999-101937 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 09.04.2006 22:09 [Tunnus poistettu]  
  Tää oli mulle kanssa yks lempi paikka kuvata Mulleja vaihtotöissä, kun tässä oli hyvä tilaisuus yrittää saada samaan kuvaan tuossa ylhäällä nelostien sillalla mielenkiintoista autokalustoa. - Joskus joku nuorempi "lahtelaispoika" tuli mulle jutteleen vetureista (eräänkin kerran Hv3:sista) tuossa sillan päällä kuvaustouhujen aikana. Harmi kun ei tullut nimiä otettua ylös, mutta toivottavasti heistä on kasvanut kelpo lahtelaisia rautatieperinteen tuntijoita.
kuva 09.04.2006 00:30 [Tunnus poistettu]  
  Ihmeitä on tämä maailma täynnä. Kaksi vuotta aiemmin kuvasin tämän saman yksilön täydessä työntouhussa Kontiomäellä siis siellä minne monen vanhan veturin taival noin kuvainnollisesti sanoen päättyi. Enkä olisi unissanikaan voinut kuvitella, että nelosatien sillan pilarit Lahdessa vielä raikuisivat tämän koneen sahatessa edestakaisin sillan alla. Yleensähän vetureiden vanhetessa ne tahtoivat siirtyä aina ylemmäs, kunnes päätyivät viimeisille varikoilleen.
kuva 09.04.2006 00:09 [Tunnus poistettu]  
  Yhdyn täysin Jorman kommenttiin. Kaltaisiasi koneenpäällä tietämyksensä hankkineita tarvitsemme joukkoomme. Aikoinaan minäkin hermostuin tuplateksteistä ym. mokista, mutta ei niistä kannata ottaa kovin suuria paineita:)
kuva 08.04.2006 23:39 [Tunnus poistettu]  
  Näyttäis niin kuin vuonna 1967 Riksun Mullikanta olisi ollut suurimmillaan. Tuolloin sinne oli jokatapauksessa sijoitettu nrot 1410-1416 (siis seitsemän yksilöä) ja ne kaikki olivat esim. toukokuussa työssä Riihimäellä. Miksi Riksussa oli tuolloin noin paljon Vr5:sia johtui siitä, että Tampere oli vähää aiemmin saanut uusia dieseleitä ja höyrypäivystys loppunut Tampereella ja se "tyrkkäsi" tarpeettomat Kuhnurinsa Riihimäelle. Olivat hetken kaikki siellä ajossa ennenkuin ekat tuosta katraasta siirrettiin Lahteen niin ja menihän se yksi vielä Ouluunkin. - Riihimäkeläisen vek Aimo Hyvärisen kuva Riksun laskumäeltä, jossa Kalkkunat 1410 ja 1407 työntävät kaksinvedossa vaunuroikkaa aasinselän yli on myös mainion harvinainen alansa dokumentaatio.
kuva 08.04.2006 21:37 [Tunnus poistettu]  
  Muuten kenestä Heikistä tämä lempinimi tulee ja olihan siellä salinpuolella Hv:stäkin yksi aito presidentti nimittäin Hindenburg (nämä Scwarztkopffin 3:set).
kuva 08.04.2006 21:08 [Tunnus poistettu]  
  Koojii:lle Katso Resiina 2/97. Siinä on paljon Vr4:n kuvia
kuva 08.04.2006 17:33 [Tunnus poistettu]  
  Hyvää kannattaa odottaa, joten pyydän please pistä jollain konstia (vaikka ajan kanssa kuvat näkyviin). Kaiken lisäksi 1408 taitaa olla vähemmän kuvattu Vr5-sarjan veturi. Se kun häipyi jo hyvin aikaisessa vaiheessa Riksusta Seinäjoelle, jossa tuuppasi viimeiset vaunuletkansa 1968. Ja tuo 1310 "kuningas" Trumppien joukosta. No ainakin mun mielestä. Oli niin kuin olen usein todennut lempi Trumppani. No meni vähän liian henkilökohtaiseksi, mutta kuvilla on varmasti kiinnostavuutta.
kuva 08.04.2006 13:33 [Tunnus poistettu]  
  Elias Pölhö tutki aikoinaan Trumppien pikajuna-ajoja ja niitä löytyi yllättävän paljon ja varsin suuria nopeuksiakin asianharrastajien kilometritolpista kellottamia. Mutta koska mulla eioo nyt sitä Eliaksen tutkimusta tässä käytettävissäni pitäydyn vain omakohtaiseen kokemukseen. Truman on AINOA VR:n höryveturi, jolle nopeassa kilpa-ajossa olen hävinnyt. Olen sentään ajanut Savonradalla myöhässä olleen Rulla-Pekka- vetoisen postijunan kanssa kilpaa, joka sai aikatauluaan kiinni. Kouvolaan tulimme yhtäaikaa ja itse luen sen tappiokseni. Haastatellessani 1021:n kuskia, kertoi ajoittain tulleensa siinä 120:n hujakoilla. Muistelmissani kerron joskus lisää tuosta Trumpan ja mun mittelöstä.
