569-39816 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 25.11.2009 14:03 [Tunnus poistettu]  
  Vuosittaisista rautatietilastoistakin näkyy vielä 1960-luvun puolivälissäkin, että kyllä Hv:eillä varsinkin ykkösillä ajettiin paljon tavarajunia ja vielä usein enemmän kiitotavarajunia, unohtamatta sekajunia ja järjestelyjuniakaan. Hv1:sten vahva osuus tilastoihin on kertynyt paljolti Eljaksen mainitsemilta osuuksilta. Kakkosilla on ajettu tuolloin 1960-alkupuoliskolla huomattavasti vähemmän ja kolmosilla vielä vähemmän. Nelosilla kaikkein vähiten ja nekin etupäässä tavara- ja järjestelyjunissa. Tässä eräs ikimuistettava päivä kun kahdella autolla seurattiin Hv:tä tavarajunan perässä. https://vaunut.org/kuva/14247
kuva 01.11.2009 21:30 [Tunnus poistettu]  
  Tällainenkin tapaus mahtuu Tr1 1054:n elinkaareen. Tr1 1054:n vetäessä 11.10.1962 junaa nro 1055 (Hki-Tpe)66 akselia 485 tonnia km 138 alkoi veturin o.p. kuulua kolinaa. Juna pysäytettiin ja veturin o.p. kiertokangen laakeri oli sulanut. Juna jatkoi hiljaisella nopeudella Toijalaan, jonne saavuttiin 50 min myöhästyneenä. Toijalasta lähdettiin 72 min myöhässä Hv1 551:n vetämänä. Tampereelle saavuttiin 92 min myöhässä. Raskas juna Hv1-sarjan veturille.
kuva 26.08.2008 21:32 [Tunnus poistettu]  
  Taattua Heikkilä yökuvalaatua. - Taas on oltu mitä mielipuolesempaan aikaan liikkeellä ja kuvaamassa mullekin tutulla paikalla. Silloin kauan sitten tuo viitostie tuossa oikealla oli vasta tällä kohtaa rakenteillä ja autoliikenne kulki vielä metsän reunassa viitostiellä tuossa vasemmalla valtatien ylittäessä rautatien tämän laakson etelä- ja pohjois reunoilla. Lisää tältä paikalta kerrottua: https://vaunut.org/kuvasivu.php/33674
kuva 24.04.2008 18:27 [Tunnus poistettu]  
  Taitaa olla asemamiehen haamu, joka pelästyi kuoliaaksi nähdessään helmikuun 22 päivänä 1940 klo. 21,37 H7 742:n saapuessa Eskolan pysäkille, että edessä samalla raiteella on vaunuja. Ai sitäkö tässä tuo poloinen yrittää kertoa, että jarrutus ei onnistunut ja Pikku-Heikin vetämä juna ajoi vaunujen päälle ja hän jäi sitten aaveena varoittaan muita junia. Vai oisko kuitenkin entisaikojen punapaitainen linssilude saanut nykyaikaisemman viran kuvaajan assistenttina. No mahdollisuuksia on monia. Erikoinen kuva joka tapauksessa:)
kuva 01.04.2008 11:59 [Tunnus poistettu]  
  Mukava nähdä höyrykuvia Porista. Tuo kaasuvaloinen 829 ajoi 1968 Porissa viimeisen ajonsa. Tuo paljas tenderinen 833 ajoi samoin vuonna 1968 siellä viimeisen kerran. Oli muutama vuosi aiemmin ollut työssä Toijalassa. Mainitsemasi 831 oli vuonna 1967 ajanut viimeisen ajonsa Raumalla, mutta oli tuolloin kyllä Porissa. Tk3 1130 sopii (ehkä parhaiten) tuohon halkokoneeseen. Se ajoi Porissa 1968 viimeisen ajonsa. Ja näyttää niin tyypilliseltä 1100-sarjan tenderiltä. Muita Porissa tuolloin olleita Tk3:sia oli 823 ja 835. Molemmat siellä vuonna 1967 viimeiset ajonsa ajaneina. Jumbot 613 ja 616 olivat tuolloin Porissa jo vuonna 1965 viimeiset ajonsa tehneinä. Porissa oli tuolloin vielä myös se helmi Hv4 749, joka palautui alkuvuonna 1964 Vaasan pajasta Poriin, mutta sitä ei siellä käytetty enää. Romutettiin 1969 Porissa. Tuo Ankka 955 lähti myöhemmin vielä Porista työhön Haapamäelle, jossa oli ajossa vuoteen 1975. Poriin oli vielä vuonna 1967 siirretty Haapamäeltä Ankka 956 työhön. Oli Porissa ajossa vuoteen 1970.
kuva 22.03.2008 14:32 [Tunnus poistettu]  
  Ai ai oispa saanut olla täällä tammikuussa 1967. Mitäs menit silloin ajamaan sen kolarin. No ei se kolari olisi mua estänyt tänne tulemasta vaan estona oli tiedon puute. No mitäs täällä sitten silloin muka niin erikoista oli. Olipahan vaan. Ainakin 19.1.1967 kaksi vanhaa Hv1-sarjan pikajunaveturia 568 ja 569 kaksinvedossa purkamassa niille raskasta yli 1100 Joensuusta tuomaansa sepelijunaa. Molemmat ajoivat myös välillä eri dieselien kanssa (mm. Hr12 ja Vr11) tuplavedossa tavarajunia Joensuusta Lieksaankin, joten sielläkin olisi voinut poiketa. Molemmat Hv:eet lopettivat työnsä saman vuoden huhtikuussa Joensuussa. - Siis näin upeissa maisemissa olivat Hv:eet purkamassa kuormaa Rouanahossa. No siinä tapauksessa kyllä tuolla olisi kelvannut rämpiä:)
kuva 22.03.2008 14:07 [Tunnus poistettu]  
  Tuossa Eljaksn mainitsemat kilometrit ovat 491:n ajoja Iisalmessa. Mainittakoon, että tuossa yllä mainittu huhtikuun 1961 924 km sisältää hauskan 78 km linja-ajon junassa 5905/5906 Iisalmi-Niemiskylä-Iisalmi. Muutenhan tämä oli pitkään niin stadilainen kone, kun olla ja voi. Esiintyy useammassakin uutisfilmissä Helsingin eri satamissa mm. Katajanokalla. Sen työtehtäviin kuului myös mm. ruumisjunien veto Vallilasta ja Ruoholahdesta Malmin hautausmaalle.
