Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	25.10.2005 23:13	[Tunnus poistettu]
		Jos mua meinaat niin enpä tiiä. - Tää Kouvola Lappeenranta väli tuli mulle, hassua nykypäivänä sanoa, niistä ainaisista ja iänikuisista Risto vetoisista tavarajunista tutuksi. Niitä piisas. Taisipa joskus tässä Kaipiasten kohdalla tulla kuvattua poikkeuksena Risto vain konkkavaunu F:n kanssa peräedellä matkalla Kouvolan suuntaaan. Mitähän keikkaa sekin oli ollut tekemässä. Yleeensä tämä Kv-Imr väli ajettiin kovaa autolla matkalla itäisempään Suomeen lue kuvaamaaan mielenkiintoisempia vetureita kuin mitä Ristot tuolloin täällä olivat.
	25.10.2005 21:13	[Tunnus poistettu]
		Oliko näiden Aaveiden päädyt siitä syystä näin suippoja, että pystyivät hyvin kaarteessa kohtaamaan toisen Aaven vai sveitsiläisestä esikuvastako johtuu tuo linjakkuus vai molemmista? - Joskus luokkaretkellä Turussa, kun änkesimme joukolla vaunuun, niin se meille Hesan ratikoihin tottuneille, pisti heti silmään, tämä turkulaisten telivaunujen takasiltojen kapoisuus tungoksessa.
	25.10.2005 16:24	[Tunnus poistettu]
		No vihdoinki hyvä kuva 920 loppuaikojen halkopoltoisuus versiossa! Oli Pm:n viimeinen OMA halko-Jumbo. Kävihän siellä vielä keväällä 1968 ainakin halko-Jumbo 935 Joensuusta. 920 oli varmaan Savonlinnan liikennettä varten halkopolttoisena, mutta mutta miksi vain tämä yksi, kun muillakin Jumboilla ajettiin vielä tuolloin Savonlinnaan ja ne kaikki muut oli hiilikoneita. Oletko Tapsa varma tuosta päivämäärästä? Sopisi nimittäin hyvin vuoden 1967 kuvaksi. Tämä oli jo kesällä 1968 työssä hiilikoneena Kontiomäellä. Kesältä 1967 tästä veturista on kuvia (mutta näin hyvää en ole nähnyt) juuri tällaisena Pieksämäellä.
	25.10.2005 13:31	[Tunnus poistettu]
		Näistä Jorman kuvista putkahtaa aina silloin tällöin mukavasti esiin tuo mulle niin tuttu Opel Record. https://vaunut.org/kuvasivu.php/11576.html Sehän näissä raitiovaunukuvissa on juuri yhtenä lisäherkkuna, kun näistä löytää myös mielenkiintoisia autoja vielä arkiliikenteessä.
	25.10.2005 13:16	[Tunnus poistettu]
		Aika vekkuleita nuo turkulaiset näissä liikenneratkaisuissaan. Hyvä, että tällainen vexlaaminen on saatu tänne näytille. - Mulle ja ehkä monelle muullekin aivan outo juttu. Aina oppii uutta. No Jormallahan näitä herkkuja onneksi riittää!
	25.10.2005 13:09	[Tunnus poistettu]
		Jos näin on niin katsotaan mitä asialle voidaan tehda. Mulla on kyllä kaunis kuva Raahen veturitalleista jossain. Kun se tulee vastaan niin pannaan esille, ellei joku ole ehtinyt jo sitä ennen laittaa siitä kuvaa.
	24.10.2005 22:05	[Tunnus poistettu]
		Eikai se raahen erikoinen vaalea rapattu 2-pilttuinen veturitalli ole enää olemassa? - Niin tuossa Jorma toteaa tuon kauniin rakennuksen taustan. Ehkä se veturitallinkin kauneus ja poikkeavuus muista veturitalleista johtui samasta syystä. - Oulu heitti loppuaikoina Wilskejä ja Jumboja usein Raaheen. Niitä näki seisovan sen kauniin tallin edessä. Niiden työtehtävistä Raahessa ei mulla ole tietoa, mutta vielä ainakin huhtikuussa 1966 tallilla seisoi lämmin Oulun Jumbo 941.
