951-52533 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 28.04.2006 22:12 [Tunnus poistettu]  
  Tulevaisuudessa varmaan tällaisten kuvien, missä useampi arkipäivän liikennemuoto kohtaa katselunautinto vain kasvaa. - Vieläkin tuo vesiposti, vesiviskuri, kastari jne. on näemmä saanut olla paikoillaan muistuttamassa jostain muinaisuudesta. Eipähän oo kettään häirinnykkään. Joskus oon nähnyt, kun näistä kasteltiin myös Mas:sien sepelilasteja purkauksen aikana tapahtuvan pölyämisen ehkäisemiseksi. - Joskus kiirellä myöhässä ollutta pikajunaa vesitettäessä on käynyt niinkin, että viskuria voimalla sivulle käännettäessä se on rikkonut ensimmäisen puuvaunun päädyn ja kiire on loppunut siihen, kun vaunu on jouduttu poistamaan junasta.
kuva 28.04.2006 17:46 [Tunnus poistettu]  
  Keräsen kirjassa sivulla 49 tää kohta näkyy otettuna lokakuussa 1967 siis ennen pääradan siirtoa. Mullekaan ei tullut mieleen, että tuo penkka on vanhan sen suoremman pääradan pohjaa. Nyt kuva alkaa istua vuodelle 1969 tai siitä ylöspäin.
kuva 28.04.2006 14:06 [Tunnus poistettu]  
  Nyt en kyllä äkkiseltään uskalla sanoa. Riihimäellä oli jo ainakin keväästä 1968, jaa olihan niitä jo aikaisemminkin monenlaisia ratatöitä. Uutta sepeliä näkyy moninpaikoin raiteiden välissä jo kesällä 1967, mutta ei tälläpaikalla. Eripuolille ratapihaa näkyy myös jo tuolloin tuodun uusia sepelikasoja. Muistatko ajoitko myös 1968 tästä ohi. Sekin voisi olla jo mahdollinen kuvausajankohta. Tämä työmaa on kyllä ollut niin merkittävä, että se varmaan paljastaa ajan kanssa tarkan kuvausvuoden.
kuva 28.04.2006 13:52 [Tunnus poistettu]  
  Nyt kun Tapio mainitsit tuon, että tässä kaarteessa linja-raiteet olivat kaukana toisistaan niin näinhän se oli. (Jotkut asiat tahtovat aikojen saatossa vain niin helposti unohtua). Tässä vinkki kuvassa Trumpan nokikaapin edessä näkyy tämä itäänpäin Lahteen kääntyvä yksittäinen linjaraide https://vaunut.org/kuvasivu/12274 Riksuun kääntyvän linja-raiteen ollessa paljon kauempana ja jäädessä Trumpan taakse ja vilahtavan vain kahden tolpan välistä lähempänä.
kuva 28.04.2006 13:19 [Tunnus poistettu]  
  Nätti kuva, mutta tämä ei ole elokuulta 1967. - Sattumalta olen ottanut 12.8.1967 tuosta oikealta näkyvän punaisen pikkudieselin paikalta kuvan ratapihan suuntaisesti, kun Kalkkuna ja Vemppu ovat tässä vaihtotöissä. Vasemmalla tuon suuren valomaston ja sillan välinen ratapihan itälaita oli tuolloin vielä neitseellisen vihreän kasvuston peitossa eikä ratapihan tällä laidalla näy "uutta" sepeliä, tulevia ratatöitä varten. Myös jotkut muut yksityiskohdat eivät "täsmää" elokuuhun 1967 :-O
kuva 25.04.2006 20:05 [Tunnus poistettu]  
  Tendereitä on uusio käytetty monella lailla aikojen saatossa. Hakematta tulee mieleen ne lukuisat palojunien tenderit, jotka varikkojen sivuraiteilla ennen seisoivat muun palojunavaunuston kanssa. Tässä ei pysty edes alkaa luetteleen niidenä paikkakuntia, sillä niitä oli niin paljon. Vinkissä myös eräs erikoisempi tenderi uusio käytössä. https://vaunut.org/13109
kuva 24.04.2006 13:06 [Tunnus poistettu]  
  Mä oon nähny tämmöisen mm. Viekissä töissä työjunansa kanssa Jumbo 936:n perässä. Katso esim. Resiina 2/87 sivu 17. Kyllä ne äkkiä Jumbollakin ajoi pitkiä matkoja, koska ei siinä kauaa mennyt, kun myöhemmin samana päivänä näin sen saman Jumbon jo "köröttelevän" Joensuun tallialueelle polttoainetäydennykseen. Ja kyllähän Viekistä Joensuuhun on matkaa. Nosturi oli kyllä varmaan jäänyt jonnekin työmaalle.