kuva 26.01.2008 23:39 [Tunnus poistettu]  
  Hienoa exatia tietoa Elias. Muistan hyvin, kun tämä tuli uutena Sörnäisten ratapihalle päivystykseen. Erosi kuin yö päivästä siihen asti siellä olleista vaihtotyöastinlaudoilla varustetuista klapi Sk3:sta ja lippa Kanoista. Stadin Kanoissa oli vielä 1950-luvun puolessa välissä katon jatkeena olleet lipat tallella:)
kuva 26.01.2008 23:30 [Tunnus poistettu]  
  Ei ihme, että pidät kuvasta. Tasapainoinen ja mukavasti suomalaista maalaismaisemaa henkivä kuva latoineen ja viljapeltoineen. - Paljon on tämäkin yksilö "siipeensä" saanut. Niin kuin varmaan suurin osa tästäkin sarjasta. Tasoristeyksiä, kun ennen riitti. No pistetään tähän vähän rauhallisempaa infoa. Hr 12 2220 veti 30.7.1962 P92:n Tampereelta Helsinkiin. Tämä yksilö näkyy havaitun syksyllä 1966 useammankin kerran P2:n veturina.
kuva 26.01.2008 22:50 [Tunnus poistettu]  
  Vv12 1706:n päivystäessä 24.10.1956 Sörnäisten ratapihalla ajoi auton A3623:n? kanssa yhteen. Turun konepaja korjasi konehuoneen seinään tulleen painauman.
kuva 25.01.2008 23:56 [Tunnus poistettu]  
  Antti: Kunpa saisit kopioitua niitä. Tee se jos voit ennen kuin on taas liian myöhäistä. Mikäli tuolta ensimmäiseltä vuodelta löytyisi vielä 323 ajossa kuulisin mielellään minkälaisessa hommissa se siellä oli. Aavistus on, mutta olisi hyvä saada asialle vahvistus:)
kuva 25.01.2008 18:32 [Tunnus poistettu]  
  Ai ai Antti-Matti kun laitoit (taas) ihanan mua puhuttelevan kuvan. Avasi muistojeni arkun. Seisoin kerran samoilla jalanjäjillä. Kyllähän silloinkin täällä Deevereillä ajettiin, mutta menivät melkein kaikki kuvauksieni ohi. Ai mitäkö kuvasin tässä. Halko- ja hiili-Jumbojen kohtauksen. Silloinkin oli talvi ja osa sivuteistä lumenpeitossa. No ainakin tuo vaara taustalla on sama. Pysäkkirakennus on uusittu. Oli silloin pieni punainen. Ja tuon toisen talon paikalla oli silloin rakennus, mikä näkyy Suuren Raideliikennealbumin sivulla 62 ylimpänä. - Toinen Jumbo, tietysti se halkolämmitteinen oli tullut Nurmeksesta, toinen Jumbo se hiiliä pureksiva Joensuusta. Joensuulaisen tapasin vielä samana iltana Joen kaupungissä sen palattua tältä matkalta. Pitkiä päiväkeikkoja ne vielä silloin höyryilläkin heitti. Täällä oli silloin iso Koneen nosturi puunlastausta varten. Senkin ajan hammas lienee vienyt mennessään.
kuva 03.12.2007 12:10 [Tunnus poistettu]  
  Trumaneita korjattiin luokkakorjauksissa Kuopion konepajalla. Löytyy useita kuviakin:)
kuva 03.12.2007 12:05 [Tunnus poistettu]  
  Tämä vahin Ukko-Pekkamme Hr1 1001 kuuluu 1005:n, 1014:n ja 1016:n ohella mielenkiintoisimpiin Pekkoihin. - Kuva vain ei ole elokuulta 1969. Oli silloin jo juossut koko elinkaarensa n. 3,1 milj kilometriä ja seisoi tuossa vasemmalla Riihimäen kylmien koneiden jonossa. Ruotsalaiset kinusivat tämän ajoon vielä toukokuussa 1969 (perusteluna juuri tuo sarjansa vanhin kone), kun SJK teki Suomen turneensa. Hr1 1001 oli seissyt kylmänä jo jonkin aikaa ennen sitä. Kun kone oli lämmitetty ylös niin sillä ajettiin sitten muutakin kuin yhtenä koneena sillä naapurien matkalla mm. Toijalan postijunaa H 213/231. Tämä kuva ei ole otettu vuonna 1969 siitä kielii useatkin yksityiskohdat. Vuosi 1967 ja sitä aikaisempi aika alkaa jo istua tähän.
kuva 25.09.2007 15:38 [Tunnus poistettu]  
  Näinhän se Petri oli. Hyvä kun taas oikaisit. Resiinoista 4/1980 ja 2/1993 löytyy Peten ottamia kuviakin Hv1:stä helmikuussa 1962 Helsingin asemalla Turun pikajunissa. Molemmat Resiinat munkin moneen kertaan koluamia ja Peten kanssa aiheesta vielä paljon polemisoitukin huh huh. - Pitäis munkin tutkia noita tilastoja ja dokumenttejä paremmin ja luottaa vähemmän hupenevaan luonnonvaraan harvenevaan muistiini. Mutta pisteet jälleen tilastotieteilijällemme:)
kuva 22.09.2007 23:54 [Tunnus poistettu]  
  Vai että keskikokoisesta suomalaisesta kaupungistakin saa näin erämaahenkisen kuvan. Eikä luonnonrauhaa riko muu kuin voisi kuvitella toisen innokkaan höyrykameraa käyttävän kuvaajan kameran sulkimen sarjatulen räpsäykset. Vesilinnutkin kun ovat jo muuttaneet? - Vai erehdynkö jälleen:)
kuva 22.09.2007 12:53 [Tunnus poistettu]  
  Poikien matkapäiväkirjoista: Kilpinen ynnä kumppanit, pisti aikoinaan silmään, että vielä 1950/60-lukujen taitteessa ajettiin Turun ja Helsingin välillä pikajunia tupla Hv:llä. Toisinaan koneina juuri Hv1 ja Hv2. Kun niitä poikien Matkapäiväkirjojen sivuja: Herkkua Rantaradalta, jotenkin noin se tais olla merkattuna, tulee seuraavan kerran esiin tarkkoine päivämäärineen ja junan numeroineen, täytynee yrittää muistaa laittaa jotain niistä esiin. Niistä numeroiduista Matkapäiväkirjoista löytyi juuri vuodelta 1957 tuo Salonkin harvinaisuus. Jenkki Hk1 vielä SIELLÄ ajossa huh huh!. - Helpoiten varmaan Hv1 tuleekin mieleen rantaradan Turun pikajunista. Onhan niistä juuri Hv1-vetoisena jäänyt eniten (?) kuvataltiointeja ja eri henkilöiden ottamia kaitafilmejä. Ulkoa muistan, että tuo kolme kirvestäkin siis Hv2 777 esiintyy yhtenä Hv2:tena muistiin panoissa. - Muuten viimeiset rantaradan tuplavetoiset Hv:t esiintyy niissä niinkin myöhään kuin joulukuussa 1966 tavarajunassa Perniössä nokat kohti toispuol jokkee kotitallille..
