Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
29.05.2021 00:03 | Jukka Viitala | ||
| Onkohan tuo vasemmalle kaartuva raide alkuperäistä Haminan rataa? Jos on, niin vaaleaovisen mökin takaa pitäis löytyä kääntöpöytä tai sen monttu. Uudempi rata erkani puolisen kilsaa etelämpää ja uusin JuHa 1984, Juurikorven eteläpuolelta osana silloista HeLi-rataa, joka olisi oikeasti oikaissut Karjalan radan ja SNTL:n liikenteen rannikolle, mutta Suomen turhin kaupunki painoi senkin suunnitelman peukalollaan Kymijoen pohjaan... Näillä näytöillä Oikoradan jatko-oikaisu Heinola-Mäntyharju ei koskaan toteudu ja pikkuoikaisu Koria-Voikkaa rullattiin kiireesti pois sodan jälkeen, eihän Savon radalle voi mennä suoraan. Mäntyharjun oikaisu ja HeLi palauttaisi Valkealan Karhulan kylän alkuperäiseen tarpeettomuuteensa. YO purkaus liittyy Kaipiaislaiseen sukuni historiaan, Karhula veti pidemmän korren Savonradan linjauksessa ja urputan maailman tappiin tätä vääryyttä, lobbaus meni tosiasioiden edelle. Mäntyharju-Kaipiainen-Kotka tai Hamina olisi ollut maastollisesti halvin reitti. Kateellinen en ole pätkääkään niin kuin kymenlaaksolaiset yleensä |
||||
|
22.05.2021 10:06 | Jukka Viitala | ||
| Mahtuiko vorssan radan laveteille yhtään Gb-vaunua suurempaa? | ||||
|
Kuvasarja: Dr20 toimessaan |
22.05.2021 09:42 | Jukka Viitala | ||
| Koverharin junassa oli 3 isoa lovipyörää ja lopussa 1 pieni. Kuka päästää nuo radan särkijät rajan yli? | ||||
|
22.05.2021 09:37 | Jukka Viitala | ||
| Jotenkin vaan tuo brittityylinen keula ei istu maisemaan. | ||||
|
22.05.2021 09:33 | Jukka Viitala | ||
| Sivumennen todeten, katin kone menis heittämällä Dv12-sarjaan ranskisgrillin tilalle ja pataraudoilla vois ajella 20 v eteenpäin. | ||||
|
|
22.05.2021 09:29 | Jukka Viitala | ||
| Onkos näissä "isoissa" dieseleissä hiukkaskiihdytinpakko vai noudatetaanko niissä jotain poikkeuslakia, kun alla on rautatie? Rautatien ulkopuolisessa elämässä CAT C32, eli tuohon verrattava, on varustettu kaikilla mahdollisilla hilpetööreillä. |
||||
|
22.05.2021 08:16 | Jukka Viitala | ||
| Toijalan veturinvihreä Vr11 olisi pirteä näky, vaikkapa epämuseaalisella Vv15-laatikolla... kuha kulkis eikä lojuisi pilttuussa. | ||||
|
22.05.2021 08:07 | Jukka Viitala | ||
| Mulle tuli lapsuusajan höyryveturikammo mieleen tuosta kuvasta, oli silloin 3-vuotias ja Kouvolassa nuo melusivat ja savu meni silmiin, silloin käytiin junamatkojen jälkeen kirjaimellisesti pesemässä matkapölyt pois saunassa. Veturikuskitkin oli pelottavia, nuohoojan näköisiä, mustissa haalareissaan. Onneksi tuo kammo poistui 80-luvulla, kun ajoin faijan Juurikorpeen katsomaan Tk3:n esitystä parinkympin pakkasessa, höyrypilvistä ja koneen äänistä jäi positiivinen muistijälki. Höyryveturien käry haisi tosi pahalle loppuaikoina, poltettiinko niissä ratapölkkyjä tms kreosoottipuuta? Eipä tuo aikakauden rikkipitoinen kaasuöljykään hyvälle tuoksunut, Dm4 oli kauhea katkutin ja Lättähattukin jätti pysäkille mustia matkustajia, jos jäivät lorvimaan pakoputkien puolelle. |
