3560-180496 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 19.03.2006 21:20 [Tunnus poistettu]  
  Kovaa homma varmaan olla topparoikassa lapiohommissa. Harmi kun yhdessäkään kuvissa ei näy (Seinäjoen?) koneita. Seinäjoella oli tuohon aikaan pääasiassa vetureita, jotka myöhemmin tunnettiin sarjamerkeillä Sk3 ja Sk6. Yksi C5 kummittelee siellä tuohon aikaan vuodesta toiseen, mutta ei yhtään henkilöjunaveturia. Oulussa oli (nykymerkinnöin) 5 Hk5:ttä muut pääasiassa C5 ja Sk (1 ja 2) edustajia ja mitä ne pari F1:tä Kokkolassa Ykspihlajan liikenteessä?. Voiko tästä vetää johtopäätöksen, että pitkä Pohjanmaanrata oli kauan näiden sittemmin eri Sk:oina tunnettujen vetureiden valtakuntaa, kun muita sarjoja ei juuri löydy! Mahtavaa työsarkaa ovat nämä pienet ja heiveröiset koneet siinä tapauksessa maamme valtasuonella tehnet. Hatun nosto niille.
kuva 19.03.2006 16:17 [Tunnus poistettu]  
  Nro 86 ei oikein sovi tämän veturin pirtaan. Mukavasti jo töissä nuhraantunut tuo A6:sten tuntomerkki kirkas höyrykupu. Myöhemmin niitä tavattiin muissakin A-sarjan koneissa, joten siihen ei voi luottaa sarjaa haarukoitaessa. Tuo 98 oli noihin aikoihin Wiipurin kirjoilla. Tuntuisi loogiselta pähkäillä, että ainakin Hesasta olisi joutanut näitä vanhoja A6-sarjan koneita muihin hommiin. kun sinne koko ajan 1900-luvun alkuvuosina pukkasi uusia Ten-Wheelereitä matkustajajunien vetureiksi. No kyllähän niitä sai Wiipuri ja Pietarikin ihan kiitettävästi eipä silti.
kuva 19.03.2006 13:53 [Tunnus poistettu]  
  Hieno kuva! Näkyykö numero tuosta piipunjuuren numerokilvestä. Joka tapauksessa taas A-sarjan kone. Todennäköisesti komennuksella jostain kauempaa niinkuin näillä rautatierakennuksilla usein oli, Jos on nro 96 miksi yritin tunnistaa niin olisi Pasilan koneita. Tuo valmistajalaatta paljastanee valmistajan ja sitä kautta numeronkin ehkä. - Eiks niitä myös A4:iä käytetty Suupohjan radan rakennustöissä. Hepposia olivat varmaan näihin hommiin. A6:lta näyttäisi tässä vaiheessa. Seinäjoella ei tuohon aikaan ollut omia A-sarjan koneita kirjoilla.
kuva 18.03.2006 18:14 [Tunnus poistettu]  
  Myös käytetyn filmin värimaailma on kauniin herkkä. - Puhelintolpat, soraradan profiili tässä ja vaunuston kirjavuus vievät tunnelmaan, joka vilkkailla pääradoilla oli harvemmin kuvaajan saavutettavissa.
kuva 17.03.2006 12:02 [Tunnus poistettu]  
  Hauska yhteensattuma. Näin tän 2546:n muutamavuosi sitten Nummelassa ja aivan kuin havahduin, että numerossa on jotain tuttua. Kotiin päästyä asia ei jättänyt minua rauhaan ja hetken selattuani arkistojani niin totta tosiaan sama vehjehän se oli mitä vuosia aiemmin olin kuvannut Iisalmessa https://vaunut.org/kuvasivu/5135 Eihän mulla nää dieselien numerot päässä pysy. En usko kuitenkaan, että olisin sitä näinä välivuosina jossain tavannut. - Tänne eteläänkö tuo 2546 on nyt pesiytynyt? Tapaisinpa sen vielä joskus uudelleen kaksistaan niin voisin rauhassa kysellä siltä kuulumisia ja miten sen työelämä on sujunut kaikki nämä vuodet. (Salassa siis, että kukaan ei näe höperöitymistäni ja että mäkin voisin kenties herkkänä hetkenä salaa vuodattaa muutamia kyyneleitä sen (dieselien) puolesta, jos sitä on kaltoin kohdeltu).
kuva 16.03.2006 20:58 [Tunnus poistettu]  
  Kyllähän tästä mukavasti saisi 30-vuotta pois kuvaa vähän muokkaamalla. Jos haluttaisiin palata höyryaikaan niin edellisten ehdotusten lisäksi täytyis ottaa mm. valot pois, keltainen höyry/hiekkakuvun keltainen lappu pois ja kattilan vanteet oli Pekoissa kattilan värisiä. (Jungin Ristoissa oli kirkkaat vanteet ja loistivat juuri niin kuin tässä). Tenderin häkki ei näy, ei ainakaan onneksi selvästi. Joihinkin vaunujen kattojen päätyihin rustaisin myös nuo pääty-ylisillat ja jonkun noista kolmesta haaleamman ruskeista tummentaisin myös hieman. Silloin saattaisi alkaa olla jo vaikeuksia tunnistaa uudemmaksi kuvaksi.
