1084-39940 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 04.09.2012 00:28 [Tunnus poistettu]  
  Aikanaan 1960-luvulla tässäkin Hv:tä kuvanneena silta näytti kyllä aika toisenlaiselta. Pohjan sillathan uusittiin 1970-luvun alussa. Niinä neljänä kertana, kun satuin kuvaamaan Tammisaaressa Hv:tä niin se lähti, varsinkin ollessaan myöhässä, aika railakkaasti kiihdyttämään asemalta. Sillat ylitettiin veto päällä poistoiskujen noustessa korkealle. Autolla seuraaminen vaati silloinkin nopeaa ajoa. Tässähän maantieliikenne oli sallittua vain yhteen suuntaan kerrallaan. Siinä sitten Mersu taksin perässä kupat.... anteeksi odotettiin, kun Hv ylittää kuusivaunuisen junan kanssa korsteeni papattaen sillat matkatessaan Hangon suuntaan. Ei sitä muuten enää muistaisi, mutta kaitafilmit muistuttavat sopivasti noista hankaluuksista. Hankoon menevä tie oli mutkainen. Kun jäit jonkun hitaan perään niin aikaa tuhraantui. Tasoitusta sai, kun Lappohjan junanlähettäjä seisotti veturimiesten mukaan ainakin Hv- vetoista H 249:ää säännöllisesti yli aikatauluun merkityn ajan.
kuva 03.09.2012 23:54 [Tunnus poistettu]  
  No mutta tässähän on yrityksen makua kuvata höyryvetoista junaa linjalla!!!. Hatun noston arvoinen suoritus ja piristävä poikkeus. Sopivasti saatu sovitettua mennyttä ja nykyaikaa yhteen. Kumpikaan ei liian häiritsevästi hypi silmille. Ei mitään keinotekoisesti vanhan korostamista. Onnistuttu kuvaamaan juna sellaisessa ympäristössä kuitenkin, missä ne suurelta osin arkipäivän aherustaan tekivät. Voisi hyvin kuvitella, että olisi esim. 1950- luvulla tullut tuohon tasoristeykselle fillarilla Hv:tä katsomaan, kun se pikajunassa suhahtaa ohitse. Sitten korva radalle tai niin kuin me joskus myös tehtiin ammuttiin ritsalla u:n muotoinen skode Hv vetoisen pikajunan perään. Ensin se tavoitti junaa, mutta alkoi sitten vääjäämättä jäädä pikajunan vauhdista jälkeen.
kuva 05.05.2012 22:31 [Tunnus poistettu]  
  Honda Dream CS77/305 cm3. S tarkoittaa yläpakoputkia. Ei sen kanssa ollut ongelmia aikakauden lukuisten 5-satasten engelsmannien kanssa. Muita japanilaisia moottoripyörä merkkejä ei vielä tuolloin Suomeen tuotu. Ainahan ne engelsmannit ja muutkin oli viivalle tulossa. Uusi ja outo merkki, kun Honda oli. Jossain mp -näyttelyssä näin en nyt muista missä, jossa oli aivan samanlainen menopeli poliisivarustuksin tyrkyllä Suomen poliisille työkaluksi. Kauppoja ei tullut. - Kerran Tampereelta lähdettyäni seurasin sillä jonkin matkaa 1200-sarjan Jumboa, sen vetäessä tavarajunaa Siunulan tietämilla Oriveden suuntaan. Kyllähän se komia peli oli ja herätti huomiota, missä vaan sillä liikkui täällä kotimaassakin.
Onneksi on siitä muutama korkealuokkainen valokuvakin muistin jatkona.
kuva 05.05.2012 16:01 [Tunnus poistettu]  
  Ai ai mikä muistojen tulvahdus tästä kuvasta tuli. - Oltiin matkalla Ala-Könnin Jallun kanssa Hondalla Vaasan kautta Uumajaan ja pysähdyttiin Saarijärvellä. Radan toisella puolella oli puinen "lahoamispisteessä" ollut kolmiomittaustorni. Se se varmaan oli. Kiivettiin sen päälle vaikka se heilui aikalailla. Reissussa meillä oli mukana hyvä 6x6 kamerakin, mutta rautatieaiheita sillä ei sohotettu. Lättä kävi tyhjäkäyntiään Saarijärven asemalla tuona kuumana elokuun päivänä vuonna 1963. Sivumennen sanottuna kyllä Svenssonit katsoi ylöspäin meitä kakstahti Husqvarnojensa päältä.
Kerrankin oli mukava olla suomalainen Ruotsissa. Hondamme oli aivan kuin toiselta planeetalta verrattuna heittin vehkeisiinsä. Jopa poliisit ja sotilashenkilöt sekä sen ajan "raggarit" jenkkirasseissaan pysähtyivät sitä ihailemaan. Eivät varmaan olleet moisia nelitahtikoneita sonninrautoineen, valkosivurenkaineen, sähköstartteineen, vilkkuineen ja yläpuolisine pakoputkineen nähneet ja se oli vielä upean punainen suurin Honda, mitä tuohon aikaan löytyi. No menipä nyt ohi aiheen.. Mutta se lienee yksi hyvän kuvan tarkoituskin herättää mukavia tunteita.
kuva 16.02.2012 23:18 [Tunnus poistettu]  
  Voi voi eipä ole onnistuttu arvaamaan sarjaa oikein. Ja sitten seurakunta on lähtenyt seuraamaan tätä sarjaa, jota lähettäjä pitää vain mahdollisena. Eipä ole kolme kirvestä ei edes Hv2. - Näihin 900- sarjan Hv:hin vaihdettiin toisinaan matalalaitaisempia tendereitä ja pienempiä valonheittäjiä, mutta tässähän kyseiset varusteet ovat alkuperäiset tai ainakin alkuperäismalliset. Suttuisista etunumeroista on niiden kaikkien päätelty esittävän samaa numeroa. Siinä tapauksessa huomattavasti lähempänä totuutta olisi 999 sekin paljon pikajunia Helsingistä/Helsinkiin juossut. Joka tapauksessa kysymyksessä on Lokomon valmistama Hv3 ja joku numeroista 991-999. Mikään 500- 600- tai 700- sarjan Hv ei tähän istu ei vaikka kuinka pähkäilisi tiedossa olevat poikkeavuudet vetureiden ulkonäöissä. - Kaikkiin näihin ysisatasiin Hv:hin rakennettiin myöhemmin ne linjakkaat tuulilipat hytin katolle joskus 1950/60- lukujen taitteessa. Ainakin jotkut näistä esiintyvät kuvissa vielä 1950- luvun lopulla ilman "spoilereitaan". Jotkut harvat Jumbotkin saivat tuulilipat katolleen ja veturi muuttui heti "sporttisemmaksi" jotenkin menevämmän näköiseksi.
