832-47200 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 13.07.2007 10:45 [Tunnus poistettu]  
  Taustalla erottuu hienosti Suonenjoen yksipilttuinen veturitalli. Aina vuoteen 1975 siinä käännettiin Pieksämäeltä tulleet järjestelyjunan Risto- veturit. Painavana veturina hommaan tarvittiin useampi mies, jotka holkissa olleilla puutapeilla käänsivät koneet. - Helmikuussa 1975 kävimme isohkon engelsmanni rautatieharrastaja porukan kanssa Ristolla (1033) aina Iisveden asemalla saakka. Tuolloin Riston kääntö hoitui neljällä miehellä. - Olivat muuten britti-pojat aivan haltioissaan, kun pääsivivät vielä höyryn kyytiin. Ihmettelivät, kun vielä jossain periferiassa ajettiin höyryillä. Heiltähän se "ilo" oli loppunut jo seitsemän vuotta aiemmin. Nyt voimme hyvin asettua heitin asemaan. Näkivät myös omin silmin, mistä heitä oli kotona valistettu, että Suomessa ei kannata kaupata kuulakärkikyniä, nailoneitä ym. normaalia siihen aikaan Itä-Euroopan halumaa tiskin alustavaraa. Sen sijaan jonkun olisi kannattanut valistaa heitä ennen reissua hieman vaatetuksesta. Muistuttivat kai lähinnä 1920-luvun naparetkeiljää suurine turkishattuineen ja polviin saakka nyöritettyinene nahkajalkineineen hikoillesssaan siinä nollan tienovilla kieppuvassa lämpötilassa:)..
kuva 11.07.2007 23:32 [Tunnus poistettu]  
  Taiten otettu aikavalotus on ilo silmälle. Ja kyllä siinä varmaan kuvaajakin tuntee tyydytystä tällaista saalista kaukomailta saadessaan.. Jotenkin näistä poimii enemmän yksityiskohtia kuin päivänvalokuvista. - Eipä taieta olla enää Lokakuun Rautateiden reviirillä. - Hakematta tulee mieleen ne monet postin käsittelykuvat mm. Savonradalla legendaarisessa Pekka-vetoisessa H 771/772:ssa. Näinhän se monasti meilläkin oli. Po:n ovet auki ja pari reipasta kaveria ja postilaitoksen Renault Saviemiä siinä laiturilla ja postisäkit sai kyytiä kulkuneuvosta toiseen lyhyen pysäyksen aikana. Eipä meilläkään saanut kavereista tarkkoja, kun pimeässä hihat heilui. - Nyt kun tämä toiminta on meillä ainakin tällä hetkellä historiaa, tämä kuva palauttaa mukavasti mieliin niitä kertoja, kun vastaavaa toimintaa on saanut seurata täällä koti-Suomessa ja talvella vielä yleensä näin pimeän aikana. Meillähän postivaunu/t oli yleensä ensimmäisinä tai viimeisinä junassa, jos ei ollut vanki/tai muita erikoivaunuja esim. pieneläinvaunuja matkassa. Siitä oli kuvauksellisesti se etu, että heti veturin perässä antoivat näyttävyyttä junaan. - Hyvä kun pojat ovat pystyneet toteuttamaan haaveensa. Kauko kaipuun iskiessä rinkka selkään ja menoksi, ettei tarvitse myöhemmin katua.. Ehkäpä se idässäkin maailma vielä tältäkin osin on joskus toisenlainen:)
kuva 07.07.2007 13:59 [Tunnus poistettu]  
  No nyt se on Jape Lapinlahden soraralli ilmestynyt uutena dvd-versiona monine ennennäkemättömine lisukkeineen Suomen Rautatiemuseon myyntiin. Levyllä näkyy tämäkin kohta silloin muinoin Paikun ja muidenkin koneiden nostaessa Lapinlahden montulta raskaita sorajuniaan linjalle. Tässähän se montun pistokas yhtyi päärataan mikäli olen ojkein jymmärtänyt:) - Pistän tuleen sen Dr13:n kuvan Lna:n montulla pikapuoliin isompana tiedostona.
