille hiilille, jotka Lätän nokassa hehkuivat, niissä ei ollut valoa eivätkä ne ainakaan ylettyneet heittämään sitä yhtään mihinkään) käsittävät tässä kaikki kolme etuvaloa: siinä on puolen valon nappi ja täyden valon nappi. Eli varsinaista valonheitintä eli ylintä valoa ei himmennelty eikä käytetty erikseen. Ja Topi, kyllä: vielä 1990-luvulla se oli kaksi lyhyttä. Sitten saattoi tapahtua joku kämmi, jossa juna lähti ilkivallan vuoksi eli joku painoi Sm:ssä soittonapilla "valmis lähtöön" ja arveltiin, että opaste on levinnyt joidenkin ihmisten tietoon ja se päätettiin muuttaa hankalammaksi. Jotain tällaista. Ja tosiaankin: joskus aikanaan konduktööri saattoi tähystää junanlähettäjän opasteita ja kun junanlähettäjä näytti lähtöä, konduktööri välitti sen kuljettajalle soittamalla kaksi pitkää eli "lähtö".
kuva 05.12.2012 18:23 Kimmo T. Lumirae  
  Tuli sama asia mieleeni, mitä Ilkka tuossa sivuaa, että keskimmäinen veturi on kovasti Märklin 3029:n näköinen. Märklin-luettelo toteaa sen olevan "teollisuuden käyttämää mallia", enkä ole täsmälleen samannäköistä veturia nähnyt missään, mutta tämä on ehkä kaikkein lähinnä, sylinterien ja hytin muotoilua myöden.
kuva 05.12.2012 18:18 Kimmo T. Lumirae  
  Olisi hyvin voinut olla "Matikka".
kuva 05.12.2012 18:14 Kimmo T. Lumirae  
  DD:n (siis tuo Union Pacificin kone) vetovoima on noin 600 kN eli Sr2 -parin verran. Tehoahan tuossa on vain noin 75% yhdestä Sr2:sta eli 6600 hv. Veturissa on tavallaan kaksi kappaletta GP40:ä yksissä ja samoissa kuorissa.

UP:lla on aina ollut suuri mielenkiinto vakiomallisia tehokkaampiin vetureihin, mutta DD näytti, että se kaksi GP40:ä on sittenkin parempi huollon, vikaantumisten ja veturikierron kannalta.
kuva 04.12.2012 14:00 Kimmo T. Lumirae  
  Pikemminkin niin, että liikennepaikalta pohjoiseen päin on laskua, koska pohjoisesta saavuttaessa ja tulo-opastimelle pysähdyttäessä vaunusto jää "roikkumaan" eli koko juna jää ylämäkeen ja on siitä hidas ja hankala saada vedettyä liikkeelle. Liikennepaikan jälkeen alkava nousu ei ole niin paha, koska tulo-opastimelta on kiihdytetty jo toista kilometriä ja vauhtia on edes jotakin.
kuva 03.12.2012 20:53 Kimmo T. Lumirae  
  Ihan kaikkiin kysymyksiisi vastaaminen tuottaisi kokonaisen artikkelin, Henri, mutta täydennän Heikin aloittamaa. Yksinkertaistan kovalla kädellä; seuraavaan tulisi paljon poikkeuksia ja täydennyksiä mutta lyhyesti:

Tulo-opastin on ns. pääopastin ja junaliikenne tottelee pääopastimen opasteita, joita ovat "seis"=punainen valo, tällöin pitää pysähtyä opastimen eteen, ja "aja"=vihreä valo, tällöin juna saa ohittaa opastimen. Pääopastimessa voi olla myös opaste "aja 35"=vihreä ja keltainen valo, joka tarkoittaa, että juna saa ohittaa opastimen, mutta edessä on vaihde, jossa siis juna vaihtaa raidetta, ja siinä vaihteessa saa ajaa enintään 35 km/h. Aja 35 on siis myös eräänlainen varoitusopaste.

Tulo-opastin on liikennepaikan eli aseman ulkopuolella ja se pidetään normaalisti punaisena, mm. siksi, että asemalla voitaisiin tehdä vaihtotöitä eli esim. siirrellä vaunuja raiteelta toiselle tai, aseman toisesta päästä voisi saapua juna. Pitämällä tulo-opastin punaisena varmistetaan, että sieltä suunnasta ei juna pääse saapumaan asemalle kesken muiden liikkumisten.