kuva 12.02.2012 02:19 [Tunnus poistettu]  
  Ai ai kun hieno kuva. - Tapani Kilpinen taltio matkapäiväkirjoihinsa myös Pr1:den ajoja täältä päin. Esim. Pr1 761 veti 5.1.1965 järjestelyjunan J 7942 Voikoski Kouvola. - Tämä Pr1 762 oli viimeisen kerran liikenteessä joulukuussa 1970 Kuopiossa. Lähtiessään eräälle viimeisistä vaihtotyövuoroista ajoi vek Matti Malmisalo hyväntahtoisesti Pr1 762:n vähän normaalia aiemmin ulos Kuopion tallista valokuvattavaksi. Pimeyden vuoksi kuvaukset veivät hiukan tavallista kauemmin aikaa. En vielä tuolloin tiennyt, että Malmisalo oli itsekin kuvannut paljon rautateitä. Siitä varmaan myönteisyys kuvauksiini. Hänen kuviaan voi nähdä mm. Suomen veturit osa 1:ssä ja Resiina lehdessä. - Tarkennusta hieman tuohon Paikku tavarajunassa kommenttiin. Kyllä Pr1- sarjan vetureilla ajettiin säännöllisesti tavarajunia Helsingistä samalla Paikulla aina Tampereelle saakka. Niistä kertovat mm. vek Vilho Suomen isän työkirjat vuodelta 1938. Hän oli myös veturinkuljettaja. Oli siinä jouduttu ottamaan vettä monta kertaa. - Ville intoutui joskus itsekin kertomaan vesiongelmista raskaalla tavarajunalla Paikun kanssa. Heidän oli päästävä vesille "pannun huutaessa vetta" pikajunan eteen vaikka siivet kuinka näytti pikajunalle etuajo-oikeutta. Siinä kuulemma oli käyty muutama kirpeäsanainen rupattelu ennen kuin lupa vesille pikajunan eteen heltisi.
kuva 24.12.2010 00:20 [Tunnus poistettu]  
  Niin tosiaan 550 sarjan Turun Hv1:t päättyivät jo numeroon 557, joten sen alle tuon lähestyvän veturin numeroa on loogista etsiä.. Mutta kuten sanottu kuva on äärimmäisen harvinainen ja mielenkiintoinen tuon vasemmalla näkyvän veturin johdosta. Näistä Turun Hv1:stä löytyy onneksi kohtuullisesti värikuvia. Niistä saamme kiittää mm. länsi naapurimme rautatiekuvaajia.
kuva 23.12.2010 23:55 [Tunnus poistettu]  
  Mikäs sut saa Jouni ajattelemaan, että puhun tästä lähestyvästä Turun Hv1:stä, joka on etunumerosta päätellen 550 sarjalainen siis väliltä 550-559 ja tuiki tuiki tavallinen Turun puolen juoksija aikoinaan.... Mistä tuon toisen tuntee 777:ksi onkin pitempi juttu. Ja onhan sekin toki Turun puolessa ihan kohtuullisesti juossut. Mutta mikäli pystyt tuon Hv2 777:n numeron esim. valokuvilla tai muuten todistettavasti kumoamaan niin otan nöyrästi oikaisusi vastaan:) Siihen saakka mulla on vahvat argumentit kolmen kirveen puolesta ja jotka lyön pöytään siinä vaiheessa, kun kuulen muita vakavasti otettavia ehdotuksia perusteluineen veturin numerosta.
kuva 23.12.2010 22:10 [Tunnus poistettu]  
  Nöyrät kiitokseni kuvaajalle ja kuvan lähettäjälle tästä harvinaisesta kalusto kuvasta. Tämä on yksi harvoista kuvista ei tosin ainoa, mitä olen onnistunut näkemään Hv2 777:stä siltä ajalta, jolloin siihen oli kytketty tuo uniikki tenderi. Myöhemminhän tenderi oli kytketty toisen Hv:een perään, jolloin se sai juosta Pohjanmaan lakeuksilla.
kuva 13.12.2010 08:37 [Tunnus poistettu]  
  Nimimerkki SKS kertoi, ettei tuo kuvan juna kuitenkaan ole DER-003, vaan DER-002. Niissä on tiettyjä eroja, jotka näkyvät jo päällepäinkin.
kuva 06.12.2010 17:32 [Tunnus poistettu]  
  Mä myyn kyllä pelimerkkini. - Kimmo; se ei ole mikään noista linkki Nohabin nokkamerkkiväreistä. Huomattavasti vaaleampi. Ainoa ratkaisu on, että sinun täytyy saada nähdä nuo otokset. Samalla selviää minkä väriset nuo kylkiviivat mielestäsi ovat. Meillä täällä korkea raati nimittäin kysyttyäni asiaa oli sitä mieltä, että ne ovat valkoiset. Onneksi otoksia on muutamia. Kyllä niistä asia selviää pohjatiedoillasi.

Jouni; Käpylän puinen jalankulkusilta oli aivan Käpylän puuaseman pohjoispuolella melkein asemassa kiinni. (Hirveän korkea ja hataranäköinen rakennelma, mikäli joku minulta asiaa kysyy). Siitä on hyvää filmimateriaalia. Eli se sijaitsi linkkikuvastasi noin 100 metriä etelään. Onko kuvat sittenkäänn otettu saman sillan eripuolilta, koska puhelin tolpat eivät täsmää kuvissa. Linkkikuvaasi Käpylässä otetuksi vahvistaa, että löysin kaitafilmiltä vastaavan näköisiä puhelin tolppia Käpylän yläpuolelta, mutta mihin ne ovat tästä kuvasta hävinneet.
kuva 06.12.2010 00:45 [Tunnus poistettu]  
  Lumirae, kyllä mun täytyy ottaa lusikka kauniiseen käteen ja sanoa läheltä otetun ohiajon usean edestakaisin kelaamisen jälkeen, että Nohabin raidat ja nokka merkki eivät ole vitivalkoiset vaan kellertävään vivahtavaa vaaleata kerman väriä. Mielestäni ne ovat saman värisiä molemmat. Onneksi otoksia on monta ja kaukaa se näyttää valkoiselta Sorry!! - Kyllä Te hyvin olette sen mv- kuvista päätelleet. Yllä olevassa kuvassa, kun tarkkaan katsoo puskinpalkkien välinen neliö on valkoinen ja viivat ja logo aavistuksen verran tummempia. Tuo tanskalaisvetureiden toscan punainen se on ja siis hyvin tumma. Joka tapauksessa raitojen ja logon väri on huomattavan vaalea verrattaessa sitä Dm4:än ja Hr11:sta keltaiseen.
kuva 04.12.2010 11:57 [Tunnus poistettu]  
  Stadin Kanoista hävisi 1950-luvulla hytin katon jatkeena ollut lippa. Siltä kohtaa, missä tässä kuvassa näkyy hakku. Lipan poistaminen vähensi hiilestyksessä ohimenneiden hiilien määrää. Ei silti ollut harvinaista nähdä Kanaa työssä hiilenpaloja katollaan. Tällä kertaa homma on pelannut eikä ylimääräistä tavaraa näy katolla. - Mukavasti porukkaa kyydissä Kanan ahtaassa hytissä. - Tällä satamaradalla sattui autoilijoiden huolimattoman pysäköinnin vuoksi vetureiden autoihin törmäämisiä. Jotkut olivat niin pahoja, että veturi jouduttiin lähettämään Hyvinkään konepajaan korjattavaksi. Mutta silloin kuin osapuolena esim. Kaivarin rannassa oli Risto enpä olisi halunnut olla toisena osapuolena. Merisataman Esson parkipaikan huolimattomat käyttäjät saivat Riston pukkauksesta oivan läksyn liikennesääntöjen noudatamisen tärkeydestä. Kaivarin tunnelin ulos tulon jälkeen Olympia terminaalin kohdalla on myös antanut aihetta kirjoittaa tapatumailmoituksia huolimattomasti pysäköidyistä henkilö- ja kuorma autoista, joihin Kanoja, Mulleja, Pikku-Jumboja ja huom. jopa Ukko-Pekkoja törmäsi. Nämä raskaat linja-veturit eivät ymmärtääkseni saaneet ylittää kolera-altaan siltaa. Vitsaus oli ennen myös, kun autoilijat ajoivat ikkunat jäässä esim. Katajanokalla tasoristeykseen. Oli siinä veturimiehistölle tai ainakin poliisille selittämistä. - Kanakuva kokoelma täydentyy Kauppatorinkin kohdalla pikku hiljaa. Kiitos siitä kuvaajille. - Muutama vuosi aiemmin tällä kohtaa saattoi nähdä vielä Lippakanankin työssä.