kuva 24.04.2006 12:53 [Tunnus poistettu]  
  Näitä Trumpan rikkaruohontorjuntatendereitä oli kaikkiaan kaksi. Toinen Hki:n ja toinen Pm:n käytössä. Tämä on alkuperäinen 1315 tenderi, joka myöhemmin oli kytketty 1307:ään ja, josta siis otettu tähän uusiokäyttöön. Tämä romutettiin 1987. - Se toinen samanlainen, jonka näin esim. kesällä 1968 Savonlinnassa, oli 1319 alkuperäinen tenderi ja myöhemmin 1302:een kytkettynä ja josta siis napattiin jatkoelämään.
kuva 22.04.2006 22:50 [Tunnus poistettu]  
  Esteettömän kuvan oot jyrkältä kalloilta saanut otettua. Ei vaivaa risut eikä puskat;-D Kattoluukkukin auki raitista ilmaa ahmien:-) - Radan tekoaikoihin räjähdysainetekniikkakin aiheutti varmaan tässä omat rajoituksensa. - Pasilalainen vek Vilho Suomi muisti aina mainita, kuinka Vekkosken kallioleikkauksien kurveissa Tk3:n vetopyörästöt kirskuivat äänekkäämmin verrattuna esim. Hk3 tai Hv4 Ten-Wheelereihin.
kuva 21.04.2006 23:19 [Tunnus poistettu]  
  Jep. Siinähän se "puuvaja" oli jonkun matkaa tästä kuvaajan selän takana. Siellähän niitä ikivanhoja höyryhepojakin säilytettiin, josta ne pääsi sittemmin arvoisilleen paikoille Suomen Rautatiemuseon suuren saliin sinne Trumpan seuraksi.- Jussi tää oli just se huuruinen rakennus, josta kerroin Kaipiaisten hiihtolomakuvan yhteydessä.
kuva 21.04.2006 21:19 [Tunnus poistettu]  
  Asiallisen nätti kuva ja Sr1:stä tuli mieleen, että tänään on tasan kymmenen vuotta Jokelan turmasta:-(
kuva 21.04.2006 17:12 [Tunnus poistettu]  
  Menetteleehän se jonkun aikaa varmaan olla yksinkin, mutt sitt pitäisi kyllä saada jo joku kylkeen lämmittämään vaikka kaunis kevätpäivä oiskin :-D - Mä oon myös usein nähnyt veturit tunteellisina ja hyvin inhimillisinä vempaimina.
kuva 21.04.2006 15:29 [Tunnus poistettu]  
  Oi ei ei ai lääh, kun on niin paljon tuttua. Mulla on tästä kohtaa otettu kuva PÄIVÄLLEEN 32 vuotta aiemmin siis 30.7.1971, jossa toi Jyväskylän nykyinen muistomerkkiveturi Vr2 961 on töissä. Vuorokaudenaikakin taitaa olla sama kuin tässä. Ainakin samalla lailla Ankka kuvastuu Tourujoen pinnasta. Venelaituri kauniine Päijänuteen puumoottoriveneineen on näemmä kadonnut. Taas liikaa tunteita herättävä kuva:-) Jounin mainitsema kampiasetinlaiteen puurakennuskin näkyy Ankka kuvassa tosin vaaleaksi maalattuna ja sen takana täällä melkein joen rannassa aito vanhan ajan puucee.
kuva 21.04.2006 12:54 [Tunnus poistettu]  
  Vaikea kuvitella tänä päivänä Simo, että tuossa oikealla kaarteessa sivuraiteella seisoi kesällä 1965 pitkä jono Ek-sarjan vaunuja. Miksi olivat siinä parkissa? Joko kononaan ajosta poistettuina vai vainko vain kesäajaksi paikallisliikenteen supistuttua seisomaan pantuja? - Harmi, kun ei tullut otettua niistä kuvan kuvaa vaikka siinä ympärillä pyörittiin. Niin miksiköhän ne oli näin "hurjan" kauas pantu seisomaan. Hävisivät siitä sitten syksyn tultua.
kuva 21.04.2006 10:45 [Tunnus poistettu]  
  Onpa hyvä Matti, että olet pistänyt koneiden numeroita ylös vaikka tarkka havaitsemispaikka ei olekaan tiedossa. Nuo kaikki mainitsemasi veturit ovat 1940/50- lukujen taitteessa olleet kyllä havaittavissa Turun alueella. Osa noista Hv1:stä on vielä niin turkulasia kuin olla ja voi. 548 oli hetken jossain vaiheessa myös Karjaan ja 562 Tampereen kirjoilla noihin aikoihin niinkuin varmaan hyvin tietänet. Nuo Jumbot (613 ja 614) olivat ainakin 1940-luvun lopulta pitkään Turussa. Ajoivat tosin vikat ajonsa molemmat Porissa toinen 1965 ja toinen 1966. - - Eipä löydy heti sanoja kertomaan, kun oot saanut Hurrikaanejakin merkittyä ylös. Ovat aina mieluisaa löydettävää myös veturimiesten työkirjoista. Hr3:t 1907 ja 1908 olivat esim. helmikuussa 1949 Turun kirjoilla. - No niin eipä tullut vahvistusta vielä Hv3:sten käytölle Uki:n baanalta.