	24.10.2005 09:47	[Tunnus poistettu]
		Ai jukra tässä se siis oli, kun aikoinaan (1959) ajettiin fillareilla Pajujärveltä Lapinlahdelle. Muistan, kun tie ylitti Mäntylahdessa radan. Siinä radan länsipuolella oli paljon paikallisen sahan lautatapuleita.- Missä kohtaa tästä on se kuuluisa Mäntylahden mäki, jossa höyryaikana jouduttiin toisinaan seisomaan ja keittämään höyryä (mitä mm. vek Osmo Rossi Iisalmesta muisteli), että päästäisiin taas jatkamaan matkaa.
	24.10.2005 09:33	[Tunnus poistettu]
		Ai, kun ois aikoinaan ymmärtänyt hämärällä ottaa näin liikkuvista junista kuvia. Olisi ollut tämä tapa valtaisa etu niillä silloisilla tämänpäivän kriteereillä hitailla filmeillä. Tähänkin saatu aivan oiva liikkeen tuntu. - Heh heh jätin punaisen tunnistuspaitani jo kauan sitten pois aktiivi käytöstä. - No pakko myöntää, että kyllä sitä vanhaa asua tulee joskus vielä nykyään parodioitua. Mutta "virkakäytössä" siis arkipäivän tapahtumia kuvattaessa sitä punaista puseroa tuskin enää nähtäneen??
	23.10.2005 12:21	[Tunnus poistettu]
		Vaikea kuvitella vielä tästä eteenpäin kuinka kirjava veturin historia oli. Se ajettiin seuraavana toukokuuna Savonlinnaan ja siihen vaihdettiin halkopolttoa varten turbiinipiippu ja polttoainetilan ympärille rakennetiin korkea puulaudoitus. Pian taas takaisin Pieksämäelle ja nyt siirto Varkauteen. Se sahasikin syksyllä 1968 (siis halkopolttoisena) useita kertoja Varkauden ja Pieksämäen välillä. Lieneekö kyseessä varikkokorjaukset vai mitä? Alkuvuodesta 1969 se taas työskenteli Savonlinnan päivystysveturina ja keväämmällä se oli jälleen Varkaudessa käyden aina välillä Pieksämäellä. Kesäkuun ekana päivänä 1969 oli sillä sitten edessä viimeinen ajo, joka oli Varkaudesta Pieksämäkeen. Nämä mustavalkokuvat tuovat jyhkeää dramatiikka hiilikasoineen ja tummine varjoineen. Ehkei se kuitenkaan aivan näin synkkää ollut?
	23.10.2005 12:01	[Tunnus poistettu]
		Ai ai harvoin nähtävää herkkua nämä kapearaidekuvat! Kylläpä tulee näistä kuvien ilmapiiristä mieleen ne useat Turun matkat 1950-luvun puolivälissä vaikka en tätä rataa olekaan nähnyt. Taidanpa kuvien inspiroimana kaivaa esiin joitain aivan tavallisia Turun raitiotienäkymiä liikenteen loppuajoilta. - Täällä nämä Juhanan kuvat pääsevät oikeuksiinsa meidän kaikien päästessä tunnelmoimaan niillä.
	22.10.2005 13:58	[Tunnus poistettu]
		Tosi mukavaa katseltavaa! Kiitos näistä.
	22.10.2005 12:04	[Tunnus poistettu]
		Oot tainnut nähdä jonkun semmoisen videon, tuosta varoitus lapusta päättäen, jossa mulla on se erään aikauden "tavaramerkki" kirkkaan punainen pusero päällä. No joo valokuvasta toiseen, kun nopeasti joskus hypittiin niin tuli se pusakkakin välillä vaihtelun vuoksi vaihdettua siniseksi. Mukava siitä nyt, että tuo punainen pusero, (jos se nyt on tämän aihe?) putkahtaa aina aika ajoin hauskasti esiin.