kuva 04.12.2010 10:27 [Tunnus poistettu]  
  Hämeenlinna sopii siinäkin mielessä erinomaisesti, että tämä Jumbo oli tuolloin Riihimäen kirjoissa. Saattaisiko olla otettu jopa Kuurilan onnettomuus kuukautena, kun noin kirkas kevät? päivä porottaa. - Tämä ajoi viimeisen ajonsa Ylivieskassa Seinäjoen piirin toiseksi viimeisenä Jumbona vuonna 1970. Tältä veturi näytti viimeisinä aikoinaan.
https://vaunut.org/kuva/18341?u=701&m=1&paik=Ylivieska Kantoi sitten näemmä loppuun saakka tuota ylvästä lentotuhkapesällistä savutorveaan, mikä Jumbojen kohdalla ei suinkaan ollut itsestään selvyys. No tokihan sitä oli välillä voitu vaihtaa hiiliränniinkin.
kuva 04.12.2010 00:44 [Tunnus poistettu]  
  Ei voi muuta kuin ihailla tietojasi Petri. Esim yhdessä joko 1958 tai 1959 tällä kohtaa otetussa 12 vaunuisessa Pekka kaitafilmiotoksessa viisi viimeistä vaunua ovat neuvostoliittolaisia. Ravintolavaunu on kolmantena niin viimeisestä eli seitsemännestä suomalaisesta vaunusta niin hirveä matka ole ravintolavaunuun.
kuva 04.12.2010 00:24 [Tunnus poistettu]  
  Tässä näkyy vähän sitä lennätinlinja viidakkoa, mikä molemmilla puolilla rataa kulki tuolloin tällä kohtaa. Ja mikä oli jo Jounin Lasipalatsikuvalinkin aikaan muutama vuosi myöhemmin poistunut. Tästä mikäli löytyy junan kulkusuuntaan eteläänpäin otettu kuva niin siinä pitäisi näkyä sitä kalliosolaa mistä olen yrittänyt kertoa ja se puinen jalankulkusilta. - Tämä kuva paljastaa aika hyvin, että nokka merkki ja koristeraidat ovat olleet valkoisia ehkä aavistuksen kellertävään päin, jos vertaa tuota puskimien välissä olevaa vitivalkoista viivaa. Yhdessä kolmesta Nohab kaitafilmiotoksesta oli myös havaittavissa aavistuksen koristeraidassa ja nokan merkissä kellertävyyttä, mutta saman kerran otoksissa Dm4 ja Hr11 olivat vähän myös liian keltaisia. Tämän veturin puskimien välisen valkoisen viivan sisältämä alue on melko "räikeän" punainen. - Kiitos kuvaajalle ja esiintuojalle mielenkiintoisista kuvista!
kuva 03.12.2010 23:53 [Tunnus poistettu]  
  Aivan järkyttävästi paikka on Jouni muuttunut tämän sillan etelä- ja pohjoispuolella vuodesta 1959 Lasipalatsi linkkisi aikaiseen kuvaan, joka täytyy olla otettu noin 1964. Ei meinaa uskoa todeksi. Ja tuo uusi silta valmistui jo sentään 1966. Piti oikein monta kertaa katsoa filmin pätkä uskoakseni kuinka jyrkässä kalliosolassa kiskot vielä 1959 kulkivat Lasipaltsi linkkisi kohadalla ja minne ovat kalliot hävinneet. -Muuten kiinnitin huomiota että vuonna 1959 tällä kohtaa kuvatuissa pitkissä noin 10-14 vaunuisissa Pekka- vetoisissa pikajunissa se kaunis ent. kansainvälisen makuuvaunuyhtiön ravintola vaunu kulki monasti hyvin edessä pitkää junaa toisena tai kolmantena vaununa. Oli siinä aika pitkä matka tulla asioimaan junan peräpäästä ravintolavaunuun.
kuva 03.12.2010 19:17 [Tunnus poistettu]  
  Kimmo kaitafilmit ovat säilyneet erinomaisesti. Osittain jopa paremmin kuin 10- vuotta myöhemmin kuvaamani omat super 8 otokset. - Teetin aikoinaan Kaukon kirjallisella luvalla legendaarisessa Suomi Filmissä niistä ammattikäyttöön tarkoitetut Beta Cam arkisto kopiot, joista tehtiin joitain VHS kopioita. Filmi oli hidasta ja auringon paisteella sillä sai kauniita puhkipalamattomia otoksia. Koska samalla kertaa hän on kuvannut mm. Dm4:jiä ja Hr11:sta ja koska ne ovat mielestäni "oikean värisiä" uskallan pitää filmillä esiintyvää Nohabin väriä myös "oikeana". Veturi on tummempi kuin Muurisen linkissä. Sen kylkilista nauhat ja nokka merkki ovat valkoisia. - Antti kaitafilmit osoittavat kiistatta, että kuvassa näkyvän vanhan Tuusulantien sillan etäpuoliset kalliot nousivat korkeammalla kanjonista kuin nämä pohjoispuolen kalliot. Vai mitä sanot kun kanjonissa kulkevat venäläiset matkustajavaunut eivät yllä lähellekään kallion huippuja heti Käpylän asemalta lähdettyä ja tässä radan itäpuolen kalliot ovat jo matalammalla kuin meidän puuvaunumme. - Tämä paikka on mulle tuttuakin tutumpi. Ei ole ihme, että 1950- luvulla tai sen jälkeen syntyneille on vaikeuksia hahmottaa tätä paikkaa. Heti Käpylän aseman pohjoispuolella oli radan ylittävä puinen jalankulkusilta. Siis sen sillan ja kuvassa näkyvän sillan välisellä osuudella rata kulkee syvässä kuilussa. Mutta niin vaan Kaukokin on saanut filmiinsä uskaliaita ihmisiä kävelemäsä radalla tuossa kapeassa kuilussa. Tästä linkkikuvasta
https://vaunut.org/kuva/29732?u=216&m=1 noin parisataa metriä pohjoiseen on yllä oleva Nohabin kuva otettu. - Tästä kuvasta vähän pohjoiseen aivan radan vierellä oli meillä vuosina 1959/60 autotalli vanhassa vajassa. Siinä radan penkalla istuen oli hauska katsella ohi kulkevia junia.