kuva 21.09.2007 21:49 [Tunnus poistettu]  
  Olihan toki Hv2:kin näissä Turun ja Hesan pikajunissa vielä säännöllinen näky 1960-luvulla viimeiset Hv:eet ainakin kesäkuuhun 1961. Toisinaan näissä Turun ja Hesan pikajunissa oli jopa Hv3:kin. - Kesän 1961 jälkeen Hv:tä käytetiin Turun ja Hesan välillä matkustajaliikenteessä enää suurina juhlapyhinä, viimeisen kerran pääsiäisenä 1963. Viimeinen Turun Hv:n vierailu Helsingin asemalla on onneksi dokumentoitu. Jaaà kun muistais sen koneen nyt ulkoa. Tarjoan 557:kaa
kuva 21.09.2007 13:34 [Tunnus poistettu]  
  Ja huomatkaa tupakka mainos sekä aseman seinien tummanpuhuva yleisilme. - 1960-luvun puoliväli oli joidenkin vanhempien aikalaisharrastajien mukaan vielä mielenkiintoista rautatiehistorian taltioimisaikaa. Tässäkin on siitä oiva esimerkki!
kuva 21.09.2007 12:59 [Tunnus poistettu]  
  Kuvan ottamisen eteen on kyllä nähty vaivaa ja koluttuun aiheeseen on saatu näyttävyyttä! - Huippuvuotenaan 1021 ravasi tästä toisinaan pitempienkin pikajunien kanssa vetäessään maamme arvojunia. Minkäänsortin plootuja niissä ei tosin vielä 1950-luvulla ollut. Sen sijaan plootutkin ym vastaavat posti- ja vankivaunut tulivat Rulla-Pekoille tutuiksi monissa junissa Kouvolan aikoinaan. - Aika harvoin näki postivaunuja muualla, kun päissä, mutta kyllä joskus näin niinkuin tässä esim. yhdessä pitkien Fo-sarjan junailijanvaunujen kanssa (harvinaisuuksina?) keskemmällä junaa.
kuva 21.09.2007 12:30 [Tunnus poistettu]  
  Sillan päältäkö tämä on otettu? Oonpa muistavinani maaston muodon perusteella tämän paikan. Tämähän Pm:stä vähän etelään? Meitä oli kerran viiden hengen junakuvausryhmä ampumassa sarjatulta, kun joku Rulla-Risto, oisko ollut 1096, lähti iltahämärissä kiirastorstaina Pm:stä kohti etelää ja kipuaa tätä mäkeä. Kyllä tää täytyy sama paikka olla 18-vuotta myöhemmin. Ristokin oli samalla lailla kallellaan. No pianhan taas tästä on kulunut nuo samaiset 18-vuotta. - Saatiinpa tämän kuvan myötä tarkka paikan määritys muutamille muillekin kuville:)
kuva 19.09.2007 22:34 [Tunnus poistettu]  
  Jo tokkiiisa Ari. Siinä oli sepelinlastausraide. Jatkui aika pitkälle. Oli käytössä n. vuodesta 1966 syksyyn 1969. Sitä ennen alueelle lähti pistoraide Käpylän kurvasta vähän tännepäin erkaantuen suoraan Pasilan mäen vesisäiliötä kohden. Silloin niitä säiliöitä oli vain yksi. - Useampikin Pekka vetoinen sepelijuna tuli ikuistettua tuolla raiteella, jonka silloinen alkukohdan paikka näkyy tuolla vasemmalla. - Tämä Jorman kuvan on otettu tuosta lähteneellä raiteella. Hieman kauempanana tosin. https://vaunut.org/kuvasivu/15643
kuva 19.09.2007 22:01 [Tunnus poistettu]  
  Sattuipas "ajankohtainen kuva". Juuri muutama kuva sitten muistelin Hr1 1021:n kuvan yhteydessä, sen lähtiessä Pasilasta Turkuun 10.9.2007 evakkoon näitä vuoden 1958 Turku - Helsinki Hv-vetoisia pikajunia. Ja tässähän siitä on oiva esimerkki! Tämä oli aikaa juuri ennen suurten diesel-linjavetureiden käyttöön ottoa. Tuolloin joillekin höyryveturi- sarjoille kertyi kaikkein korkeimpia koskaan niille mitattuja kuukausittaisia km-määriä. - Aina 1960-luvun alkuun saattoi Turun ja Helsingin välisissä pikajunissa nähdä Hv:eet tupalavedossakin. - Tää 547:han oli hyvin turkulainen. Suurimman osan elinkaarestaan sielläpäin töitä tehnyt. Tämä veturi kuuluu siihen ylistettyyn suomalaiseen veturikatraaseen, joka saavutti 50-vuoden iän pikajunaliikenteessä. Helsingin Sanomien (Suomen Höyryveturit osa 1) kirja arvostelijan sanoin: mainitsemisen arvoinen suoritus. Hv1 547 oli viimeisen kerran liikenteessä vuonna 1965 Turussa. Romutettiin siellä 1968.