kuva 08.04.2006 13:18 [Tunnus poistettu]  
  Koska Mullikuhnureita ja Trumppia oli loppuaikoina sijoitettu samalle varikolle Riihimäelle, löytyy useiden kuvaajien samassa kuvassa lämpöisiä Vr5:siä ja Tr2:sia. Ainakin yksi otos (kovasti vain huono) löytyi täältäkin. https://vaunut.org/kuvasivu/12272
kuva 07.04.2006 21:53 [Tunnus poistettu]  
  Oli ne Trumpat aika petoja. Vuonna 1964 vedettiin Jumboilla siis Tv1:sillä 1200-tonnin sepelijunia Mukkulasta Lahteen. Lahdessa Trumanit ottivat sepelijunat ja pysähtyivät Sitikkalan mäkeen kuorman purkuun. Pystyivät hyvin lähtemään mäestä ja nousemaan aina palan kerrallaan näinkin raskaan kuorman kanssa. Onneksi näiden Jumbojen ja Trumanienkin numeroita on jäänyt jälkipolvien tiedoksi. - Joo se Markku Meriluodon taltiointi kaksinveto Trumpista Lahden ja Kouvolan väliltä on myös herkullinen aina mua puhuttanut dokumentaatio, jollaista en ole edes svenssoneilla nähnyt, joilla sentään on paljon upeita Trumanien kuvia mm. kahden Trumpan kohtaus heti Kouvolasta Mikkeliinpäin lähdettäessä. Täytyis kanssa varmaan kaivaa Salorannan Jussin komean mallin kunniaksi lämpökuvia Tr2 1304:stä.
kuva 07.04.2006 14:29 [Tunnus poistettu]  
  Matalalaitaisia vaunuja ja lapiomiehia näki Kouvolassakin talvisin lumenpoistohommissa. (Eräälle veturisarjalle on jäänyt erääksi viimeiseksi työtehtäväksi Kouvolassa juuri lumijunassa ajo). Jaa'a erikoista ajatella tänä päivänä, että Pasilan alararatapihallakin tuli kuvattua Pekkaa vastaavissa lumijunassa ja lapiomiehia lumenpoistohommissa. No harvinaistahan se ilmeisesti jo tuolloin oli. Useimmiten Pailassakin lienee ollut laatikko-aura tai ihan reilusti isopyöräinen catepilari lumenpoistohommissa keskellä ratapihaaa.
kuva 07.04.2006 11:05 [Tunnus poistettu]  
  Joo nää mainitsemasi Riksun Tk3:t olivat loppuaikoinaan työssa mm. Karjaalla, Lohjalla ja Lahdessa. Eiks toi 884 ollut se joka jäi piiputta pitkäks aikaa roikkuun sinne Lohjan tallin viereen ja hinattiin sitten viimein Riksuun? Ainakin sen mielenkiintoiseen historiaan kuului työskentely panssaroituna panssarijunan veturina sodan aikana. Vielä ainakin vuosina 1964 ja 1965 osaa noista edellä mainituista Pikku-Jumboista käytettiin Karjaalla päivystykseen, kun Karjaan Jumbot olivat vielä enimmäkseen linja-ajossa. Jumbojen päivystyksistä Karjaalla ei juurikaan löydy mainintoja muutamaa poikkeusta lukuunottamatta. 892 jäi näistä viimemmäksi ajoon niin kuin varmaan tietänet. Oli ajoissa Lahdessa toukokuulle 1968. Noista 886, 887 ja 892 osuivat joskus Lahdessa munkin kameran eteen.
kuva 07.04.2006 10:42 [Tunnus poistettu]  
  Hassu juttu. No ei se mikään hassu juttu ole. Olinpahan vain todennäköisesti väärässä. Sanoin kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/19655 yhteydessä veturin 1403:n olevan kylmän. Siis päivää aiemmin otetetussa kuvassa kuin tämä. Joka tapauksessa elokuussa 1971 tää ajoi viimeisenä etelä-suomalaisena Mullina vikan ajonsa.