kuva 03.12.2010 01:22 [Tunnus poistettu]  
  Kuosman Kaukon värillisessä kaitafilmissä Nohab esiintyy useita kertoja alittaen mm. vanhan Linnunlaulun sillan saapuessaan pikajunassa kauniissa aurinkoisessa säässä Helsinkiin sekä Sariolatien tasoristeyksen eteläpuolella vetäessään pikajunaa kohti Helsinkiä. - Kake otti juuri tälläkin kohtaa aika paljon kaitafilmiotoksia; niin missäköhän ollaan. Junan takaa pilkottaa vanha Tuusulantien silta ja sillan eteläpuolella oli se vanha puinen kävelysilta, jolta Kauko on ottanut useita upeita kaitafilmiotoksia 50- luvun lopulla, joissa niissäkin näkyy kuinka uskomattoman kapeassa kanjonissa rata kulki Käpylän puuaseman pohjoispuolella. - Harmi, kun tähän ei ole merkitty kuukautta niin olisin laittanut Nohabin kyseisen kk kilometrit näkyviin. -Tapahtumailmoituksista voidaan lukea, että tällekin sattui haavereita ja ei ainakaan yksityiskohtia puuttunut lupapaperista, kun VR myönsi Nohabin-yhtiön tarkastaja (inspektor) Fritz Walter Mårtenssonnille ja matka-asentaja ( resemontör) Ingvar Rudolf Johanssonille viralliset matkakaluvat matkustaa kesä- heinäkuussa 1959 Nohab veturissa rataosilla Helsinki-Seinäjoki sekä Helsinki-Kouvola. Ensin tuli ne normaalit VR ei vastaa mainitulle henkilöille eikä heidän mukanaan olevalle omaisuudelle matkan aikana mahdollisesti sattuvista tapaturmista tai vahingoista. Pitkän litanian lopuksi; matkoille lähtiessään tulee mainittujen henkilöiden esittää johtaja Mikko Ivalon heille myöntämät erikoisvapaaliput asianomaisille veturinkuljettajille. Koko pitkästä lupapaperista ruotsinkielinen käännös on myös liitetty asianomaisten henkilöiden lupapapereihin. - Myös tuohon aikaan vuokralla olleen MaK veturin mukana sai kulkea Semik niminen insinööri ja Lütke niminen asentajalle kyseiseltä tehtaalta. Heille myönnettiin samantyyliset suomesta käännetyt saksankieliset luvat ja vapaa liput yksityiskohtaisine ehtoineen ja rataosineen, missä lupa oli voimassa.
kuva 26.02.2010 18:50 [Tunnus poistettu]  
  Hienosti oli löydetty haetut asiat. Nämä espanjalaisveturit sekä Chapelonin mestariluomus 242.A.1. ja tuo kahden saksalaisveturin 06-Baureihe. Chapelonin kaunotar oli syntynyt, kun ennen sotia rakennettuun 4-8-2 tyyppiseen veturiin oli toisen mailmansodan jälkeen monien muiden muutosten myötä rakennettu kaksi akselinen teli tulipesän alle. - Espanjassa on ollut liikenteessä myös varsin mittava lukumäärä 4-8-4T tyyppisiä tankkivetureita.
kuva 24.02.2010 21:02 [Tunnus poistettu]  
  Haluaako joku nuoremmista arvailla, onko missään Euroopan maassa/maissa Neuvostoliiton lisäksi aikoinaan käytetty tätä samaa pyöräjärjestystä (pikajuna)vetureissa. Enkä nyt tarkoita mitään CCCP:ssä valmistettuja vetureita. - USA:ssa käytettiin näitä 4-8-4 tyyppisiä vetureita usean rautatieyhtiön liikenteessä mm. mantereen ylittävissä matkustajajunissa. Ensimmäisenä USA:ssa otti käyttöönsä Northern Pacific rautatieyhtiö tällaisen Northern tyyppisen veturin vuonna 1927. Pyöräjärjestys sai siis ensimmäisenä tämän pyöräjärjestyksen käyttöönsä ottaneesta yhtiöstä nimensä. Näitä erilaisia pyöräjärjestys nimityksiä käytettiin lähinnä anglosaksisissa maissa. Tähän oli siis kehitys johtanut lähes 100:ssa vuodessa. - Tätä 4-8-4 tyyppiä näkee toisinaan nimitettävän pyöräjärjestysten kuninkaaksi. En aivan varauksettomasti kirjoita sitä alle. Olihan tämä toki pisimmälle kehittynyt matkustajajuna veturityyppi, joita rakennettiin suuria määriä. Tästä kehittyneemmät pyöräjärjestykset matkustajajunavetureissa olivat sitten jo näistä perinteisistä pyöräjärjestyksistä poikkeavia ja valmistusmääriltään pienempiä. Kaikkein erikoisimmat pyöräjärjestykset pikajunaveturissa olivat vielä näistä erikoisuuksistakin "suuremmat" ja huippukalliita yksittäisiä koevetureita. - Mutta missä Euroopassa on muualla mahdollisesti kuin Suuressa ja Mahtavassa ollut näitä 4-8-4 tyyppisiä vetureita liikenteessä. Enkä nyt tarkoita siis niitä ylväitä piirustuksia kirjoituspöydillä, jotka eivät toteutuneet rahojenko puutteesta, mutta ainakin virallisemmin, kun ei ole tarvetta näin suuriin matkustajajuna vetureihin dieselaikakauden häämöttäessä jo lähitulevaisuudessa. - Monelle asiaan perehtyneelle tämä on tuttu asia. Nmrk; ainako ketunhäntä (vähän) kainalossa.
kuva 22.02.2010 00:20 [Tunnus poistettu]  
  No kyllähän sä ihan uutena valmistuttuasi 1930 komistit pääkaupunkimme vaihtoveturiarsenaalia useamman vuoden. Saivät pasilalaiset silloin samalla käyttöönsä aivan uuden vaihtoveturityypin, kun sarjasi ensimmäinen olit. Eivät ilmeisesti tykästyneet Ankkoihin, koska olit siellä sarjana niinkin harvinainen myöhempinä vuosina käytösssä. Mutta onneksi on jäänyt näitä työkirjoja todisteeksi palveluksistasi vuosilta 1930-31 Helsingissä. Niinä vuosinahan koko Ankka parvi valmistui ja pesiytyi 1930-luvulla enemmän mm. Kouvolaan, Seinäjoelle Tampereelle ja Viipuriin.
kuva 21.02.2010 23:09 [Tunnus poistettu]  
  Täytyy joitain näitä vanhoja syntejään oikoa. Niitähän täällä kyllä riittää. Tv1 943 ehti uutena olla hetken Viipurin kirjoissa. - Pitäisi aina, kun näitä kirjoittaa käydä niin monet paperit läpi. Ulkomuisti ei ole niitä parhaimpia arkistolähteitä. Hämäsi, kun sen useat lähinumeroiset lajitoverit olivat uutena Tampereen kirjoissa. - Olisi tähän Eljas tai joku muu aikanaan kuitenkin puuttunut.
kuva 18.02.2010 19:17 [Tunnus poistettu]  
  Tämä ihanasti huurre vetopyöräinen Tv1 922 oli 15 pv aiemmin eli 21.12.1970 ollut kuusi ja puoli tuntia auraamassa Savonlinnassa ja Pääskylahdessa. No varmaan siinä on aikaa kulunut, kun niitä aurattavia raiteita on tuolloin riittänyt. No tokko sentään aurattiin satamarataa, men vem vet? Ack, om man hade varit där. Olihan siellä satamaradan varrella makasiinejakin ja ainakin vielä syksyllä 1972 niiden vierellä vieraili höyryhepo. -Ilmeisesti Tv1 922 on Pieksämäeltä ottanut pian taas suunnan Iisalmeen, josta tänne etelämmäs oli tullutkin. - Savonlinna käytti matkavetureita (omia ja muualta tulleita) myös Hv- henkilöjuna vetureita päivisin töissään esim. juuri aura- ja järjestelyjunissa. Yöt ne olivat juoksussa pitemmillä matkoilla "leipätöissään" tavara- ja henkilöjunissa.
kuva 17.02.2010 18:49 [Tunnus poistettu]  
  Näyttää lumenkin suhteen olleen ihan kelvolliset olosuhteet. - Oltiin viime sunnuntaina 14.2. Haarajoella kuvaamassa. Halusin mieleiselleni paikalle radan varteen, jonne oli kahlattava 50 metriä napaan asti ylettyvässä lumessa. Kaikken kukkuraksi lumen alla näkymättömissä oli syvä rotko, jonne olin pudota. Rämpiminen kesti varmaan 10 minuuttia. Onneksi oli vara kengät mukana. - Monista kuvaustilanteista syntyy kuvien ohella mieleenpainuvia muistoja.