Kun juna lähestyy asemaa, aseman junasuorittaja, nykyään liikenteenohjaaja, joka ennen vanhaan istui asemalla ja nykyään jossain liikenteenohjauskeskuksessa, jolloin häntä nimitetään myös kauko-ohjaajaksi, kääntää sähköisesti junan edessä olevat vaihteet joko 1) suoralle raiteelle ja asettaa pääopastimeen opasteen "aja"=vihreä, jolloin saapuva juna saa ajaa aseman suoralle raiteelle tai 2) sivuraiteelle, jolloin hän asettaa tulo-opastimeen opasteen "aja 35"=vihreä ja keltainen, jolloin saapuva juna saa ajaa aseman sivuraiteelle ja ajaa sinne enintään 35 km/h sivulle käännettyjen vaihteiden kautta. Turvalaitetekniikka varmistaa automaattisesti, että raide, johon juna on tulossa, on tyhjä. Jos raiteella on juna tai veturi tai vaunuja, turvalaitetekniikka ei anna sytyttää "aja"-opastetta tulo-opastimeen, vaan se pysyy punaisena ja näyttää siis "seis".

Kun junan halutaan lähtevän asemalta, varmistaa liikenteenohjaus, että tältä asemalta seuraavalle asemalle rata on tyhjä ja kääntää sähköisesti junan edessä olevat vaihteet niin, että junalla on ns. kulkutie asemalta kohti seuraavaa asemaa. Samalla koko rata seuraavalle asemalle tavallaan lukitaan niin, että muualta, esim. vastakkaisesta suunnasta ei voida enää varmistaa jollekin muulle junalle kulkutietä, vaan rata on varattu vain tälle lähtevälle junalle. Sitten junalle asetetaan lähtöopastimeen opaste "aja" tai "aja 35", riippuen siitä, onko lähtökulkutiellä sivulle asetettua vaihteita vai ei. Lähtöopastimen "aja" tai "aja 35" -opaste on veturinkuljettajalle lähtölupa eli hänellä on nyt lupa lähteä ja ajaa seuraavalle asemalle saakka. Siellä on tietenkin vastassa tulo-opastin ja niin edelleen.

Pääopastimien lisäksi on monenlaisia muitakin opastimia, mutta mainitsen lyhyesti vain ns.esiopastimen: Jos on tarpeen, ja usein on, laitetaan noin 1200 metriä ennen pääopastinta esiopastin, joka varoittaa veturinkuljettajaa siitä, että edessä on pääopastin, jota junan pitää "totella". Juna ei siis "tottele" esiopastinta, eikä sen tarvitse milloinkaan pysähtyä esiopastimelle, vaan esiopastin vain välittää kuljettajalle tiedon siitä, että edessä on pääopastin, joka näyttää jotakin opastetta. Jos pääopastin on punaisena, "seis", palaa esiopastimessa kaksi keltaista valoa, jos pääopastin on vihreänä "aja", palaa esiopastimessa kaksi vihreätä valoa ja jos pääopastimessa on "aja 35", palaa esiopastimessakin vihreä ja keltainen valo; esiopastimen valot poikkeavat pääopastimen valoista niin, että ne ovat aina vinossa toisiinsa nähden; ei siis päällekkäin eikä vierekkäin.

Tuossa hieman periaatteita. Mukava, että aihe kiinnostaa.
kuva 03.12.2012 15:50 Kimmo T. Lumirae  
  En muista, sori. Sk-Pko -välillä, mutta ei jäänyt mieleen. Tuollaisen junan kohtuuhyvä eteneminen perustuu pitkälti siihen, että ei tarvitse pysähdellä järin usein, koska kiihdytys syö aikaa, naftaa ja tupakkamiehiltä norttia, toki se on nykyään kielletty. Niinpä jokaista tulo-opastinta ei tarvinnut testata tuolla tavoin.
kuva 03.12.2012 15:05 Kimmo T. Lumirae  
  Tämä olisi voinut olla vaihtoehto Hr 13 -tilaukselle, mutta malli ei ollut valmis vielä tilausta tehtäessä, ja tilaushan lyötiin melko nopeasti lukkoon, kauhea kiire kun kerran oli rautateiden nykyaikaistamisella, ja Alsthomin tarjoama tuotehan oli täydellinen ja koeteltu, lastentaudeista vapaa konstruktio :o}