kuva 06.04.2006 22:10 [Tunnus poistettu]  
  Myös 898 on arvokas maininta sieltä. Tämä mm. Turussa, Oulussa ja pitkään Seinäjoella vaikuttanut veturi siirrettiin Pasilan kirjoille joskus 1950-luvun alussa. Siis erittäin tuttu kone näiltä kotikulmiltani. Sillä ajettiin paljon esim. sekä halko- että hiilipolttoisena Porvoon henkilöjunia. Seisoi pitkässä letkassa Eduskuntatalon edessä alkuvuonna 1966, mutta joutui vielä töihin Seinäjoelle ja Kokkolaan (mm. sorajuniin). Osui kylmien vetureiden jonossa munkin kameran eteen Seinäjoella keväällä 1968. (Vika ajo ollut Kokkolassa jo 1966).
kuva 06.04.2006 21:37 [Tunnus poistettu]  
  Hyvää arjentyön dokumentointia ja samalla erittäin mielenkiintoinen kuva! Se tavallinen sorajunien Äffa ei varmaan olisi tälle porukalle riittänytkään. Nuo Kouvolan Ristot 1081-89 olivat yleensä hyvin puhtaita, mistä tämäkin kone on jälleen hyvänä esimerkkinä. Jos tässä lasketaan soraa niin miltähän kuopalta sitä on haettu? - Kuvasin kerran Kymissä Risto- vetoisen sorajunan kuorman purkua, mutta mulla ei oo hajuakaan mistä se oli kuormansa lastannut.
kuva 06.04.2006 16:47 [Tunnus poistettu]  
  Kiitos huippumielenkiintoisista tiedoista! Sota-aikana monet koneet liikkuivat tietysti hyvin laajoilla alueilla. Jos tuo pieninumeroisin Jumbomme 594 on usein työkirjoissa jo vuonna 1942 on sekin hyvä dokumentointi. Näyttäisi 1930 luvun sekä pitkään 1940- luvulle olleen Sortavalan kone. Vasta joskus 1942 jälkeen se on virallisesti siirretty Oulun piiriin. Nuo alkupään 800-sataset ovat tutun turvallisesti tuolloin pohjoisen koneita. Mutta vielä pieni pyyntö. Esiintyykö työkirjoissa todella Tk3:t 886 ja 887. Molemmat koneet olivat talvisodan jälkeen kesällä 1940 jouduttu luovuttamaan Neuvostoliittoon. Tk3 887 palautui juuri vuonna 1942 takaisin Suomeen (vallattiin ilmeisesti sotatoimialueella takaisin, mutta kenen toimesta?). Tk3 886 palautui Suomeen vasta vuonna 1951. Tästä tarkistus pyyntö. Silti ei olisi ensimmäinen kerta. jolloin työkirjoista tai konepajakorjausten korjaustöistä sota-ajalta löytyisi dokumentointeja ns. virallista historiaa vastaan.
kuva 06.04.2006 15:02 [Tunnus poistettu]  
  Kaskimaa - Svedja. Vieläkin muistan elävasti kuinka karjuin nasta lautaan ja pian uudestaan eiks tästä rakkineesta (Ministä) löydy jarrua, kun yritimme pysyä rinnalla täyttä laukkaavan Hv2 582: vierellä. Ja pian sitten taas huusin onko se kaasupoljin hukkunut, kun Hv painoi väkisin 100 :sen vauhdissa ohitsemme, joka näkyy hyvin kaitafilmatessani sitä. Kaskimaa kyltti vilahti nopeasti emmekä saaneet Hv:n vetämää matkustajajunaa enää kiinni vaan Minissä lusikka pohjassa takaviistossa pysyimme perässä. - Mutta hieno filmi siitä siitä huolimatta tuli ja hyvä, että ei ollut ääni sellainen. Aidot Hv:n äänit lisättiin myöhemmin. Seuraava (rauhallinen) otos junasta saaatiin vasta ns makkaratehtaan alamäessä sen laskeutuessa Tammisaaren asemalle. Ai kenellekkö huusin noita karmivia ajo-ohjeita. No nyt kyllä hävettää ja olen siitä vuosien saatossa kuullutkin. Omalle rakkaalle kullalleni siis vaimolleni.
kuva 06.04.2006 11:59 [Tunnus poistettu]  
  Tiedätkö esiintyykö Tk3:t 811 ja 814 vuonna 1942 edellä mainitsemissasi henkilöjunissa. Olivat ainakin tuona vuonna olleet Sallan rautatierakennukselle sijoitettuna. Tämä siksi, kun molemmat Pikku-Jumbot tulivat sittemmin tutuiksi kuvauskohteina Pohjanmaalla ja olen "kaivellut" hieman niiden historiaa esiin.