kuva 15.03.2006 12:50 [Tunnus poistettu]  
  Suomen Veturit osa 2:n mukaan Nohabin valmistama KDs1 veturi oli Suomessa 18.12.1958-17.3.1960. Sen ajot loppuivat täällä jo siis tammikuussa 1960. Helmi- ja maaliskuussa 1960 sillä ei kilometritilastojen mukaan ole enää Suomessa ajettu.
kuva 15.03.2006 12:37 [Tunnus poistettu]  
  Lokakuussa 1959 veturille on kirjattu ennätysmäiset 29 254 km ja kaikki muodostuneet siis linja-ajossa. Minään muuna kuukautena se päässyt lähellekään tuota järkyttävän korkeata lukua. Korkein sitä ennen on merkitty heinäkuussa 1959 22 740 linja km + puolituntia vaihtotöitä. Jos oikein tulkitsin niin sen kilsat alkoi juoksee joulukuussa 1958, jolloin sille ehti kertyä 6 445 km linja-ajoa. Toivottavasti näistä on Sulle iloa. Ovat osoittaununeet monissa tapauksissa, jolloin on pystytty vertaan, luotettaviksi nämä VR:n itsensä kirjaamat konekohtaiset kilometrit. - Mutta mikä ihme nosti nuo ajot tuona huippukuukautena noin suureksi. Tehokas rääkki koneen luonteen esiinsaamiseksiko ja missä junissa se tuolloin on lähes tauotta pyörinyt. Kuosman Kaken väri kaitafilmeissa Nohab esiintyy kolmekertaa, mutta sen vetämää vaunustoa en nyt ulkoa muista vaikka filmi hyllystäni löytyykin
kuva 15.03.2006 11:25 [Tunnus poistettu]  
  Niinkuin Jorma meille täällä hienoilla yökuvillaan esittää mm. https://vaunut.org/kuvasivu/11183 ajettiin Pekoilla vielä vuonna 1971:kin Savon radalla pikajunia. - Ei varmaan Ek mahdottomuus ole näissä pitempimatkaisissa henkilöjunissakaan. (Esim löytyy useita kuvia, joissa Ek:ta on mukana Kem-Roi henkilöjunissa). Olen noilta ajoilta nähnyt jonkin verran ruotsalaisten ottamia kuvia Kv-Hki pikajunista ja Ek:ta en muista niissä nähneeni. Sen sijaan aika useasti saattoi olla Rulla-Risto perässään heti keltainen postivaunu.
kuva 15.03.2006 11:11 [Tunnus poistettu]  
  Petrille. Kilometrit löytyy Kds1:ltä noista jokaiselta mainitsemaltasi kuukaudelta. Näkyvätkin loppuvan tuohon tammikuuhun 1960, jolloin sillä ajettiin enää vain 525 linjakilometriä. Sen kilometrit pyörivät kuukausittain 20 tuhannen molemmin puolin parhaimmassa kuukaudessa melkein 30 tuhatta kilometriä. Myös sen aikaisemmalta ajalta löytyy kuukausittaiset kilometrit. Sen vetämistä junista en nyt taas näin äkkiseltään osaa sanoa.
kuva 15.03.2006 00:22 [Tunnus poistettu]  
  Tuskin, Tapsahan tuossa edellä hyvin selvittää tällaisen rakennelman tarkoituksen. Näitä sokerijuurikkaiden lastaukseen tarkoitettuja laitureita oli ennen monilla ratapihoilla mm. Porvoossa, Järvenpäässä jne. Monilla niissä oli erikseen vetureiden polttoainehuoltoon liittyvät halkolaiturinsa tai vyörytyslaitoksensa. - Raporteista voi toisinaan lukea vetureiden törmänneen sokerikasjuurikkaiden lastauslaitureiden (siis tällaisten) alas unohtuneisiin lastaussiltoihin koneiden saadessa vaurioita.
kuva 14.03.2006 23:39 [Tunnus poistettu]  
  No ei kauaa lapsenkengissä oltu. Nopeasti "firman" autot ja autokanta kasvoi. Saman artikkelin mukaan vuoden 1933 lopussa kuorma-autoja oli VR:llä jo 33 ja viisi vuotta myöhemmin 74 yksikköä.
kuva 14.03.2006 23:22 [Tunnus poistettu]  
  Yhtä Matkaa lehti 5/1961. Tavaroiden kotiinkuljetus aloitettiin rautateillämme jo 1.11.1929. Tämä tapahtui Turussa, jossa kotiinkuljetusta hoidettiin aluksi yhdellä Ford kuorma-autolla mallia 1929 rek. nro T-4979 kuorma 2 450 kg ja hevosvoimia 50. Tämän auton historia on erikoinen siitä, että se hylättiin vasta vuoonna 1947 ja, että sitä ajoi koko tämän ajan sama kuljettaja . Hän hoiti tämän nimikkoajokkinsa erinomaisen hyvin ja nimenomaan hänen ansiotaan on, että autoa voitiin pitää näin kauan liikenteessä. - Näin siis VR:n oma lehti. Voi jukra siis tämä auto!