kuva 20.04.2006 14:43 [Tunnus poistettu]  
  Emmä tiedä mihin mielen sopukoihin ne makasiinit on painuneet, kun niitä taas kyselin. Kuuluivat vain niin oleellisesti vuosikausia Lieksan ratapihanäkymään ja syöpyivät sillälailla perusteellisesti mieliin, että on vaikea tajuta niiden poistuneen, kun paikkakunnalla ei enää niin usein tule vierailtua. Odota vaan niin kyllä mä taas parin vuoden kuluttua kyselen niistä, mutta älä siitä hermostu:-). Tuon kolarinsa takia 1109 jäi kuvaamati, enkä näin äkkiseltään muista siitä kuvia nähneenikään. Joensuun loppuaikojen Tk3:sta myös 1116 jäipi saamatta, kun lymys Nurmeksessa silloin, kun en osannut sitä sieltä etsiä. Myös tuo 1111 jäi kuvaamati, kun karkas sinne Ouluun eikä ne hyväkkäät palauttaneet sitä muiden Joensuusta lainaamiensa koneiden tapaan enää kotikonnuilleen vaan pistyvät jonoon seosomaan.
kuva 20.04.2006 14:23 [Tunnus poistettu]  
  Tossa on vielä jonkun verran skannattavaa, mutta yritetään panna jonoon. Kuva ei nyt niin kovin kummonen oo, valkoista lumipeiteistä peltoa, veturin näkyessä hyvin, lähes muun junan peittyessä sen painamaan savuun. Mulla on sellainen mielikuva, että se olisi tämän vinkin juna ja että junan miehistö olisi jäänyt odottaan mua tälle välille, sillä tämän vinkkikuvan ottopaikalta ei liene pääse tuolle tasoristeykselle autolla junaa nopeammin. Jos juna on jäänut odottaan niin aika erikoisen hyvää "palvelua" se on ollut, (ei tosin ainut kertaista). Voin tietysti muistaa väärinkin. Mutta molemmissa kuvissa on sama päiväys ja samanlainen junakin. https://vaunut.org/kuvasivu/11041
kuva 19.04.2006 22:07 [Tunnus poistettu]  
  Hauska tuo 1109:n turvepiippu aseman seinustalla. Yhäkö kukkapurkkina? Ville antoi sen kolarin jälkeen mulle matkamuistoksi 1109:n sivuikkunalta sen vihreän pehmustetun kyynärtukensa. - Sarjassamme tyhmiä kysymyksiä. Kysytty ehkä jopa aiemminkin, mutta onko tässä vasemalla ratapihan länsilaidalla vielä pystyssä niitä erilaisia epämääräisen näköisiä suuria puumakasiineja. Tokko:-O
kuva 19.04.2006 21:55 [Tunnus poistettu]  
  Onko Timo tuossa kaarteen takana jonkun matkaa Lieksa-Joensuu valtatie. Paikka näyttää vain niin samantyyliseltä. Jos näin on, niin otin joskus sieltä kuvan tänne suuntaan, vähän samanlaisella kelillä myös huhtikuussa, junan matkatessa Pankakoskelle. Silloin radan varret työnsivät vain paljon matalampaa koivikkoa. - Mulle uutta informatiivista tietoa tästä kuvasta. Tottakai tämäkin rata on jo saanyt sepelipeitteen ja varmaan tuosta ajasta raskaamman kiskotuksenkin.
kuva 19.04.2006 21:37 [Tunnus poistettu]  
  Matti näitkö tai tiedätkö koskaan näissä Uki:n junissa veturina Hv3- sarjan koneita siis niitä pitkä tenderisiä? Hv3:t 781-785 (vähän oikaisten selitystä ja historiaa) vierailivat Tampereelta syksyyn 1963 myös Turussa, mutta kävivätkö Uki:ssa asti. Nämä samat Hv3:t olivat myös jatkosodan aikana sijoitettu Turkuun, jolloin niiltä löytyy tuommoisia yli 13,000 tuhannen kilometrin kuukausittaisia ajoja. Tomi Lehtosen mukaan olisivat olleet vieläkin suurempia, jos olisivat mahtuneet Uki:n pöydälle. Kun huomasin, että nää mulle rakkaat Tampellan kolmoset olivat olleet "sotaa paossa" Turussa, kun niin monet tutut koneet olivat siellä jossain, mulle tuli vähän kumma olo. Mutta, kun tuli tietoon niiden valataisat sodan-aikaiset kuukausittaiset kilometrimäärät palautui näiden koneiden "arvo" jälleen silmissäni. Tämä kaikki, siksi, että tässä tuo veturin tenderi vaikuttaa yhtä pitkältä kuin itse veturi, jolloin se oli kaikesta huolimatta juuri Hv3.