kuva 03.04.2006 00:54 [Tunnus poistettu]  
  Ai Vaalassa on vielä kastari tallella. Muistonako menneiden aikojen kulkijoiden tarpeiden huolehtimisesta vaiko peräti tän ajan tarpeita vastaamassa. (Sepelin kastelua ym.) Tuo viskurin päällä olevassa piikissä oli lyhty, mikä näytti punaista valoa radan suuntaisesti viskurin ollessa käännettynä. Monenlaisen kulkijan janon se on varmaan sammuttanut, mutta kirkaimpina, niistä juuri täällä Vaalassa ja Utajärvellä on mieliin jääneet halko-Wilskit. Kaakosta ukkospilvien tummentaman taivaan suunnasta sen junan pitäisi tulla. Katse raiteiden suuntaisesti. Ja sieltähän se halko-Wilski saapui, ehtien juuri poistuakin Vaalan asemalta ennen taivaankansien aukeamista. Vahinko, kun ihmettelijän muistikalvoon ei enää piirtynyt veturin numeroa. Elettiin noita "kuumia" 1950-luvun puolenvälin kesiä.
kuva 02.04.2006 21:51 [Tunnus poistettu]  
  Sopiiko Trumpan perään? Hienoa työtä tämä likaavan tavaran kuljetukseen tarkoitettu vaunuko. Tässä koossa taitaisi näkyä jo ne verkon alla olleet määränpää osoitelaputkin.
kuva 02.04.2006 00:54 [Tunnus poistettu]  
  Näyttää siltä kuin tuo toinen veturi vasemman puoleisessa jonossa olisi ihan reilusti Jumbo. Ankka se ei ole, kun siinä ei ole ns. tuulikaappia eikä sivuvesisäiliöitä. Myöskään Pikku-Jumbo se ei ole, kun vanrinki on noin matalalla. Halkopiipun ja tenderin teräshäkin puuttuminen puoltavat myös isoaveljeä. - Koojiille: jo tokkiisa, mutta vain 700- ja 900-sarjan Hv kolmosia. Eivät vain tainneet olla tällä varastoalueella seisomassa? Kaikki muut Hv:eet ykköset, kakkoset, 600-sarjan kolmoset ja neloset siis Pikku-Heikit olivat romutettu jo ennen tätä aikaa. Myös vanhimmat Pikku-Jumbot ja Jumbot olivat jo tuolloin päätyneet romuksi.
kuva 01.04.2006 23:33 [Tunnus poistettu]  
  Kuvaaja Sammalnevan hienossa kuvassa kuvausvuodeksi on merkitty 1956. Mulla oli tuona samana vuotena ilo tehdä Pekan vetämällä pikajunalla matka Hesasta Kouvolaan ja takaisin. Menimmä siis tästäkin ohitse, mutta harmi, kun tämän ylväs kone jäi näkemättä. Takaisin päin lähdettäessä Hesasta tullut Pekka vetoinen pikajuna oli myöhässä ja sen saavuttua Kouvolaan kone ympäri, nopea vesitys ja heti takaisin Hesaan. Eipä siinä kuhnailtu! Kun ei tuolloin(kaan) niin hirveästi tullut junalla matkustettua, jäi se reissu hyvin mieleen:)
kuva 01.04.2006 23:14 [Tunnus poistettu]  
  Taisi olla 1920, kun se korkein Hr3 ol1 1919. Voip mennä pieleenkin.
kuva 01.04.2006 18:26 [Tunnus poistettu]  
  Ai se onkin tässä tuossa oikealla se armeijan alue ja vasemmalla tuo Ohemäen sorakuoppa. Harashoo avot nyt Jussikin bonjaa. Täältäkin höyryillä haettiin vielä soraa ainakin kesällä 1971.
kuva 01.04.2006 18:08 [Tunnus poistettu]  
  Apuva!. Onko tuossa oikealla se varsinainen armeijan aidattu-alue ja tuosta vasemmalta lähti Ohenmäen sorakuopan raiteet, millä vuosikausia seisoi niitä höykkäreita. Mikäli näin on niin onpa paikat taas kovin pusikoituneet. Ja näin täytynee olla, kun paikka näyttää sittenkin niin tutulta. Kovaa ajaen tähän ehti kuvaan niitä Lna:n montulta lähteneitä nopeimpia sorajunia. Valtatiehän teki tässä tuolloin semmoisen S-mutkan ja kauppa oli tuossa sillan jälkeen tien länsipuolella. Tunnelmaa kasvistollisesti tiivistää tässä ilmeisesti tele-, kauko,- tai ym vastaavan putken tai objektiivin käyttö.