kuva 14.03.2006 22:32 [Tunnus poistettu]  
  Piristäviä nää Hesaan saapumiskuvat. Jotenkin vain tuntuu siltä, että höyryajalta lähtökuvia löytyisi enemmän. Ja siistin näköinenkin Pekka tässä. (Ei aina itsestään selvyys). Seuraavalta vuodelta löytyy vielä joitakin Pekkoja lisäpikajunista ainakin Tampereen suuntaan. Se vihonviimoinen Peka vetoinen pikajuna lähti Hesasta syksyllä 1969. Mikähän siihen oli tarkempi syy, että Pekka joutui noin myöhään vielä Hesassa pikajuna vetoon. Veti tuolloin (3.10.1969) P 17:n Kouvolaan.
kuva 14.03.2006 21:31 [Tunnus poistettu]  
  Kuinkas lähellä se meillä koeajettavana ollut Nohab oli näitä. Sille sattui täällä muutama haaverinkin. Tuodessaan esim. 27.10.1959 pikajunaa 62 jäi resiina Ryttylässä alle, jolloin veturista vaurioitui mm. lämmityjohdon kytkin
kuva 14.03.2006 21:10 [Tunnus poistettu]  
  Kiskot jatkuivat aikoinaan tästä aina Hakaniemen halleille saakka. Onneksi löytyy harrastajien ottamia kuvia höyryhepoista Hakaniemen halli taustanaan (Tk3). Myös Resiinassa 2/97 siv. 9 on harvinainen kuva Vr4:stä keskellä Sörnäisten rantatietä Hakaniemen hallin nurkalla kivitalon edessä. - Eräässä Valittujen palojen julkaisemassa kirjassa on kansikuvana oliko se nyt Tk3 896 Sörnäisten rantatiellä kivitalojen ympäröimänä myös lähellä hallia. Lapsia roikkui veturissa eikä miehistöä näkynyt missään. Nmrk aikoinaan Hakaniemen hallin viereltä joulukuusia suoraan avotavaravaunuista ostanut ja kantanut (no ainakin mukana ollut). - Ps. Oliko nuo Hakaniemen hallin viereen johtaneet kiskot paikoillaan vielä jonkun matkaa 1960-luvulle?
kuva 14.03.2006 12:03 [Tunnus poistettu]  
  Jaa'ha täähän on just se viskuri, minkä äärellä mäkin sain monenlaista kohtelua riippuen aina minkälainen miehistö (tai pikemminkin varmaan millä mielialalla miehistö vesitettäessä oli. Raskaan työkeikan jälkeen välttämättä hymy ei aina ollut herkässä). Joskus kyllä poseerattiin oikein kunnolla, joskus sanottiin, että menee varikon maine, kun sä heilut täällä kameroines. Ja joskus puhuivat, että kun tästä vielä höyryliikenne lisääntyy niin mitens sitten ei tässä aina halua filmitähtenä olla. Tuolloin tosiaan jotkut ajattelivat, että höyryliikenne sora ym junissa vielä lisääntyy entisestään. - Hauskimpia näkemiäni tässä olivat ne kaksinvetokoneiden vesitykset. Eivät irroittaneet koneita toisistaan vaan matkalta tulleiden vetureiden miehistöt siirsivät vain koneitaan.
kuva 14.03.2006 09:53 [Tunnus poistettu]  
  Tähän unelmalaukaukseen voi myös jokainen (halutessaan) kuvitella sen omasta mielestään parhaimmen veturin ylittämään siltaa. Kellä Dr12, Dr13, lättä, Dr16, Deeveri tai Sr2 jne. Nuoruudessani seurasin Ol-Kon välillä usein Wilskejä tavarajunissa., joten mikäpä mielestäni sopisi luonnollisemmin tähän kuin nuo myös Pohjois-Suomessa paljon puurtaneet työjuhdat. Sikälikin onnistut mielikuvien unelmakuva, että tuolloin Wilskien aikakaudella näin teknisesti korkealaatuista kuvaa ei oikeassa elämässä olisi pystytty ottamaankaan. - Sumu luo jännityselokuvien lailla tehokasta tunnelmaa niinkuin vek Leo Aittovaara kirjoittaa muistelmissaan lähtiessään sumussa Wilskin vetämällä makuuvaunujunalla Turengista aavistaen, että pian tapahtuisi jotain. Ja hän oli oikeassa.