||||
|
22.05.2021 07:37 | Jukka Viitala | ||
| Hurun kuva on aika korkealla, eli Samin ruttaantuessa Huirusta on varmaan noussut etuteli ilmaan. Ihmeen vähän puskinjälkiä kuvassa, luulis niiden repineen keulaa pahemminkin. | ||||
|
|
22.05.2021 07:26 | Jukka Viitala | ||
| Nokinen katto ei anna kovin hyvää kuvaa riisselin puhtaudesta, mun japsiriisselissä (ilman ureaa Euro6) näkyy vielä 55 tkm ajettuna "tehtaan värit" pakoputkissa. Tuohon kannattais väsätä Dr13 tyyliset jatkoputket puhaltamaan noet loitommalle ja ehkäpä pikku viilaus moottorin säätöihin olis myös paikallaan. | ||||
|
01.05.2021 21:19 | Jukka Viitala | ||
| Ruukkujen tasangon vaunu on muistaakseni Haminan motin Dm4 liitevaunu, joka seisoi vuosikymmenen aseman sivuraiteella. Vaunu oli myös viimeinen Lepikön raiteen kulkija, se työnnettiin erityistä varovaisuutta noudattaen loppusijoituspaikalleen, radasta oli jäljellä suunnilleen kiskot ja naulat. Salpalinjan tukilinjan estekivien kuljetus oli ja on VR:n ja Suomen suurin kuljetusurakka. Yksittäinen kivi painoi 3-5 t eli hiukan reilu kuution jötkäle, kertakuorma silloisille kuorma-autoille. Salpalinjalla ei kannata mittailla yksittäisiä kiviä, niistä on vähintään kolmannes maan alla. Tuki- tai takalinjaan jäi vain muutamia kiviä, poikkeuksena Pyhältö-Lankila -väli, jossa on 300 m estettä. |
||||
|
01.05.2021 20:44 | Jukka Viitala | ||
| Vielä 70-luvulla tavara-asemalle tuli vaunuja, mm varuskuntasairaalalle 60 l pirtua kerran kuussa (kerholle?) sekä Pomona-mehua (lava hajosi usein ja meillä oli kellari sitä pullollaan) että sotilashernekeittoa Jalostajalta (jostain kumman syystä sitäkin oli kellarissa kilon purkeissa hyllyt notkuen) solttuversio oli/on muuten nannaa, siinä on oikeaa kiljuvan pintaa seassa eikä mitään koneellisesti erotettua luumössöä. Veturit ajoivat tasarin laippaurat auki talvisin, mikä tietty sekoitti Haminan hektisen liikenteen joskus jopa kolmen auton joutuessa odottamaan veturin sahaamista raiteelta kolmannelle. |
||||
|
01.05.2021 20:18 | Jukka Viitala | ||
| Visselin vieressä on varmaan vedenpoistoputki nimim S/S Haminan (Ukkopekka) visselin vieressä joskus seissyt silloin melko mustanpuhuva ukkeli. | ||||
|
01.05.2021 20:15 | Jukka Viitala | ||
| Haminan öljysatama löytyi sairaalan ja meren välistä. Öljysatama oli Reutsinkadusta pohjoiseen rantakallion ja meren välisellä tasanteella. Viimeinen käyttäjä oli Esso. Kuva ei ole Haminasta, Saviniemessä oli vain 2 raidetta. |
||||
|
01.05.2021 20:09 | Jukka Viitala | ||
| Haminan sairaalan ja meren välistä. | ||||
|
01.05.2021 20:07 | Jukka Viitala | ||