kuva 19.09.2007 20:22 [Tunnus poistettu]  
  Vielä ainakin kaksi vuotta aiemmin otetuissa laskumäkikuvissa tuosta piipusta tuprutti taustalla mustan puhuvaa myrk.. anteeksi savua elävöittämään tätä kaasulaitoksen ympäristöä. Vinkkikuvaa https://vaunut.org/kuvasivu/36940 ottaessani kesällä 1971 Hr12 2229 ohittaessa laskumäkeä, vanhaa kaasulaitosta taustalla puretaan. - Yhdessä tämän kaasulaitoksen ja kuppalanjoeksi nimittämämme puron tuoksujen kanssa tämä laskumäen ympäristö oli ainakin 1950/60-luvuilla aika omintakeinen hajumaailmaltaan. - Kesti aika kauan tottua, että nämä rakennukset eivät enää olleetkaan siellä tuttuina elementteinä laskumäki kuvien taustalla. Nyt vuosien saatossa ovat rakennutkset kuitenkin lähes täysin unohtuneet. Ja hajumaailmakin harmonisoitunut muuhun ympäristöön. - Mainio kuvasarja, joka oivallisesti palautti mieliin palan jo kauan sitten poistunutta Pasilaan niin oleellisesti kuulunutta maisemaa.
kuva 19.09.2007 19:59 [Tunnus poistettu]  
  Tämä "sama" jono muutamaa vuotta aiemmin. Jono "eli" niinkuin nää jonot yleensä, mikä voidaan myös hyvin pk:n komentista päätellä verrattaessa sitä tähän https://vaunut.org/kuvasivu/20080
kuva 19.09.2007 19:50 [Tunnus poistettu]  
  Jep jep oli ainoa Ankka tämä 952, missä oli loppuaikoina tämmöinen esim. joissain Kanoissa (mm. 500-sarjalaisissa) käytetty kapeampi lentotuhkapesällinen piippu. Tämän 952:n rehutorven ulkonäöllistä erikoisuutta lisäsi vielä, kun tässä vähää aiemmin oli piipun päällä tuon tutun tuulikauluksen paikalla kipinäsihti. Sekin siis harvinainen näkyvissä halkopiipun päällä. Jos tässä olisi joku Ankka tai Tk3 vierellä niin tämä piippujen ero näkyisi selvästi. Vr2 952 oli tästä vähää aiemmin työskennellyt (muutaman vuoden?) Ylivieskassa. - 1960-luvun puolivälissä Vr2 952 oli hommissa niinkin eksoottisessa paikassa kuin Lappeenrannassa!
kuva 13.09.2007 16:09 [Tunnus poistettu]  
  Itse asiassa ihan mukava aikansa dokumentti. Huomatkaa, että Helsingissä höyryaika, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta oli päättynyt jo toukokuun lopulla 1970. Näitä käytettiin erilaisissa höyrynantotehtävissä Helsingin seudulla. Tuota 1049:ää aina vuoteen 1975. Saattoi olla pitempäänkin, jos tarkkaan pinnistän ulkomuistista. Tr1 1049 oli juuri tästä vähää aiemmin ollut siellä nykyisen Helsingin Energian Voimalaitoksen (mikä silloinen sähkölaitos se oli?) pihalla Sörnäisissä höyrynantotehtävissä. Etummaisessa näyttäisi olevan kangetkin paikoillaan. - Paljonhan höyryjä käytettiin myös Eduskuntatalon edessä vaunun lämmitystehtävissä niiden viimeisina vuosina 1960-70-lukujen taitteessa. - Mutta hienoa, että Arto on onnistunut saamaan lämpiminä nämä molemmat veturit samaan kuvaan. - Ainakin tuo kasikymppinen veteli vielä edellisenä kesänä kiitotavarjunia Riksun ja Tampereen välillä:)
kuva 13.09.2007 15:40 [Tunnus poistettu]  
  No niin tuo klassinen Hangon juna siis. Turun juna on tässä jo kerinnyt lähteä pois alta. Vemppu parka. Jäi monasti näissä Hangon junissa myöhään. (Tuolloinkin ylläolevaa nopeustaulukkoa mitatessa). Parhaimmillaan, kun Hesan juna oli jo valmiiksi myöhässä, Vempulla ei ollut mitään mahdollisuutta kuroa aikaa kiinni. Hv:lläkin säännöllisesti, mitä sitä seurattiin, nopeus nousi sataan useita kertoja matkan aikana. Ja mikä "perunapelto" se rata tuolloin olikaan. Ja täytyy vieläkin ihmetellä sitä Hv2:n kiihtyvyytä. Kuinka äkkiä Karjaalta lähdettyä oli jo sata taulussa.
kuva 13.09.2007 12:51 [Tunnus poistettu]  
  Näitä Hesan suoria viikonloppuvaunuja Hankoon ajettiin niinkin, että toisinaan oli Hv ja toisinaan Vemppu. Juuri, kun piti tehdä nopeustaulukko Hv:lle, sillä kertaa veturina olikin Vemppu. Nopeustaulu tehtiin sitten Vempulle. Junahan oli varsin nopea. Launtaisin Hv tai Vemppu odottivat tuolla vasemalla näkyvällä tyhjällä laiturin vierusraiteella yksinään ja peruuttivat Turun junan jatkettua matkaansa junasta irroitettujen Hangon vaunujen eteen, tuohon raiteelle, missä tässä Vemppu seisoo henkilövaunustonsa kanssa. Toisinaan Hangon junassa oli juuri näin tässä nähtävät kuusivaunua suurina juhla viikonloppuina, arkisempina viikonloppuina vain neljävaunua..
kuva 29.08.2007 17:20 [Tunnus poistettu]  
  Ootpa onnistunut samaan hienon kokoonpanon. Tk3 1108 on paluumatkalla (siirtoajolla siis)
Vaasan konepajalta niin minne. No ensin jäätiin vähäksi aikaa Ylivieskan palvelukseen https://vaunut.org/kuvasivu/9363 Mutta pian jatkettiin matkaa takaisin kotikonnuille eli Joensuun piiriin. Edellisenä kesänä oli oltu työssä Lieksassa https://vaunut.org/kuvasivu/6107 ennen Vaasan pajamatkaa ja sinne itse asiassa 1108:kin päätyi jälleen työhön. Oli Lieksassa mm. kesällä 1973 jälleen ahkerasti ajossa meitäkin taas juoksuttaen.