kuva 13.03.2006 22:03 [Tunnus poistettu]  
  Sama paikka Jorman kuvassa. https://vaunut.org/kuvasivu/13417
kuva 13.03.2006 12:35 [Tunnus poistettu]  
  Mä oon talvella 1970 tammikuun 10 pv kuvannut Vemppua 1994:n laatikkoauran kanssa näillä Sörnäisten rantatien viereisillä teollisuusraiteilla auraamassa. Jaa'a, kunpa sais joskus kaivettua niitäkin kuvia esiin
kuva 13.03.2006 12:07 [Tunnus poistettu]  
  Kuvan innoittamana kaivoin kesän 1966 Toijalan tietoja ja niitä löytyi ylitsevuotavan runsaasti. Tässä jotain. Kuvausajankohtana tallissa on todennäköisesti ollut myös Tk3 816 ja Vr1 799. Tk3:t 834 ja 816 olivat usein tuona kesänä yhtäaikaakin ratapihapäivystyksessä. Vv16:sta (esim 2036 ja 2039) esiintyy säännöllisesti pikajunissa P360/359 ja mm. P370:ssä. H409:ssä on usein Pekkoja, mutta myös Ristoja ja Hv2:sia löytyy. Pr1:t 764 ja 765 ravasivat myös Tpe-Tl henkilöjunissa. Myös Vv15:sta löytyi henkilöjunissa. Esim Vv15 1996 29.6.1966 H364 ja 9.6. Vv15 2012 H364. Tupalavemput olivat myös aika usein esillä esim 9.6. Vv16 2016+2017 LT 2426. Myös Dm4:n ja Sv12:sta ohiajoja MP:ssa on kirjattu useita ja luonnollisesti Huruja näissä pohjoisen pikajunissa jne. Huh huh tuota kaluston kirjavuutta ja pien veturit vielä sitten tähän päälle.
kuva 12.03.2006 22:44 [Tunnus poistettu]  
  Hienoa kuulla, että kone voi hyvin hellässä huomassanne. Näyttikin aika erikoiselta noissa öljylamppuja?? matkivissa lyhdyissään. Eipä silti vasta 1950-luvullahan viimeiset Jumbot saivat sähkövalaistuksen. - Tämä on nätti ja tunnelmantäyteinen kuva piristävänä poikeavuutena näille nykyajan runsaslukuisille Pikku-Jumbojen kuville
kuva 12.03.2006 21:51 [Tunnus poistettu]  
  Tuon Tk3:n hiilikorsteenin päällä on tuhti kipinäsihti. Tästä koneesta (837) on muutamia lähikuviakin ja niiden perusteella kone on tuo edellä mainittu. Dieseleitä en kovin tarkkaan tunne ja Toijala säilytti hyvin mielellään muiden varikoiden matkavetureita juuri tuolla F:n takana näkyvällä tallin vierusraiteella niin että toki kone voi olla telidieselikin. - Kiitti Tapio taas mielenkiintoisista ja arvokkaista kuvista.
kuva 12.03.2006 21:31 [Tunnus poistettu]  
  Samalla raiteella on ikuistettu valokuviin myös mm. useita Paikkuja (Pr1) ja Hv2-sarjan vetureita monen harastajan toimesta.
kuva 12.03.2006 21:23 [Tunnus poistettu]  
  Tähän sopisi myös hyvin vähän muunneltuna se Lasse Mårtensonin laulaman laulun sanat Ois ihmeen hyvä töihin mennä taas, mutta aina tässä vaiheessa herään ja nään ympärilläin kylmät tiilimuurit. - Suoraan Kuopion konepajalta täyskorjauksestahan mutt pistettiin Joensuussa seisomaan. Ei muuta kuin siirtoajo Kuo-Jns ja ulos vaan moneksi vuodeksi. Ei kylsan kilsaa tuon täysrempan jälkeen. Onneksi joukko valveutuneita rautatieharrastajia pelasti mut jälkipolville, sillä kyllä mullakin plakkarissa on vielä tulevaisuudessa niille uskomattomia juttuja kerrottavanani.
kuva 12.03.2006 20:52 [Tunnus poistettu]  
  Toijalassa näyttäisi elokuussa 1966 olleen kolme Pikku-Jumboa. Kun tallissa on 834 ja ne kaksi muuta olivat halkopiipuinen 821 ja samanlaisella saappaanvarsihiilikorsteenilla varustettu 837 kuin tässä niin rohkenen epäillä, että tuo ahteriaan tännepäin näyttävä on juuri 837. Tosin 816:kin vilahtelee aina silloin tällöin noissa Toijalan matkapäiväkirjoissa. Nyt en katsonut mihin asti ajoivat Tk:iolla Valkeakosken järjestelyjunia, mutta vielä tuolloin joka tapauksessa. Olisiko tuo puuttuva 821 ollut juuri kuvausajankohtana sellaisella keikalla vai muuten vaan ovien takana tallissa maakoomassa? Tuossa F:n takana olevalla raiteella, jossa tässä seisoo (Vemppu)diesel, seisoi toisinaan lämpöisenä esim. viikonloppuisin sen ns. Hesan postijunan Ukko-Pekka tai Risto. Ihme, että yhtään Paikkua ei ole osunut kuvaan. Ajoivat vielä noihin aikoihin Paikuilla ja Hv2:sillakin Tpe-Tl henkilöjunia.
kuva 11.03.2006 23:56 [Tunnus poistettu]  
  Ei todellakaan ois ollut minkäänlainen knoppi kuva. Tässä nurkallahan käytiin mm. vuosikausia Pienoisrautatiekerhon illoissa. Erittäin kuvattu paikka useiden kuvaajien toimesta, mikä ei tietystikään vähennä tämän kuvan arvoa.