kuva 01.04.2006 11:40 [Tunnus poistettu]  
  Mutta kerropa Tapio: miksi ihmeessä siitä tiedotettiin etukäteen. (Sulla oli tietysti hyvät suhteet VR:ään:=) No ainakin Saksassa 11.5. 1936 (ajettiin tasamaalla 200,4) ja Englannissa 3.7.1938 (huristeltiin alas vuoren rinnettä 202,8)) järjestetyt höyryvetureiden nopeuskokeet olivat salaisia, koska niihin ei haluttu yleisöä mukaan. Tästä muuten jotkut saksalaiset junakirjan kirjoittajat ovat olleet katkeriakin. Siksi näistä (järjestetyistä) nopeista ajoista ei löydy kuvia. Joissain nopeuskokeissa olen Jenkeistä löytänyt mainintoja yleisön läsnäolosta ja eräässäkin tapauksessa sikäläisittäin tyypillisesti maksua vastaan:D
kuva 01.04.2006 10:07 [Tunnus poistettu]  
  Tämän edellä seisova onko tämä https://vaunut.org/kuvasivu/11826 Joka tapauksessa tämän jonon eka on tässä https://vaunut.org/kuvasivu/11829 Tämä 1308 oli ollut viimeksi ajossa 1967 ja se romutettiin 1971. Ei sitä Trumpan ääntä AINA kalkatuksesta erottanut. Tämän todistaa mm. harrastajien äänitykset koneesta. Trumanien kiertokanget oli laakeroitu siten, että niitä ei voitu tiukentaa kun laakerit oli kuluneet. Välyksen kasvaessa laakerit alkoivat pitää Trumaneille ominaista kalkatusta, joka kuului jo usein kaukaa ilmaisten Trumanin olevan tulossa. Isopään laakereita vaihdettaessa muutama hankalasti irroitettava osa jouduttiin vaihtamaan tai työstämään uudelleen.
kuva 31.03.2006 20:30 [Tunnus poistettu]  
  Autot on ihan OK, kun niitä näkyy (joissain) kuvissa. (Vaikka omatkin). Tuli heti mieleen amerikkalaisia, englantilaisi ja saksalaisia alan kirjoja, joissa kuvaajien ajokalustoa on puolitahattomasti juuri näin päässyt kuviin. Ja trendi vaan jatkuu, kun katsoo nykykuvia. Ja mikäs siinä?
kuva 31.03.2006 20:17 [Tunnus poistettu]  
  Ja'ha sä olit Tilu Lilulla liikenteessä siis Volkswagen TL:llä? Väriä mäkään en kyllä enää muista vai oliko sulla niitä peräti usiampia ollut käytössäsi.
kuva 31.03.2006 19:34 [Tunnus poistettu]  
  Taustalla näkyvän Pekan 1003:n vika ajo oli ollut 22.3.1969. Tuo oikealla näkyvä Tr2 on 1314 ja sen edessä oli se 1310. Kyllä tää silloin 1969 on otettu.
kuva 31.03.2006 15:00 [Tunnus poistettu]  
  Piti vielä sanomani, että esim. toukokuussa 1968 tuossa jonossa oli Trumppia "pilvin pimein" yhdessä Jumbojen ja Hv:eiden kanssa. Säännöllisesti ylöskirjatuissa matkaraporteissa näkyy kuinka jono "eli". - Tehtiinpä joskus tuon mustanpuhuvan veturijonon toisella puolella hämärähommina toisenlaisiakin kuvauspuuhia. Eräs tunnettu miestenlehti otatti siellä poseerauskuvia. Lehti kuului aikoinaan monelle valveutuneelle rautatieharrastajalle. Lienevät jo puhki luetut. Ajankohta oli juuri näitä heh heh. Kokoelmiini se ei valitettavasti koskaan ylettynyt, mutta olen sen joskus nähnyt:D.
kuva 31.03.2006 14:32 [Tunnus poistettu]  
  Viimeiset jäljellä olleet Trumanit 1304, 1310 ja 1314 romutettiin Hyvinkäään konepajalla vuodenvaihteessa 1971/72 ja alkuvuodesta 1972. Sitä ennen veturit olivat hinattu Riksun jonosta. Eli kyllä näistä viimeisetkin on täytynyt tuosta hinata Hyvinkäälle syksyllä 1971. - Näillä eväillä tuo elokuu 1969 on hyvä haarukointi. Ainakin elokuussa 1969 Tr1 1047 oli ajossa ja sillä ajettiin 1447 linja km + 14 tuntia vaihtotöitä. (Oli sen puoleen elokuussa 1968:kin ajossa). Vuoden 1969 alusta alkoi Pasilassa ilmestyä noita varotuslappuja Paikkuihin, Pekkoihin ja Ristoihin. Mutta ei ollut esim vielä 1.2.1969 Pasilassa liikkeellä olleessa Kanassa.