Katsottuaan epäonnistuneensa Hr 13:n suoran edeltäjän CC 65000 kanssa, ranskalaiset päättivät, että kaksoiskoneistolla ei ole tulevaisuutta linjvetureissa (sic!) ja sitäpaitsi MGO oli suunniteltu moottorijuniin eikä kestä linjaveturissa jatkuvaa täyttä kuormitusta (!!!), ja jäivät odottamaan, kunnes kotimaisen teollisuuden on mahdollista valmistaa yksimoottorinen linjaveturi. (Olen ennenkin sanonut, että tämä ei estänyt heitä myymästä kaksoiskoneistoista MGO-veturia Suomeen...)

A1AA1A 68000 (juu, tyyppimerkintä on tosiaan näin yksinkertainen) on hieman välimalli, koska siinä käytetään vielä Sulzerin konetta myöhemmin suosittujen Pielstickien ja AGO:jen sijaan. Veturin kummassakin telissä on kaksi ajomoottoria ja keskimmäisen (juoksu)akselin pyörät ovat halkaisijaltaan pienemmät kuin ulommat ja keskiakseli on paineilmalla kevennettävissä; liikkeellelähdössä kevennetään keskiakselia, jolloin vetävillä akseleilla paino lisääntyy ja vetovoimaa voidaan käyttää enemmän; vauhdin lisääntyessä keskiakselin kevennys poistetaan ja vetoakselien suuri akselipaino pienenee ja veturi rasittaa rataa vähemmän.
kuva 03.12.2012 14:50 Kimmo T. Lumirae  
  Juu, Sk-Pko-Tpe. Yhdeltä tulo-opastimelta lähtö oli erityisen nihkeä, nopeus oli noin 4 km/h pitkän aikaa ja vaihteistolämmöt tapissa mutta kyllä se vain nousi. Nämä ovat hienoja näyttöjä Dv:n varmajalkaisuudesta (tai onnettoman vähäisestä tehosta :D ); junat kyllä kulkevat mutta vauhti ei päätä huimaa.

Se Dv12 oli Sk:n ainoa ehjä veturi pakkaskautena ja seuraava olisi ollut saatavilla joskus 8...12 tunnin päästä ja tilanne olisi sekoittanut aika paljon. Helpompi oli tehdä näin.
kuva 01.12.2012 23:40 Kimmo T. Lumirae  
  Olen aikoinaan kokenut ns. kotiuttaislennon PA-5:llä. Etevämmin sotilasurallaan edenneet "pääsivät" kieputettavaksi Fougalla ja makasivat lopun päivää naama harmaana kämpässä mahdollisimman vaakasuorassa :o}
kuva 30.11.2012 22:29 Kimmo T. Lumirae  
  Ihmekös se liki 1400-tonninen liikkui hieman nahkeasti yhdellä Dv:llä pari talvea sitten...:o}

Normaalilla, ja ehkä vielä hieman vajaalla, junapainoilla Dv:llä pärjää kyllä ihan hyvin. 3204:n vakiovetäjä näyttää olevan Dv.
kuva 30.11.2012 12:20 Kimmo T. Lumirae  
  Jos tarkoitat värien sävyjä, Kurt, niin niistä on painettu Maalivärit -nimisiä värisävyviuhkoja, joita värikarttoihin vertailemalla voi yrittää löytää mieleisensä nykyvärin. Juhanihan on koonnut näitä nettiinkin http://koti.mbnet.fi/jpl/kiskovarit.html

Värien RAL-koodivastaavuuksista on keskusteltu JohtavallaFoorumilla(TM)
kuva 25.11.2012 18:49 Kimmo T. Lumirae  
  No nyt alkaa selvitä. Kiitos tarkennuksesta.
kuva 25.11.2012 00:29 Kimmo T. Lumirae  
  Esikammiokoneita olivat lukuisat veturimoottorit, mm. MANin kasit ja kuudettoista, olkoonkin, että jälkimmäisestä oli myös suoraruiskutusversiota. Edelleen esikammiokoneita on ollut ties missä kaikissa henkilöautomalleissa ja epäilemättä kuormureissakin.