kuva 11.03.2006 19:44 [Tunnus poistettu]  
  Ai ai hieno otos, jota täydentää mukavasti tuo etualan risupöheikkö. Näyttää nostavan lähes poispyyhityltä radalta ohutta lumihuntua. Oliko viedä lakin mennessään? Tällaisen kakkulan (siis linssin) takaa radan pikku kurvat ja korkeuserot tulee korostetusti esiin. Mikäpä sen hauskempaa talvipäivän viettoa, kun jahdata tällaista riistaa.
kuva 11.03.2006 19:19 [Tunnus poistettu]  
  Arvokas edustaja maamme runsaslukuisimmasta höyryveturi sisarparvestamme. Noin 228 yksilön G lokakuusta 1942 Sk-sarjojen mielenkiintoinen edusta, joita sarjan lukumäärän huomioon ottaen ei yhtään liikaa jäänyt jälkipolvien ihmeteltäviksi. - Kovin näyttää tämä yksilö, mitä tulee VR:n palvelukseen, olleen työssä Pasilan ja Tampereen kirjoilla. Tällä ajettiin esim. kesäkuussa 1913 Pasilan kirjoilla 3 650 km. - Viimeiseksi jäänyt Sk1 sarjan edustaja oli ajossa viimeisen kerran vuonna 1954. Viimeinen Sk2 ajoi viimeisen ajonsa viisivuotta myöhemmin ja vika Sk3 vuonna 1960 jne. Mainittakoon, että tämän Sk1 sarjan jotkut yksilöt palvelivat pisimpään VR:ää saavuttaen 66-vuoden palvelusiän. Ei siis mikään vähäpätöinen sarja!
kuva 11.03.2006 07:00 [Tunnus poistettu]  
  Lurps Lurps ja vielä kerran lurps. Mä tuossa ylhäällä puhun paltturia. Toinen Joensuun viimeisistä Wilskeistä oli tietysti tuo tuttu 623 ei siis 626. Ilmoitus 20.12.1954. Nurmeksen kääntöpöytä on nyt siinä kunnossa, että Tv2 saadaan käännetyksi siellä. Lausunto: Sähkökäyttöhuoneen sijoittaminen toiseen Nurmeksen veturitallin 20 metrin veturisijaan ei ole mahdollista, koska Nurmeksen uuden, äskettäin asennetun 18 m:n kääntölavan ansiosta on aloitettu liikenne Tv2-sarjan vetureilla välillä Kon-Nrm ja joutuvat nämä veturit yöpymään Nurmeksessa. Tv2-sarjan pituus on 19,1 m, joten sen sijoittaminen k.o. tallin lyhyempiin veturisijoihin ei voi tulla kysymykseen. - Tv2-sarjan liikennöinti Kon-Nrm alkoi siis n 20.12.1954. Nurmeksesta etelään joskus myöhemmin 1955???
kuva 10.03.2006 22:12 [Tunnus poistettu]  
  En tiedä jos sinua Timo (tai muita) kiinnostaa tietää, mutta näissä kauniissa Vuonislahden maisemissa maamme viimeiset Wilskit liikkui ja kahdesta vihon viimeistä liikenteeseen jääneestä Wilsonista (618 ja 626) on mainintoja aivan viimeisiltä liikenteessä olo ajoiltaan syksyltä 1966 ja keväältä 1967 juuri Vuonislahdesta. Joensuu käytti näitä ämerikan herkkujaan pitempään kuin Oulu, jossa Deeverit syrjäyttivät viimeisetkin Tv2:t vuonna 1966. - Joskus kehitys kulkee miten sen nyt sanoisi hauskasti takoperoisesti. Kauniille Jns-Kon rataosalle ekat Wilskit tulivat pohjoisesta Kontiomäeltä välille Kontiomäki-Nurmes joskus 1955, kun Nurmeksen kääntöpöytä oli saatu tälle sarjalle kääntämiseen sopivaksi. Sitten vuosien saatossa niitä alkoi valua eteläänkin päin tällä ihastuttavalla mutta aah niin paljon lämmittäjien hikeä vaativalla rataosalle. Wilskin tenderi veti n. 13 kuutioita halkoja ja se oli hupaa tavaraa esim. tuolla Kon-Nrm välillä. Vähääkään raskaammalla junalla tai kelillä pussin pohja oli tyhjä eväistä Nurmekseen saavuttaessa.
kuva 10.03.2006 17:01 [Tunnus poistettu]  
  Joo ja Kutvonen se ei ollut aivan vähäinen mälli, minkä 2207 tuolloin Herralassa ajoi. Hr12 2207 saapui klo 7,10 Herralaan, jolloin sille näytettiin asemalta pysähdysopastetta niin myöhään, että hätäjarrutuksesta huolimatta törmäys samalla raiteella seisseeseen lättään oli väistämätön. Rytäkässä loukkaantui 11 henkilöä. Onneksi vastakkaisesta suunnasta tullut moottorivaunujuna pysähtyi pääopastimen eteen. Ja kaiken tämän jälkeen P82 tuli vain vajaa tunnin myöhässä Hesaan . Hurukin sai monenlaisia vaurioita. - Nuo joulunaluspäivät muuten vuonna 1962 olivat rautatieliikenteellisesti poikkeuksellisen mielenkiintoista aikaa runsaan lumen tulon vuoksi ainakin Helsingissä. Junat myöhästelivät runsaslukuisesti. Sikäli mielenkiintoista, että näin säilyi kirjallisesti ylösmerkittyä tietoa jälkipolville monenlaista erikoistilanteista rautatieliikenteessä. Esim. kuinka paikallisjunat jäivät lisää myöhään, kun vesitykset jouduttiin tekemään epätavallisissa paikoissa monien hankalien vaihteiden takana tai jopa käymään Hesan asemalta Pasilan varikolla saakka vesitettävänä.