	22.10.2005 11:50	[Tunnus poistettu]
		Rauhaa ja viisautta symboloiva kuva! Kesä ja nuoruus, syksy ja vanhuus, kerran kaikki päättyvä on. Niinkuin aikaudetkin, jotka tulevat ja menevät. - Palautuisiko mummon mieliin samanlaiset ajatukset kuin mulla nyt, mitä tässä keväällä 1961 (siis eräänä toisena aikakautena) sain kokea. Ratapölkkypino oli tuossa oikealla syttynyt (veturin kipininästä?) palamaan. Ratapölkythän palaa tunnetusti mustaa savua työntäen. Niinpä paikalle oli saapunut kansaa pilvin pimein. Onnekkaimmat kiivenneet puuvaunujen katoille aitiopaikoille! Heille tuli tosin kiire kömpiä alas, kun yksinäinen Kana tuli äkkiä jostain ja alkoi siirtämään vaunujonoja turvaan kauemmas palavasta pölkkykasata. Tapaus oli kyllä niin suuri, että siitä löytynee varmaan kuvia.
	21.10.2005 22:05	[Tunnus poistettu]
		Hyvä kuva Pm:n isosta vyörytyslaitoksesta. Huomaa peruutuspeili Kukon ikkunassa. Oli tuona kuukautena Kanaa 542:ta enemmän ajossa. Tällä ajettiin tuona kuukautena yhteensä 2205 km. Tämä valtaisa vyörytyslaitos seisoi vielä jonkun vuoden (vuoden 1975 höyrykauden) loppumisen jälkeen pystyssä. Aivan loppuaikoina ennen purkamistaan siihen ilmestyi lappuja, joissa kiellettiin rakennelmaan nouseminen. Alkoi kyllä jo siinä vaiheessa lahota paikoilleen.
	21.10.2005 21:54	[Tunnus poistettu]
		Moniin hiililämmitteisiin vetureihin jäi nuo takavalojen suojana olleet lipat muistoksi halkopoltoisuuden ajasta. Ne suojasivat lamppua halostuksessa ylimenneiltä ja putoavilta klapeilta. Tämä veturi oli pian taas työssä halkolämmitteisenä Savonlinnassa. jossa lipoille löytyi taas alkuperäistä käyttöä. Huhtikuussa 1968 ajettiin tällä Kanalla vain 840 km. Siis VR:n kirjanpidon mukaan 84 tuntia vaihtotöitä.
	21.10.2005 21:05	[Tunnus poistettu]
		Arvokasta arkipäivän dokumentointia! - Miten paljon jokainen vetovoimalaji vaatiikaan oheistyötä ennenkuin kone on valmis paanalle. Höyryvetureiden myötä katosi myös suuri määrä niiden ylläpitoon liittyvää ja maisemassamme vuosikausia näkyneitä tuttuja toimintoja.
	21.10.2005 20:31	[Tunnus poistettu]
		Vielä ei aivan tietotaito riitä savusta tunnistamaan mistä veturista se on lähtöisin heh heh, mutta tuolta vasemalta varikon kääntöpöydän viereisiltä seisontaraiteilta erottuu tuhti hiilikoneen mustanpuhuva tupsahdus. - Tää Pieksämäen valtaisa polttoaineenantolaituri oli monien ulkomaisten harrastajien suosiossa. Sitä on käsitelty mm. ruotsalaisissa ja englantilaisissa julkaisuissa. Heitä ihmetytti mm. rakennelman suuruus. Siitä kun pystyi kaksikin veturia samaan aikaan saamaan polttoainetäydennystä.
	21.10.2005 19:45	[Tunnus poistettu]
		Tässä lähellä muuten seisoi se kuuluisa Hv3 640:n jättikokoinen koetenderi loppuvuotensa, jossa oli se jenkki tyylinen kaulus ohjaamassa hiiliä tenderin etuosaan. Niin jäi sekin tenderi ainoaksi laatuaan. Ei saanut seuraa muista Hv3:n tendereistä. Vaikka sen erikoistenderin vierellä tässä tuli pyörittyä monet kerrat "kamera kaulalla" niin kuvan kuvaa ei tullut siitä harvinaisuudesta otetta. Olisi kiva nähdä 640:stä kuva, jossa tämä erikoisen suuri hiilivaunu on kytkettynä veturiin.
	21.10.2005 19:29	[Tunnus poistettu]
		No niin nyt, kun aika on mennyt umpeen niin tämä on Pieksämäen vyörytyslaitoksen kuuppavaunujen rullausradan etelän puolella oleva vastamäki, josta taas vaunu saa riittävän vaudin vastakkaiseen suuntaan kulkeutuakseen takaisin siiloraiteelle.