kuva 08.02.2010 21:32 [Tunnus poistettu]  
  Kyllä nykykalustolla saa osaavissa käsissä upeita kuvia harmaana talvipäivänäkin. Etpä turhaan puhunut käyttämäsi kaluston puolesta. - Mitähän tämä tummanpuhuva entinen savolaispoika olisi tuumannut, mikäli olisi aktiiviaikoinaan tiennyt, että pääsee tulevaisuudessa kirkkaampana harmaana talvipäivänä kuviin kuin silloin aikoinaan hitailla värifilmeillä niin himotuissa aurinkoisissa olosuhteissa olisi koskaan päässyt. - Ensimmäiset 1100 sarjan Tk3- veturit, lukuunottamatta 1115:sta, joka oli vuonna 1945 luovutettu Neuvostoliittoon, poistuivat liikenteestä jo vuonna 1964. Tämä yhtenä niistä. Loppuaikoinaan Tk3 1136 oli Iisalmessa. Veti esim. 26.6.1963 T 9622:n Iisalmi - Kuopio ja 4.8.1963 junat 6921/6922 Iisalmi - Murtomäki - Iisalmi. Seisoi vuodesta 1964 Iisalmessa esim. kesällä 1969 tallin takana peräkkäin toisen nykypäiviin säilyneen veturin Hv2 680:n kanssa. - Kuva tuo mieleen vastaavan tapaisen tilanteen Oulun aseman pohjoispuolelta, kun klapipolttoinen Tk3 1150 kaartaa samalla lailla punatiilinen rakennus ja "joku" tiilinen torni taustalla lastinaan armeijan ajoneuvoja.
kuva 08.02.2010 20:59 [Tunnus poistettu]  
  Savukiehkura katolta:)
kuva 07.02.2010 15:29 [Tunnus poistettu]  
  Tämähän on varsin koominen juttu. Oikaisin Eljasta tuossa tiedoilla, jotka olen hankkinut, niin arvatkaapa keltä:) Aivan oikein Eljakselta itseltään tietysti! Siksi ei tullut mieleenkään etteikö Eljaksella olisi ollut samoja tietoja "käden ulottuvilla". Vr1 542 sattuu olemaan mulle kovin tuttu kone, jonka viimevaiheisiin paneuduin aikoinaan.
kuva 06.02.2010 12:12 [Tunnus poistettu]  
  Tieto on lähempänä kuin arvaatkaan:) Tämän mainion yllä olevan 542:n ryhmä kuvan alla olevan linkitys verrokkikuvan ensimmäisessä kommentissa. - Mä joskus kartoitin niin tarkaan kuin pystyin tämän koneen viime vaiheita. Se sahasi usein (nyt tulee ilman niiden papereiden esille kaivamista kyllä ulkomuistitietoa) Pm:n ja Savonlinnan ja Pm:n ja Varkauden väliä vielä keväällä 1969. Muuten en saanut linja-kilometrejä täsmäämään kuin, että yhden kerran 542 on täydytty hinata Pm:stä Savonlinnaan. Mahdotontako??? - Mä oon tehnyt paljon vertailuja näiden VR:n kilometritilastoiden ja omien havaintojeni kesken. Ja ihme ja kumma ne kaikki ovat olleet yhteneväisiä. Se on lisännyt luottamustani näihin papereihin. Toki tiedän, että niistä löytyy myös hupaisia mahdottomuuksiakin. Mutta tapaukset oliko asia niin kuin viralliset paperit näyttää vai niin kuin tuntuu loogisimmilta ovat haasteellisia. Eroavaisuuksia olen löytänyt mm. Kilpisen matkapäiväkirjojen ja VR:n virallisten papereiden väliltä. Ja ainakin yhdessä tärkeässä tapauksessa mun oli pakko luottaa enemmän Kilpiseen. Tiedän toki, että ei hänkään erehtymätön ollut. Arvaan Elias, että eräässä henkilössä herättää hymyä suupieliin yllä oleva sepustukseni. Näin hänet kerran suureksi yllätyksekseni kirjautuneeena tälle sivustolle
kuva 06.02.2010 02:18 [Tunnus poistettu]  
  Mä en tuossa yllä ottanut maaliskuun 1969 kilometrejä laskuun, jotka olivat varsin merkittäviä yhteensä 3363 sisältäen 155 km linja-ajoa, jotka sä myös löydät varmaan helposti.
kuva 06.02.2010 01:36 [Tunnus poistettu]  
  Katsoppas Elias nyt HUOLELLA ne kilometri tilastot uudestaan niin löydät varmasti myös oikean 542:sen viimeisen ajopäivän ja matkan. - Sillä ajettiin vielä yli neljätuhatta seitsemän sataa pääosin laskennallista kilometriä mainitsemasi päivämäärän jälkeen Varkaudessa siirtoajoineen Pieksämäeltä Varkauteen ja takaisin niin kuin tuut huomaamaan...
kuva 30.01.2010 18:07 [Tunnus poistettu]  
  Huomatkaa kuinka Hv:n tienraivaajan oikeanpuoleinen lumenauraus siiveke heittää lunta komeasti vauhdissa radan sivuun. Tässähän ollaan asema olosuhteissa ja rataakin jo aurattu oikealla lumiauralla. - Monien veturinkuljettajien mielestä nuo lumenauraussiivekkeet höyryvetureiden karja-auroissa olivat linja ajossa aika tehottomat. Eikä niitä enää myöhempinä vuosina höyryvetureissa esiintynytkään. Kuosman Kaken kuvassa Kuopiosta vielä 1950-luvun lopussa Tk3 1141:ssä sellainen esiintyy ja siitäkin ne myöhemmin otettiin pois. Missä lie höyrykoneessa ja milloin olleet viimeiset käytössä?
kuva 30.01.2010 12:56 [Tunnus poistettu]  
  Tapahtumailmoituksiin on kirjattu junien myöhästymisien syiksi juuri esim. kuljettajien vaatimuksia junakoon pienentämiseksi ennen matkaan lähtöä. Sitä ennen oli kahden eri rautatieläisen kanssa laskettu junapainoja. Tästä syystä myöhästymiset saattoivat olla varsin suuria yli tunnin mittaisiakin. Mielenkiintoiseksi asian tekee, kun esim. Helsinki-Tampere kiitotavarajunan veturi oli matkalla rikkoutunut ja nilkuttaen oli päästy Riihimäelle ja rikkoutuneen Riston tilalle saatiin Ukko-Pekka. Se tiesi monasti kuljettajalle kirjoitushommia matkan päätteeksi. On myös esimerkkejä, kun rikkoutunut Risto on Riksussa vaidettu toiseen Ristoon ja Tampereelle on tultu silti ajoissa. - Lapinlahden sorarallin aikana kesällä 1969 suurin näkemäni juna oli 60 emmaa + äffä + soranlevitysvaunu yhteensä 124 akselia. - Tämä talvinen kuva on otettu huippumielenkiintoisena kuukautena. Mikäli jollain on aikakone hallussaan tähän kuukauteen kannattaisi palata. Oli kylmän talven kylmä kuukausi, jolloin oli paljon erilaisia vetokaluston poikkeamia normaalista liikenteestä. - Ken tietää tarkemmin, kun juuri tuolloin esim. Jyväskylä - Pihtipudas - Haapajärvi - Ylivieska välillä kiskoautovuoroja olisi korvattu Seinäjoen pitkäreppuisilla Hv3:silla. Siis mikäli sillä rataosuudella vielä joskus Laaksomiehen Suolahden tallissa oleva Hv3 995 liikkuu, olisiko se mitään uutta auringon alla? - Ruotsissakin tuolloin alkuvuodesta 1966 jouduttiin ottamaan hyytävän kylmän talven johdosta höyryjä liikenteeseen tilapäisesti jopa matkustajajuniin. Saipa ruotsalaiset junakuvaajat hyvää materiaalia heikäläisistä koneista normaaliliikenteen henkilöjunissa, jota ilman olisivat varmaan monet jääneet ilman luonnon puuttumista asioihin...