kuva 29.08.2007 16:59 [Tunnus poistettu]  
  Vähää aiemmin myös tuo 613 oli ollut 833:n kanssa aivan samassa tallipäätkässä:) Tämä Tk3 833 oli hauska tapaus. Se oli Toijalassa työssä 1960-luvun puolivälissä. Svenssonien kuvissa heikäläiset kirjoittivat Tk3 833 bunkrar i Toijala. Siis halostuksessa sen Toijalan suuren halon antolaiturin vierellä? - Kuka olisi uskonut, että lähti Toijalasta, siis niin myöhäisen ajakohdan jälkeen vielä työhön Poriin. 8-satasia Tk:ta kun oli juuri tuolloin nurkat täynnä. Oli niitä Porissa ennestäänkin ja jäihän niitä vielä Toijalaankin. - - Ensin tuo 749:n olo kuvassa pääsi pahasti hämmentään pakkaa. Olihan se todistettvasti 27.6.1968 Porin tallissasa "romutettavana", mutta siitä onkin otettu vain varaosia ja pistetty takas pellolle. Se romutettiin vasta seuraavana vuonna eli 1969. Sääli sinällään, kun tämä 749 romutettiin. Oli taas niitä tapauksia, joilla ei yhtään ajettu konepajakorjauksen jälkeen. Palasi tammikuussa 1964 Vaasan pajalta takaisin omin konein Poriin. Eikä kilsan kilsaa ajettu enää sen jälkeen. - Porissa oli Ankkoja vielä tuohon aikaaan ajossa. Just tuolloin tais olla 955. Se joka myöhemmin siirtyi vielä Hpk:n palvelukseen. Jäikö Ankoista mitään mieleen tuolta Porin matkalta.
kuva 29.08.2007 00:45 [Tunnus poistettu]  
  Jaaha taas on Antti oltu samoilla kulmilla junien perässä. Mullakin oli tällainen hämärä, aikainen aamu tosin. Tuossa vasemmalla tuon tien paikalla oli Porokylän makasiinien raide, jolla Pikku-Jumbo 1110 siis se muutama vuosi sitten vasta romutettu, teki vaihtotöitä ja odotti siinä sivussa, kun halko-Jumbo oli nostanut sorajunansa kahdessa osassa Porokylän kuopalta ja saanut runkonsa tässä taas yhdistettyä. Valitettavsti mä en pystynyt ottaan siitä tilanteesta kuvia, kun oli niin hämärää, mutta iso kelanauhuri pyöri tallaentaen nuo kahden niin tyypillisen suomalaisen halkokoneen samanaikaisesti kuuluvat erilaiset äänet. Muistorikas paikka siis mullekin:)
kuva 28.08.2007 20:38 [Tunnus poistettu]  
  Ensimmäisenä tässä on erittäin huonokuntoinen Tv1 616, jonka viimeinen ajo oli ollut jo 1965 Porissa. Seuraavina Tk3 823, Tk3 831, tuo tunnistamaton on Tk3 835, Hv4 749, Tv1 613 ja yllätys yllätys tuo viimeinen piiputon ei ole Jumbo (Porissa ei ollut tuolloin kuin kaksi Jumboa) vaan pikku sellainen. Katso esim. kupujen järjestys ja sen nro jaaá siellä oli vielä kolme Pikku-Jumboa, Tuo viimeinen on siis jokin näistä 829, 833 tai 1130. Joista jokainen kolme oli ollut vielä vuoden 1968 aika ajossa Porissa. Sikäli mielenkiintoinen kuva, että tuo 749 oli jo kesäkuussa ollut Porin tallissa ja romutus oli jo alkanut, mutta tämä kuva paljastaa, että siitä onkin otettu vain varaosia ja pistetty takaisin pätkään seisomaan. En uskoisi ellen itse näkisi tätä kuvaa, että näin on tapahtunut ja että Hv4 749 on ollut elokuussa 1968 vielä noin ehjä. Olettaen tietysti, että kuukausi on oikea. Joka tapauksessa kuva on kesältä 1968. Sen paljastaa neljän ensimmäisen veturin järjestys.
kuva 25.08.2007 19:46 [Tunnus poistettu]  
  Tavarajunien yksitoikkoisen kaksiakselisten vaunujen palakiskoista saaman rytmin kolkkeen katkaisi aina mukavasti nämä neli-akseliset Ok-vaunut. Ja kyllä niitä nimenomaan korva usein eroitti, lähellä rataa kun seisoi, monessa tavarajunassa matkaavan aikoinaan. Tuokin taas eräs ajan hampaan viemä ääni muossaan:) - Ainakin vielä vuonna 1969 näki useampia Ok:ta Pasilan alaratapihalla. Niillä kuljetettiin vaihde-elementtejä. Vaunuissa oli iso kiinteä kyltti: palautettava Hyvinkään konepajalle. Yleisessä käytössä tuolloin enää ainakaan nuo vaunut eivät olleet...
kuva 25.08.2007 16:42 [Tunnus poistettu]  
  Tää lillukin ihmeen pitkään Turun pätkässä. Sikäli mielenkiintoinen veturi, että kuului siihen kaikkein vanhimpaan Jumbo katraaseen vuodelta 1917 ollen kymmenen vuotta, vuodet 1918-28 pois muonavahvuudestamme. - Tuo niin turkulaisille Jumboille luonteenomainen kapia ja pitkä hiiliränni erottuu tässä selvästi. Silloin myöhemmin tuon vuoden keväällä meitä oli jokunen harhautunut sielu hetken tämän ympärillä pyörimässä irti päivän pääteemasta eli tutustumasta Turun vielä jäljellä olleisiin museoikäisiin raitiovaunuhin ja linjoihin. No pianhan me kerettiläiset palasimme ruotuun kapeammalle raidevälille ja aloimme taltioda jälleen elävää historiaa myöhempien sukupolvien ihmeteltäviksi.