kuva 31.03.2006 12:17 [Tunnus poistettu]  
  Lempi Trumppani 1310 oli ajossa viimeisen kerran elokuussa 1967. Tarkka pv sen vikalle ajolle oli 24.8.1967 eikä sitä aivan heti pistetty jonoon. Kun olisi vähän erottanut noita muita jonon Trumppia (ja ennen kaikkea niiden järjestystä) niin päiväyskin saattaisi tarkentua. Tuo Riksun Trumppajonokin eli kovasti vuosittain ainakin vuodesta 1965 alkaen. Tuo 1960-luvun asemien vakio SOK:n mainos näyttäisi tässä jo aika haalistuneelta. Myöhäisin teoreettinen kuvausajankohta jää vuodelle 1971. Koska 1047 oli näitä höyrynloppuajan pääradan kulkijoita on sen kohtalona ollut osua (onneksemme) usean harrastajan kuviin. Lumion Mikon Kouvolan sanomissa julkaiseman veturitarinan mieleenpainuvassa kuvassa tää just saapuu Hesasta päin Riihimäen asemalaiturille tuohon oikealle. - Ei vielä 1968:kaan muistaakseni ollut noita keltaisa läpysköitä. Kuva kuitenkin jollaisia on aina arjentyöstä ilo katsella.
kuva 31.03.2006 01:36 [Tunnus poistettu]  
  Me otimma vettä Ojakkalassa tuolloin aivan tavallisesta vesiviskurista. Se kesti aika kauan ja veturimiehistö kertoi, että Ojakkalasta lähdettäessä sai olla tarkkana, kun pitkän vesityspysähdyksen aikana junan seistessä "keskellä kylää" jalankulkijat eivät aina malttaneet kiertää tai jäädä odottaan junan lähtöä vaan pyrkivät pitkän tavarajunan vaunujen ali ylittämään radan. Tälläkin kertaa vihellettiin huomiota herättävasti ennenkuin kuljettaja avasi valtaventtiilin ja matka taas jatkui.
kuva 31.03.2006 01:26 [Tunnus poistettu]  
  Otitko laituriltanne aikoinaan kuvia tännepäin ja kulkiko tämä rata silloin jo tältäkin puolen lahtea. Jos otit kuvia ja löytyy näiltä sivustoilta niin paapa linkki, kun mun paikallistuntemus ei oikein näitä rantaja kata. Jospa se siitä hiukan lisääntyis.
kuva 30.03.2006 23:06 [Tunnus poistettu]  
  Mukava nähdä tuttua veteraania jaloiteltavan. Osui monta kertaa aktiiviaikoinaan kamerani eteen mm. Pasilan asemalla henkilöjunassa ja Riksun kuonakuopan vierellä lämpimien koneiden jonossa. - Tässä veturi lähellä tätä paikkaa (ollako peräti tämän kuvanottajan seisomalla raiteella?) lämpimänä varikkoparkissa vähän vain tämän puolen hyttiä näkyvissä https://vaunut.org/kuvasivu/19651 - Aivan loppuajoikseen 1047 savolaistettiin ja se oli työssä Pieksämäellä vuoteen 1975. Tässä veturi lepotauolla ja kerää työvuorojen välillä voimia seuraaviin koitoksiin sisarensa kanssa Pm:n varikolla https://vaunut.org/kuvasivu/23389.
kuva 30.03.2006 13:08 [Tunnus poistettu]  
  Eiks nuo ylöspäin nousevat kapeat "kuraviirut" lumiaurasta aina ikkunoihin saakka ole niitä mitä Mikko kertoi osuvasti vaunujen pyörien nostattamaksi liaksi. Näkynevät paremmin vielä puhtaissa vetureissa. Eihän tuossa oikeallakaan näkyvässä malmivaunussa näytä olevan mitään rapakaaaria:D.
kuva 30.03.2006 12:56 [Tunnus poistettu]  
  Saitte näemme hienosti toteutettua reissunne (ainakin kuvien puolesta). Toimiko Mikon diaesitelmä (PRK:ssa) yhtenä kannustimena tälle kuvausmatkalle?
kuva 30.03.2006 12:16 [Tunnus poistettu]  
  Just tuolloin helmikuussa 1968 tällaisena harmaana talvipäivänä epäonnistuin valotuksessa muutamissa "tärkeissä" kuvissa. (Ehkä sitä oli tullut liian itsevarmaksi valotuksen suhteen, joka sitten kostautui). Siksikin katson tätä kuvaa suurella mielenkiinnolla, koska tässä linjakuvassa valotus on kohdallaan. Tuona kuukautena tuli myös jonkun verran kaitafilmattua. Nuo 15-DIN:in kaitafilmit tahtoivat vain tällaisella kelillä tehdä höyryvetureista kovin tummia. Seurasimme mm. tuona kuukautena peräti kahdella autolla Hv2 582:n viimeistä matkaa Karjaalta Riihimäelle, Ojakkalassa tapahtuvine vesityksineen. Matkan jälkeeen Hv2 vielä vesitettiin Riksun tallille ja silloin mulle tapahtui mm. noita edellä kuvattuja valotusongelmia.