| Haminan ja stiniemen takana näkyvä niemi on Rampsinkari, joka on rakennettu rimoista. Sen paikalla oli alunperin pari pikkuista karia ja kuvasta vasemmalle jäävä Ristiniemen saha alkoi upottamaan pintarimat niiden ympärille. Rimojen päällä oli parhaimmillaan 3 raidetta, joista itäisimmästä ja läntisimmästä vyörytettiin tukkeja mereen. Cortinan yleisin malli oli 1500, jossa oli 5 runkolaakeria. Ankan onttoaleksinen 3:n rungon 1200 oli ekoissa Consul Cortinoissa, joissa oli aika vinkeän voorttimainen vilkunviiksi. Cortina GT ja Lotus olivat aikansa huipputuotteita, molemmilla näytti ns "Närhen munat" Amazon ja PV sporteille. |
||||
|
01.05.2021 19:52 | Jukka Viitala | ||
| Sotien jälkeen Saviniemessä ja etelämpänä Nuutniemessä toimi vilkkaat sotakorvauslaivojen telakat. Nuutniemeen rakennettiin etelästä päin raiteet, joita olin itse hautaamassa 1983, kun Hailikarin raide tehtiin uuteen paikkaan ja wanha K30-latu haudattiin metrisen penkan alle. On varmaan siellä vieläkin. | ||||
|
01.05.2021 19:21 | Jukka Viitala | ||
| Vasemmalle kaartui Saviniemen öljysataman raide, joka oli jo kuvaa otettaessa pois käytöstä. Suurin osa Haminan sivuraiteista oli kaupungin vastuulla ja tuohon aikaan melko omapäisen mesun hoidossa, faijaa harmitti Nuutniemen raide, jossa Vv13 tipahteli kiskoilta ja ajatti sinne Riston ratamesun katsoessa, ratanaulat paukkui veturin pohjaan kiskojen taipuessa. Todellinen raideleveys oli tasan 1500 mm. Kaupunki levitti raiteen vähin äänin ja maksoi vielä hiljaisemmin parit raidenosturin vuokrat veturien nostoista. | ||||
|
19.03.2021 21:14 | Jukka Viitala | ||
| Reitkallin seisakkeelta kiihdytys kohti Metsäkylää oli huimaa, tuntui, että rata pakeni alta. Rautana K43. Radan loppuaikoina kiskoja katkeili viikottain, se ajettiin kunnolla loppuun. |
||||
|
|
19.03.2021 17:48 | Jukka Viitala | ||
| Dr13 sai varmaan lempinimensä "Kymen Huru" Haminan radan takia, ainoa veturi, jonka kehtasi päästää vaihtelevalle raideleveydelle. Mentiin kerran koko perheellä Hillosta Kouvolaan takaohjaamossa ja koukussa oli kunnolla tavaraa, Huru ei mennyt metriäkään suoraan ja kaikilla naama vihreänä. Tuon jälkeen mentiin Kossilan busseilla Kouvolaan, hallitus puhui faijan korvaan... | ||||
|
19.03.2021 17:36 | Jukka Viitala | ||
| Vempun linja-ajossa joskus mukana olleena voin sanoa, että murina ja keikkuminen nukutti tehokkaasti 12-kesäisen. Nuo kiihtyi paikaltaan aika huikeesti... | ||||
|
15.03.2021 18:14 | Jukka Viitala | ||
| Pölkynvaihtajilla on pitänyt kiirettä, ratapihalla pölkynvaihto on v**tumaisuusluokkaa 10, koska pölkylle pitää kovertaa lähes mittansa verran uraa raiteen viereen ja VR:n soraa ei juurikaan välpätty, eli seassa oli kaiken kokoisia kivenmurikoita. Urakkahinnassa tätä ei oltu juurikaan huomioitu vrt linjalla, jossa pölkky lähti pois sen kuin nykäisi. | ||||
|
06.03.2021 14:34 | Jukka Viitala | ||
| Olisiko aikoinaan ollut ihan mahdoton ajatus viritellä virtakisko Hr 12/13 -vetureille ja välttää kärytys asemilla? | ||||
|
06.03.2021 11:33 | Jukka Viitala | ||
