Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
22.02.2011 18:56 | Pasi Utriainen | ||
| Vasta vastoimme vihreällä vastalla, vaikka vastapuoli oli vastaa vastaan, sillä vastalla oli vasta vastottu. Vastaavasti vastainen vasta oli vastaava. Siinäpä vasta vasta! Vastavastaava vastaa vastakin vastasta, jotta vastainen vasta vastaa vastaista vastaa. | ||||
|
19.02.2011 18:43 | Pasi Utriainen | ||
| Mikähän tämän yhden Dv12-veturin 200 km lauantaiajelun tarkoitus on? Mutta onpahan tällä joskus vaunuja mukana. | ||||
|
19.02.2011 18:14 | Pasi Utriainen | ||
| Olisiko Dv12-vetureita jätetty varavetureiksi mm. Pieksämäelle, mikäli muussa kalustossa tapahtuu hyytymisiä ja hinausapua tarvitaan. Tämä on siis villi spekulaatio. | ||||
|
19.02.2011 18:09 | Pasi Utriainen | ||
| Lisätään läheltä liippaavina nykyisistä liikennepaikoista Puhos ja Kitee. Rautateiden aikatauluilla oli aikoinaan suuri merkitys aikavyöhykkeiden syntyyn. Ennen vyöhykeaikoja oli käytössä paikallisajat, mm. Yhdysvalloissa oli n. 50 eri paikallisaikaa 1870-luvun alussa. Näiden sovittelu aikatauluihin oli mahdotonta, joten Yhdysvalloissa 1872 otettiin käyttöön neljä vyöhykeaikaa, jotka erosivat toisistaan täysillä tunneilla. Pian vyöhykeajat levisivät myös Eurooppaan. Suomen rautateillä käytettiin alussa kahta eri paikallisaikaa (Helsinki ja Pietari), jotka poikkesivat toisistaan 20 min. Suomi siirtyi 1.5.1921 viimeisimpien Euroopan maiden joukossa käyttämään vyöhykeaikaa, joka määräytyi 30. itäisen pituuspiirin mukaan. Suomen historiasta puuttuu tämän vuoksi ko. päivän ajanjakso 0.00-0.20, koska klo 0.00 kelloja rukattiin 20 minuuttia eteenpäin Helsingin paikallisajasta vyöhykeaikaan. | ||||
|
18.02.2011 20:45 | Pasi Utriainen | ||
| Ko. pistoa käytettäneen puunkuormausraiteena. Kuvauspäivänä raiteen perukoilla oli vain yksi tyhjä Sp-vaunu. Linkistäsi voi havaita vanhan ratalinjan kulun varsin selvästi, kun vaihtaa sen ilmakuvaksi ja vierittää kuvaa hiukan ylöspäin. | ||||
|
18.02.2011 18:56 | Pasi Utriainen | ||
| Linkin ilmakuvaa en ole aikaisemmin nähnytkään, kiitoksia löydöstä. 1968 oli kunnan suurta kasvuaikaa (väkiluku kasvoi 2608:lla hengellä vuosina 1967-72) mm. Rikkihappo Oy:n tulon myötä. | ||||
|
16.02.2011 20:17 | Pasi Utriainen | ||
| Hienot ja tunnelmalliset näköalat kaupunkiin. Kaunis elokuinen ilta on jo viilenemään ja pimenemään päin. Kaupunkikin hiljenee yöpuulle herätäkseen jälleen seuraavana aamuna... | ||||
|
06.02.2011 18:59 | Pasi Utriainen | ||
| Missähän nämä veturit nyt ovat? Kuinkahan tuollaisten kieroutuneiden veturien hinaus oikein sujuu? | ||||
|
Kuvasarja: Valkovihreä Dv12 2613 ja pari paria konkkia |
04.02.2011 21:25 | Pasi Utriainen | ||
| Hyvä sarja lumisesta Joen kaupungista. Nyt vain odotellaan, milloin saadaan ensimmäinen kuva viherdeevereiden pari- tai kolminvedosta ja kuka sen ottaa. | ||||
|
23.01.2011 19:27 | Pasi Utriainen | ||
| Vaikka omatekoinen kieltomerkki ei päde, tekstillinen lisäkilpi pätee ja on lainvoimainen. Tieliikenneasetuksen kolmas luku ja yhdestoista pykälä: "Jos liikenteen ohjauksessa tarvitaan liikennemerkkiä, jota ei ole tässä asetuksessa vahvistettu, voidaan käyttää suorakaiteen muotoista tekstillistä kilpeä". | ||||
|
23.01.2011 16:52 | Pasi Utriainen | ||