kuva 16.01.2010 12:28 [Tunnus poistettu]  
  Hups tuli tuossa edellä väärä linkin numero. Nyt pitäisi olla oikein https://vaunut.org/kuva/60849
kuva 16.01.2010 11:59 [Tunnus poistettu]  
  No niin nyt on löytynyt yllä tekstissä muistelemani kuva. https://vaunut.org/kuva/60894 Kyllä se on tästä vastakkaiseen suuntaan otettu. Siis huomattavasti helpommin paikka tunnistettavissa kuin alunperin otaksuin.
kuva 04.01.2010 02:47 [Tunnus poistettu]  
  Lankutushan tässä radan yli oli ja heti vastapuolella jyrkkä ylämäki, josta alas suksilla laskettaessa saattoi hyvällä kelillä mennä radalle asti. Kesäisinhän tämä oli kävelytie. Niin ihmeelliseltä kuin se kuulostaakin juuri tästä kuljettiin myös moottoriajoneuvoilla radan yli. Kuitenkin vähän epävirallisemmin. Kieltoa ei ollut. Toki vuosikymmenten aikana nämä eri vaihtoehdot radan yli tulivat näillä main kovin kovin tutuiksi. Itse asiassa tällä kohtaa ulkoilutie valmistui aivan 1960-luvun alussa. Ja valaistuksen se sai vasta 1965. Sitä ennen rata ylitettiin tuosta Jorman mainitsemasta paikasta. Niin kuin sanottu tällä kohtaa avopäin teimme radan toisella puolella mp:llä kiihdytys ajoja joulukuussa 1962 ja silloinkin ylitimme radan tätä tietä käyttäen. Valokuvat osoittaa sen. Mp valokuvissa ei aivan näy tasoristeys, muuten olisi niitä voinut lykätä tänne näytille. Tästä vähän Haagan seisakkeen suuntaan radan eteläpuolella oli ainakin vuonna 1963 Helsingin kaupungin nuorisotoimiston mopon korjaus ja huoltotilat sekä ajorata, joka kiersi Haagan seisakkeen kohdalla rantaradan etelän puoleisen pellon. Rataa pidimme toisinaan kilpa-ajoratana niinä iltoina, kun alueella ei ollut ohjattua toimintaa. - Aivan 1950-luvun alussa kuljimme Jorman mainitsemasta paikasta mm. Maunulan majalle sekä siitä vähän kauempana sijainneelle Haagan ampumaradalle. - Laakson kentältä hiihdimme useasti Pitkäkosken majalle ja takaisin, jolloin kilsoja kertyi 22 ja rapiat päälle, ylittäen 1960-luvulla rantaradan juuri tältä kohtaa.
kuva 03.01.2010 22:51 [Tunnus poistettu]  
  Kilpisen Tapani on ottanut valokuvia Pasilan 800:sta Tk3:sta (en nyt äkkiä muista numeroa) Hakaniemen halli taustanaan niinkin myöhään kuin vuodelta 1958 tai 59. Niin ja siitä Hakaniemen hallin vierestä ostettiin suoraan junavaunuista joulukuuset ennen 1950-luvun keskivaihetta monena vuonna ja vietiin kantamalla monta kilsaa kotiin. - Resiinassa 2/97 on Ilppo Voutilaisen mielenkiintoinen kuva, kun Vr4 1414 työntää roikkaa Kone ja Silta Oyn portista. Toisessa hänen hieman epäterävässä, mutta julkaisemattomassa kuvassa ympäristöä näkyy vielä enemmän. Ja eikös johonkin aikaan 1940-luvulla? ajettu työläisjuniakin suoraan Hakaniemen torilta Pitäjänmäelle. - Mä olen tammikuussa 1970 ottanut kuvan, kun Vemppu auraa rataa Sörnäisten rantatien merenpuolella maallepäin menevän autokaistan päällä luki kuvassa muistaakseni Kulosaareen.
kuva 03.01.2010 17:05 [Tunnus poistettu]  
  Jaaá kun on muistelemisen makuun päässyt niin en voinut olla kommentoimatta näin muistorikasta paikkaa. Vaikka hiihdin tuosta 16:n vuoden aikana. No otetaan pois ne muutamat Stadin lumettomat talvet (mm. 1961) ja viimeisen kerran vielä vähän kuvan oton jälkeenkin, ei merkki ole palautunut mieleeni. - Olen ollut todistamassa tasoristeyksessä ihmisen alle jääntiä. - Iltalenkillä lumettomana aikana jäin joskus syksy illoin tarkoituksellisesti jumppaamaan tässä radan varteen ja odottamaan sitä Turusta saapuvaa Hr12-vetoista pikajunaa. Kyllä mä sen ensin hiljaisen ja sitten pikku hiljaa murinaksi muodostuvan äänenkin muistan, mutta mua viehätti seurata kuinka jyhkeän dieselveturin valon heittäjä heitti korkealta valon säteitään radan mutkien mukaan pimeään metsään. - Tälle tasoristeykselle vein poikani kesäkuussa 1970 katsomaan ensimmäisen kerran liikkuvaa junaa. Se oli Sr12-vetoinen Turun suunnasta saapunut pikajuna. Merkistä hieman oikealle (onhan merkki kuitenkin radan eteläpuolelta) laskettelimmne hiihtolomalla 1958 suksilla radan suuntaisesti. Ei ihme, että Hv:eet ovat syöpyneet niin syvälle sydämeeni. Tuolloinkin niitä Turun pikajunissa riitti. Eri vuosina Laakson kentältä (km laskenta alkoi sieltä) Pitkäkosken majalle johtanut latu kulki eri reittejä. Loppuaikoinani joutui siirtymään Maunulan Majalle mentäessä pois pääladulta. Se oli jo aikaa, jolloin latu oli valaistu, mutta koneella tehdystä kukaan ei uneksinutkaan. - Tänä päivänä tuntuu aika uskomattomalta, että merkistä muutama sata metriä kaupunkiin päin sai vielä 1960-luvun puolivälissä luvallisesti ajaa autolla. Joskus Ruskiksen ratsastava poliisi käänsi kaakk. anteeksi ratsunsa poikittain ulkoilutiellä automme eteen halutessaan tarkastaa ajolupamme. Tänään moinen käytös taitaisi viedä polle paran ennenaikaisesti makkaratehtaalle. Eikä se ajotaitokaan aina niin hääppönen ollut. Kun ensin oma apu ei riittänyt niin ei auttanut muu kuin soittaa myöhään illalla Stokkan hinauspalveluun Pitäjänmäelle hinaamaan tuosta merkistä parisataa metriä kaupunkiin päin automme pois ojasta. Ennakomaksua vastaan tietty. - Jokunen huono valokuvakin löytyy, missä joulukuussa 1962 ilman kypärää juuri tässä radan pohjois puolella mp:llä lumessa kiihdyttelemme.