Ja kyllähän diesel käy melkoisella ilmaylimäärälläkin. Vielä jahtaan tuota laihaseoskone-termiä, poikkeaako se muuten "tavallisesta" dieselistä kuin olemalla esikammiokone vai tarkoitatko tuossa yksinkertaisesti esikammiomoottoria?
kuva 24.11.2012 17:38 Kimmo T. Lumirae  
  Ei tunne niin, Mika, kokeiltu on ja sivusto katkaisee viestin näköjään on xxxmpi kuin -merkistä.

Mutta jos haluat meidän muiden ymmärtävän tarkoitusperiäsi, voisitko kirjoittaa asiasi uudelleen, ehkä hieman toisesta perspektiivistä, koska ainakaan tällaiselle hitaalle hämäläiselle ei tuo ns. villakoiran ydin tuosta auennut, ja tämä näin ilman sarvia ja hampaita [laittaa sarvet takaisin päähän ja hampaat suuhunsa].

Kiitos.
kuva 24.11.2012 14:52 Kimmo T. Lumirae  
  En usko kovin suuriin eroihin mutta ehkä joku tietää tarkastikin? Voisi kuvitella, että kun kone pohjautuu GM:n 6-71:een, jota lienee Jenkeissä myyty liki miljoonittain, ja niitä on rapakon takana myös kunnostettu ja museoitu, että osiakin saa. Lootasta en sano mitään, mutta samoilta jäljiltä saattaa löytyä muutama sata tuhatta vastaavaa laatikkoakin.

Deutzeja on ollut varmasti (olen nähnyt purettuna, mutta teknisiä tietoja puuttuu) myös raiteentukemiskoneissa ja vastaavissa. Tehoa näissä lienee huomattavasti enemmän kuin Veto-Jussi/Otso/Tve1-2:ssa, joissa tehoa oli 115...175 hv; suurimmissa toppakoneissa teho on tuhannen hevosvoiman tietämissä, mutta sitä, onko niissä enää Deutzin koneita, en tiedä. Deutzin valinta maalaisjärjellä on ymmärrettävä: ilmajäähdytteisen koneen voi jättää pidemmäksi aikaa ja vaikka talveksi seisomaan (kuten varmaan ratatyökoneet usein tekevätkin) ilman sen kummempia jäähdytysjärjestelmämurheita.

Mutta en lainkaan ymmärtänyt, mitä tarkoitit laihaseosmoottorilla dieseleistä puhuttaessa?
kuva 24.11.2012 00:02 Kimmo T. Lumirae  
  Kappas vain, niinpä muuten onkin; sveitsiläissysteemi vain muistuttaa Indusia mutta ei ole sama järjestelmä. Kiitos Hessu täydennyksestä.
kuva 23.11.2012 19:31 Kimmo T. Lumirae  
  Kyllä, mutta ei välttämättä kieli, vaan kansa :o} Eli kun ajat PKW:llä, joka on KFZ, kaupunkiin, jossa saattaa olla LKW-läpiajokielto, huomaat tienviitoista, että Hbf on tuolla päin ja ZOB vastaavasti tuolla päin. Sekä aika monta muuta juttua, jotka oletetaan tavallisen tienkäyttäjän ja kaduntallaajan tietävän.
kuva 23.11.2012 17:08 Kimmo T. Lumirae  
  Tarkasti ottaen tieto välittyy veturiin nytkin langattomasti, mutta Ari varmaan tarkoitti jatkuvaa tiedonsiirtoa. Esim. Saksassa on vanha, pistemäinen kulunvalvonta Indusi (löytyy myös ainakin Sveitsistä) ja nopeammilla radoilla LZB, joka on kiskojen väliin sijoitetun induktiosilmukan kautta välitettyyn, jatkuvaan signaaliin perustuva järjestelmä.