| Oliko kaasupulloille paikka vaunun sisällä vai toisessa päässä (lämmitetyssä) kaapissa? Nestekaasu ei kauaa pihise -20 pakkasessa. | ||||
|
24.02.2021 21:18 | Jukka Viitala | ||
| Korian ent varuskunnan alueella on pari Suur-Suomen alueelta pöllittyä rautatiesiltaa noin kilsa suuntaan etuvasen kuvanottopaikasta. Joki on tästä takavasemmalle aika matala ja kivinen, siellä makaa yksi Mercuryn 50-heppaisen vaihteisto, kun Ruotsissa kasvaneelta pioneerilta meni vaihteet sekaisin ja rykäisi syöksyveneen urku auki pakilla kiville 1985. Pahuksen virtaisa paikka lipitellä venettä kenttälapioilla vastavirtaan kohti kuvan keskellä häämöttävää ponttonirantaa. | ||||
|
|
16.02.2021 20:07 | Jukka Viitala | ||
| Otin Haminasta hatkat 31 v sitten ja muistaakseni kuppila oli silloin vielä ränstymässä. Nykyisin samalla paikalla on uusi kuppila, ilmeisesti uudisrakennus. Loivan Miinan lautasonni oli pitkään tuon STINIEMI-varaston päädyn kohdalla, mutta Miina vei sen Hyrsylään. Varaston päädyn teksti on RISTINIEMI sahan alkuperäisen sijainnin mukaan Haminanlahden itärannalla, näkyy muuten varaston katon yläpuolella aivan kuvan reunassa. Välissä uiskenteleekin puutavaraa hehtaarikaupalla, lahdella oli laajat alueet puomitettuna uittopuulle. | ||||
|
|
16.02.2021 19:55 | Jukka Viitala | ||
| Saviniemen öljysatama toimi ennen sotia, sijaitsi nykyisen sairaalan länsipuolella radan päätepisteessä. Savilahti on matala lahti, jota rata kiertää, Saviniemen ja Haminan aseman välissä. | ||||
|
|
16.02.2021 17:43 | Jukka Viitala | ||
| Joskus 70-luvulla Lepikon "Ruukkujen tasangolle" vietiin metsäveljien asunnoksi vanha puukorinen matkustajavaunu, joka oli kaiketi viimeinen liikennöinti radalla. Vaunusta on täällä jossakin juttua, taisi olla makuuvaunu tai "Haminan motin" liitevaunu. Mulla ei ole mitään muistikuvaa siitä, että siellä olisi ollut vaunuja enää 70-luvun alussa ja kaupunki halusi eroon Satamakadun tasoristeyksestä tieliikenteen vilkastuessa. Toinen pitkään käyttämätön raide oli Saviniemen öljysataman raide, jossa seisotettiin vaunuja vielä 1972, kun menin kouluun ja reviirini laajeni siihen suuntaan kaupungin itälaidalta. | ||||
|
|
16.02.2021 17:31 | Jukka Viitala | ||
| Haminassa oli oma trukkitehdas, Orasvuon konepaja, jonka valmistamia enemmän tai vähemmän traktoriperustaisia OK-trukkeja pörräsi tuossa sahalla ja satamissa riesaksi asti. Konsepti oli hiukan Volvon bokseria muistuttava käännetty traktori alunperin. | ||||
|
|
16.02.2021 17:17 | Jukka Viitala | ||
| Kahvila on Aholainen ja tiilimörskä tullikamari, toimi myös koulutoimistona ja kalasavustamona myöhemmin. Hamina Oy:n takana oli parhaimmillaan 3 raidetta Rampsinkarille, joka oli suurimmaksi osaksi sahan jäterimoista kyhätty niemi. Taustalla uusi Syväsatama ja Hillon vesitorni. | ||||
|
|
16.02.2021 17:11 | Jukka Viitala | ||