| Tämä on jo antiikkia. Jännä, että toisella akselilla on umpipyörät ja toisella pinnapyörät. Onkohan tuolle mitään selitystä? | ||||
|
23.01.2011 16:37 | Pasi Utriainen | ||
| AIV-liuossäiliövaunuja ovat VR:n historiikin mukaan. Valmistettu 1941-49 yhteensä 31 kpl. Hienoja kuvia vanhoista ja nykymittapuun mukaan niin pienistä vaunuista. | ||||
|
10.01.2011 16:32 | Pasi Utriainen | ||
| Viime aikoina Sellun liikenne on ollutkin vilkasta. Yksi Dv12 sahaa koko päivän Sellun ja Kuopio tavaran väliä, käynee parhaillaan kolme kertaa Sellulla päivän aikana. Ja usein junarungoilla on ollut pituutta ja painoa sekä Dv12:lla kaikki tehot pelissä. | ||||
|
02.01.2011 19:44 | Pasi Utriainen | ||
| Hehheh...edellinen tasoristeys Lapinjärven as: "kohtalaisen turvallinen risteys kapean lankutuksen takia". Ongelmana siis ovatkin liian hyvät odotustasanteet ja leveät lankutukset. | ||||
|
02.01.2011 14:26 | Pasi Utriainen | ||
| Jatkanpa spelukointia... Sv12-sarjaa tilattaessa rataverkko oli sotien vaikutuksesta ajastaan jälkeenjäänyt. Vuonna 1962 rataverkosta vajaa 60 % oli kiskotettu kevyillä K30- tai K33-kiskoilla ja lisäksi oli liikennöintikieltoja raskaan sarjan vetureille. Sv12-sarjaa tilattaessa oli nimenomaan tarkoitus hankkia veturisarja, joka painonsa puolesta olisi sopiva syrjäisten ratojen keveälle kiskotukselle. 25-sarjalle ei siis haluttu antaa r-tunnusta, vaikka paino menikin niukasti rajan yli. 27-sarjalle oli puolestaan "pakko" antaa r-tunnus, koska saman akselipainon (n. 16,5 tn) omaavalla Hr13-sarjalla oli jo ko. tunnus. Alunperinhän myös Hr13-sarjalle tavoiteltiin 15,5 tn akselipainoa, mutta vetureista tulikin ylipainoisia. 1970-luvulle rataverkon kunto oli jo kohentunut huomattavasti, joten 26-sarjaa ei enää katsottu tarpeelliseksi laittaa raskaaseen sarjaan. Myös merkintäuudistus lienee ollut jo tiedossa. | ||||
|
|
01.01.2011 17:02 | Pasi Utriainen | ||
| 70-luvun puoleenväliin tultaessa oli siis tultu tilanteeseen, jossa käsitteet väliraskas ja raskas ovat sekaisin. Vr11 kuului raskaaseen sarjaan esim. Hr12-sarjan kanssa, mutta Sv12J olikin väliraskasta mallia, vaikka akselipaino oli lähes 2 tn suurempi kuin Vr11-veturissa. | ||||
|
|
31.12.2010 20:11 | Pasi Utriainen | ||
| Dv12 2601:n valmistajalaatasta löytyy kuva https://vaunut.org/kuva/38028. 2620 ainakin oli viimeinen, joka valmistui ennen sarjamerkintäuudistusta 1976. Mikähän logiikka näissä väliraskas/raskas -merkinnöissä on ollut? Esim. vuosina 1958-59 valmistui Vr11-sarja ja 1958-61 Vv15-sarja, joka on vaihteistoa lukuunottamatta lähes samanlainen painojenkin suhteen em. Vr11-sarjan kanssa. | ||||
|
27.12.2010 18:51 | Pasi Utriainen | ||
| Hieno ilta-auringon(?) valo tässä... Kuljetuskalusto niin rautatie- ja maantiepuolella on onneksi kehittynyt tuosta ajasta. Ei enää tarvitse repiä noita rättejä kuorman päälle ja kiroilla, että mihinkä -piip- se nyt takertu. Eikä nuo rätit edes kunnon suojaa kuormalle anna. | ||||
|
27.12.2010 18:32 | Pasi Utriainen | ||
| Ratkaisu taitaapi löytyä Höyryä suomalaisilla kiskoilla -kirjan sivulta 137. Mutta lisäinfot saa kertoa asioista enemmän perillä olevat. | ||||
|
22.12.2010 17:19 | Pasi Utriainen | ||