	21.10.2005 19:17	[Tunnus poistettu]
		Liittyneekö Pm:n höyryvetureiden polttoainehuoltoon???
	21.10.2005 15:34	[Tunnus poistettu]
		Kyllä tässä ennen oli vesiviskuri ja asema. Tuli mulle tutuksi Hesan olympia kesänä 1952, jolloin vietin kesää Ojakkalan aseman lähellä. - Otimme matkallamme https://vaunut.org/kuvasivu.php/14247.html vettä tästä Ojakkalan viskurista. Kyseessä oli tuolloin pitkä tavarajuna ja kuljettaja kertoi kokemuksesta, että Ojakkalassa ihmiset eivät malta odottaa vesityksen loppua vaan lähtevät ryömimään vaunujen alitse kesken kaiken. Kertoi hänelle käyneen Ojakkalassa juuri näin. Meidänkin Hv2-vesitys Ojakkalassa kesti tuolloin kauan. Otimme vesityksestä jopa kaitafilmiä.
	20.10.2005 20:35	[Tunnus poistettu]
		Onko tässä taas testejä meneillään kuinka tarkkana ollaan? No konehan on joka tapauksessa Hk2. Vai jospa tässä pitäisi nöyrästi pyytää Tapasalata tarkaivaisuutta? - Tämä veturi H3 438 oli joulukuussa 1912 Toijalan kirjoilla. Sillä ajettiin tuona kuukautena yhteensä 6 600 km. Se oli korkein km-määrä kaikista tuona kuukautena Toijalaan sijoitetuista 12:sta veturista.
	20.10.2005 19:53	[Tunnus poistettu]
		Kuvassa näkyy hyvin kuinka tässä Mullissa oli poikkeuksellisen korkea lisälaudoitus hiilitilan ympärillä. Korkein niistä 14-Mullikuhnurista, jotka osuivat mun kamerani eteen. 1401 sai pitää tuon korkean korotuksen aivan loppuun vuoteen 1970-saakka. - Tämä veturi seisoi kesällä 1974 aika alakuloisen näköisenä riisuttuna keskellä Oulun ratapihaa. Siitä oli irrotettu tuo kuvassa näkyvä soittokello ja se oli maassa veturin vierellä. Käydessäni myöhemmin illalla uudestaan veturin vierellä kello oli otettu parempaan talteen, koska sitä ei näkynyt enää missään.
	19.10.2005 20:21	[Tunnus poistettu]
		Vielä ainakin kesällä 1969 Ankka 961 kävi usein Iisalmen satamaradalla! Näin sen monet kerrat siellä, kun tuli tuona kesä vietettyä pitkät ajat paikkakunnalla.
	19.10.2005 20:16	[Tunnus poistettu]
		Joo edelliskuussa kolmiakselisia Shellin säiliövaunuja tuli kuvattua ajossa Kanojen kanssa vaihtotyöliikkeessä juuri Kotkan vanhassa satamassa mm. se puisen satamaravintola Kairon edessä.
	18.10.2005 17:51	[Tunnus poistettu]
		Veturin etukenosta päätellen kuva on otettu samalla kameralla (joka on piirtänyt näin ihmeelisesti?) kuin Vr3 755 ja monet samat yksityiskohdat puoltavat samaa aikaa niinkuin itsekin päättelit. - Huomatkaa Paikkujen kuvissa harvemmin nähdyt lumenauraussiivekkeet takana. Tämän malliset siivet olivat kyllä Paikuissa käytösssä ainakin pitkälle 1930-luvulle. - Tällaiselta Pr1 775 näytti viimeisinä aikoinaan. https://vaunut.org/kuvasivu.php/12219.html
	18.10.2005 17:20	[Tunnus poistettu]
		Esim. toukokuussa vuonna 1913 B1 nro 54:llä ajettiin Fredriksbergin varikon kirjoilla (ei siis Helsingin, jossa oli näemmä 13 matkaveturia kirjoilla) 4 184 km. Näyttivät monena kuukautena ajot olevan hyvin tasaisia tuolloin hieman yli 4 000 km/kuukausittain.