kuva 10.03.2006 13:13 [Tunnus poistettu]  
  Tuossa edellä puhutun 520 tonnisen P91:n aks. määrä oli 52. - Lisää 2207:n elinkaaresta. Veti 13.10.1962 P82:n Kw-Hki 44 aks. Matkalla törmäys Dm7 4181:een Herralassa. Saapui Hki 45 min myöhässä. - Hr12 2207 veti 1.11.1962 P61:n Hki-Tpe 68 aks. 680 t. - Veti 20.12.1962 P75:n Hki-Kw 44 aks. Veti jouluaattona 1962 P96:n Tpe-Hki 48 aks. 480 t jne ja jne. - Tuon P 91 vaunustosta ei löytyne multa tietoa.
kuva 10.03.2006 09:20 [Tunnus poistettu]  
  Joo ja mitä myös yritin noilla Hr12:sta ajoilla kertoa, että kerran oli aika, jolloin nämä vetivät valtakunnan arvomatkustajajunia vilkkaimmilla pääradoilla. (Tiedä sitten talolle enemmän rahaa tuovia taisi kuitenkin olla ne näiden vetämät pitkät tavarajunat?). Joka tapauksessa nämä hallitsivat muutamia vuosia suvereenisesti pääradan junia Hki-Tpe ja Hki-Kv väleillä ja tietysti muuallakin. Oikaiskaa jos olen väärässä?. Ja ne rantaradan henkilö- ja tavarajunat piirtyvät voimaikkaimmin (Hv1/Hv2- vetoisten höyryjen jälkeen) 1960- luvulla juuri tämän sarjan vetämät junat. - Eipä taida nykypolvi aavistaakaan kuinka vaikeata ennen oli valottaa oikein ja saada skarppeja slaideja.
kuva 09.03.2006 22:01 [Tunnus poistettu]  
  Hr12 2207 veti 27.12.1962 P 91:n (520 t.) Helsingistä Tampereelle. Lähti Riihimäeltä 20 min myöhässä jouduttuaan odottamaan siellä myöhässä ollutta P 82:ta. Tampereelle saavuttiin 15 min myöhässsä.
kuva 09.03.2006 21:56 [Tunnus poistettu]  
  Kouvolan tallissa tapahtui 30.12.1962 Hr12 2200:n höyrynkehittimessä voimakas rajähdys jolloin suojapellit vääntyivät ja irtosivat kiinnityksistään. Vielä samana päivänä veturi toi junan 1006 Pasilaan ja lähetettiin sen jälkeen Hy konepajaan korjattavaksi
kuva 09.03.2006 21:47 [Tunnus poistettu]  
  Arkistojen kätköistä. Hr12 2229 veti 18.12.1962 P63:n (440 t.) Helsingistä Tampereelle jääden 17 min. myöhään ruuhkaliikenteen takia?
kuva 03.03.2006 23:30 [Tunnus poistettu]  
  Ai ai näitä länsi-Suomen Hv1- vetoisia henkilöjunia! Ekana näyttäisi olevan Äffä, muttei yhtään Ek:ta matkassa. Siis tyypillinen Hv:een vetämä vaunusto vielä pitkälle 1960- luvulle. Esim. 27.4.1966 oli Turku-Uusikaupunki-Kalaranta junassa H 389 veturina Hv1 556. Paluuvuoro Kalarannasta Turkuun veti Hv1 556 sekajunan TH 382:n. Kuvan vuodenajasta päättäen viimeinen mahdollinen kuvausajankohta olisi kesä 1965 eikä enää vuosi 1966. Turun Hv1:sten käyttö loppui näissä seka/henkilöjunissa toukokuussa 1966. Ruotsalaisten antamien vinkkien perusteella mäkin olin näistä junista tietoinen, mutta sitten, kun oli valmis lähteen kuvaan niitä olivat Hv:eet jo menneet. - Onneksi Hv:llä ajettiin itä-Suomessa pitempään, joita joitain osui munkin kameran eteen siellä. Ihana kuva ja tämänkin junan numeron pystynee kyllä selvittään.
kuva 03.03.2006 22:12 [Tunnus poistettu]  
  Kiitos Mari mielenkiintoisista kuvista! Tapaus on varmaan ollut niin huomattava, että siitä löytynee lisää tietoja Suomen Rautatiemuseasta. Tämä Mugul-veturi (2-6-0) on länsi-suomalaiseen tapaan hiilipolttoinen ja varustettu henkilöjunavetureista (mm. Hk1) tutulla pitkällä ja kapealla hiilikorsteenilla. - Veturi on sarjaa Sk1. Turussa oli tuolloin Sk1:t 136, 148 ja 183, joku niistäkö siis? Jos on joku muu (Sk) niin silloin lainassa Turussa tai mikä epätodennäköisempää tullut tuolloin jostain kauempaa.