| 2821 oli ajoveturina idästä tullessa, ajo suoraan vaunuletkaan kiinni, siirtyminen 2810:n puikkoihin ja odottelun jälkeen takaisin itää kohti. Kemiran järjestelijä siirtää toisinaan, usein juuri maanantaisin, takaisin Niiralaan lähtevät tyhjät vaunut tehtaalta asemalle. Ilmeisesti Kemiran ratapihalla on sen verran ahdasta, etteivät tulevat vaunut mahdu sinne, jollei lähteviä siirretä ensin pois. | ||||
|
16.12.2010 20:50 | Pasi Utriainen | ||
| Luulenpa, että kasiviisnollassa on Behrin jäähdytin, kuten ainakin Mersuissa ja MANneissa. Samanlaisia mörisijöitä nämä Behriläiset. ;) | ||||
|
|
15.12.2010 19:12 | Pasi Utriainen | ||
| Behr. | ||||
|
13.12.2010 19:32 | Pasi Utriainen | ||
| Kemiralainen oli ainakin kulussa, veturit Dr16 2822 + 2816. Paluujuna odotti kuuden jälkeen lähtöä Siilinjärven asemalla...olisi ollut mahdollisuus kuvata se nätissä kuuramaisemassa. Mutta eipä ollut kamera kauppareissulla mukana, jalusta kyllä oli (ja on vieläkin) takakontissa. | ||||
|
12.12.2010 18:52 | Pasi Utriainen | ||
| Onkohan Tornio-Itäinen edellinen henkilöliikenteelle avattu (2.10.2008) liikennepaikka? | ||||
|
11.12.2010 15:51 | Pasi Utriainen | ||
| Samaa mieltä olen siitä, ettei veturin väritys vaikuta millään tavoin tasoristeysonnettomuuksiin. Keulan huomiovärejä kokeiltiin aikoinaan lätissä ja yhdessä hurussa ja tosiaan kokeiluksi jäi. En tiedä vähenivätkö tasoristeysonnettomuudet millään tavoin, mutta epäilen, koska muu kalusto ei enää saanut huomiovärejä keulaan. Ja mikäli veturissa on valot päällä, ne näkyvät parhaiten olipa väritys minkälainen tahansa. Onnettomuuksiin suurimpia syyllisiä lienevät mm. asenteet, huomion herpaantuminen, arviointivirheet, auringon häikäisy ja järjettömän vaaralliset tasoristeykset (joita ei pitäisi olla olemassakaan). Nämä Robertin mainitsemat led-vilkut voisivat olla kokeilemisen arvoisia, sillä yksi pieni vilkkukin näkyy kauas. Tienhoitoajoneuvoissa ledeistä on pelkästään hyviä kokemuksia (kestävät tärinää, eivät häiritse kuljettajaa eikä vastaantulija sokaistu). | ||||
|
09.12.2010 20:44 | Pasi Utriainen | ||
| Näyttäisi olevan ns. Pandrol-jousikiinnitys, kun betonipölkystä on kyse. Ensi kevään SRHS/HMVY:n kevätretki taitaakin suuntautua Sukevalle tai Konnunsuolle valinnan mukaan (https://vaunut.org/kuva/63100). Kalustona Dr13 2343 + 4*Nom. | ||||
|
06.12.2010 13:24 | Pasi Utriainen | ||
| Hienoa, että jotkut ovat näitä 50 v sitten taltioineet. Ovat nyt arvokkaita kuvia. Vielä kun MaK:in lisäksi löytyisi kuvia Pr2 ja Tr2 -sarjoista linja-ajossa. Nälkä kasvaa syödessä... Vaikka toisaalta "ei makeaa mahan täydeltä". | ||||
|
06.12.2010 13:08 | Pasi Utriainen | ||
| Ahaa, nyt ovat vaihteen vuoksi laittaneet Gbln-t:n seisomaan tuohon. Välillä siinä on ollut Hkb(a). Mikähän lie sitten tarkoitus tuolla yksinäisellä vaunulla? Kiskoista varoittava "havainnevaunu" viereistä tietä varten? | ||||
|
04.12.2010 11:45 | Pasi Utriainen | ||
| Teli-Tuhti odottaa, että joku koossikka lapioisi lumikasan kyytiin. | ||||
|
03.12.2010 19:25 | Pasi Utriainen | ||
| Juantehtaat jalostivat rautaa aina vuodesta 1746 vuoteen 1928 saakka, jolloin myös erilaisten tarve-esineiden (mm. maataloustyökaluja) valmistus päättyi. Kartonkin valmistus aloitettiin vasta vuonna 1913 raudantuotannon hiipumisen myötä. Paroni von Alftan möi tehtaat 1915 Kymin Osakeyhtiölle, joten näiden matkustajavaunujen teko lienee ollut Juantehtaiden konepajan viimeisiä töitä. Sen kummempaa syytä vaunujen valmistukseen en tiedä, mutta olisiko vaunujen teon omana työnä ajateltu olevan kannattavaa. | ||||