kuva 25.08.2007 16:13 [Tunnus poistettu]  
  Oli seissyt tuosta jo yli vuoden Seinäjoella. Kattila-ajan umpeuduttua Tv1 925:llä Ylivieskassa https://vaunut.org/kuvasivu/18341 otettiin tämä viimeisenä Seinäjoella ajossa ollut Jumbo ajoon sen jälkeen vielä Ylivieskaan https://vaunut.org/kuvasivu/21514 Muutama vuosi aiemmen tästä kuvanotosta tämä 929 kuului vielä Joensuun ansiokkaaseen halko-Jumbo laivueeseen. Mutta tekikö Joensuu Seinäjoen kanssa "huonot kaupat", kun vaihtoi näitä hyviä 9-satasia Jumboja niihin seinäjokisten ikäloppuihin vanhoihin 5-6 satasiin. Ja sinnehän ne nuukahti Joensuun varikon tallialueen eri seisontaraiteille. No oli kai niistä toki ainakin jotkut Joensuussa jonkun aikaa ajossa. Vaan mitäpä Joensuussa enää tuolloin Jumboille oikein kunnon töitä löytyi. Sitä vastoin Seinäjoki käytti loppuaikoina näitä hyviä 925-929 Joensuusta saamiaan Jumboja mm. ansiokkasti Parkanon uuden oikoradan rakennustyömaalla ajettaessa soraa Alavuuden ja Koskenkorvan kuopilta.
kuva 24.08.2007 23:00 [Tunnus poistettu]  
  Jaa`a niin ne aikaudet muuttuu. Tuossa yllä muistellaan kaiholla aikaa, jolloin tämmöiset "vehkeet" alkoivat vetää Seinäjoelta ylöspäin uudemman tekniikan tuotua junan sitä ennen Seinäjoelle. - Olipa kerran aikausi, jolloin nämä ottivat uusina ja uljaina vetovastuun Seinäjoelta alaspäin Hv:den tuotua ensin pikajunan Oulusta. Nmrk molemmilla vetovoimalajeilla Pohjanmaan radalla matkustamaan päässyt. Jotenkin tuntui matkanteko rivakoituneen dieselin vaihduttua Sk:ssa nokalle. - Niinpä niin, tänäpäivänä jykevä (museo)dieselikin herättää uteliata katseita niin kuin voimme laiturilla seisovista henkilöistä havaita. - Tarkkoja verrokkeja on ollut Seinäjoella(kin) aivan exsaktisti samalta paikalta vaikea ottaa, kun monet tutut kiintopisteet ovat tyystin hävinneet. Eikö juuri näillä paikkeilla tuossa oikealla ollut se raide miltä nuo Suupohjan lätät lähtivät siitä halkovaunun viereltä, jossa raiteen päässä? oli se kyltti Kaskisiin:) - Niin kyllähän 2216 ehti monta kertaa aivan kongreettisestikin haistaa Seinäjoen vanhan steissin tunnelmaa. Enkä nyt tarkoita mitään raiteiden alkikulun epämääräisiä tuoksuja enkä sitä kaasuvaunua, joka seisoi aivan keskellä asema-aluetta vaan sitä kiireistä hyörinää, joka Seinäjoella vallitsi Huru- vetoisten pikajunien kohdatessa samaan aikaan moneen suuntaan valmistautuvien muiden junien kanssa.
kuva 24.08.2007 22:22 [Tunnus poistettu]  
  Tänä päivänä Huru tuo harvinaista vaihtelua Seinäjoen arkiseen rautatiemaisemaan. - No ehtihän Hurut vuosia työskennellä Pohjanmaan pikajunissa. - Tänä vuonna tuli Seinäjoella(kin) käytyä ja otettua verrokkeja tasan neljänkymmenen vuoden takaisiin kesäkuviin. Silloin vielä muutama Hv3:kin hoiti trafiikkia Vaasaan https://vaunut.org/kuvasivu/21487 Seuraavana syksynähän nuo Deeverit korvasivat viimeisetkin Hv3:t noista Vaasan junista. Suupohjan radan henkilöliikenteessä näki tuolloin vielä kesällä 1967 lyhytmatkaisia kiskoautoja esim. Kauhajoelle. Siis lähi- tai taajama- tai nimestä viis, mutta henkilöjunalla pääsi muuallekin kuin pääratojen isoimmille asemille.
kuva 15.08.2007 13:08 [Tunnus poistettu]  
  Paljon nähneen kuvaajan hatun nosto mielenkiintoisesta toteutuksesta. Ensin varovainen?? lähestyminen lintuparvea https://vaunut.org/kuvasivu/40626 ja ääneti toteutettu kuvaussessio parven nuokkuessa kaikessa rauhassa tuulten tuudittamina öisillä orsillaan. Sitten varovainen siirtyminen uuteen paikkaaan. Jospa pääsisi vielä hiukan lähemmäs ja jännitys kasvaa. Kaikki alkaa taas olla valmiina. Nyt voivat linnut kuvauksen puolesta nousta pyrstöiltään, kun sieltä kuitenkin juna on kohta tulossa? Ja mikä siipien räpsytys hetkessä kuuluikaan täyttäen öisen taivaan. Rohkeimmat tosin vieläkin jatkavat uniaan? kuvaajasta välittämättä. Pasuuna torvellako ne saisi hereille. (Paljon proosallisemmin tais olla Mersun äänimerkki:) - Ah miten paljon mukavaa rautatiekuvaukseen sisältyykään. Ja kuvaa katsellessa voi mukavasti lisätä tietämystään niin tekniikasta kuin luonnostakin.