kuva 02.03.2006 17:31 [Tunnus poistettu]  
  Käytöstä kielii myös mm. kirkkaat pyörän renkaat ja aah niin tyypillisesti halot nimenomaan hytin alla olevan vetopyörän molemmin puolin. Kerran Pasilan varikolla kuvasin Pr1 770:nen kirkkain pyörän renkain. Seuraavana päivänä veturi oli samassa paikassa ja pyöränrenkaat yllätys yllätys ei kirkkaina vaan jo ruosteessa. Kirkas rauta ruostui ilmeisesti aika äkkiä otollisissa olosuhteissa. Halkosavutorven mallista päättäen veturi on tässä jo viimeisessä ulkoasussaan. Samanmallinen myös mm. Sk- sarjoissa käytetty oli loppuaikoina esim. Sk1 135:ssä, joka nykyään seisoo Hyvinkään konepajalla muistomerkkinä varustettuna sellaisella halkosavutorvimallilla, joka siinä on ollut joskus nuoruus vuosinaan? Kaikki nää C1:t poistettiin VR:n kirjoilta 1920-luvulla yhden jatkaessa elinkaartaan yksityisen rautatien palveluksessa?
kuva 02.03.2006 15:30 [Tunnus poistettu]  
  Kysymyksessä on vanhaksikin veturiksi todellinen harvinaisuus. Eipä aivan joka päivä tupsahda esiin kuvaa suomalaisesta veturista, joka olisi rakennettu näin varhain kuin jo 1860- luvulla. Kysymyksessä on Neilson & Co Springburnsin Glasgowssa valmistama C1. Koko sarja 10 veturia nrot 21-30 valmistuivat 1869. Viimeinen niistä hylättiin vuonna 1929, mikä tarkoittaa n. 60:nen vuoden työrupeamaa näin heiveröisilla koneilla. Juuri tämän C1- sarjan hylkäyksiin tuli paljon tarkennuksia Suomen veturit osa 1 kirjan korjauslehdillä. - Alkuaikoina C1-vetureita oli kirjoilla mm. Helsingissä ja Pietarissa. Esim. saman sarjan veturilla nro 29 ajettiin joulukuussa 1912 Pietarin varikolla 5 510 km.
kuva 28.02.2006 23:21 [Tunnus poistettu]  
  Tää on nätti paikka, Tässä joskus seisoessani haaveilin, että kunpa tässä olisi saanut kuvattua niitä iki-ihania Hv4:iä Porvoon henkilöjunissa. Yllättävän myöhään nämä henkilöjunat pudottivat postiakin kaikille Keravan ja Porvoon välisille asemille. Esimerkikiksi juuri ennen joulua vuonna 1962 Tk3:n vetämä Porvoon juna pääsi lähtemään lumimyrskyn ja muun liikenteen myöhässä olon johdosta 20 min. myöhässä Helsingistä ja saapui Porvooseen 2 tuntia 8 minuuttia myöhässä. Myöhästymisen syy: kova lumen tulo ja postin jakaminen KAIKILLE asemille Keravan ja Porvoon välillä niinkuin kuljettaja totesi myöhästymisilmoituksessaan.
kuva 28.02.2006 23:03 [Tunnus poistettu]  
  Eiks se niin ollut, että tuosta vähän oikealle oli se pieni nätti Talman pysäkkirakennus, jonka eteläpäädyssä oli vielä se tavaramakasiininkin poikanen. Ja pysäkiltä Keravalla päin oli täältä katsoen oikealle lyhyt soraraiteen pätkä, joka joskus aikaisemmin oli jatkunut vielä hieman pitemmällekin varsinaiselle sorakuopalle. Loppuaikoinaan raide palveli ilmeisesti joitain lähempänä olleita teollisuushalleja. - Vielä joskus kymmenkuntavuotta sitten soraraiteen alku oli paikoillaan kasvaen jo vankkaa koivua raiteiden välissä, josta muutamana vuonna tuli talven saunavihdat taitettua.
kuva 28.02.2006 12:01 [Tunnus poistettu]  
  Kyllä Jenkki spesialistimme näki heti, että tässä on tuo tenderin vaihtotyöastinlauta, mitä tuskin käytettiin tästä kuvakulmasta nähtynä niin samanloisissa H1-H2- vetureissa. Ja kun kerran Ilkka on suosioilla jättänyt sen teoriassa kolmannen tähän sopivän veturityypin yöhävittäjän pois niin näin tällekin veturille saatiin täällä tunnistus.