	18.10.2005 16:54	[Tunnus poistettu]
		Esim. toukokuussa vuonna 1913 nro B1 53 oli Wiipurissa. Tuona kuukautena sillä ajettiin yhteensä 7 240 km. Sen kuukausittaiset ajot pyörivät tuohon aikaan 7 000 km molemmin puolin.
	18.10.2005 12:01	[Tunnus poistettu]
		No nythän tämä oikealla näkyvä Hv4:n numero selvisi. Koska kuvasta voi erottaa 75 niin veturi on 758. Mikään muu numero ei ole mahdollista.
	18.10.2005 11:00	[Tunnus poistettu]
		Tarkasta paikasta ei nyt alunalkaenkaan voinut olla mitään epäselvyyttä. Olen kuvannut näiltä samoilta jalanjäjiltä "kymmeniä kertoja" tässä vetureita . Se mikä tekee tämän asian ihmeelliseksi, kun huomasin vasta nyt, että olen kuvannut tämän saman veturin tänä SAMANA PÄIVÄNÄ 27.2.1973 aikaisin aamulla. En sitä ollut edes huomannut noita edellisiä kommenteja kirjoittaessani. Tallin edessä pihisi Kukko 754 ja Tr1 1059 kuonattiin silloin aamulla vanhojen tallien itäpuolella. Oli lähdössä matka-ajoon. Kuvasitko tuota Kukkoa tuolloin tallilla?
	18.10.2005 00:28	[Tunnus poistettu]
		Eikös se jotenkin näin mennyt. Tää Hillosensalmi oli pitkään siitä ihmeellinen paikka, että tänne ei tullut laisinkaaan maantietä. - Paikkakunnan kuolleetkin haudattiin lähellä sijaitsevaan Vuohijärven Kinansaaren hautausmaalle. kun ei ollut tietä vainajien poiskuljettamiseksi? Paikkakunta sai maantieyhteyden vasta vuonna 1968.
	18.10.2005 00:15	[Tunnus poistettu]
		Tuo oikealla pilkottava Hv4 teettää töitä. Tähän mennessä selvinnyt. Oulun pihalla oli tuolloin Hv4:t 757-760. 757 ja 759 olivat eri jonoissa tästä eteenpäin. Jäljelle jää 758 ja 760, jotka seisoivat peräkkäin. Mutta kumminpäin. Kumpi on tämä ja kumpi se, jonka tenderi näkyy kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/17664.html Tiedostot kertovat, että 758:n kattila oli tuolloin pahoin jo ruosteessa ja, että 760 vasen puskin puuttuu. No ota siitä sitten näillä eväillä selvää. Ei tuo kattila minusta kovin ruoteiselta näytä, joten veikataanpa, että se on 760 ja se, jonka tenderiä näkyy vinkissä oikealla olisi silloin 758. Meniko Tapsa edes sinne päin.
	17.10.2005 22:47	[Tunnus poistettu]
		Tää on varmasti joku testi, millä saadaan uneliaat katselijat virkuiksi ja kuvateksti herätti mut kyllä kieltämättä. Mutta mielipiteeni ei muutu niin höperöitynyt en onneksi vielä ole, että uskoisin Pm:keen. Heh heh!
	17.10.2005 22:34	[Tunnus poistettu]
		Onko tähän koira haudattuna? Kuva on aivan varmasti otettu Seinäjoella.
	16.10.2005 22:56	[Tunnus poistettu]
		Sorob Otetaanpa tuo Wilskin takana olevat veturit uudestaan. Hv1 565, Hv1 566, Tk3 1157 Hv4 757, Tk3 1168 Hv1 559 ja Hv1 558. Näin ne ainakin seisoivat 1.7.1965. Tuolloin oli Hv1:siä vielä pikajunaliikenteessä Oulussa. Esim tuona päivänä (1.7.1965) Hv1 649 veti P 63:n Oulusta Rovaniemelle.
	16.10.2005 22:44	[Tunnus poistettu]
		Tuossa vasemmalla pilkottava raato ilman tenderiä on Hk2 438. Oli seissyt jo junkin aikaa tuossa pätkässä ilman tenderiään.
	16.10.2005 22:35	[Tunnus poistettu]
		Näyttäisi Wilskin takana seisovan Hv1 565, Hv1 566 ,Tk3 1157, Hv4 760 Hv4 757 jne.