kuva 13.08.2007 22:00 [Tunnus poistettu]  
  Onhan se, kun sitä "yötä päivää" maalattiin. Ehti onneksi kuivua ennen vilkkaan viikonlopun ajoja. Muutama vuosi ulkana seisomista niin on taas huomiota herättämättömän ruskea:) - Hyvinpä humma laukkasi. Ensimmäisellä Rajamäen keikalla varmaan seitsemää kymppiä? - Tasapainoinen kuva. - Ylimääräistä höyryä sylintereistä? - Kuvauksellisesti ehkä elävöittävämpää, mutta saatiinko enää seuraavan päivän viimeisellä matkalla vastaavasti höyryttäviä kuvia:) - Ainakin rautatiehistoriallisesti mitaten tuloksellista työtä ovat Haapamäellä Tk3 1136:n ympärillä ahertaneet tehneet. - Paljon turvallisia kilometrejä Sinulle 1136 ja joskus vielä uudestaankin hieman kovempaa laukkaa nostaen, jotta pysyisit vetreänä vanhuksena. Joo tiedän tiedän, että tuo seitsemänkymppiä on Sinulle... No pidetäänpä molemmat vain ylimääräiset höyryt sisällä ja päästetään sitä ulos sieltä mistä sitä pitääkin tulla. Sinulta siis komeita tussahduksia enempi vain tuolta lentotuhkapesällisestä korsteenistasi, kun sieltä alapäästä.....
kuva 09.08.2007 10:10 [Tunnus poistettu]  
  Tässä tapahtuu nyt jotakin ennen kokematonta: SKS kirjoittaa ensimmäisen (ja ehkä viimeisenkin) kommenttinsa tälle foorumille; täysin periaatteidensa vastaisesti. Nämä kurssikaverini ottamat kuvat ovat kuitenkin aiheiltaan niin arvokkaita, että tämä poikkeus suotakoon. (Ja selityksenä, miksi tässä Jussin tunnuksen alla: ei ole omia tunnuksia, enkä aio hankkiakaan; syy ei ole tässä foorumissa, vaan todellakin omassa rajoittautuneisuudessani.) Mutta lisäinfoa tähän otokseen: Selitys tämän junan (H 162 Tkl 17.40-Hki 18.13) pituuteen on se, että siinä on yhdistettynä kaksi Hki-Tkl -paikallisjunavaunustoa (H 157 ja H 161). Kun nämä kaksi junaa palautettiin yhtenä junana, jäi toisen veturi käytettäväksi tavarajunan T 1104B tuontiin Tikkurilasta Pasilaan; tämä juna otti vaunuja myös Malmilta. Tavarajuna lähti Tkl:sta klo 17.45. Tämä kuvio toimi ma-pe. La-su noiden kahden Hki-Tkl -junan sijaan ajettiin lätällä H 159, joka sitten tuolloin kääntyi H 162:ksi. (Toivottavasti en tässä nyt tullut paljastaneeksi kovin suuria valtiosalaisuuksia...) Mutta Pekalle terveisiä ja paljon kiitoksia harvinaisista otoksista! Ja Jussille kiitos tunnuksen lainasta. SKS.
kuva 23.07.2007 20:27 [Tunnus poistettu]  
  Voi Jape kun tässä meinaa tukehtua muistojen kyyneliin!! Hienon ja tunnelman täyteisen kuvan oot onnistunut ottaan. Miten tuo aseman nurkka näyttää nyt vain niin matalalta. - No etsä tajua. Junat tai siis vaunut ovat kasvaneet hurjasti niistä entisaikojen Gb:stä, Ei se talo mihinkään oo kutistunut. Ja ehkä kameran kakkulallakin on tässä osuutta asiaan. - No mutta mä yritän puolustaa asiaani. Ennen aseman nimikyltti mahtui tuon silloinkin pitkän lipan ja oven ylä-osan väliin. Noo nyt on miehet ja ovet kasvaneet tai sitten on muuten vain täytynyt saada lisää valoa klaseilla taloon. No sen mä myönnän, että puut on kyllä hurjasti kasvaneet.... Tietysti. Mehän elämme ilmaston muutoksen aikaa. Näkeehän sen kaikkialla rehevöitymisestä muuallakin kuin ratapihoilla ja ratojen varsilla.
kuva 23.07.2007 19:46 [Tunnus poistettu]  
  Jotkut asiat muuttuvat täysin, jotkut eivät juuri ollenkaan. Vertasin kuvaa 1910-luvun postikorttiin ja kyllähän tuon mäen tunnistaa samaksi siitä. Vanhassa kuvassa mäki/vaara tai mikä se onkaan, lähtee heti tuolta oikealta jyrkästi laskeutumaan alas, minkä tässä kuvassa peittää makasiinin takana kasvava puusto.
kuva 23.07.2007 19:37 [Tunnus poistettu]  
  Kiitos Antti mukavista vertailukuvista! - Onkohan 38-vuoden kuluttua tässä taas muutosta vielä enemmän kuin näiden kahden kuvan välillä. Tarkoitan siis kerrostaloja upealla Pielisen näkymällä ainakin tuossa ratapihalla:(vertaa esim. tuleva Pasila). - Silloin Sinä taas puolestasi voit päivitellä maailman muuttumista. - No samanlainen se ei varmasti enää tuolloin ole kuin tässä. - Nurmes oli mielenkiintoinen paikka. Sieltä ei hirveästi ole harrastajien kirjaamia matkaraporteja 1950 ja 1960-luvuilta, joten usein on täytynyt turvautua kuivahkoon virallisempaan tietoon paikkakunnan mielenkiintoista höyrykalustoa tutkiessa. - Niin kyllähän se viimeinen Hk1 taisi olla liikenteessä juuri täällä, mitä tuossa jonkun kuvan alla arvuuttelin. Siis sen veturisarjan viimeinen yksilö, josta sarjasta löytyi myös tuo maatamme pisimpään palvellut henkilöjunaveturi.
kuva 19.07.2007 22:33 [Tunnus poistettu]  
  Raimo Helomaan dvd:ssä Höyryn viimeiset työvuodet Suomessa 1968-75 on mainioita otoksia tästä veturista juuri tässä asussa kesältä 1968 vaihtotöissä Joensuussa aitoine äänineeeen.. Täähän muuttui myöhemmin ulkoasultaan jonkun verran. Taisipa nuo lamppujen päällä olleet suojalipatkin siitä loppuvaiheessa häipyä. Halkolämmitteisenä tämä työskenteli tästä eteenpäin vielä tasan vuoden verran. Elokuussa 1969 se oli jo hiilipolttoinen, mutta heinäkuussa 1969 ajettiin vielä puilla. Mutta se syy haloilla ajoon Ankalla vielä tuolloin noin myöhäiseen ajankohtaan siis. Asian selventämiseksi muutamilla Kanoilla ja useilla Pikku-Jumboilla ja joillain Jumboilla ajettiin puilla tämän ajankohdan jälkeenkin, mutta mikä mahtoi olla syynä, että yksi eksoottinen Ankkakin säilyi tuolloin vielä näin pitkään klapipolttoisena??