kuva 03.01.2010 15:42 [Tunnus poistettu]  
  Hyvä ja looginen kysymys. En vain 100% pysty siihen vastaamaan. - Eri aikoina alueella on tehty autoliikenteen kannalta tilapäisiä tie ja silta järjestelyitä, mutta ymmärtääkseni alas laskeutuvalla penkalla rata on samalla kohtaa kohti meren rantaa kulkenut. - Eräässä kotimaisessa elokuvassa vuodelta 1961 näkyy kuinka alue on suurta työmaata ja kaupunkiin päin johtava ajokaista menee viimeistä linkkikuvaa pitemmälle kohti suoraan Hämeentietä päin ja tekee sitten 90 asteen kulman rautatiesillan ali Sörnäisten rantatielle. Eli siinä kohtaa rautatien on täytynyt tuolloin olla vielä aika korkealla. Maallepäin menevä ajokaista ei ole alittanut mitään rautatiesiltaa suoraan uudelle Kulosaaren sillalle ajettaessa. Onko maallepäin ajettaessa alitettu sama rautatiesilta 90 asteen mutkineen tuolloin, tuntuu taas epäloogiselta. Ken muistanee tuon paremmin kuin minä? - Joka tapauksessa on siinä Sörkän rannasta entisen Kyläsaaren jätepolttolaitoksen tienoilta noilla pikku koneilla; klapi Sk3:t ja Kanat ollu kova kiskominen roikkia ylös Vallilan tavara-aseman ohi Pasilaan. Tuo entinen tasoristeys, joka johti Kulosaaren vanhalle puusillalle oli tapahtuma ilmoitusten mukaan onnettomuuksille altis paikka (Kanoille, Mulleille, Mummoille ja Pikku-Jumboille). Kaikenlaisia puskimien, tienraivaajien ja kytkimien vääntymisiä. Toisinaan syy oli, että autojen ikkunat olivat niin jäässä, että niistä ei nähnyt juuri lainkaan ulos. Eipä ollut meidänkään ensimmäisessä autossa ns. kangsteri Sitikassa vuodelta 1949 minkäänlaista lämmityslaitetta. Lämmin kämmenpohja vain huurteista ikkunaa vasten:)
kuva 30.12.2009 18:02 [Tunnus poistettu]  
  Kiitos Jouni, että pidät muakin ihmisenä. Ei se aina ihan varmaa ole ollut. - Vahinko, että kahdesta kaitafilmikamerasta huolimatta ei saatu tallennettua niitä tavarajuna kohtauksia ja nopeita vauhdissa vaihto operaatioita. - Taisi olla Hv paran elinkaaren viimeinen reissu myssy päässä eli kipinäsihti savutorven päällä. Talvella niitä ei juuri näkynyt.. Ja seuraava matka viilletettiin jo avopäin. Seuraavan suven koittaessa 582 seisoi jo alakuloisen toimettomana muiden sarjansa lajitovereiden kanssa Riihimäen jonossa. Kuva Hv2 582:sta Riksun jonossa löytyy mm. Sakari K Salon syksyllä 2009:n ilmestyneessä höyryveturikirjassa.
kuva 30.12.2009 15:41 [Tunnus poistettu]  
  Jouni, en tiedä onko muisteluistani mitään iloa, mutta paljon kartan alueella vuosina 1949-56 liikkuneena koitan muistella entisiä aikoja. Kartassa näkyy hyvin tuo Eurantien kotikortteliamme kiertänyt spårasilmmukkakin, joka purettiin 1950-luvun aamunkoitossa. Mulla on ollut ilo matkustaa kartassa näkyvällä linjalla raitiovaunulla Kulosaareen legendaarisille Fennada filmin studioille näyttelemään elokuvissa. Hämeentien alittava rautatie johti mm. korkeille puulaitureille. Ei siis aivan merenpinnan tasolle. Poikkiviivat ovat ymmärtääkseni merkkinä penkereestä. Vähän Hämeentien alituksen jälkeen säilytettiin avonaisia romuvaunuja, joista dyykkasimme kaikenlaisia aarteita 1950-luvun alkuvuosina. Radan ja teurastamon välisessä oikeanpuolimmaisessa korttelissa oli Lindströmin pesula. Vierailimme sielläkin toisinaan. Sittemmin rakennusta on huomattavasti muutettu, mutta rakennuksesta voi vielä tunnistaa vanhoja piirteitä, jotka näkyvät vanhoissa valokuvissa ja filmeissä, joita alueelta on otettu. (Katso esim. Resiina 2.1997, jossa alueelta on hyvä Vr4 kuva raidejärjestelyineen vuodelta 1950). Filmeissä mm. nuo Jenkki satulatankkikoneet työntävät puutavaralla lastattuja roikkia noille puulaitureille. Vielä ainakin vuonna 1963 tuo ratapenkka oli tallella, koska kartassa näkyvän ratapenkan ja Lindströmin suuren pesulakorttelin välillä sai mahtavat kaiut aikaisekseksi vähän Honda mp:ää käskettäessä. Ja miksei penkka olisi ollut vielä tallella. Rautatietunneli Sörnäisiin avattiin vasta vuonna 1965.
kuva 27.12.2009 22:53 [Tunnus poistettu]  
  Tämä Tk3 1154 seisoi kesällä 1970 Oulun jonossa muiden kylmien Tk3:sten kanssa aivan kuten tässä, kiertokanget vanringilla ja kattilan kyljet vielä pahemman näköisessä "mönjässä" kuin tässä. Eipä olisi tullut ensimmäiseksi mieleen, että se vielä otetaan ajoon ja pääsi myöhemmin Vaasan konepajallekin korjaukseen. Pajalta päästyä se liikkui mitä kauneimman näköisenä vasta vihreäksi maalattuna tehdessään vaihtotöitä Oulussa kesällä 1973. Äkkiä se sitten taas on näemmä reissussa rähjääntynyt. - Vasemmalta pilkottaa tuo nykyään jossain Seinäjoen tanhuvilla majaansa pitävä Tk3 1165. Oikealta näkyvä tenderin nurkka; jaaà löisin roponi noista vaihtoehdoista Karjaan muistomerkki veturi Tk3 1170:n puolesta vaikka myös ainakin 1169:n tenderissä oli loppuaikoina nuo isot kotimaiset puskin lyhdyt.
kuva 27.12.2009 20:46 [Tunnus poistettu]  
  Heh heh eipä ollut missään muussakaan veturissa tuolloin vielä sähköistyksen varoitustarroja. Ja sitähän tässä ajettiin takaa, että tarrat tulivat vasta myöhemmin käyttöön. Hyvä, että oltiin hereillä.
kuva 25.12.2009 12:16 [Tunnus poistettu]  
  Onko Hr1 1020 saanut vauhdissa yhdistettyyn höyry & hiekkakupuunsa Pasilan ja Käpylän välillä sähköistyksestä varoittavan tarran vai erehdynkö jälleen.
https://vaunut.org/kuva/33680
kuva 23.12.2009 18:28 [Tunnus poistettu]  
  Esko paljon mielenkiintoisempiahan nämä Trumanien (Tr2) ajot Poriin ovat. Keväällä 1960 useilla Trumaneilla ajettiin säännöllisesti Tampereelta Poriin. Hauskuus tässä asiassa on mm., että kun kysyin pari vuotta sitten eräältä hyvin tuntemaltani entiseltä porilaiselta veturinkuljettajalta muistaako hän koskaan ajaneensa Trumaneilla Poriin. Hän kielsi jyrkästi. Kyllä minä sellaisen asian muistaisin niin erikoisia ne olivat. Kun sitten kerroin hänelle, että keväältä 1960 hänen omista työkirjoistaan, (joita joskus aiemmin ystäväni oli saanut kopioida) löytyy hänen useita Trumaneilla Poriin ajoja, hän vihdoin uskoi ja harmitteli muistiaan. Löytyy myös muiden työkirjoista Tr2:ien ajoja Poriin. Olen myöhemmin saanut haastatellakin Trumaneilla Poriin ajanutta henkilöä, joka vielä muisti ajonsa. - En näin ilman dokumenttien esille kaivamista muista mitään erityistä Ristojen Porissa käynneistä. Olen ilmeisesti pitänyt niitä kuitenkin niin paljon tavallisempina, kun noita Tr2:ien ajoja sinne. Mutta mikäli sinua erikoisesti kiinnostaa Ristojen käynnit Porissa niin poimin niitä työkirjoista esiin. Niistä käy ilmi nuo veturin ja junan numerot, junapainot ym. tavalliset asiat - Rulla-Risto 1094 oli kesäkuussa 1960 Raumalla vetämässä sorajunia Rauman radan perusparannuksiin. Ei äkkiseltään tulisi tästäkään niin kouvolalaisena pitämästämme veturista sellaista mieleen. Mutta vetureitahan on kautta aikojen siirretty varikoilta toiselle. - Tammikuussa 1964 olisi mukava ollut olla Porin veturitalleilla näkemässä, kun sinne palautettiin Vaasan konepajassa kattilan täyskorjauksessa käynyt (puupolttoinen?) Hv4 749 eikä veturilla ajettu sen jälkeen ollenkaan.
kuva 22.12.2009 21:59 [Tunnus poistettu]  
  Niin kuin Petri tuossa aiemmin kirjoittaa Rulla-Ristot (1093-1096) olivat uutena Tampereen kirjoissa. Niillä ajettiin myös Tampereelta mm. Raumalle ja Poriin. Haapamäellä ne ovat aikoinaan olleet yhtä yleisiä kuin kuppa Töölössä. - Monet myöhempinä vuosina Kouvolassa tutuksi tulleet Ristot mm. 1081, 1085, 1086 ja 1090 liikennoivät usein vuonna 1960 Haapamäeltä Seinäjoelle. Näkyypi tuo sisarveturi 1092, joka myös siis tunnetaan niin kouvolalaisena kuin olla ja voi käyneen 31.5.1960 junassa 5615 aina Kokkolassa asti.
kuva 22.12.2009 18:02 [Tunnus poistettu]  
  On ilo, mikäli voin olla edes hivenen avuksi kaltaisellesi rautatieliikenteen tutkijalle. Kiitokset kuuluvat siis Tapani Kilpiselle, joka vuosikymmeniä kiersi rataverkkoamme ja kirjasi tarkasti näkemänsä ylös. Sitten hän kotona kirjoitti muistiinpanonsa koneella paperille ja kalkkeeripaperin avulla monisti jaettavaksi "omalle ringilleen". Ilman hänen havaintojaan näitä erikoisempia liikenteen kalustomuutos ym. tapahtumia joutuisi etsimään mm. tapahtuma ilmoituksista ja työkirjoista. Ja sehän on erittäin työlästä ja sattuman varaista hommaa tällaisten löytöjen suhteen. Monissa meissä työkirjojen kopioijissa on ollut vikana mm, että olemme paljon ottaneet ylös höyryveturi tapahtumia dieseleiden jäädessä vähemmälle. Nyt sen huomaa kuinka tärkeätä olisi aikoinaan ollut ottaa enemmän myös dieselien ajoja talteen mm. työkirjoista. - Minulla oli ilo muutaman kerran nähdä suuresti kunnioittamani Tapani Kilpinen havainnoimassa radan varrella. Kiikarilla hän usein tarkkaili junia ja kirjasi näkemänsä ylös. Hänestä oli vuosien saatossa kehittynyt erittäin taitava havainnoitsija, jopa niin taitava, että olen luottanut joissain tapauksissa enemmän hänen matkapäiväkirjoihin kuin VR:n virallisiin papereihin. Tällainen tapahtuma on mm. milloin Hv3 782 muutettiin kesällä 1968 halkopolttoisesta takaisin hiililämmitteiseksi. Luotan enemmän Tapanin omin silmin kirjaamaan, kuin VR:n virallisiin paperihin, jotka ainakin tässä tapauksessa laahasivat kuukauden jäljessä. (Vahinko, kun tätä en ole voinut vedenpitävästi (km)tilastoista tarkistaa). Toki näissä matkapäiväkirjoissakin on virheitä, mutta sitä minimoi matkalla ylösotettujen tapahtumien jälkipuinti muiden harrastajien kanssa jäljestäpäin. Ja näissä matkapäiväkirjoissa oli yleensä lopussa yhteenveto matkan erikoisemmista tapauksista havainnollisine piirroksineen, miten esim. veturit sinä ja sinä päivänä tallilla seisoivat. - Nyt en ole kyllä tarkastanut huomioiko Tapani jollainlailla jälkikaneeteissaan näiden Sr12:n tulon tuolloin kesällä 1965 liikenteeseen.
kuva 21.12.2009 20:31 [Tunnus poistettu]  
  42 tuli tuossa vähän ylimääräisenä mukaan vaikka siitä ei ollut kyse. 1.6.1965 P44 Sv12 2542, 21.6.P44 Sv12 2544.
kuva 21.12.2009 20:07 [Tunnus poistettu]  
  Nopealla otannalla Tapani Kilpisen numeroiduista matkapäiväkirjoista: 31.5.1965 P11 Sv12 2543, 3.6. P11 Sv12 2543 (sama veturi), 4.6. P11 Sv12 2544, 28.6. P12 Sr12 2702, 2.7. P11 Sr12 2701, ----- 31.5.1965 P42 Hr12 2225, 31.5. P43 Sv12 2544, 2.6. P43 Sv12 2544, 28.6. P42 Hr12 2217, 2.7. P42 Hr12 2208, 2.7. P43 Sr12 2702.
kuva 08.12.2009 16:28 [Tunnus poistettu]  
  Ari; Rulla-Pekat eivät päässeet 18:sta ikävuoteen vakioliikenteessä. Niillä ei esim. ajettu vuonna 1969 ja vuonna 1972 kilometriäkään. Toukokuun 1968 jälkeen niillä oli vuonna 1968 vain pari lyhyttä siirtoajoa. Vuonna 1973 ne kävivät Kuopion konepajassa, mutta ajettiinko niillä vuonna 1973 muuta ajoa?
kuva 25.11.2009 14:03 [Tunnus poistettu]  
  Vuosittaisista rautatietilastoistakin näkyy vielä 1960-luvun puolivälissäkin, että kyllä Hv:eillä varsinkin ykkösillä ajettiin paljon tavarajunia ja vielä usein enemmän kiitotavarajunia, unohtamatta sekajunia ja järjestelyjuniakaan. Hv1:sten vahva osuus tilastoihin on kertynyt paljolti Eljaksen mainitsemilta osuuksilta. Kakkosilla on ajettu tuolloin 1960-alkupuoliskolla huomattavasti vähemmän ja kolmosilla vielä vähemmän. Nelosilla kaikkein vähiten ja nekin etupäässä tavara- ja järjestelyjunissa. Tässä eräs ikimuistettava päivä kun kahdella autolla seurattiin Hv:tä tavarajunan perässä. https://vaunut.org/kuva/14247
   >>