kuva 27.02.2006 18:19 [Tunnus poistettu]  
  Kysyin tuota vähän ketunhäntä kainalossa ja hyvä, että oli tervettä epäilyä. Ei näillä hirveästi ympäri Suomea rallattu. Kyllähän Paikku niin hesalainen kone oli kuin olla ja voi. Siellä koko sarja pääosin elinkaaristaan työtä tehnyt. Muutamia Paikkuja siirrettiin mm. Kouvolaan, Tampereelle ja myöhemmin Pieksämäelle. Sieltä niitä oli työssä myös Jyväskylässä ja yllätys yllätys 766, joka täälläkin esiintyy Kiuruveden kuvassa kesällä 1969, kävi alkutalvesta 1969 myös Äänekoskella. - Tämä Pr1 776 oli työssä Helsingissä 1960- luvun puoliväliin, josta se siirrettiin Kouvolaan. Sieltä sillä vedettiin järjestelyjunia mm. Lahden ja Mikkelin suuntiin. Oli työssä toisinaan myös Imatralla, mutta loppuaikoina sen pääasiallinen työsarka Kouvolassa oli ratapihapäivystys. - Joo varsinkin Tk3:lla mm. 842-849:llä ajettiin järjestelyjunia Jyväskylästä ylöspäin. Huom. osa varustettu vielä erikoisilla turvetendereillä.
kuva 27.02.2006 11:01 [Tunnus poistettu]  
  Juha kerropa miten on. Onko hän tai joku hänen sisaristaan ollut koskaan liikenteessä aktiiviaikoina Äänekoskella? (Tämä pienenä testin poikasena).
kuva 26.02.2006 22:11 [Tunnus poistettu]  
  Mielenkiintoista detaljitietoa näistä Mak:n vuokravetureista. Vuoden 1960 kuutena ensimmäisenä kuukautena ajettiin KDh1:llä kuukausittain 13 000 - 17 000 km. Veturihan palautettiin kesäkuun lopulla 1960. KDh2:n kilsat samana puolivuotiskautena 2 500 - 5 500 km kuukausittain. Aika kovia heittoja tällä koneella. Myös tämä veturi palautettiin kesäkuun lopulla 1960.
kuva 26.02.2006 21:43 [Tunnus poistettu]  
  Taas ois vertailukuva paikallaan! Tuossa missä tuo tie kääntyy voimakkaasti oikealle sijaitsi radan varressa se kauniin punainen puinen Kirkkonummen vesitorni, mistä vielä ainakin talvella 1969 on otettu höyryveturiin vettä. Tuo täytyy kyllä olla aivan viimeisiä kertoja, kun tornia on käytetty. Pasilan viimeinen Kana numeroltaan 793 poistui tuolloin omin konein siirtoajona Karjaalle. Se vaalea rähjäisen näköinen veturitalli siinä vierellä oli pitempään pystyssä. Siinähän ne Kirkkonummen Paikut (siis Pr1:t) yöpyivät niin mihin saakka keväälle 1967??.
kuva 26.02.2006 21:00 [Tunnus poistettu]  
  Toukokuu 1967 Hmn. Paikku täytynee olla 767. Myös 770 sopisi ajankohdanpuolesta mutta ei oikein tämän kuvan yksityiskohtien puolesta. Vielä kesäkuussa 1967 teki 771:kin muutaman Kirkkonummen henkilöjuna keikan. Siihen ne säännölliset 43- vuotta jatkuneet Paikkujen henkilöjuna ajot päättyivätkin. Seuraavan syksynä (1967)ja seuraavan keväänä (1968) ajettiin 770:llä vielä muutama SATUNNAINEN henkilöjunavuoro mm. Keravalle. LISÄÄ NÄITÄ Pleas!
kuva 26.02.2006 18:11 [Tunnus poistettu]  
  Hienoa kalustoa oot Eero nostalgisessa paikassa onnistunut taas kuvaan! Tästä voisi jälleen kerran todeta, aikakaudet vaihtuu miehet mietteineen ja mitä se ihminen etsiikään niin silloin kuin yhä edelleen. - Vuosien saatossa tämä Savonlinnan varikon seisontaraide on nähnyt monenlaista kulkijaa monelta eri päävarikoltakin. Olisiko jotenkin näin: kokonaisia yöjunia päiväunilla ja päiväjunia yöparkissa.
kuva 26.02.2006 17:39 [Tunnus poistettu]  
  Mukavaa, että nää muistomerkkiveturit putkahtaa aina silloin tällöin esiin tälläkin areenalla. Tää on päässyt ainakin näitä (siis meneillään olevia) eläkepäiviään viettämään tutuille tanhuville. Myös Rovaniemellä, ltä-, lle, ehti Tk3 1147 paljon elinkaarensa aikana juosta. - Vaikka Oulussa yleensä 1970- luvun alkuvuosina työskenteli samanaikaisesti yhtäaikaa useita höyryvetureita niin kerran tapasin tämän, se oli maaliskuussa 1971, kun tää oli lähes ainoana (se toinen oli Tk3 1169) työssä Oulussa. Metallin lakko vaikutti niin paljon Oulun(kin) rautatieliikenteeseen ja piti muut koneet tallissa. Näin muulle Oulun aseman pohjoispuolen vaihdekopin miehet kertoivat, kun tuolloin ihmettelin vähäistä liikennettä seuratessani tämän työskentelyä pimenevässä illassa asemapäivystäjänä.
<<   >>