	16.10.2005 21:17	[Tunnus poistettu]
		Loppuaikoina tyypillinen oululainen 900-sarjan hiili-Jumbo. Ollut suurimman osan elinkaarestaan sijoitettuna Tampereen konepiiriin. Ajoi viimeisen ajonsa Oulussa 1968. - Onko kuvattu sen pikkutallien etäpuolella, minkä edessä 594 seisoi?
	16.10.2005 20:42	[Tunnus poistettu]
		Tämä Wilski oli ainoa, jossa hylättäessä (1967) oli vielä halkopiippu.
	16.10.2005 20:37	[Tunnus poistettu]
		Ai ai. Tämä 447 romutettiin maamme viimeisenä Hk3-sarjan veturina kesäkuussa 1967. Eikä ainuttakaan tästä tärkeästä vetursarjasta säästynyt jälkipolville. Viimeinen Hk3 ajoi viimeisen ajonsa kesäkuussä 1961 Helsingissä. Kone oli 485. Kiitos näistä kuvista Tapsa! - Nyt en ole kaivanut Oulun jonotietoja heinäkuulta 1965, mutta tuo edellinen näyttäisi Hv4:n tenderiltä. (Klapit kertonevat, että ei se ainakkan Hk ole, sillä Hv4:jiä oli edellisenä vuonna vielä useita ajossa Oulun piirissä.)
	16.10.2005 08:35	[Tunnus poistettu]
		Tässä yksi Paikun ja raitiovaunun yhteisotos tältä samalta paikalta. http://www.seisake.net/satamarata2/muukuva.php?ref=historia.php&img=jk_jpg .Myös Pr1-sarjan vetureita vaihdeltiin tuolloin Vallilassa. Tammi-helmikuun 1970 se oli 769 ja helmi- huhtikuun 771. Huhtikuussa 1971 Paikku(siis 771) oli vikaa kertaaa työssä Helsingissä.
	16.10.2005 00:32	[Tunnus poistettu]
		Nythän tässä on nostalgiaa koko rahan edestä. Joo parhaimmillaan ylitti Arkku perävaunun kanssa sillan Paikun tupruttaessa tuossa alhaalla. Oli myös yksinäisiä panssarivaunuja ja kun se Norddeutsche Waggonfabrikin pv ylitti sillan niin oli siinä 1920-luvun liikennekalustoa useampia 1970-luvulla ammattiliikenteessä samassa kuvassa. No eihän se perävaunu tietysti enää kovin 1920-lukuinen tuolloin ollut. Mutta kumminkin. Mukavahan tällaisia kuvia on tänä päivänä katsella. Nämä raitiovaunut kuuluvat "mun" aikakauteen.
	15.10.2005 22:12	[Tunnus poistettu]
		Tuolla kauimmaisella raiteella sen päässä seisoi kauan Stadin helmet Hk3:t 485 ja 486 kunnes nyyh romutettiin joulukuussa 1964. Ainoitakaan näistä mulle niin rakkaista Hk2- ja Hk3- sarjoista ei säästynyt meidän päiviin. Näiden veturein päätöitä oli Hesassa luonnollisesti Porvoon junat. Olivat molemmat vielä vuonna 1957 klapipolttoisia ja poistuivat ajosta 485 (1961) ja 486 1960.
	14.10.2005 14:52	[Tunnus poistettu]
		Tässä on siis kuva veturin alkutaipaleelta ja tässä aivan loppuvaiheesta https://vaunut.org/kuvasivu.php/5056.html Pitkä-aikainen Pasilan kone. Työskenteli pitkään myös Kouvolassa. Oli harvinaisena vieraana työssä Oulussakin vuonna 1971. Osui munkin kameran eteen mm. Kouvolan-, Oulun- ja Pieksämäen laskumäillä.
	14.10.2005 14:27	[Tunnus poistettu]
		Simo kertoi hienoja havaintoja. Niitä tukee lisäksi, kun veturissa ei takana näyttäisi olevan numerolaattaa. Ei ole myöskään rakennettu vielä lautakorotuksia polttoainetilan ympärillä. Aika uusi veturi tässä on, jo hieman työn likaama. Eletään 1920-luvun jälkipuoliskoa. Aivan uusi se kuitenkaana ole, koska uutena tunkit etusilla olivat ilman suojaavaa puulaatikkoa. Tässä kuvassa tuo laatikko erottuu jo.- Tällaisia jatkettuja puulaitureita oli vielä ainakin kesällä 1967 Hesassa käytössä.
