Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 23.10.2011 18:59 Kimmo T. Lumirae  
  OT: (Ei Mozartkaan ollut syntyjään itävaltalainen eikä Hitler saksalainen, mutta yritäs saada tämä selitettyä jollekin itävaltalaiselle :oP )
kuva 23.10.2011 18:56 Kimmo T. Lumirae  
  Topin selitys hyväksytty parempien lähteiden puutteessa. (Ja Topi, Käkikello on mainio nimitys. Käy joskus sveitsiläisessä matkamuistomyymälässä tai kellokaupassa :o} )
kuva 23.10.2011 10:51 Kimmo T. Lumirae  
  Virroittimien nostomekanismissa on laskujousi, joka pakottaa virroittimen ala-asentoon, ja heikompi nostojousi, joka nostaa virroittimen ylös. Kun virroitin halutaan nostaa, puristetaan laskujousi kokoon paineilmalla, ja nostojousi nostaa virroittimen ajolankaan.

Kahdella Käkikellolla ajettaessa veturit nostavat automaattisesti ulommat virroittimet parin teon eli moniajokytkennän teon jälkeen. Käkikellossa voidaan manuaalisesti (konehuoneesta) valita myös muu kuin oletusvirroitin esim. vika- tai vauriotapauksissa.
kuva 20.10.2011 15:26 Kimmo T. Lumirae  
  Veturi on saanut olla esikuvana tehdasvalmisteiselle suomalaiselle pienoisrautatiemallille, joka sinänsähän on äärimmäisen harvinaista (tämän lisäksi vain Sr2:sta on malli). DDR:läinen Espewe on valmistanut tästä muovisen mallin: http://www.espewe-sammlung.de/ESPEWE_Leninmodelle.htm
kuva 20.10.2011 15:08 Kimmo T. Lumirae  
  Hankauspaino tuskin lisääntyy, kun kerran veturissa ei juoksutelejä ole.
kuva 20.10.2011 13:51 Kimmo T. Lumirae  
  Vartiuslainen hampurilainen: venäläinen veturi kahden suomalaisen välissä?
kuva 20.10.2011 13:49 Kimmo T. Lumirae  
  En usko, että oli kohonumeroita. Kohonumerolaatat lienevät Novotsherkasskin tuotantoa, ja tämä veturihan on koottu Novon valmistamasta varaosakorista sekä Hyvinkään konepajalla olleista varaosista. Näissä (3111 ja 3112) vetureissa on jonkun verran enemmän kotimaisia osia kuin Novon kokoamissa Sr1:issä, mm. konehuoneen väliovet, käsijarrun kahva ja varmasti muutamia vähemmän näkyviä.
kuva 20.10.2011 13:37 Kimmo T. Lumirae  
  Ei taida etuteli hiekottaa ja siinä on varmaan osasyy ongelmiin.
kuva 11.10.2011 11:30 Kimmo T. Lumirae  
  Kyseessä on kiskonhiontavaunu, Schienenschleifwagen = SS. Tuossa on muuten kuva "kuormuriratikasta" http://www.erlebnisbahn.at/erben/bilder/tram009g.jpg
kuva 11.10.2011 10:49 Kimmo T. Lumirae  
  Totta kai. Kommenttini oli tarkoitettu vitsiksi.
kuva 10.10.2011 18:16 Kimmo T. Lumirae  
  Olen kyllä tästä asiasta Tuukan kanssa samaa mieltä, koska muistan jonkun sanoneen, että Kisko-Kalle on aika vanha laite :oP
kuva 10.10.2011 15:45 Kimmo T. Lumirae  
  Drahtseilbahn = funikulaari eli vaijerirata. Dresdenissä on muuten toinen, jokseenkin omituinen vaijerirata: toinen koko maailman ainoista Langenin järjestelmän riippuradoista (toinen on Wuppertalin kaupungin sisäistä liikennettä hoitava "riippuratikka"). Dresdenin riippurata on rakennettu jyrkkään rinteeseen ja vaunut ovat vaijerivetoisia.
Kuvasarja:
Kiiltokuvia ja keräilymerkkejä
 
10.10.2011 14:16 Kimmo T. Lumirae  
  Tekisi mieli sanoa hieman kieli poskessa että Jorma on oikeassa...siinä missä ruotsalaiset keräilivät kiiltokuvia ja leikkivät leluilla, me suomalaiset jouduimme piirtämään veturimme itse ja leikkimään käpylehmillä eikä meistä silti tämän hullumpia tullut. Vielä niinkin myöhään kuin noin 1963 isäni kävi veljeni kanssa Tampereelta Haaparannassa ostoksilla. Toki 1950-ja -60 -luvuilla oli jo monenlaista aineellista sälää kaupoissa vaikka miten paljon...ikään kuin airuena tulevasta yltäkylläisyydestä.
kuva 08.10.2011 18:12 Kimmo T. Lumirae  
  Kiitos Antti kannustuksesta, uskon kyllä, että olet oikeassa.
kuva 08.10.2011 10:13 Kimmo T. Lumirae  
  Kerrassaan hienoja!
kuva 08.10.2011 01:01 Kimmo T. Lumirae  
  Nää on ihan mykistäviä...suorastaan pikkuisen masentavia kun ajattelee omia "hyviä" kuviaan.
kuva 08.10.2011 01:00 Kimmo T. Lumirae  
  Ei Tampereella mutta ei tarvitse mennä kuin Jyväskylään tai Poriin niin kuljettajakin ainakin joskus kytkee. Täysin mahdollista Kuopiossakin.
kuva 07.10.2011 10:41 Kimmo T. Lumirae  
  11-sarjalaisissa ajolangasta otettava virta on luokkaa 1100 A mutta jos oletetaan, että tämä 28-sarjan TRAXX pystyy hyödyntämään 3000 V tasavirtaa täyden tehon kehittämiseen, olisi ajolangan virta liki 2000 A ja tämä saattaa olla liikaa yhdelle virroittimelle.
kuva 06.10.2011 17:05 Kimmo T. Lumirae  
  Rengas-kahvin kahvikortit ovat nostalgisuudessaan hienoja.
kuva 06.10.2011 17:03 Kimmo T. Lumirae  
  http://es.wikipedia.org/wiki/Serie_598_de_Renfe
kuva 06.10.2011 17:00 Kimmo T. Lumirae  
  Hyvin vangittu tilanne, mutta kyllä tuossa on jo kastunut kuvaajakin.
kuva 05.10.2011 13:30 Kimmo T. Lumirae  
  Runko jännästi mutkalla, tainnut saada aika tärskyn joskus.
kuva 05.10.2011 08:57 Kimmo T. Lumirae  
  Kappas, en olekaan aiemmin kiinnittänyt huomiota yhdennäköisyyteen: http://www.veturimiesliitto.fi/
kuva 03.10.2011 13:05 Kimmo T. Lumirae  
  Tarkka sanamuoto oli kai "Vaarallisten aineiden ohjekortisto".
Kuvasarja:
MRY:n syysretki 2011
 
30.09.2011 16:07 Kimmo T. Lumirae  
  En täysin ymmärtänyt, Kari; Sr1 :issähän on kaikissa SA3, ja ne kytketään aina muihin kuin SA3-vaunuihin ystävyyssiteellä. Sitäkö tässä tarkoitit?
kuva 30.09.2011 00:31 Kimmo T. Lumirae  
  Sanovat, ettei pidä pyytää deux bierres (tms.) vaan deux demis, joka takaa juuri tätä hanakamaa. Toissakesänä maksoi niin Nizzassa kuin Pariisissakin turistialueilla 9e/tuopponen.
kuva 30.09.2011 00:29 Kimmo T. Lumirae  
  Stadissa(TM) on aina ollut LapinJunien(TM) lähtöajan lähestyessä wanhan kunnon ajan LähdönTunnelmaa(TM).
kuva 29.09.2011 22:51 Kimmo T. Lumirae  
  Pitää paikkansa.
kuva 29.09.2011 22:49 Kimmo T. Lumirae  
  Loistava kuva!
kuva 29.09.2011 18:48 Kimmo T. Lumirae  
  Nohab oli amerikkalaisen GM:n lisenssituote, Euroopan vientimalli, jonka valmistajaksi valikoitui Nohab Ruotsista. Jälkimmäinen ilmeisesti auttoi sovittamaan amerikkalaisveturin eurooppalaisiin mittoihin. Lisää samanmallisia vetureita valmistettiin sekä Belgiaan että Luxemburgiin, mutta nämä eivät ihan tarkasti ottaen ole Nohabeja, koska niitä ei ole tehty Nohabin tehtailla, vaan Nohab vastaavasti myi valmistuslisenssin belgialaiselle AFB:lle, olkoonkin, että malli on täsmälleen sama.
kuva 29.09.2011 18:45 Kimmo T. Lumirae  
  Otsikkotekstistä puuttuukin siis maininta NSB:n Di3b -sarjasta, jotka olivat Suomeen tarkoitetut Nohabit, tai oikeastaan kolme viidestä Suomeen tarkoitetuista. Muut kaksi muutettiin vakio-Nohabeiksi ja myytiin NSB:lle ja nämä kolme myytiin niinikään NSB:lle, jossa ne muodostivat kolmen veturin alasarjan Di3b, numerot 641-643. Näistä siis tuo 643 oli Suomessa vuokralla 1958-59. Valtionrautateiden silloinen pääjohtaja Aalto oli tiedustellut Nohabilta mahdollisuutta toimittaa 40 dieselveturia ja tilannut viiden veturin esisarjan, jotka ovat siis aiemmin mainitsemani. Vorgin kommenteista löytyy lisätietoa käyttämällä hakusanana Nohab-koeveturin Suomessa saamaa tunnusta KDs1.
kuva 29.09.2011 16:50 Kimmo T. Lumirae  
  Pienellä pöyhäisyllä löytyi kuva nykytilanteesta http://commons.wikimedia.org/wiki/File:MGB_Furka_001_039_070_FO_Gm_4_4.jpg. Kävimme tutustumassa veturiin muistaakseni harrastusretkellä -94, jossa pääsimme käymään hytissä ja toteamaan siellä olevan vieläkin suomenkielisen kyltin, joka ilmaisee veturin suurimman sallitun nopeuden. Muistaakseni 1994 veturi oli punaisessa värityksessä.
kuva 28.09.2011 22:32 Kimmo T. Lumirae  
  Harri lienee oikeassa; mihin se ii sieltä lausuttaessa katoaisi? Eli tarkkaan ottaen bönjio (ylle jäi suomentamatta että Ropisto=ent. Rautatieopisto).
kuva 28.09.2011 03:17 Kimmo T. Lumirae  
  Beugniot, lausutaan bönjoo, vaikka sekä ovek että Ropisto opettivat lausumaan bönjöö :o}
kuva 28.09.2011 03:15 Kimmo T. Lumirae  
  Kyllä Niila tämän taitaa, edelleen. Erinomaista.
kuva 25.09.2011 12:53 Kimmo T. Lumirae  
  Mitähän sotia mahdat tarkoittaa? Tämä asemarakennus on rakennettu 1850.
kuva 25.09.2011 12:41 Kimmo T. Lumirae  
  Upea kuva.
kuva 25.09.2011 12:38 Kimmo T. Lumirae  
  Teemu: veturi laitetaan hinauskuntoon niin, että sen omat laitteet ja järjestelmät sammutetaan ja kytketään pois päältä siten, että lopputuloksena on mykkä ja hiljainen veturi, joka voidaan kytkeä junaan ikään kuin vaunuksi ja sitä voidaan näin kuljettaa vaikka toiselle puolen Suomea. Hinauskuntoon laittaminen voi sisältää esim. voimansiirron laittamisen pysyvästi vapaalle, sähköjen sammuttamisen akulta alkaen ja jarrujen sulkemisen niin, etteivät ne vahingossakaan jää laahaamaan kuljetuksen eli hinauksen aikana.
kuva 24.09.2011 16:40 Kimmo T. Lumirae  
  Kone lienee samaa moottoriperhettä Alcon pahamaineisen 244:n korvanneelle 251:lle. Mutta liekö V 12...linjakoneissa Alco käytti alkuun V 16:ta, jonka teho oli luokkaa 1500 kW.
kuva 24.09.2011 16:27 Kimmo T. Lumirae  
  On mallikelpoisesti käsitelty, muuten, Miika, tuo esittämäsi kuva.
kuva 23.09.2011 15:37 Kimmo T. Lumirae  
  Jos muokkaaminen tuo kuvan oman idean tai sanoman paremmin esiin, on se, paitsi ihan OK, niin suorastaan suositeltavaa. Digikamerat muokkaavat kuvaa jo sitä otettaessa ja viimeistään muistikortille tallentaessa, diaskannerit oheisohjelmistoineen muokkaavat skannattua diaa ja niin edelleen. Eikä näistäkään mainita kuvateksteissä mitään. Vanhan valokuvan tekninen, ei sisällöllinen, korjaaminen olkoon kaikin tavoin sallittua.
kuva 21.09.2011 20:01 Kimmo T. Lumirae  
  Kaukaista sveitsiläistä sukua olevat veturit tervehtivät ilahtuneesti toisiaan.
kuva 19.09.2011 13:13 Kimmo T. Lumirae  
  Näinhän asia on, Petri; ratamoottorituulettimet ovat kuljettajan harkinnan mukaan joko puoliteholla (muistaakseni moottorit sarjaankytkettynä) tai täysiteholla (rinnankytkennässä). Ohjeen mukaan toimittaessa ne pidettiin täysiteholla aina, kun veturi liikkuu. Alun perin ajopöydässä oli kaiketi mahdollisuus sammuttaa tuulettimet kokonaan, mutta tämä jossain vaiheessa poistettiin. Ja jäähdyttimen tuuletinhan se on, joka sitä aika kovaa vonkunaa pitää aina välillä. Jäähdyttimen tuulettimen sähkömoottorin teho on 40 kW että on siinä tehoa jos on ääntäkin. (edit: typo)
kuva 18.09.2011 14:34 Kimmo T. Lumirae  
  Topin kommentista saa käsityksen, että muissa vetureissa olisi kunnon WC, jota naiskuljettajatkin voisivat käyttää. Näinhän asia ei ole, vaan missään veturissa ei ole minkäänlaista vessaa. Ja kyllä varmasti joku nykyisistä naiskuljettajista (noin 20 henkilöä) on ainakin museohurun linjalla nähnyt. Tampereella oli tosiaan nainen veturimiestehtävissä noin vv. 1970-1985 (oman arvioni mukaan, ei perustu mihinkään varsinaiseen lähteeseen) mutta menehtyi vaikeaan sairauteen suhteellisen nuorena, alle 50-vuotiaana. Hän työskenteli koneapulaisena alkuun linjavuorossa tai heittosakissa (ja luultavasti harjoitteli Hurunkin ajamista tässä työssään) mutta sittemmin pitkään ratapihapäivystyksessä eikä siirtynyt kuljettajapuolelle koskaan. Hänen jälkeensä kestikin vuoteen 2002, ennen kuin seuraava nainen aloitti veturimiesammatissa.
kuva 17.09.2011 00:30 Kimmo T. Lumirae  
  Tarkoititko Dr13:ta, Raimo? Siinähän on ratamoottoreiden tuuletus kiilahihnoilla päämoottoreista eli tuuletuksen määrä on riippuvainen päämoottoreiden kierrosluvusta.
kuva 14.09.2011 10:48 Kimmo T. Lumirae  
  Laadukasta jälkeä. Maiseman värit ovat kuin suoraan 1950-luvun kansakoulun kuvatauluista, Käkikellon tilalla olisi tietenkin Hv puuvaunuineen.
kuva 14.09.2011 01:10 Kimmo T. Lumirae  
  Karun tyylikästä. Hieno kuva.
kuva 14.09.2011 01:08 Kimmo T. Lumirae  
  On kyllä hieno peli!
kuva 13.09.2011 17:21 Kimmo T. Lumirae  
  Hienoa nostalgiaa!
kuva 13.09.2011 14:47 Kimmo T. Lumirae  
  Yksinajosopimus on astunut voimaan loka-marraskuussa 1994 ja ensimmäiset yksin ajettavat junat liikkuivat hyvin pian tämän jälkeen. On vain vaikea muistaa noita viidentoista vuoden takaisia yksityiskohtia, sori. Mutta yksin niillä ajettiin, ja paljon.
kuva 09.09.2011 21:24 Kimmo T. Lumirae  
  Porkkana ja Warre: epäluotettavaa 1950-luvun tekniikkaa oransseissa kuorissa.