kuva 19.04.2006 09:46 [Tunnus poistettu]  
  Tästä kulmasta, kun katsoo niin ei ihme, että G7 sekoitetaan niin helposti H1/H2=Hk1- vetureihin. Siinä keltaisessa Suomen rautatiet kirjassakin esim. sivulla 89 puhutaan kuvan alla H2:sta, mutta onneksi ennen painoon menoa asia on huomattu ja kirjan lopussa on korjausmerkintänä oikea sarja G7. Toisinaan taas näkee, että näiden epäselvissä tapauksissa sarjamerkintä on suosiolla jätetty kokonaan merkitsemättä. - Eiks nää molemmat 244 ja 245 "nuukahtaneet" Ouluun aivan 1950-luvun lopulla. 244 hoiteli vielä ainakin vuonna 1959 mm. Oulun asemapäivystäjän hommia.
kuva 18.04.2006 22:52 [Tunnus poistettu]  
  Nätti kuva, joka hakematta tuo mieleen mm. arvostetuissa saksalaisissa 1930-luvulla kuvatuissa ja myöhemmin painetuissa junakirjoissa esiinyt aihe. Valkoinen lumi, juna kaukana "pellolla" melkeinpä siluettinä ja kuvattu korkealta mäeltä kaupungin yli ja vahva varjojen leikki ns. Alfer Ulmerin sommitelma. Yhtäläisyyksiä siihen on tässä monia. - Juna menossako Turun suuntaan?:-O. Kuva kertoo hyvin erään tuon ajan sivuradoilla käytetyn henkilöjunavaunuston. Ensimmäisenä Ähvä=F ja pari puukorista matkustajavaunua, jos oikein tulkitsin. Veturista, joka tässä ei varmasti ole tärkeä asia. Koska Uki:n pöydälle ei Hv3:set mahtuneet ja Turku oli tuolloin(kin) runsas Hv1 varikko muutamine Hv2:neen (777-780) on veturi, joko Hv1 tai Hv2.
kuva 18.04.2006 22:02 [Tunnus poistettu]  
  Lisätäänpä vielä tuo Sk4 250 tämän numerokandidaatteihin. Pyöri myös noihin aikoihin Turun konepiirin alueella. Näitä kodittomia Sk4:kin löytyi vielä tuolta ajalta lisää 242, 243, 248, 249, 251 ja 253. Ja mikä parasta asetelma vain tiivistyy. Turun konepiiriin on 1920- luvun puolivälissä sijoitettu ainakin yksi USA:lainen matkustajajunaveturi, nimittäin H2/Hk1 nro 300 tuo kuuluisa Pariisin maailman näyttelyssäkin mukana ollut veturi. Silti tässä on kysymyksessä G7. Toivon, että toisesta kuvasastasi saisi numerosta selvää. Jäädään odottamaan.
kuva 18.04.2006 21:27 [Tunnus poistettu]  
  Marilta taas mukavaa pureksittavaa aivoriihille:-) Jenkki veturiltä tämä näyttää ihan ensi sekunnista alkaen. Tarkempi tihrustelu vain vahvistaa asian. Informatiivistä tietoa mm., että on hiilipolttoinen ja vielä tuolla nätillä pillihiilirännillä. - Niinkuin Ilkka tuossa toteaa veturi on tuolloiselta sarjamerkiltään G7, sittemmin eli lokakuusta 1942 Sk4. Esim. Turkuun oli 1920- luvun puolivälissä sijoitettu Sk4:t 244 ja 245. Näistäkö jompi kumpi tässä meille esiintyy. Tuolloin oli kyllä myös pari Sk4:jää nimittäin nrot 312 ja 313 ilman vakituista sijoituspaikkaa. Monasti olen huomannut, että nää Jenkki serkukset Hk1:t ja Sk4:t sekoitetaan keskenään, mutta tässä ei ole sitä vaaraa, koska Turkuun ei ollut tuolloin sijoitettu tuota tämän henkilöjunaversiota.
kuva 17.04.2006 19:33 [Tunnus poistettu]  
  Ja sarjassa monta hienoa otosta tämän lisäksi mm. Tapsa digikameroineen tutulla kotiasemallaan kuvailemassa? - Ja tuo yöjunan uusi kuvakulma. No ainakin eksoottinen näkemys asiaan mennäkö mäkeä ylös vaiko alas vai ollako sittenkin tasamaalla:-D
kuva 17.04.2006 19:12 [Tunnus poistettu]  
  Ei sun ainakaan Ilkka sen takia tarvitse olla pahoillas, sillä kyllä Vr5 1420 oli vielä vuotta myöhemminkin eli siis elokuussa 1968 Kouvolassa. Se oli työssä Kouvolassa keväälle 1968, jolloin lähettiin Kotkaan. Palasi takaisin Kouvolaan parinkuukauden kuluttua, eikä sitä enää Kouvolassa tuon Kotkan reissun jälkeen käytetty. Osui kesäkuussa 1968 kamerani eteen kylmänä Kouvolan tallissa. Tietojeni mukaan se ajettiin omin konein joulukuussa 1968 Joensuuhun, jossa sille alkoi heti kertyä runsaasti vaihtotyökilometrejä. Se osui uudelleen (Kouvolan jälkeen) vaihtotyön hyörinässä kamerani eteen Joensuussa kuvattavaksi kesällä 1969.
kuva 17.04.2006 18:45 [Tunnus poistettu]  
  Pasilassa lapiohommat oli minimoitu. Kuonamontun viereisellä raiteella oli kiinteä käsikäyttöinen rautanosturi, millä kuonat nostettiin montunpohjalta avovaunuihin pois vietäväksi. - Porvoon radanvaressa muutaman kilsan päässä asemalta on vieläkin nähtävissä veturien tuhkaa, joita sinne on varmaan suoraan avovaunuista lapiotu.
kuva 17.04.2006 18:36 [Tunnus poistettu]  
  Lukuisilla varikoilla myös täällä näin kuinka alkulämmityshalkoja lastattiin hiilipolttoisiinkin vetureihin hiilestyspaikoilla, toisinaan jopa ketjussa mies mieheltä. Siksi heräsi mielenkiinto, koska tuo (täyteen lastattu) halkovaunu näkyy myös kuvissani, eikä oikein istu niihin vaunuihin, jotka olivat halostuspaikkojen vieressä tätä varten, että onko noilla haloilla mahdollisesti ollut jotain muuta käyttöä varikolla?
kuva 17.04.2006 16:58 [Tunnus poistettu]  
  Tämä veturi saa nykyään onneksi viettää (vastakohtana monelle muulle vertaa esim. Tampereen 1088:aan) eläkepäiviään arvolleen sopivassa kunnossa ja paikassa Keravalla katoksen alla muistomerkkinä. - Vikan ajonsa jälkeen tämä seisoi vuosikausia eri kohdissa Imatran talleilla. - Tuossa korkean savupiipun alla olevassa avotavaravaunussa, josta vain pääty näkyy, säilytettiin halkoja. Mihin tarkoitukseen?
kuva 17.04.2006 15:00 [Tunnus poistettu]  
  Mä koitan juoksuttaa harmaita aivosolujani ja saada ne hereille. Ensin: oli tää Pasilassakin käytetty paksumalli a'la 895 ynnä jotkut muut kasisataset, toisena: tässäkin esiintyvä, jollaisia oli loppuaikoina mm. 1135:ssä, 1143:ssa ja 1166:ssa ja myös joissain kasisatasissa. Kasisataset olisikin kokonaisuudessaan hauska selvittää. Onnistuiskohan edes, kun noita piippuja vaihdeltiin sentään aika-ajoin. Sitten oli kolmantena: tuo Hv- mallinen, joita oli esim. mainitsemassasi 1104:ssä, 814:sta, 1102:ssa ja 1165:ssä jne. Sitten on se neljäs malli: Samanlainen kuin edellä, mutta huomattavasti korkeampi. Tällainen oli mm. Kokkolan 1101:ssä ja Pasilan 893:ssa. Tuo viimoinen malli lienee näistä neljästä se harvinaisin. Jumboissa en ihan samanlaista ole havainnut, mutta tuo 923:n kolmen pitkä ja sympaattinen piippumalli oli lähellä sitä.
kuva 17.04.2006 14:40 [Tunnus poistettu]  
  Huomatkaa kuonamontun viereiset tuhkaläjät. Vetureillä on todella ajettu. Sottasta hommaa vain tuo tuhkan pois raijaaminen. En tiedä edes mihin ne niitä Kouvolassa kippas.
kuva 17.04.2006 14:36 [Tunnus poistettu]  
  Ajallisesti pisimpään rautateitämme palvellut Ukko-Pekka. Jäi vielä viimeisen ajonsa (30.5.1970) jälkeen kanget riisuttuina "lojumaan" aika suttuisena Eduskuntatalon eteen lämmitystehtäviin. Taisi olla siellä peräti alkuvuoteen 1972. - Yritin tihrustaa, josko Kalkkunoita, Jumboja tai Paikkuja olisi vielä jostain raoista pilkistänyt niitä kun myös tuon ajan Kouvolan kuvissa saattaa esiintyä.
kuva 17.04.2006 14:20 [Tunnus poistettu]  
  Yritin katsoa matkaraporteista, olisiko Kouvolasta tuo jono merkitty juuri tuona päivänä ylös. Tällä kertaa ei tärpännyt. Muutaman päivän heittokin tietäisi melkoisella varmuudella koneita siirrellyn. Mutta jotain yllättävää löysin. Kesäkuun 27.1966 Kouvolassa oli neljä Kukkoa, joista tuona päivänä töissä olivat olleet ainakin 753-755 ja 756:kin oli lämmin. Neljä Kukkoa yh'täaikaa samalla paikkakunnalla on paljon. - Huomatkaa myös savuhormeista nousevat savut kertovat tallissa olleista lämpöisistä koneista.
kuva 17.04.2006 14:03 [Tunnus poistettu]  
  Kiitos Tapio näistä hienoista ja arvokkaista Kouvolan varikkokuvista. Tuhat ja yksi sanaa eivät riitä kertomaan tämän niin usean höyrykuvaajan pyhiinvaelluspaikan tunnelmista. - Niin tämä 781:kin pääsi vielä tämän jälkeen vetämään oikein kunnon posti-, makuu- ja Fo vaunuisia pikajunia P5/H5/H6 Savonlinnan ja Imatran välille ajaen vikan ajonsa näissä junissa muistaakseni joskus alkuvuonna 1967.
kuva 17.04.2006 13:51 [Tunnus poistettu]  
  Näinhän mäkin olen asian ymmärtänyt niin kuin tuossa edellä kerrot Ilkka. Missäs mä menin metsään vai onko näitä molempia savutorvimalleja nimitetty saappaanvarsi piipuiksi? Aiemmin olen kuullut vain juuri tämän mallisesta vuoraamattomasta piipusta käytettävän tuota nimitystä. - Erään tiedon mukaan varikonpäällikkö Aalto poistatti siitä paksusta piipusta vuoraukset jääden tällainen malli. Tarkoitus oli käyttää tätä sekä halko-, että hiililämmitteisissä vetureissa. Mutta ilmeisesti se ei ollut onnistunut siihen tarkoitukseeen. Tuota paksua ja suoraa savutorvimallia en muuten koskaan ole tavannut 1100-sarjan Tk3:ssa. Tietääkö joku sitä käytetyn? Sen sijaan 800-satasten Pikku-Jumbojen lisäksi mm. Ankoissa, Hk3:sissa, Hv4:ssä mm. jne. löytyy noita paksuja malleja. Kaiken kaikkiaan kamerani eteen osui neljällä erilaisella hiilikorsteenilla varustettuja Pikku-Jumboja.
kuva 16.04.2006 23:40 [Tunnus poistettu]  
  Tk3 861:n ja 865:n lisäksi Kouvolan pätkässä seisoi kesällä (kesäkuussa 1968) mm. kasisatasista Tk3 868 ja Jumbot 726 ja 732. Muistatko on kuva alku vai loppukesältä.
kuva 16.04.2006 23:28 [Tunnus poistettu]  
  Kyllähän näitä 800-satasia löytyi sähkövaloilla jo aika paljon. Sen sijaan tää ns. saappaaan varsi piippu ei EHKÄ ollut niissä niin tavallinen? Onko tuolla perässä heti tuo mainitsemasi 861, kun siinä näyttää olevan tuo kasisatasten yksi versio hiilikorsteenista. Se paksu ja pitkä ja tasalevyinen a'la mallia Pasila esim 895?
kuva 16.04.2006 23:21 [Tunnus poistettu]  
  Vielä esim. vuosina 1972 ja tässä se 1973 tässä oli helppo saada viikonloppuisin lähes kymmenkuntakin lämpöistä Ristoa samaan kuvaan. Täytyiskin joskus kaivaa esiin, että kuinka monta niitä oikein parhaimmillaan oli samassa kuvassa vielä pitkälle 1970-luvullakin. Viisi muistan ainakin kuvanneeni erikoistilanteessa uudenvuoden aaton aattona 1972 illalla tässä seisovan kaikissa valot päällä. Se kuitenkaan tuskin on lähelläkään ennätystäni.
kuva 16.04.2006 23:11 [Tunnus poistettu]  
  Aah ihanaa:-D Niin tuttu Kouvolan svengikuopan viereinen koivikko. Tk3 865 viimeiset työtehtävät (VR:ltä vuokrattuna) Karhula-Sunila rautateillä, jossa ajoi vikat ajonsa 1967. Tämä veturi romutettiin 1969.
kuva 16.04.2006 23:05 [Tunnus poistettu]  
  Tapion kommenttiin yhtyen oi oi ja voi voi onpas kamalan näköinen! Ei ihme, että muistomerkkivetureitakin päätyy romuksi, kun pääsevät tähän jamaan (vertaa esim. Hangon Tk3 1141, se aikoinaan eräs kauneimpia Tk3:sia, mitä maa päällään on kantanut). - Tämä on täysin höyryveturin edustaman kunniakkaan työn vastainen monumentti:-( - Onneksi pienenä lohtuna tästä koneesta löytyy iloisempiakin otoksia. Tässä yksi https://vaunut.org/kuvasivu/9041 Ainakin jo jonkin aikaan Karjaan tallialueella on seisonut Ukko-Pekka Hr1 1007. Ken tiennee, mitä tulevaisuuden suunnitelmia sen varalle on laskettu?
kuva 16.04.2006 20:34 [Tunnus poistettu]  
  Koska näistä historia katsauksista on tullut myönteistä palautetta niin tästä koneesta hieman. Vv15:sta 1983 ja 1977 vetivät kaksinvedossa T 1315/1316 Psl-Kr-Psl 22.12.1962, akseleita 60/24 junapaino 1040/120 tonnia. - Vv15 päivystäessä 27.12.1962 Herttoniemessä nk. tienhaaran raiteella siihen törmäsi tasoristeyksessä säiliöauto. Raidetta ei oltu vielä sinä päivänä liikennöity. Se oli hyvin luminen ja jäinen, mikä haittasi veturin jarrutusta.
kuva 16.04.2006 20:11 [Tunnus poistettu]  
  Harvinainen ja mielenkiintoinen kuva. Vihon viimeinen teoreettinen kuvausajankohta toukokuu 1967. Tyypillinen Turun Hv1-sarjan veturi. Yksityiskohdat eivät oikein täsmää 500, ja 700, sarjojen Hv2:siin, joita Turussa myös tapasi 1960-luvulla mm. sekä Tampereelta, että Hesasta tulleena. Tarkka ajankohta saattaisi rajata koneen numeronkin muutamiin yksilöihin. Kyseessä varmaan toisen koneen siirto-ajo, mutta kumman? Suosivat näissä Turun ja Uudenkaupungin järjestelyjunissakin Hv1:siä, kun Jumboa ei saatu Uki:n pöydällä ympäri ja Tk3 oli niin onneton sen vesitilojensa kanssa. Jos vähänkin enemmän oli vaihtotöitä asemilla oli heti "naukumassa" vettä lisää. Edellä kerrottua turkulaisen vek Eerik luodon haastattelusta näistä Uki:n junista. Hv oli vain talvella paksussa lumessa hankala, kun se tarttui vähänkin raskaammalla junalla helpommin nietoksiin kuin nuo muut edellä mainitut. Jos näistä Turun Hv:stä tai muista höyrykoneista löytyy lisää kuvia, olisivat huippumielenkiintoista katsottavaa.
kuva 16.04.2006 19:44 [Tunnus poistettu]  
  Olen Perttu täysin samaa mieltä kanssasi tuosta Pankakosken Portterin kauneudesta. Voi, kun olisit ollut kanssani kuvaamssa sitä esim. tuona huhtikuisena päivänä 1975, kun sen kauniit piirteet kuvastuivat ikimuistoisesti suomalaista kuusimetsää vasten Pankakosken tehtaan ratapihalla:-) - Käydessäni toistaiseksi viimeisellä Lieksan matakallani näin sen alennustilan oikein kongreettisesti ja olemmehan täälläkin nähneet siitä mm. Timon ottamia kuvia Pielisen museossa. Se oli todella silmiä hivelevän kaunis pullo 1940-luvun pyöreälinjaisine muotoineen jatkaen tuon maineikkaan tehtaan Suomeen toimittamien vetureiden kunniakkaita perinteitä.
kuva 14.04.2006 22:12 [Tunnus poistettu]  
  Älä Seppo hermostu noista tuplateksteistä. Tuttu juttu niin monelle täällä niin kuin Lari osuvasti tuossa edellä toteaa. Mäkin olin aikoinaan (alkuaikoina) harmissani omissa kommenteissani niistä. Mut ei niistä kannata paineita ottaa. - Olen vankasti sitä mieltä, että kuva on kolkyt luvulta ja vielä mieluummin lähempänä vuotta 1933 kuin vuosikymmenen loppua. Jotenkin on niin rauhallinen ja sen ajan oloinen. Ja jos katsotaan tuota katulamppua niin ei se kyllä enää viiskyt-luvulle istu. - Joo ilman muuta saat ne tiedot mitä multa moteista löytyy. Lähinnä ainakin heinäkuusta 1958 loppuun niiden kuukausittaiset kilsat löytyi äkkiä etsimällä. Pistä vaikka palautelaatikon kautta tekstiä, miten voin auttaa.
kuva 13.04.2006 21:40 [Tunnus poistettu]  
  Rautatieliikenne Lehden mukaa VR hankki näitä kaiken kaikkiaan neljä yksilöä. Pitäneekö tuo lukumäärä paikkansa? Voitko tarkistaa asiaa jostain Jorma. - Tälläinen lumilinko osui joskus täydessä työnteossa munkin kameran eteen komeine lumisuihkuineen Tve 4:sarjan pienveturin kulkiessa edellä ja auratessa radan sivuistoilta lumet keskelle rataa lingon poisheitettäväksi.
kuva 13.04.2006 21:19 [Tunnus poistettu]  
  Mä katsoin kanssa vähän noiden puumottien viimeisä ajoja ja aivan viimeiset kilsat löytyivät Dm2:lta lokakuussa 1960. Tiedätkö Seppo missä nää viimeiset Dm2:t olivat ajossa. Vikan kerran ne on olleet samankuukauden aikana ajossa elokuussa 1960. Joo olisihan tuo 9 tarkemmalla katsomisella löytynyt vuonna 1955 Turusta. Joensuussa 1955 näkemäni on sitten ilmeisesti ollut tuo 8. Muistan joskus 1953 nähneeni näitä puumotteja Outokummussa. Ovatko siis olleet Ds3 Dm2-sarjan vaunuja?
kuva 13.04.2006 16:17 [Tunnus poistettu]  
  Munkin mielestä kyseessä on Ds2. Ds2:t nro 6 ja 8 olivat ainakin 1930-luvun puolivälistä sijoitettu 1940-alkuun Turkuun, jonka jälkeen ne olivat Joensuussa, jossa näin ne 1950-luvun puolivälissä. Kuvassa on siis mitä suurimmalla todennäköisyydellä Ds2 nro 6 tai 8 kuvattuna edellä mainitulla aikavälillä Uudessakaupungissa. Sijoituslistojen mukaan nämä puumotit olivat Turun kirjoilla ainakin 1935-1940. Oikein muita Motteja ja aikaväliä ei saa "istuun" kuvaan.
kuva 11.04.2006 19:17 [Tunnus poistettu]  
  Joissain kirjoissa tätä samaa ideaa on käytetty onnistuneesti loppukuvana "Länkkäreistä" tutun lopun auringon laskuun ratsastuksen tapaan mm. Big Boy kapuamassa ilta-auringon viimesäteillä Sherman Hill:iä ylös. No niin hyvä, kun nyt ollaan saatu tälle vaikeasti toteutettavalle idealle myös mainio kotimainen vastine.
kuva 11.04.2006 18:56 [Tunnus poistettu]  
  KooPee:lle Uskotaan, uskotaan ja pakko se noin jyrkkä kannaotto on hyväksyäkin:-) Jos sulla Pekka ei ole tarkempaa tietoa noista kattila asioista niin aivan loogisesti höyryvetureiden kattilan käyttöajat ovat määräaikaisia. (Joudutaan siis katsastamaan määrä-ajoin). Tämä veturi Pr1 776 ajoi viimeisen ajonsa vuonna 1970. Se ruostui sen jälkeen vuosikausia Hyvinkään konepajalla. Valmistui pitkä-aikaisen kunnostamisen jälkeen ensiluokkaisena nostalgiaveturina jälleen ajokuntoiseksi vuonna 1987. Kattila-ajan umpeuduttua vuonna 1996, sitä ei enää katsastettu vaan se jäi seisomaan. Näihin ajokuntoisiin nostalgia-vetureihin tarvittaisiin vaihtelua ja ehkä vielä joskus näemme 776:n taas ajossa. Mikään mahdottoman suuri rahallinen panostus sen ajokuntoon saattaminen ei liene. Suomen Rautatiemuseossa on muitakin vastaavia vetureita, jotka aktiivikautensa seisomisen jälkeen kunnostettiin ensiluokkaisiksi ajovetureiksi mm. Hv1 555 ja Tr1 1033 ja jotka 776:n tavoin kattila-ajan umpeuduttua ovat jääneet seisomaan. Se Museon Kana 669 ei kokenut uudelleen syntymisessään niin huolellista entisöintiä kuin edellä mainitut ja sekin on jäänyt seisomaan jo vuonna 1991. Elätellään toiveita, että tässä vuosien saatossa, kun noiden ajokoneiden kattila-aikoja umpeutuu ajokoneita vaihdeltaisiin.
kuva 11.04.2006 07:56 [Tunnus poistettu]  
  Ai ai kun mukavia tunnelmapaloja. Tässä näemme kuinka vedättävän höyryveturin tiheät poistohöyryiskut tulevat kauniin korostetusti esiin niin kuin usein kylmällä säällä. Vaikka sattaa se myöhäinen kesä-ilta aika viileä ollakin. Tämä Pm:n kone oli edellisenä kesänä havaittu Seinäjoella (mitä kautta lie tullut) vetäen tulloin muutaman Vaasan keikankin. - Tässä toisen Tapion otos samalta vuodelta samasta koneesta lähdössä päinvastaiselle vuorolle (?) Ylivieskasta Iisalmeen. https://vaunut.org/kuvasivu/18333
kuva 09.04.2006 22:09 [Tunnus poistettu]  
  Tää oli mulle kanssa yks lempi paikka kuvata Mulleja vaihtotöissä, kun tässä oli hyvä tilaisuus yrittää saada samaan kuvaan tuossa ylhäällä nelostien sillalla mielenkiintoista autokalustoa. - Joskus joku nuorempi "lahtelaispoika" tuli mulle jutteleen vetureista (eräänkin kerran Hv3:sista) tuossa sillan päällä kuvaustouhujen aikana. Harmi kun ei tullut nimiä otettua ylös, mutta toivottavasti heistä on kasvanut kelpo lahtelaisia rautatieperinteen tuntijoita.
<<   >>