|
28.11.2010 21:44 | Pasi Utriainen | ||
| Mietinkin pitkään, että vastaanko kutitteluun, mutta en sitten malttanut olla vetämättä takaisin. Usein se tuntuu sille, että sinne missä itse asuu, ei ikinä saada mitään ja muualle rahaa tuntuu riittävän. | ||||
|
|
28.11.2010 18:52 | Pasi Utriainen | ||
| Joo, hiukan vertaus ontuu. Vt8 välillä Turku-Masku KVL on todellakin samaa luokkaa kaistaa kohden kuin vt5 Päiväranta-Vuorela, mutta ko. välillä ei ole säännöllisesti ongelmia (ja liikennekatkoja) aiheuttavia avattavia siltoja. Suurin pelko vuosien mittaan on ollut mahdollinen suuronnettomuus siltojen pohjoispuolella (mm. Kemiran ja Savon Sellun tehtaat) siltojen jäädessä pystyyn, jolloin Kuopion pohjoispuoli olisi "motissa" eikä sinne saada erikoiskalustoa ajoissa. Lisäksi kiireellisten potilaiden pääsy pohjoisesta KYS:iin olisi hankalaa. Lyhin kiertotie Vehmersalmen kautta on noin 100 km. Mutta ainahan nämä päätökset aiheuttavat polemiikkia (miksi nuo saa, mutta me emme). | ||||
|
27.11.2010 18:30 | Pasi Utriainen | ||
| On upea kuva "kultaiselta 80-luvulta". Tämä kokeiluliikenne Mäntyluotoon 1975 ei sitten ilmeisesti ollut kovin kannattavaa, kun se loppui niin lyhyeen. | ||||
|
23.11.2010 19:34 | Pasi Utriainen | ||
| Nyt rupesi kiinnostamaan mitä siellä kellarissa voisi olla. Asiapapereita, etova haju ainakin, mätiä perunoita, viinaa, muumio... Onkohan kukaan avannut sen ovea vuosikymmeniin, kas siinäpä kysymys. | ||||
|
|
22.11.2010 20:03 | Pasi Utriainen | ||
| Kiitän tiedoista, näiden matkustajavaunujen litterat on hiukan hakusessa. | ||||
|
17.11.2010 19:33 | Pasi Utriainen | ||
| Ok. Siilinjärven-Kemiran turvalaitteiden uudistus on ollut jo tämän vuoden käynnissä ja valmista pitäisi olla syksyllä 2011. Nyt käytössä oleva turvalaitetekniikka on maamme toiseksi vanhinta, jossain Kaakkois-Suomessa on käytössä vielä vanhempaa tekniikkaa. Uudistuksessa myös 1970-luvun releasetinlaitteet korvataan tietokoneasetinlaitteilla, minkä myötä junansuoritus Siilinjärvellä päättyy ensi syksynä ja liikennepaikat kauko-ohjataan Pieksämäeltä käsin. | ||||
|
16.11.2010 19:47 | Pasi Utriainen | ||
| Taannoin oli jossain uutisissa juttua höyrylaivoista ja siinä sivussa lämmittäjistä ja hiilenluojista. Kuulemma parhaita työntekijöitä olivat pienet ja hintelät miehet, atleettityyppiset eivät jaksaneet tehdä raskasta työtä pitkään. | ||||
|
16.11.2010 19:30 | Pasi Utriainen | ||
| Kyllä tässä ylikäytävä (Kuormausalue II) vielä oli. Ja itse asiassa, kun tarkemmin muistelee, kuva on otettu tasurin kohdalta. Edessä siintävät Rentola, Päivölä ja Linnanperä (Suvannonlahden ex-seisakkeen paikka). Mielenkiintoinen ja kiehtova rata tämä olisi resiinalla hurruutella, siis Saarijärveltä pohjoiseen... | ||||
|
15.11.2010 17:44 | Pasi Utriainen | ||
| Merkin saa ohittaa auton lisäksi myös traktorilla, moottoripyörällä ja nelipyörällä (=tieliikennemönkijä). Mutta kevyellä nelipyörällä (=mopomönkijä) käsittääkseni ei. Kielto on siis voimassa ma-pe klo 04.00-09.30. Teksti "junan kulkuaikaan" lienee selvennys sille, miksi kielto on voimassa vain ko. aikavälillä. | ||||
|
|
14.11.2010 19:17 | Pasi Utriainen | ||
| Mielestäni kaikissa tapauksissa ei näin ole ainakaan täälläpäin, mutta en väitä vastaankaan. Voihan huomioni olla väärä. Tässä tapauksessa juna oli jo varmasti ohittanut pääopastimenkin, sillä vihreät paloivat kauan. Ja kuulemani mukaan näissä opastimissa oli juuri sitä häikkää, että vihreät jäivät päälle. | ||||
|
08.11.2010 17:33 | Pasi Utriainen | ||
| Epävirallisuus, kansantajuisuus ja lempinimet kunniaan. Suurelle yleisölle lättä on lättä, eikä Dm7 ja Ukko-Pekka tarkoittaa suurin piirtein kaikkia "isoja" höyryvetureita. Vain virallisissa yhteyksissä on mielestäni suotavinta käyttää oikeita sarjatunnuksia. | ||||
|
30.10.2010 12:17 | Pasi Utriainen | ||
| Joo-o, ei siis mennyt läpi. Sanottakoon sitten näin, että ykkönen on pääraide ja kakkonen + kolmonen ym. ovat sivuraiteita. | ||||
|
|
29.10.2010 17:58 | Pasi Utriainen | ||
| 1-raide on ns. pääraide eli Joensuu-Imatra -suunnat ja lähinnä asemaa oleva 2-raide vie Savonlinnaan. Savonlinnan rata Elisenvaaraan valmistui 1908 ja ratayhteys Joensuuhun kulki tuolloin Sortavalan kautta. Tämä yhteys katkesi 1944 ja uusi yhteys Joensuuhun valmistui 1966, jolloin siitä tuli päärata raidemuutoksineen. Tiedä onko tässä selityksessä järkeä... | ||||
|
24.10.2010 17:12 | Pasi Utriainen | ||
| Muistaakseni 1990 tai -91. | ||||
|
24.10.2010 17:09 | Pasi Utriainen | ||
| On näemmä palattu vanhaan juna-aikaan. Tämä Vet 11578 on kulussa to ja la, paluujunana T4430. Kemiran mömmöt kulkee taas "salaa", eikä niitä ole merkitty käppyröihin. Eli junat T4676 ja T4663. | ||||
|
17.10.2010 17:36 | Pasi Utriainen | ||
| Vajavaisten havaintojeni mukaan lauantaisin tämä taitaa kulkea deevereillä (2 tai 3) ja arkisin Dr16-sarjalaisilla. Varmimmat Dr16-päivät ma ja to. Vai miten on Perttu, sinulla on tästä enemmän havaintoja. Samoin tiedustelisin, minä päivinä tämä on varmimmin ns. kemiralainen? | ||||
|
11.10.2010 19:24 | Pasi Utriainen | ||
| http://www.vr-konserni.fi/fi/index/VRtyonantajana.html | ||||
|
11.10.2010 18:42 | Pasi Utriainen | ||
| Niinpä muuten erottuukin, itse en edes moista ole tajunnut. Kotiseutusokeutta ilmiselvästi. Oikaisu on ilmeisesti otettu käyttöön 1968, jolloin vanhalla linjalla(!) ollut Säyneenjoen seisake lakkautettiin. Vuoden 1967 kartassa on vielä vanha linja käytössä ja seisake tuossa http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=S%C3%A4yneenjoki&srs=EPSG%3A3067&y=6988510&mode=orto&x=537435&lang=fi. | ||||
|
10.10.2010 18:17 | Pasi Utriainen | ||
| Saakohan vetureissa vielä sauhutella vai joutuuko kömyt vetämään ulkopuolella? | ||||
|
04.10.2010 19:32 | Pasi Utriainen | ||
| Uskomattoman jäykkiä säädöksiä näin maallikon näkökulmasta. Mitähän tuo mm. Otavan sataman ja Iisveden kaltaisiin umpiperiin liikennöinti häiritsee? Voisikohan tämän kaltaisille liikennepaikoille liikennöintiin saada jatkossa poikkeuslupia, muutenkin kuin 50 x A4 ja 1000 €/leima. | ||||
|
Kuvasarja: Karjalankosken kapearaidetta koluamassa |
02.10.2010 21:13 | Pasi Utriainen | ||
| Stromsdalin kartonkikone pysähtyi konkurssin myötä 3.12.2008 ja 160 työntekijää sai lopputilin. | ||||