	13.10.2005 23:37	[Tunnus poistettu]
		Kovalla pakkasella pienetkin höyrypäästöt, pihinät, vuodot ym. tulee selvästi höyryn muodossa esiin niinkuin tässä näemme. Tokkopa tässä 920:sen varo humisee. Samoin tuskinpa nuo molempien koneiden generaattoritkaan on päällä. Sen sijaan niissä hyvinkin voi olla imurit naksauttamassa pikkuhiljaa höyryä tenderiin veden sekaan ulkona, kun kovalla pakkasella seisovat. - Joskus oikein kovilla pakkasilla näin esim., kun Kouvolassa pantiin usean höyrykoneen kokovalaistus päälle. Jotain näin testattiin pakkasta vastaan?, mutta se ei selvinnyt mulle mitä. Onnistuin jopa tällaisesta tilanteesta ottamaan kuvan, kun viisi Ristoa seisoo pimeällä Kouvolan svengikuopan ympärillä ja kaikilla on täysi valaistus päällä eivätkä veturit olleet lähdössä minnekään.
	13.10.2005 23:17	[Tunnus poistettu]
		Hyvää joulukortti ainesta! Tuo keltainen väri erottuu jo aika selvästi valkoista hankea vasten. Parannus siis aikaisempiin? - Mä näin ekan KELTAISEKSI maalatun laatikkoauran työssä talvellä 1973. Kanan 657:n raijatessa sitä eri raiteilla Kv:n aseman lähistöllä.
	13.10.2005 22:00	[Tunnus poistettu]
		Fh:sta lisää https://vaunut.org/kuvasivu.php/3929.html Niin ne ajat muuttuu aikoinaan tässä seisoi usein näiden edeltäjiä ähfiä siis F-sarjan konkkavaunuja eri versioissa.
	13.10.2005 21:49	[Tunnus poistettu]
		Helppo nakki! Jos vain näistä kahdesta pitää valita joko 1043 tai 1045. No valonheittäjä paljastaa jo sen 1043:ksi. 1045 oli loppuaikoina AINOA Risto, mihin oli kytketty matakalaitainen 7-hiilitonnintenderi. Matalalaita erottuisi hyvin tässä kuvassa. Ja kaiken lisäksi 1045 oli tuolloin vielä työssä Riihimäellä. Siirrettiin vasta seuraavana vuonna Pieksämäelle. Sen sijaan 1043 on kirjattu tuohon aikaan useasti Pm-Kuo- tavarajunissa.
	13.10.2005 13:59	[Tunnus poistettu]
		Pm oli harrastajien keskuudessa oikein tunnettu siitä, että siellä oli maan likaisimmat veturit. Kv edusti kaaren toista päätä. Sen koneet olivat pääsääntöisesti puhtaita aina viimeiseen eli vuoteen 1975 saakka. Kun Kouvolan koneita seisoo vierailulla tässä Pm:n tallikaaren kuvissa, ne erottaa puhtaudellaan heti Kv:n koneiksi vaikka nomeroa ei katsoisi. Kouvolan koneissa sen etunumeron tässä erotti. - Monella monella varikolla olen kuvannut naisia ämpärin ja harjan kanssa pesemässä höyryvetureita (Kp, Ilm, Ol ym), mutta Pm:ssä en koskaan. Toki Pm:ssäkin sai joskus kuvattua puhtaan ( ehkä konepajasta maalauksesta juuri tulleen) veturin. Itselläni on useitä kuvia tästä, joissa Pm:n Ristojen likaisuuden takia ei numeroista saa selvää. Esim. tällaisia mustia koneita olivat 1040 ja 1042, mutta myös monet muut. Tässäkin, jos Jorma ei tullut kirjanneeksi koneiden numeroita ylös, pystytään kyllä aika pitkälle koneen numeroita haarukoimaan yksityiskohtien ja ajankohdan mukaan. Puhtaista vetureista tulee vielä mieleen jotkut Senäjoen Hv3:t, joiden kattilan kyljistä melkein oman pärstä peilautui.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset