3355-160036 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 21.08.2012 15:36 Kimmo T. Lumirae  
  Mm. Sachsenissa DDR:ssä on/oli 750 mm:n ratoja.
kuva 18.08.2012 01:31 Kimmo T. Lumirae  
  Valme on ikivanha ilmaisu paikalle, joka merkitsi valmiutta; vanha aseiden varastointipaikka oli asevalme. Sanasta on johdettu valmeen lisääminen eli valmennus ja valmentautuminen.







(No hyvä on, vitsi, vitsi.)
kuva 14.08.2012 23:32 Kimmo T. Lumirae  
  Saati sitten tällainen 188-senttinen tumppi...Niin ala- kuin yläkertakin lienevät tehty joillekin 190-senttisille..muistaakseni. Ahtaan tuntuinen oli, sano.
kuva 14.08.2012 11:59 Kimmo T. Lumirae  
  Hyvin todennäköisesti. Veturin nokassa näkyy ranskalainen näkemys kaksinajokaapelitöpseleistä, joita varmastikin käytetään myös ohjausvaunutoiminnoissa; kuusi pientä töpseliä rinnakkain.

Kuvasta näkyy selvästi myös, miten tajuttoman matalia nuo ranskalaiset kaksikerrosvaunut ovat.
kuva 10.08.2012 11:59 Kimmo T. Lumirae  
  Kas, kas. Kiitos kiintoisasta lisätiedosta.
kuva 10.08.2012 10:19 Kimmo T. Lumirae  
  Näin oli. Pratt&Whitneyn turbiinimalli oli DC-8 :sta kotoisin. Wikipedia mainitsee Finnjetin huippunopeudeksi peräti 33,5 solmua, mutta ei perustele, mistä tuo arvo on lähtöisin. Siinä lienee pari solmua liikaa.

Tuo laskemani ominaiskulutus on ihan kelvollinen, mutta ongelmahan oli kulutus nimenomaan osatehoilla.

Runkojen mallintaminen on kehittynyt ratkaisevasti, liekö tietokonesimulointien ansiota.
kuva 09.08.2012 23:37 Kimmo T. Lumirae  
  (OT jatkuu edelleen) : Muistaakseni tuossa on 30 mm madallettu, jäykkä alusta. En ole kyllä varmistanut asiaa mistään. En ajele mutkateitä kauhean kovaa, joten ei ole tullut verrattua tuohon vaparikoneiseenkaan.

Ja joo, automaattiloota on tuon mallin Akilleen kantapää, jonka johdosta lastutus ei tule kysymykseenkään. Toisaalta, mihin tarvitaan 290 hv:aa, ellei 225 hv:lla ehdi? :o}
kuva 09.08.2012 21:12 Kimmo T. Lumirae  
  Kertoivat Finnjetin infotilaisuudessa muistaakseni, että kuutio (1000 litraa) polttoainetta riittää kolmen minuutin ajoon.

Siitä tulee muuten 200 g / hvh, jos polttoaineen painoksi oletetaan 750 grammaa litralle. Ihan vertailukelpoinen luku dieselmoottoreihin; 1960-luvun veturimoottorit syövät 170-180 g / hvh.
kuva 09.08.2012 16:13 Kimmo T. Lumirae  
  Mun T5 autom. vie jokseenkin tuon verran kans, ajettu 280000. Ja käytän E5 bensaa syystä, että sitä menee aavistuksen vähemmän ja vain sillä saadaan se ihan täysi teho. T5 toki huolii ongelmitta E10:kin.
kuva 09.08.2012 11:35 Kimmo T. Lumirae  
  (Rautatie-OT jatkuu:) Olen Oskarin kanssa samoilla linjoilla, myös siinä, että se on jokaisen oma valinta. Jonkun on ostettava uutena ne Mersut ja Volvot; oma Volvoni maksaa uutena 55000 euroa kappaleelta (niitä on pihassa kaksi), eikä tulisi pieneen mieleenikään, että sijoittaisin joskus elämässäni tuollaisen summan autoon.

Ja mitä ekoiluun tulee; Tuulilasin pienempien keskikoon autojen testissä Kian Ceed söi jotain yhdeksän litran pintaan menovettä eikä sitä siitä haukuttu lyttyyn; oma Volvo 850 2.5 170 hv automaatti syö maantiellä 7-8 litraan ja taajamassa noin 9. Ahdettu versio haukkaa, kumma kyllä, hieman enemmän. Mutta siis ero nykyautoihin on huomattavan pieni.

Hyvällä ystävälläni on kuvan mukainen Golf 1.4 kaksoisahdetulla moottorilla, 160 hv ja järkyttävästi vääntöä 1000 kierroksesta alkaen. Ja kulutus sekataajama-ajossa 6,1 litraa bensaa! Että toki kehitys kehittyy.
kuva 08.08.2012 16:11 Kimmo T. Lumirae  
  Ranskassa on monia asemia, joiden nimi on selvästi "Sortie", noin niin kuin junan ikkunasta katsottuna.
kuva 08.08.2012 15:04 Kimmo T. Lumirae  
  Muistan Finnjetin kohdalla mainitun, että alus piti olla nimenomaan pitkä ja kapea tavoitenopeuden saavuttamiseksi, ja siksi Jet olikin noin metreissä 200 pitkä ja noin 20 leveä, verrattuna esim. juuri Tallinkin Stariin, joka on 186 pitkä ja melkein 28 leveä. Superstar on vielä yhdeksäisen metriä lyhyempi. Finnjetin konetehohan oli 55 MW ja huippunopeus yli 30 solmua.

Hienoja aluksia kaikki mainitut joskaan eivät keskenään yhteismitallisia.
kuva 07.08.2012 17:25 Kimmo T. Lumirae  
  OT: Tallinkin Shuttlet (eivät sisaraluksia keskenään) sisältävät jokseenkin samantehoisen koneiston, vaikka ovat noin 100 metriä lyhyempiä. Huippunopeus näillä on 27 solmua ja risat.
kuva 05.08.2012 21:02 Kimmo T. Lumirae  
  Jokaisen kansanedustajan velvollisuus näinä ankeina aikoina on ehdottaa oikorataa siihen kuntaan. josta hänet on eduskuntaan valittu. Jäämmekin odottamaan Helsingin-Keravan ja Toijalan-Tampereen oikoratoja.
kuva 01.08.2012 13:53 Kimmo T. Lumirae  
  Eiköhän se sitä ole.
kuva 31.07.2012 22:28 Kimmo T. Lumirae  
  Erittäin kaunis otos. Kuvasta näkyy hyvin, miten ongelmallista on löytää Lätän "oikea" värisavy; liitevaunun vaalea väri on harmahtavan kerman värinen, varmaan hyvin lähelle Museon pienoismallimaalisarjassa julkaistua väriä, moottorivaunujen vaaleanharmaan sijaan, joka näyttää kuitenkin silmään tutummalta. Samoin sinistä näyttäisi olevan eri museoyksilöissäkin eri sävyjä.
kuva 31.07.2012 12:55 Kimmo T. Lumirae  
  Akselipainorajaa muutettiin 1959 tienoissa, kun 56-tonninen Vr 11 (akselipaino 14 t) muuttui jatkotilaussarjoissa 60-tonniseksi Vv 15:ksi (akselipaino 15 t).

Sv 12 painoi alun perin virallisesti kai 60 tonnia (akselipaino 15 t) ja Sr 12 66 tonnia (akselipaino 16,5 t). Myöhemmät versiot painavat kuitenkin 62-63 tonnia ja kuuluvat v-sarjaan (akselipaino 15,5...15,8 t).

Eli raskaaksi akselipainoksi laskettiin alun perin 14 t mutta myöhemmin arvo nostettiin 16 tonniin.
kuva 30.07.2012 18:29 Kimmo T. Lumirae  
  1044 ja 1144 tuskin ovat tietokoneohjattuja. Mutta elektroniikkaa niissä on kaappikaupalla ja jonkinlainen sarja- tai rinnakkaisväylästö niiden välistä toimintaa monikäytössä ohjaa. Tietysti tosiaan tuo muutos 1144:ksi on saattanut lisätä oleellisesti tietokonesysteemien käyttöä ko. veturissa.

Mutta tuosta duosta: kitkapainon lisääntyminen on OK, mutta tehon lisääminen sen kautta, että raahattaisiin mukana dieselsähköveturia ja jouduttaisiin vielä vaihtamaan erittäin isokokoinen ja painava muuntaja vielä isompaan...uuhh. Järkevämpää olisi käyttää kahta sähköveturia.

Mutta uskon silti ymmärtäväni perimmäisen pointtisi. Jos jatkojalostetaan ideaasi hieman, ja otetaan taajuusmuuttajakäyttöiset (6000 kW, 80 t) sähköveturi ja (1800 kW, 80 t) dieselveturi, joiden kummankin välipiirin jännite on sama, esim. 3000 V DC, niitä voidaan käyttää rajoituksetta erillään, jolloin kummankin vetovoima on noin 300 kN. Mutta esittämättässäsi ideassa veturit voitaisiin kytkeä keskenään myös monikäyttöön, ja ajettaessa langan alla veturin teho olisi 6000 kW (sähköveturi syöttäisi dieselveturin välipiiriä) ja vetovoima 600 kN, ja vastaavasti langattomalla yksikön teho olisi 1800 kW ja vetovoima edelleen 600 kN dieselgeneraattorin syöttäessä sähköveturin välipiiriä.

Käytännön junanajotilanteessa junaa ei tarvitsisi pienentää ajolangan loppuessa, vauhti vain hiipuisi nousuissa ja kiihtyvyys laiskistuisi melko tavalla. Edelleen, tällaisella yksiköllä voitaisiin esim. hakea puujuna sivuradalta, vetää se teollisuuspaikkakunnalle ja viedä edelleen sellutehtaalle vaihtamatta veturia välillä lainkaan.
kuva 02.07.2012 21:22 Kimmo T. Lumirae  
  Kyseessä on peräti maailman ensimmäiset matalataajuussähköveturit. Murnau-Oberammergau sähköistettiin 1904 ja veturi 1 otettiin käyttöön 1905. Samana vuonna Sveitsissä aloitettiin protoluonteinen kokeilu Seebach-Wettingen, josta sveitsiläisten mielestä matalataajuussähköistys on saanut alkunsa. Tämä oli kuitenkin kokeilua erilaisilla vetureilla, siinä missä nämä LAG:in sähköveturit jäivät suoraan pysyvään käyttöön.
kuva 30.06.2012 22:57 Kimmo T. Lumirae  
  Junasuorittajan (entisen junanlähettäjän) varsinaisesta työstä ei ole tämän kuvan yhteydessä puhuttu vielä lainkaan. Varsinainen työ on junaliikenteen turvaaminen omalle asemalla ja sieltä poispäin.

Junasuorittaja hoiti siis omalta asemaltaan eri suuntiin lähtevien rataosien junaliikennettä sopimalla aina seuraavan junasuorittajan kanssa junan kulusta. Lisäksi junasuorittaja pienemmillä asemilla hoiti myös aseman sisäisen liikenteen ja jakoi aseman raiteet junien ja vaihtotyöyksiköiden yms. käyttöön turvaamalla kulkutien kulloinkin sopivalle raiteelle.

Työ kävi suunnilleen näin: olkoon tarkasteltava asema nimeltään B ja se on keskellä rataosaa A-B-C. A:n junasuorittaja soittaa B:lle: "Tulisi pikajuna 92 aikanaan. " B vastaa: "Rata selvä pikajunalle 92, laita tulemaan." Nämä keskustelut merkittiin junapäiväkirjaan. Sitten B soittaa C:lle: "Tulisi pikajuna 92, tulee kuulema ajassaan" C vastaa: "Joo, tänne vain 92 , rata on selvä". A soittaa uudelleen B:lle "92 sivuutti klo 11.33" ja B kuittaa. Pikajunan lähestyessä B:n junasuorittaja turvaa kulkutien B:n läpi kääntämällä vaihteet vapaata raidetta pitkin ja asettamalla turvalaitteiden avulla tulo- ja lähtöopastimet aja-asentoon. Ennen vuotta 198x hän meni ulos pikajunan saapuessa ja näytti sille "ohikulku sallittu" -opastetta käsiopasteena ja tarkasti junan loppuopasteista, että juna oli kokonainen. Pikajunan sivuutettua B soitti A:lle "Pikajuna 92 saapui klo 11.45, rata on vapaa", ja C:lle: "Pikajuna 92 sivuutti klo 11.45, tulossa on." Lopuksi C soitti takaisin ja ilmoitti "Pikajuna saapui klo 12.10, rata on vapaa". Näin saatiin yksi juna A:sta C:hen.

Joillakin asemilla junasuorittaja käytti kampiasetinlaitetta, joillakin releasetinlaitetta, kuten kuvassa. Joillakin asemilla vaihdemiehet käänsivät vaihteet ja yhteys heihin hoitui puhelimitse. Vielä isommilla asemilla oli erikseen miehitetty asetinlaite tai useampia, ja junasuorittaja käytti heitä junakulkuteiden turvaamiseen. Asetinlaitteet saattoivat turvata aseman sisäisiä kulkuteitä ilman junasuorittajaa esim. vaihtotyön tarpeisiin.

Nykyään esim. Tampereella istuu junasuorittaja, joka saa junien saapumisilmoituksia vieressään istuvilta kauko-ohjaajilta ja sopii heidän kanssaan Tampereeltä lähtevien junien kulusta, ja pyytää junille kulkuteitä edessään istuvalta asetinlaitteen hoitajalta (istumatyöksi on mennyt, sano).

(Termit ja sanamuodot eivät välttämättä ole oikein ja aikakaudesta riippuen käytännöt ovat vaihdelleet. Koko prosessin eri vaihtoehtojen selostamisesta voisi kirjoittaa kirjan, jota emme ehkä aloita tässä).
kuva 30.06.2012 22:35 Kimmo T. Lumirae  
  Jos linja pysyy johdonmukaisena, eipä tule.
kuva 28.06.2012 11:39 Kimmo T. Lumirae  
  Mikä aiheutti hieman oudon siirtymän automaateista puoliautomaatteihin? Tampereellahan oli Scanian automaatteja ja Volvon sekä Sisun (ja Vanajan) puoliautomaatteja ennen Volvo-mahureita, jotka lienevät olleet kaikki automaatteja.
kuva 27.06.2012 03:01 Kimmo T. Lumirae  
  Mulle ei edelleenkään avaudu tuo Haapamäen muiden ratojen sähköistys...

Jyväskylästä Tampereen kautta Poriin on noin 287 kilometriä ja siinä on sähköistetty ja raskaasti kiskotettu rata. Paljonko mahtoi olla Mierontien pituus Haapamäeltä Poriin plus tietenkin Jy-Hpk?

Kauan sitten ei ollut maantieverkkoa, jolla Euroopan suurimmat rekat saisivat ajella. Oli rakennettava rautateitä kuljetusväyliksi, ja kannattavaa oli ajella Euroopan liki kevyimmillä ja pienimmillä vetureilla.
kuva 26.06.2012 11:22 Kimmo T. Lumirae  
  Koska Scania on ollut ahtamisen uranuurtaja, päättelin noinkin modernin koneen olleen aina tyrkyllä ahdettuna versiona. Joten kiitos lisätiedoista.

Missä linja-auton alustamalleissa muuten sitten on tuo ahtamaton V8?
kuva 26.06.2012 11:18 Kimmo T. Lumirae  
  Enpä edelleenkään usko, että "oiko"rataa tarvittaisiin rautatieliikenteen vuoksi.

Miksi ihmeessä muuten muutkin radat Haapamäeltä pitäisi sähköistää?

Muutenkin: Pieksämäki-Kokemäki -väliltä jäi Kajaanin paperitehtaan kuljetus pois, ja tilalle tuli Talvivaaraa. Edelleenkin näille radoille mahtunee lisää tavaraliikennettä ilman, että sitä varten pitäisi kunnostaa koko Jyväskylä-Haapamäki-Parkano-Pori -rata kaikkine päällysrakenteen uusimisineen, siltojen vaihtamisineen ja kauko-ohjauksineen, ts. lue: rata on rakennettava uudelleen. Kannattaako ihan oikeasti?
kuva 25.06.2012 23:15 Kimmo T. Lumirae  
  Ja info taulussa lukee "Juhannus juna". Voi hyvä nen aika :)
kuva 25.06.2012 23:10 Kimmo T. Lumirae  
  Tilasin juuri toisen superzoomin edellisen ollessa aika monta, monta vuotta vanhan. Järkkäriin olisi mennyt 5-10 -kertainen summa rahaa.
kuva 25.06.2012 23:07 Kimmo T. Lumirae  
  Luultavasti. Mahtaako niitä vaparina ollakaan, nimim. "tietämätön"
kuva 17.06.2012 14:03 Kimmo T. Lumirae  
  Olen itse niillä linjoilla, että vain lopputulos ratkaisee. Valokuva on taidetta, joka ilmentää kuvassa näkyvää sen kuvaajan näkemyksen ja keinojen mukaisesti. On täysin toissijaista, millä keinoin lopputulokseen on tultu.

Onko eroa sillä, otetaanko kuva 16 megapikselin pokkarilla, korjataan sen valotusta ja tasoja Photoshopilla, vai otetaanko se monipistemittausta ja loiventavaa ohjelmaa käyttävällä 5,3 megapikselin superzoomilla eli bridgellä? Vai pitääkö hyvään kuvaan olla välttämättä 3000 euroa maksava järkkäri, jolla voi kaikissa tilanteissa ottaa "aitoja ja käsittelemättömiä kuvia"?

Joskus kuulin väheksyttävän erästä valokuvauskilpailuja toistuvasti voittanutta kaveria, kun hän kuulemma lavasti kuvaustilanteita käyttämällä avustajia ohikulkijoina jne. Samoin, voimmeko väheksyä O.Winston Linkiä, joka rahaa ja vaivaa säästämättä raahasi kymmeniä salamalaitejärjestelmiä radan varteen, saadakseen otettua sittemmin maailmankuuluiksi tulleita yökuviaan?

Pitääkö hyvän kuvan olla aito ja spontaani? Mielestäni ei. Hyvä kuva edustaa itse itseään eikä kaipaa selittelyjä.
kuva 17.06.2012 13:29 Kimmo T. Lumirae  
  Raimon kommentti oli sikälikin varsin rakentava, että Raimohan ei suinkaan ottanut kantaa Perttuun ihmisenä eikä kuvaajana eikä puuttunut hänen kuvaustaitoihinsa. Päin vastoin, rivien välistä kajastaa toive saada nähdä Pertun käyttävän taitojaan laajemminkin, jotta pääsisimme töitänsä taas ihailemaan.

Raimo on silti tainnut nähdä pari Sysmäjärven lepikkokuvaa liikaa :D

Toki, annetaan kaikkien lepik...öh, kukkien kukkia.
(Rakentavasti ja pilke silmäkulmassa, K.L.)
kuva 17.06.2012 13:22 Kimmo T. Lumirae  
  On jotenkin lysti kuva.
kuva 16.06.2012 02:24 Kimmo T. Lumirae  
  Jumalation, mikä kuva! Täysin valmista kansikuva-ainesta alan mihin hyvänsä kirjaan.
kuva 14.06.2012 23:49 Kimmo T. Lumirae  
  Näitä muuten maalattiin 12.6.2012 uusiin viherväreihin. Että sinne vain bongaamaan.
kuva 14.06.2012 23:47 Kimmo T. Lumirae  
  Hauskoja muistoja wanhoilta hyviltä ajoilta. Tervetuloa muuten Vorgiin, Harri. Pitkästä aikaa.
kuva 13.06.2012 00:09 Kimmo T. Lumirae  
  Valvontakameroita on ratapihoilla ollut mm. junan kokonaisuuden valvonnassa, juurikin tulovaihteilla, ja järjestelytyötä helpottamassa tai jonkun seisontaraiteen tilannetta näyttämässä. Tästä kyseisestä en osaa sanoa kuitenkaan mitään.

Ja Pasi, väärinkäsitysten välttämiseksi: etenkin vaihtotyöyksikön konduktööriä on joskus sanottu kippariksi, ei niinkään kuljettajaa. (Rakentavasti, -KL :o} )
kuva 12.06.2012 08:27 Kimmo T. Lumirae  
  ..."sosiaalituinkin turrutetut palvelunne"...???
kuva 12.06.2012 08:25 Kimmo T. Lumirae  
  On totta, että Dv12 ei ole täydellinen vaihtoveturi. 26-sarjassa tätä yritettiin parantaa, ilmeisesti käyttämällä parempaa vaihteiston jäähdytystä. Samalla uudistettiin jäähdytyskennojen sijoittelu siirtämällä nokassa olevat kennot nokkakomeron sivuille. Tämän piti parantaa jäähdytystä tilanteessa, jossa ajetaan muuta kuin pitkä nokka edellä yksinäisellä veturilla. Asia huomioitiin myöhemmin myös Dr16 -veturin suunnittelussa.
kuva 11.06.2012 22:47 Kimmo T. Lumirae  
  Käsittääkseni Dv12:n akselipaino on suht tasaisesti sama kaikilla neljällä akselilla, eli kummankin telin kohdalle kohdistuu noin 33 tonnin paino. Eli ihan sama kummalla päällä mällää, jos on mällätääkseen.
kuva 11.06.2012 17:58 Kimmo T. Lumirae  
  Sopisi olla se Pasilan entinen junatoimisto, ristikkosiltojen kupeessa.
kuva 10.06.2012 12:02 Kimmo T. Lumirae  
  Kovin iso kattila ei mahdu mukaan kapearaiteiseen höyryveturiin. Veturista tulee liian korkea ja liian pitkä, juuri verrattuna suhteellisen jyrkkiin kaarteisiin.

Kuvasta huomaa, että höyrykattila on todella iso. Paino jakautuu neljälletoista akselille. Lisäksi nivelrakenne taipuu mainituista kaarteista nätisti.
kuva 10.06.2012 00:57 Kimmo T. Lumirae  
  ...ja muistaakseni myös pääkatkaisijaa. Virroitin on asennettu tuohon konekopan päälle rakennettuun telineeseen, koska hytin katto oli liian korkea virroittimen asentamiseksi sinne.
kuva 09.06.2012 15:31 Kimmo T. Lumirae  
  Kuten Topi uumoilee, asia selittyy Churin rautatiemaantiedolla. Churiin tulee useita rautatielinjoja, mutta yhtä lukuun ottamatta ne ovat kaikki 1000 mm:n kapearaiteisia RhB:n ratoja. Ja sitten tämä ainokainen 1435 mm:nen vie mm. Zürichiin.
kuva 07.06.2012 00:45 Kimmo T. Lumirae  
  Näin olkoon. Siis saksankielisissä maissa jne. (pitäisikö Etelä-Afrikkakin lukea noihin mainitsemiisi mukaan?)
kuva 06.06.2012 19:59 Kimmo T. Lumirae  
  Jos nyt on kyse samasta henkilöstä, niin hän oli läheinen kuljettajakurssitoverini ja poistui joukostamme huomattavan nuorena sairauden uuvuttamana. Jäin kaipaamaan, aina mukava kaveri. Tässä vielä koneapulaisen nimityksellä.
kuva 06.06.2012 19:56 Kimmo T. Lumirae  
  GeraMond -kustantamolla on saksankielinen (?) kirja: Lok 2000, kirj. Hans B Schönborn. Opusta myydään uutena Saksan ebayssa 16 euron hintaan (ei sis postikuluja).

Muita kirjoja en tähän hätään löytänyt. Jotkut rautatielehdet ovat saattaneet julkaista Lok2000-teemanumeron. Niiden löytäminen ja saanti on vaikeampaa.
kuva 06.06.2012 19:48 Kimmo T. Lumirae  
  Bochum-Dahlhausenissa on merkittävän kokoinen veturimuseo entisellä varikolla. En ole käynyt, mutta olen käsittänyt museon olevan hieno ja monipuolinen.

http://www.eisenbahnmuseum-bochum.de/

Ja niille, jotka Bochumin nurkilla käyvät, suosittelen mitä lämpimimmin Bochumin uudessa musiikkitalossa (Starlight-Halle) jo liki 20 vuotta pyörinyttä Andrew Lloyd Webberin musikaaliesitystä Starlight Express. Musikaali on pienoisrautatie/rautatieaiheinen ja esitetään varta vasten rakennetulla kahdeksikon muotoisella areenalla rullaluistimilla! Näin ko. esityksen kesällä 2011 ja en voi kuin suositella jokaiselle alan harrastajalle.
kuva 06.06.2012 15:41 Kimmo T. Lumirae  
  Juu, Topi. Ja kun Luzernissakin eksyy matkamuistokauppaan niin ei jää pienintä epäilystä etteikö sveitsiläisten mielestä juuri Sveitsi olisi käkikellomaa :o}
kuva 06.06.2012 00:08 Kimmo T. Lumirae  
  Käy joskus Sveitsin Interlakenissa, Topi :oD
kuva 06.06.2012 00:06 Kimmo T. Lumirae  
  Teemu, 15 kV 16,7 Hz eli matalataajuusssähköistys on käytössä germaanisissa maissa sekä Skandinavian niemimaan valtioissa.
kuva 04.06.2012 17:02 Kimmo T. Lumirae  
  Joulukorttiainesta.
kuva 02.06.2012 11:15 Kimmo T. Lumirae  
  Mainio juttu, ja mainio sivu, Eljas.
<<   >>