kuva 30.03.2006 09:17 [Tunnus poistettu]  
  Joo mäkin katselin sitä ja sen innoittamana katsoin noita muitakin ja yllätys yllätys 1621:llä se oli tuolloin 2/1968 peräti 11526 km + nuo "hassut" 3 km vaihtotöitä. Dm4 1622 ajoi tuolloin 6378 + 7 km vaihtotöitä. Tuo yläkuvassa esiintyvä 1620 oli tuona kuukautena ollut jossain suuremmassa rempassakin korjaustuntien suuresta määrästä päätellen, joka aika varmaan oli myös syönyt sen kilsoja. - Seuraavan vuoden talvella mäkin onnistuin kuvaan jonkun värikuvan Eltsun mäessä Dm4:kuista kiitojuna vaunuilla Turun pikajunassa.
kuva 30.03.2006 08:20 [Tunnus poistettu]  
  Tuolloin helmikuussa 1968 tapahtui vielä paljon yleisestikin ottaen mielenkiintoisia tapauksia, joista erään tuossa ylhäällä kerroinkin. Tuo helmikuu oli mullakin aktiivista kuvaus aikaa. Silloin tuli mm. viimeistä kertaa kuvattua Paikkua (Pr1) Riihimäki-Hyvinkää-Jokelä järjestelyjunassa sekä niin ikään viimeistä kertaa höyryvetoisena Karjaa- Hanko henkilöjunia (niin tietysti normaalin liikenteen aikaisia) - Kuvassa esiintyvällä Dm4:llä nro 1620 ajettiin tuolloin helmikuussa 1968 yhteensä 7844 linjakilometriä eikä yhtään vaihtotöitä. Niitäkin joillain Dm4:llä esiiintyy tuolloin pieniä kilometrimääriä.
kuva 29.03.2006 14:09 [Tunnus poistettu]  
  Sikälikin maukas kuva, kun tämä 211 on ruotsalaisen Nohabin valmistama. Se komea isokokoinen Nohabin valmistajanlaatta hytin kyljessä peittyy tässä vain harmittavasti höyryhunnun taakse. Kuva ajottuisi esim. hyvin 1940- luvun loppuun. Tosin veturi voi parhaimmillaan ollut vielä vuonna 1952 ajossa.
kuva 29.03.2006 13:55 [Tunnus poistettu]  
  Mielenkiintoinen kuva!. Näyttäisi kovasti koko elinkaarensa työskennelleen Pohjois-Suomessa. Kaikki ne sijoituslistat, mitä kahlasin lävitse 1910-, 20-, 30- ja 40-luvuilta veturi on ollut Oulun konepiirin käytössä. Veturi hylättiin 55- vuotiaana 1952. Sillä ajettiin Oulun piirissä esim. 1913 toukokuussa 3008 km, kesäkuussa 2750 km ja heinäkuussa 3180 km. Tämän klasikko sarjan viimeinen kone oli ajossa peräti toukokuulle 1959 Pietarsaaressa.
kuva 26.03.2006 21:34 [Tunnus poistettu]  
  Jälleen arvokasta lisä maamme rautatiedokumentointiin. Nyt myös meidän kaikkien iloksi ja hyödyksi. - Näinhän siinä tahtoo ajan kanssa käydä. Aikoinaan niin uljaat koneet saivat loppuaikoinaan tyytyä monenlaisiin töihin. - Tuolloin helmikuussa 1968 tapahtui VR:lle useita erikoisia tapauksia. Tässä eräs maininnan arvoinen. Sunnuntaina 25.2 1968 toi Jumbo Tv1 596 kalustovaurion vuoksi Lp 73:n Iisalmesta Kontiomäelle. Tämän oli se erikoinen numero, kun kaksi saman numeroista Jumboa on ollut (tosin eri aikoina) palvelemassa VR:ää.
kuva 25.03.2006 22:39 [Tunnus poistettu]  
  Vinkkikuvan aikoihin https://vaunut.org/kuvasivu/7222 tuossa oikealla oli Savonlinnan leirialue. Aamujuna saapui Savonlinnan siinä ennen puolikahdeksaa ja herätti sopivasti telttailijoita ohiajokolinallaan. Me tiesimme odottaa junaa, mutta muistan ihmisiä, jotka puhuivat kolinasta unenpöpperöisenä teltasta ulos kömpiessään. Mikä hel... se oli, kun herätti meidät. - Vinkkikuvassa tämä oikealla näkyvä tunneli ei ollut vielä käytössä. Eikö silloinen rautatielinjaus toimi nykyään kevyenliikenteen väylänä?
kuva 25.03.2006 20:24 [Tunnus poistettu]  
  Ja'a näinhän se oli ennen. Nää oli yhtä tuttuja sahaamassa pää- ja rantaradan paikallisjunia kuin nykyään ne Sm1 ja 2:t. No tietysti sen aikaisilla vuoroväleillä. Saattoipa näitä Paikkujen vetämiä paikallisjunia nähdä Linnunlaulun sillalta kaksikin peräkkäin samalla raiteella. Toinen kurvaamassa juuri Pasilan kalloiden taakse, kun toinen aloitti matkansa Hesan asemalta. - Toisinaan näistä seisovista höyryveturikuvista tuli hieman sameita, kun piipusta tullut paikoilleen jäänyt höyry sumensi ilmaa. - Jatka Ilkka samaa mallia. Nyt näistä aarteista on meille kaikille iloa! Tästä olisi taas verrokki paikoillaan.
kuva 23.03.2006 21:02 [Tunnus poistettu]  
  Syyskuussa 1939 Viipurissa oli kuusi Kanaa nro:t 531-536, joista peräti kolmesta löytyy kuvat näiltä sivustoilta. Esim. https://vaunut.org/kuvasivu/18342 Hauska yhteensattuma, tuon 532:n perässä näkyvä Hv3 996:kin oli tuolloin syyskuussa 1939 Viipurin kirjoilla. Kaikki nuo kuusi Kanaa olivat suoralla vesisäiliön katolla varustettuja. Tarkkaan tihruttuani tässä näyttäisi olevan viisto. Heh heh :D.
kuva 20.03.2006 22:24 [Tunnus poistettu]  
  Tuttu kuva nyt, kun vapautui pannasta. Lukiko tuossa lapussa, että palautettava Hyvinkään konepajalle. Vastaavia vaunuja näin kesällä 1969 Pasilan ratapihalla tuollaisen tekstin kanssa. Kuskasivat niillä vaihteiden osia.
kuva 19.03.2006 21:43 [Tunnus poistettu]  
  Tässä menikin nyt mulla puurot ja vellit sekaisin, koska tää onkin 921 niin sehän ajoi vikan ajonsa Kontiomäellä 30.1.1974 tavarajunassa 6628/9643A Kontiomäki-Kajaani-Kontiomäki. Tuo edellisen osion teksti koskee siis Tv1 922:n viimeistä ajoa. Tv1 922 ei ollut loppuaikoinaan ollenkaan Kontiomäellä Sorry! Iisalmessahan se loppuunasti työskenteli.
kuva 19.03.2006 21:36 [Tunnus poistettu]  
  Tuo iso valonheittäjä oli jo vuosia aiemmin ollut kiinni 922:ssa. Sisarveturissa 921 oli samantyylinen, Muissa lähinumeroissa en muista tuollaista tavanneeni. (En kuitenkaan tarkistanut kuvista). Tää siirrettiin vielä Iisalmeen, jossa jäi viimeiseksi liikenteessä olleeksi Jumboksi ajaen viimeisen ajonsa siellä vuonna 1972.
kuva 19.03.2006 21:20 [Tunnus poistettu]  
  Kovaa homma varmaan olla topparoikassa lapiohommissa. Harmi kun yhdessäkään kuvissa ei näy (Seinäjoen?) koneita. Seinäjoella oli tuohon aikaan pääasiassa vetureita, jotka myöhemmin tunnettiin sarjamerkeillä Sk3 ja Sk6. Yksi C5 kummittelee siellä tuohon aikaan vuodesta toiseen, mutta ei yhtään henkilöjunaveturia. Oulussa oli (nykymerkinnöin) 5 Hk5:ttä muut pääasiassa C5 ja Sk (1 ja 2) edustajia ja mitä ne pari F1:tä Kokkolassa Ykspihlajan liikenteessä?. Voiko tästä vetää johtopäätöksen, että pitkä Pohjanmaanrata oli kauan näiden sittemmin eri Sk:oina tunnettujen vetureiden valtakuntaa, kun muita sarjoja ei juuri löydy! Mahtavaa työsarkaa ovat nämä pienet ja heiveröiset koneet siinä tapauksessa maamme valtasuonella tehnet. Hatun nosto niille.
<<   >>