| Vasemman reunan 2-värisellä katolla oleva vaja on ilmeisesti osl Ympyrän varasto, joka oli alunperin yksityisradan veturitalli, ellei ole jäänyt juuri kuvan reunan ulkopuolelle, 70-luvulla tuossa Panimokadulla ei muistaakseni ollut kuin yksi vaja. Sen edestä haarautui oikealle Lepikonrannan pistoraide. Vaunut seisovat pistoraiteella, joka päättyi miltei Lepikonrannan raiteeseen. Muuntaja on olemassa vieläkin ja tie tsadiin eli Satamakatu kulki kerrostalorykelmän oikealta puolen vaunuletkan takaa kuvaajan alla olevalle Tervasaaren sillalle, joka on nyt purettu. Uudempi silta on tuossa muuntajan takana. Muuntaja on varmaan saman arkkitehdin käsialaa kuin vanhan sataman tullikamari kuvaajan selän takana. | ||||
|
13.02.2021 10:44 | Jukka Viitala | ||
| Tavallinen rautakanki toimii myös mainiosti, kasteltiin sepelikuormia 80-luvun alussa ja ratakuorma-auton huidellessa muualla ei auttanut kuin jarrut irti ja kanki pyörän alle. Hitaasti, mutta varmasti... | ||||
|
29.01.2021 21:12 | Jukka Viitala | ||
| Mikä oli valtiomme ja saksojen välinen suhde ennen 1991? | ||||
|
22.01.2021 18:37 | Jukka Viitala | ||
| Kuinkahan monta Norttimainos-varianttia noissa on ollut? Mieleenpainuvin oli Nortti on täyttä tupakkaa, mutta tuosta puuttuu ON. Vihreen "menttolinortin" aikaan noissa luki North State... Wanhassa Kutkassa luki, että "Miehet jotka yskivät, tietävät, että Nortti on täyttä tupakkaa" |
||||
|
22.01.2021 18:22 | Jukka Viitala | ||
| 70-luvulla mua motivoitiin Kaipiaisten sukulaisreissuille sillä, että pääsin kiipeilemään vetureissa ja pääsin. Faijalla oli joku ratavaltion yleisavain ja sillä mentiin. Mieleenpainuvaa oli myös junakohtaus saariasemalla, kun ajoviima puski joka suunnasta, sitä ennen olin päässyt maistamaan junan hönkäystä vain Hämeenlinnassa, kun joku EP veti täysillä kolmosraidetta. | ||||
|
22.01.2021 18:11 | Jukka Viitala | ||
| Mikä määritti Mas kuorman? Kuvassa olevissa on korkea kaulus ja varmaan 12,7 motin tilavuus, mutta vaunua oli myös ilman kaulusta jollain 6-7,5 tilavuudella. Meillä oli JuHan junassa erikokoisia sekaisin ja homma vaati hiukan ammattitaitoa, että sai vaunut purkamaan katkeamatonta vanaa. | ||||
|
22.01.2021 17:52 | Jukka Viitala | ||
| Sorastettiin Poitsilan ja Hillon ratapihoja noilla kaatoihmeillä -84. Junassa oli 8 kaatovaunua ja niiden keskellä avovaunu, jossa volkkarin koneella toimiva genu. Pari ekaa keikkaa meni sujuvasti Tka-kuskien opittua oikean ajovauhdin, mutta sen jälkeen volkkari porsi ja vaunuja tunkattiin käsipelillä, mikä johti jumalattomaan sorakasaan korin kallistuspaikalla ja muutaman vaihteen tukkeutumiseen, kun letkaa tuupattiin vauhdilla ja tavaraa tuli loputtomiin. Käsipelillä piti tunkata myös alaspäin, koska nostosylinterissä oli joku letkunrikkoventtiili. Aika pian tuon jälkeen paikalle tuli Mas-letka, jonka sivuränneistä sora valui kuin unelma ja Ttk sai levitettyä sorat. Sen jälkeen kerättiin kuukausi kiviä, kun joku urpo oli tilannut välppäämätöntä soraa ja ratapihalla ei sais olla yli 35 mm kamaa, ettei jarrumiesten nilkat nyrjähdä, kun hyppivät alas. |