Periaatteeltaan kokonaan erilainen on Positive Train Control PTC, joka ei vaadi rataan lainkaan rakenteita, vaan junien paikkasijainti selvitetään GPS:n perusteella ja järjestelmässä junat voivat ajaa peräkkäin, kunhan niiden välimatka on riittävän suuri.
kuva 23.11.2012 16:57 Kimmo T. Lumirae  
  Niin minäkin :o}
kuva 22.11.2012 18:30 Kimmo T. Lumirae  
  Ja Wuppertalin Langenin järjestelmän riippurata ei ole ihan ainutkertainen. Hieman samantapaisia on pari lyhyttä pätkää muuallakin.
kuva 22.11.2012 18:26 Kimmo T. Lumirae  
  Nyt meinasi tulla läpiä päähän. Pidän tiukasti kiinni harrastajalisenssistäni korjaamalla välittömästi pyhät puheeni: siis ei ylösalaisen U:n muotoinen, vaan kummallakin pyörällä on oma ripustusputkensa, joka on yläpäästään laakeroitu, aivan kuten kuvastakin tarkasti katsoen näkyy.

Talgo Pendular (kallistuva Talgo) -järjestelmän toiminta: http://www.aecientificos.es/empresas/aecientificos/talgo/Figura4gran.jpg (kuinka ollakaan, siinä on se sama karusellivertaus :o} ) ja http://www.aecientificos.es/empresas/aecientificos/talgo/Figura5gran.jpg

Wuppertalin riippurata kallistuu vain yhden, vaunujen yläpuolella olevan, kiskon ja pyörän muodostaman ripustuspisteen varassa: http://en.wikipedia.org/wiki/Wuppertal_Schwebebahn
kuva 22.11.2012 18:12 Kimmo T. Lumirae  
  Eipä taida.
kuva 22.11.2012 16:54 Kimmo T. Lumirae  
  Kuvassa muuten näkyy myös Talgon passiivinen kallistusjärjestelmä, jonka muodostavat nuo mustat putkimaiset rakenteet, jotka ovat osa pyöränripustusta. Pyörät on siis kiinnitetty tällaiseen ylösalaiseen U-muotoiseen rakenteeseen, joka on laakeroitu vaunuun varsin korkealle, ja antaa vaunun alareunan heilahtaa kaarteissa hieman samaan tapaan kuin keinu perinteisessä tivolikarusellissa eli keskipakoisvoiman ansiosta. Kallistuskulma on muistaakseni enimmillään kolme astetta; vertaa aktiivijärjestelmien 8...9 asteeseen. Wuppertalin, maailmassa ainutlaatuinen, Langenin-järjestelmän riippurata muuten kallistuu samalla tavalla passiivisesti.
kuva 22.11.2012 16:47 Kimmo T. Lumirae  
  Tosiaankin. Jäin niin ihalemaan tuota Saludoa etten kiinnittänyt mitään huomiota mainitsemaasi mallumainokseen. Se on näistä helpoin toteuttaa...
kuva 22.11.2012 16:41 Kimmo T. Lumirae  
  Aiemmin mainitsemassani mainosfilmissä "Tulevaisuus raiteille" (kirjoitinko viimeksi väärin, voi olla) näkyy muotoilija Hannu Kähönen työssään luonnostelemassa värityksiä tuleviin juniin. Nyt menee muistelojen arvailuksi mutta olisikohan ollut niin, että eri junatyypeillä olisi ollut erilaiset värit; valkoiselle pohjalle pikajunat sinisiä, nopeat junat punaisia ja lähijunat vihreitä, voi olla. Muistelen myös, että tällöin Cargon vaunusto päätettiin maalata tummansiniseen väriin, joka on vihreälle kaudelle saakka ollutkin ainakin uushankintojen väri.

Jostain syystä tämä sinänsä loogiselta kuulostava ajatusmaailma haudattiin, ja päätettiin ottaa henkilöliikenteen väreiksi punainen ja valkoinen, jostain käsittämättömästä syystä kuitenkin niin, että oikeastaan joka kalustotyypillä on erilainen maalauskaavio; lopputuloshan oli yhtenäisen sijaan varsin kirjava, kuten vieläkin on nähtävissä.

Muuten olen sitä mieltä, että tuo Kähösen suunnittelema lähijuna on todella levottoman näköinen, siinä on valkoista, mustaa (no hyvä on, tummanharmaata sitten), keltaista ja vihreää, on pysty-, vino- ja vaakakuviota ja vaikka mitä. Levottoman värimaailman kruunasi lipunmyynti/ei lipunmyyntiä -kyltit, jotka olivat sininen ja punainen https://vaunut.org/kuva/32949
kuva 21.11.2012 22:38 Kimmo T. Lumirae  
  Aivan! Kiitos PPP. Kyllä nuo kylkimainokset himottavat: Huruun "Nortti on täyttä tupakkaa" ja Porkkanaan sopisi sitten tämä.
kuva 21.11.2012 22:34 Kimmo T. Lumirae  
  Kähösen monumentti. Asiasta just juteltiin jonkun kuvakommentin yhteydessä.
kuva 21.11.2012 21:22 Kimmo T. Lumirae  
  Onko tuosta mainoksesta (sen alkuosasta) parempaa kuvaa, lähinnä kiinnostaisi, miten E-myymälästä oli ladottu, käytettiinkö siinä E-liikkeen merkkiä vai pelkkää kirjainta. Muistaako kukaan? Nimimerkillä "Porkkanan rakentaja" :o}
kuva 21.11.2012 17:12 Kimmo T. Lumirae  
  Eikö tuollainen homma kävisi, Hessu, ikään kuin vanhasta muistista? :o}
kuva 21.11.2012 17:05 Kimmo T. Lumirae  
  Tampereen Risteysasema oli Hämeenpuiston luoteisosalla. Risteysaseman toimintaa hieman erilaisissa raameissa jatkaa Hämeenpuistoon rajautuvassa Satakunnankadun korttelissa sijaitseva Skandinavian Model Shop Oy (en tiedä mitä kieltä tuo on). Osoite on Satakunnankatu 31.
kuva 20.11.2012 18:38 Kimmo T. Lumirae  
  Tosiaan silloisen kielenkäytön mukaan Pasilan, eikä niinkään Hesan miehillä, oli varmasti Hr 13 -pätevyyksiä ainakin osalla kavereita.

Jos Hr 13 ajot Tampereella rajoittuivat vastaanotto- yms. koeajoihin, niitä ajoivat paljon silloiset matkaneuvojat eli nykyiset vetopalveluasiantuntijat eli vep:it. Matkaneuvoja/vep on eräänlainen kuljettajien käyttötekninen esimies, joka pyrkii pitämään huolta, että ajotekniikka on kohdillaan, ja että kuljettajien (ja aiemmin myös koneapulaisten) välittömästi työssä tarvittavat kaikki työkalut, kuten oppimateriaali ja muut asiakirjat, ovat ajan tasalla jne. Matkaneuvoja/vep myös myönsi mainitut ajokortit eli hyväksyi tyyppipätevyyden tentin ja ajonäytteen perusteella ja matkaneuvoja oli usein kuljettajana erityisen tärkeissä juhlajunissa tai vastaavissa sekä teknisissä koeajoissa. Vuoden 1980 tietämillä Tampereella matkaneuvojan työhön verrattavaa työtä teki ainakin kolme miestä ja heitä työllistivät erityisesti juuri Dr15 ja vähän myöhemmin Dr16 koeajot.

Eli koeajoista huolimatta siis tavallisilla rivikuljettajilla ei välttämättä eikä tässä tapauksessa luultavasti ollut Hr 13 -pätevyyksiä.
kuva 20.11.2012 16:03 Kimmo T. Lumirae  
  Tuo Datsun 160J mietitytti pitkään mutta taidat olla oikeassa. Oranssi on selvä ykkös-Passat ja hopea on myös mielestäni Renault 9, yksi niistä malleista, joka vain ruostui hiljaa pois.
kuva 20.11.2012 12:22 Kimmo T. Lumirae  
  Olen jo aiemmin pariin otteeseen lausunut toiveenani, että "olivathan luvat kunnossa" -kyselyillä ei mielestäni ole mitään sijaa kuvakommenteissa. Sama voitaneen katsoa pätevän turvaliivien käyttöön. Silloin on mielestäni aihetta puuttua kuvaustilanteeseen kuvakommenteissa, jos kuvasta selvästi näkee, että turvallisia marginaaleja on selvästi alitettu ja tilanne on oikeasti saattanut olla vaarallinen tai näyttää sellaiselta. Mutta siis siksi kommenttini.

Uskon, että kokeneet kuvaajat, jotka näin palstallamme kuviaan julkaisevat, osaavat huolehtia turvallisuudestaan itsestäänselvänä asiana.
<<   >>