kuva 19.07.2007 22:05 [Tunnus poistettu]  
  Vinkkikuvan kommentista voi Jarkko lukea tämän Vr2 958:n viimeisestä ajosta, joka jäi VR:n VIRALLISESTI viimeiseksi höyryveturin normaaliliikenteen aikaiseksi työtehtäväksi. Toki tuon ajankohdan jälkeeenkin höyryillä ajettiin vielä mm. varikkojen välisiä siirto-ajoja, polttoainelaaaneilla omin konein käyntejä ym. pikku-puuhaa. https://vaunut.org/kuvasivu/17144
kuva 19.07.2007 21:09 [Tunnus poistettu]  
  Oli jo Oulun oma kone vaikkei siellä vielä tuolloin montaa Ristoa kirjoilla ollutkaan. Tämä oli muutama vuosi aiemmin siiretty kolmen muun kanssa Kouvolasta. Tästä vähää myöhemmin Oulu sai kokea etelästä Risto invaasion, kun lähinnä Riksusta sinne siirrettiin useita Tr1:iä. - Oulun piirissä olikin sitten hauska nähdä myöhemmin näitä tuttuja etelän koneita ajossa. Vaikkei ne kuvausmielessä niin järin suuresti jaksaneet kiinnostaa, koska Oulussa oli mun silmin katsottuna paljon eksoottisempaakin kalustoa vielä ajossa kuin nämä tuttu numeroiset Ristot.
kuva 19.07.2007 20:15 [Tunnus poistettu]  
  Kuva on äkkiseltään katsottua harvinaisempi. Loppuaikoina enää tuolloinkaan ei Ankkoja tavannut klapeilla. Joku looginen syy tähän on luonnollisesti olemassa. Kuka arvaa, mikä se on:) - Varmuudella muutamavuosi aiemmin Kajaanissakin tapasi myös halkoja ahmivan Ankan. Sekin sitten pakeni helpommille ruoka-apajille Suomen Turkuun muuntuen vegetaristista mustalle muonalle:) - Tän 958:n tunnisti takaa päin monena vuonna noista laikuista. Kunnes sitten seuraavassa pajakorjauksessa maalattiin. Vielä pitempään tää sai kantaaa noita takalyhtyjen suojina putoavilta klapeilta olleita suojalevyjään vaikka polttikin jo hiiltä. https://vaunut.org/kuvasivu/17142 - Niinkuin monet varmaan tietää, tämä veturi jäi siksi vihon viimoiseksi VR:ää normaaliliikenteessä palvelleeksi höyryhepoksi. -Taustalla näyttäisi olevan joku 932 tai 934 ja 935? ja roikkuihan noilla kulmilla se Wilski 623:kin, jonkun mainitakseni. - Loppuajoikseen Vr2 958:aan oli myös muutettu sähkövalaistus tässä nähtävän kaasuvalojen sijaan. - Tässä asussa mun nimenomainen Ankka suosikkini.
kuva 13.07.2007 11:48 [Tunnus poistettu]  
  Vuodenajat antavat tuttuun kuvausympäristöön mukavaa vaihtelua. - Vaikka toisinaan kuulemmekin mainittavan entisaikojen tavaravaunuston kirjavuudesta rikkautena kuvaajien kannalta niin kyllä tämmöinen pitkä nykyjunakin osaa säväyttää! Huomatkaa esim. kuinka tukkikuorma ylittää veturin katon. Ja äänimaailma!!! Nopeuksien noustua ja peltisten vaunujen lisäännyttyä lienee tässäkin ollut potentiaalinen eller hur?. - Talvella kouvolaisen harrastajan suosiollisella opastukella saimme tutustua paikkakunnan rautatieliikenteeseen, jolloin tämäkin paikka tuli hieman tutummaksi:).
kuva 13.07.2007 11:01 [Tunnus poistettu]  
  Noinkohan Jarkko höyryveturin hiiltä??? Arvaapa uudestaan tai jos mä koitan osallistua arvaukseen. Hiiltä höyryvetureiden tulipesissä poltettaessa syntyi paljon sivutuotteena hankalasti hävitettävää kuonaa. Monilla varikoilla sitä toisinaan lastattiin avovaunuihin ja hävitettiin lapioimalla sopivissa paikoissa radan varteen. Tämmöisiä paikkoja on vielä nykyäänkin havaittavissa. Ehkäpä olet nähnyt juuri tätä tavaraa:)
kuva 13.07.2007 10:45 [Tunnus poistettu]  
  Taustalla erottuu hienosti Suonenjoen yksipilttuinen veturitalli. Aina vuoteen 1975 siinä käännettiin Pieksämäeltä tulleet järjestelyjunan Risto- veturit. Painavana veturina hommaan tarvittiin useampi mies, jotka holkissa olleilla puutapeilla käänsivät koneet. - Helmikuussa 1975 kävimme isohkon engelsmanni rautatieharrastaja porukan kanssa Ristolla (1033) aina Iisveden asemalla saakka. Tuolloin Riston kääntö hoitui neljällä miehellä. - Olivat muuten britti-pojat aivan haltioissaan, kun pääsivivät vielä höyryn kyytiin. Ihmettelivät, kun vielä jossain periferiassa ajettiin höyryillä. Heiltähän se "ilo" oli loppunut jo seitsemän vuotta aiemmin. Nyt voimme hyvin asettua heitin asemaan. Näkivät myös omin silmin, mistä heitä oli kotona valistettu, että Suomessa ei kannata kaupata kuulakärkikyniä, nailoneitä ym. normaalia siihen aikaan Itä-Euroopan halumaa tiskin alustavaraa. Sen sijaan jonkun olisi kannattanut valistaa heitä ennen reissua hieman vaatetuksesta. Muistuttivat kai lähinnä 1920-luvun naparetkeiljää suurine turkishattuineen ja polviin saakka nyöritettyinene nahkajalkineineen hikoillesssaan siinä nollan tienovilla kieppuvassa lämpötilassa:)..
<<   >>