||||
|
22.01.2021 17:25 | Jukka Viitala | ||
| Lohjalla poltetaan vieläkin kalkkia, Tytyrissä ja Kirkniemen paperitehtaalla. Jälkimmäisen kivi tuodaan ekologisesti Norjasta. N+1 kertaa Virkkalan ja Inkoon väliä sahanneena olen miettinyt tien linjausta, se on liian suora alueen maantieksi, olisiko Kalkkipetteri painanut peukalonsa karttoihin jatkaakseen kalkkirataa satamaan? Kalkin poltto ei ole oikein myötätuulessa nykyään, kalkkikivestä kolmasosa on hiilidioksidia, eli Paraisten sementtiuunin käyttämästä miljoonasta kalkkikivitonnista 300000 tonnia poistuu savupiipusta polttoaineen hiilidioksidin jatkona. Poltettu kalkki sitoo ajan kanssa hiilidioksidin takaisin, mutta sementissä kalkki osallistuu silikaattireaktioon ja hiilidioksidi jää ilmakehään. Omana maalaisjärjettömänä ajatuksena kysynkin, että miksi betonia ei tehdä kalkkipohjaisella sideaineella sementin sijaan? |
||||
|
22.01.2021 16:55 | Jukka Viitala | ||
| Haminalaisten piti poistua viimeisestä iltajunasta Kyminlinnassa, jos juna oli myöhässä ja mieli teki viimeiseen vilkkaaseen. Aikataulun mukaan juna oli Kotkassa niin, että asemalta ehti just pysäkille ja onnikka ei odotellut. Onneksi Kyminlinnan bussipysäkki oli miltei vastapäätä, jos ylitti radan sakon uhalla. | ||||
|
22.01.2021 16:49 | Jukka Viitala | ||
| Eikös näitä hakasia pitänyt olla 2, jos perässä oli tölkkijuna? Turvallisuuden maksimointia. | ||||
|
22.01.2021 16:42 | Jukka Viitala | ||
| Lada on koriltaan 1300, mistä kielii 4 ilmanottoaukkoa puskurin ja maskin välissä. Kyseistä elintasomallia myytiin meillä myös 1200-koneisena mallinimellä 1200 L. Sivusta katsottuna 1200- ja 1200 L/1300- mallit erotti C-pilarin ilmanpoistoritilästä, jota orkkis-Fiat 124:ssa ei ollut. Perus1200:ssa oli loppuun asti (1979 tjsp) puskurin pystykävyt eikä puskurissa ollut veivin aukon peittävää kumilistaa. | ||||
|
22.01.2021 16:30 | Jukka Viitala | ||
| Kaiteiden liitoksista tulee mieleen lyhenne LVI... | ||||
|
22.01.2021 16:18 | Jukka Viitala | ||
| R8 rellunpippana on ilmeisesti legendaarinen Gordini päätellen matalasta alustasta ja leveästä kylkiraidasta. 404-504 -mallien hyvät ominaisuudet hukkuivat aikoinaan ranskanrapeiden ruosteherkkyyteen, tekniikka oli pomminvarmaa ja kulku mahtavaa, takapenkkiläisiä oli muistettu hiljaisella matoperällä. Maalaisten auto, noita sai jonkun traktorin kylkiäisenä puoli-ilmaiseksi. |
||||
|
08.08.2020 13:19 | Jukka Viitala | ||
| Nilsiän taksit huutavat varmaan hurraata, äkkiä mitattuna Sibelcolta tulee 20 km Tahkolle. | ||||
|
08.08.2020 13:09 | Jukka Viitala | ||
| Olen käsitellyt räjähteitä yli 40 vuotta ja veikkaan, että junavaunullisen TNT:tä posahdettua maassa ei makaa yhtään hengetöntä miestä. | ||||
|
13.06.2020 23:59 | Jukka Viitala | ||
| Kockums/Volvo oli tyyppiä 565, myytiin Tornion OKTO:lle kuonan ajoon, saattaapi olla vieläkin hengissä. Tasamaalla tuommoinen kestää ikuisuuden, mutta avolouhoksen mäissä se ei ollut ihan kotonaan, Paraisilla ajetaan kuorma päällä myös alamäkeen ja etuakselisto sekä vaihdelaatikko on kovilla. Myöhemmistä Euclid R36:sta (Volvo 540 automaattilootalla ja Volvon 16-litraisella) katkesi olkatappeja ja etuvanteet halkeilivat päästäen rengaspaineet taivaalle. Onneksi ei sattunut mitään vakavaa, mutta Volvouskovaisuus katosi ja tilalle tuli Komatsut. Mulla oli hengenlähtö lähellä Kemissä 1990 Volvo 540:n takia, imin norttia läjärille johtavan tien varressa ja kuormattu 540 vaihtoi kohdalla pientä silmään, kardaani räjähti ja ilmatila oli täynnään puolalaista patarautaa... ajoneuvos lähti kuin annikkitähti tulosuuntaansa ja rumpujarruissa oli sen verran pitoa, että sai oksennettua kuormansa taakseen, etupyörät kävivät tosi korkealla ja kuskilta naksahti jotain selästä, löi ensin päänsä kattoon lakikorkeudessa ja alastulovaiheessa Bremseyn jakkaran jousitus levisi. Ajettiin sitten ikkunattomalla Patrolilla portille ambulanssia vartoomaan, mä en saanut kuin naarmuja, mutta työpatrolista hajos sivulasit. Volvoissa oli suunnitteluvirhe, kardaani oli liian heikko ja jälkikäteen huomattiin kaikissa pulttien löystyneen. Pillarissa loota oli perässä kiinni ja keppi pyöri moottorin nopeudella, niissä ei ollut mitään murheita jos nyt irtoavia pyöriä ei lasketa... Jottei tämä mene ihan kumipyörille, niin kerron Paraisilla olevan ainakin saariston leveäraiteisimman rautatien, luokkaa 50 m. Sementtitehtaan homogenisointihallin kauhapyörähässäkän alla. |
||||
|
|
30.05.2020 14:30 | Jukka Viitala | ||
| Parainen oli aikoinaan 2-tahtidieselien Mekka, kaivoksessa oli 6 kpl Euclid R-50:stä. joissa oli 16V-71 Detroitit ja sokerina pohjalla maailman ainoa Volvo 62 t (2 tehty mutta toinen säilytti Kockums-nimen), jossa oli tuplaturbo 16V-71, paljon savua ja melua lähes tyhjästä. Kiviautot yöpyivät isossa luolassa ilmaletkun päässä ja ne kiekaistiin paineilmastartilla tulille, äänimaailma oli uskomaton, savun määrästä puhumattakaan... 16V-71 oli koottu kahdesta V8-koneesta pulttaamalla ne peräkkäin. Teeman ollessa MÄNTÄ, Detroiteissa oli männänrenkaat männän molemmissa päissä estämässä huuhteluilman pakoa kampikammioon ja männäntapin päädyissä oli sokeat laipat. Ongelmana oli sangen kuivina käyvät puristuspuolen männänrenkaat, jenkkilöpöissä oli palamattomia aineksia, mutta meillä löpö oli liian hyvää, joten moottorit "vuotivat" öljyä imuilmaan blowerin kautta. Aikalaisiinsa verrattuna Detroit oli tehokas, vapari kehitti 550-650 heppaa 19 litran tilavuudesta ja turbo 200 enemmän, CATin vastaava nelitahtikone oli tilavuudeltaan 27 litraa ja lähes tonnin painavampi. Kestävyys oli toki suhteessa, Detroitin mekaaniset pumppusuuttimet vaativat jatkuvaa tarkkailua ja niiden käyttövivusto kului ajan myötä. |
||||
|
|
30.05.2020 13:39 | Jukka Viitala | ||
| Vesipesurit oli erseestä kylmässä, meillä kone oli ei-aktiivisessa remppakäytössä putsaamassa maanalaisen murskan teitä ja kuilujen välitasoja, eli sillä ajettiin pääasiassa persus edellä ja höyrypilvi oli käsittämätön nollakelillä -> pytty pois ja katit tilalle. Paraisilla oli wanha asevelisopimus poliisin kanssa työkoneiden käytöstä yleisillä teillä, korjaamo oli kaukana kaivoksesta ja oli aikasen messevää vetää Torolla suorin putkin corollakansan sekaan... korjaamon lähellä oli kaffepaikka joten asiaa tuli usein. |
||||
|
|
30.05.2020 13:34 | Jukka Viitala | ||
| Wankku oli Paraisilla, tuhlasin 15 vuotta nuoruudestani siellä. ST-5:a oli alkujaan 2 ja varmaan tänäkin pänä siellä on PT-8, eli personal transporter, joka on aika magee vinotunneleissa. Hommattiin 2000-luvun alussa Toro 400 Vammalan Stormista, tuo 1992 nuorukainen oli kuin hotelli vrt Wagner, ilmastointi ja kaikki. Torosta piti tottakai ottaa vesipesuri veke ja pultattiin katit molpuol pakosarjoihin, V10 pitää ihunaa laulua lämä pohjassa suorilla putkilla 1,5 m sininen liekki perässään... | ||||
|
|
30.05.2020 13:18 | Jukka Viitala | ||
| Wanhoissa ilmaDeutzeissa oli vaihtoehtona suorasuihku tai esikammio, jälkimmäisissä oli tehoa noin puolet edellisistä, mutta erittäin puhtaat pakokaasut kiitos huimasti pyörteilevän esikammion, pakoputket oli kuin tehtaan jäljiltä verrattuna muihin nokivasaroihin. Mulle siunaantui Wagner ST5-A kaivoskuormaaja mallia 1971, jossa oli kammiokone ja pikku mutakylvyn seurauksena 3 mäntää poistui pakosarjoihin... (oli pikku operaatio ajaa värkki ylös, kaadoin 40 l moottoriöljyä 2 km matkalla, kun veivit olivat tulleet lohkon läpi ja savua tuli hiukan... lopussa oli enää 2 pyttyä tulilla) vaihtokoneeksi löytyi VR:llä palvellut kammiokone, siis miksi maan päällä esikammio? Suorasuihkussa olis ollut 270 heppaa mutta poloisessa 130, tilavuutta n 20 l tyyppi muistaakseni F8-714 tjsp V8 mallinen ja Deutzit olivat legendaarisia kaivoskoneita, niihin tuli katit vasta 90-luvulla. Volvon sinikatkukoneen vein kerran maan alle ja se kerta riitti... Oliko tuo V8 Veto-Jussissa vai jossain toppakoneessa? Ostin sen Hämeen Dieselistä, 3000 tuntia palvelleena, VR vaihtoi silloin koneet ajoissa. Wagnerissa se palveli vielä 10 vuotta, kunnes wanhus hyllytettiin uudemman Toron tieltä eikä syyttä, hytin etuseinä oli Allisonin puoliautomaatti, siis ohjaamossa istutaan laitteen vasemmalla puolen takalinkun puolella poikittain ja tuo loota muuttui 90-asteiseksi parissa tunnissa, silmissä pyöri mielikuvat syliin räjähtäneistä vaihdelaatikoista... https://www.youtube.com/watch?v=WpO3D8W_E-c taitaapi olla tuollainen |
||||
|
|
30.05.2020 10:50 | Jukka Viitala | ||
| Mikä oli tuon lipan tarkoitus? Suojasiko se venttiilejä vai paransiko pyörteitä? Vähän kuin mäntään rakennettu esikammio. Kokeiltiinko noissa koskaan mäntiä ilman lippaa? | ||||