kuva 07.07.2007 07:56 [Tunnus poistettu]  
  Toki monet kotimaiset harrastajat ovat vierailleet Hy pajalla ainakin 1960 luvun alusta kameroineen mm. Kilpinen, Honkanen, Eonsuu jne ulkomaisista puhumattakaan. Kuvia kyllä on. - Juuri tuossa tarkasteltiin erään harrastajan ottamia Pr2:sen kuvia Hyvinkään konepajalta kesältä 1962, etsittäessä muutamia yksityiskohtia Hitlereistä. - Näin äkkiseltään ei tuu mieleen kuvaa tuosta kyseistä nosturista, mutta kyllä sieltä konepajalta siis löytyy harrastajien(kin) ottamia kuvia nosturin viimeisiltä käyttövuosilta. Olen nähnyt kuvia myös useilta ruotsalaisilta ja englantilaisilta harrastajilta Hyvinkään konepajalta 1960-luvun alkuvuosilta. Ainakin vuosi 1962 näyttää olleen suosittu vuosi kuvata siellä. Engelsmanneja Suomeen tuolloin lienee ajanut VR:n satavuotisjuhlavuosi. Mistä lie löytäneet Hy pajallekin tiensä? - Ehkäpä joistain kuvista kyseinen nosturikin löytyy, kun tietää etsiä:) - Ohjasin kesällä 1967 muutaman ruotsalaisen Hy pajalle vieraileen ja kuvaileen. Erikoisesti Trumaninit ja kyseiset Henkselit tekivät länsinaapurin poikiin vaikutuksen. Hehän monasti ihmettelivät ja ihailivatkin, kun Suomessa poltettiin vetureissa koivuhalkoja. Oli mukava näyttää, että on meillä ollut toisenlaisiakin huippukiinnostavia ja harvinaisenkin pyöräjärjestyksen omaavia vetureita (Pr2 4-6-4)) ajossa kuin vain noita tavan omasia Moguleja, Consolidationeita, Mikadoja jne.
kuva 06.07.2007 22:40 [Tunnus poistettu]  
  Eikö se ollut juuri Kontiomäeltä, mistä pakinoitsija kirjoitti Veturimies lehteen höyryn loppuaikoina vetureiden kunnosta. Riittää, kun ennen matkan alkua tarkistaa että molemmilta puolilta veturia löytyy tasaparit pyöriä. Tämä ois taitanut jäädä tänä aamuna varikolle:)
kuva 26.06.2007 22:20 [Tunnus poistettu]  
  Ja Lätän osumasta (?) tällin saaneena kellahtanut jo ehtoopuoleen ehtinyt, mutta aikoinaan katukuvassa tuttuakin yleisempi liukuovi Bedford CALV aikakauteen sopivin (seka?) renkain. Tämä GM- tuote oli oikeastaan niitä harvoja pakuja jo ainakin 1950-luvun aamunkoitosta, pistäen kampoihin vielä uudemmille tuotteille aina jonnekin 1960-luvun puoleenväliin, jolloin alkoi auttamatta olla tekniikaltaan vanhentunut. Mutta kova peto tämmöinen oli kulkeen. Nmrk kokemusta on:)
kuva 25.06.2007 20:31 [Tunnus poistettu]  
  Tää kuuskymppinen tais olla loppuaikoinaan vähän erikoisempi potilas. Se oli tuolloin Seinäjoen piirin kone ja ravasi siis mm. Seinäjoen ja Vaasan välillä 1970-luvun alkuvuosina. Mutta jossain vaiheessa se oli normaalin Seinäjoen Ristojen tapaan määrätty Ylivieskan tavarajuniin. No sieltä se kulkeutui Seinäjoen koneena Iisalmeen. (Yleisempää oli, että Pm:m koneet ajoivat Iisalmesta Ylivieskaan). Ja Iisalmesta se taas ihmeellisesti kulkeutui ylöspäin. Yleeensähän ne oli Pm:n koneita, jotka taas puolestaan matkasivat Iisalmesta pohjoiseen. Kun näin sen kerran kolmen j:n Kajjjaanissa niin heti raksutti, että onpa poika kaukana kotireviiriltään. Eikä se voinut olla edes konepajamatkalla, jollaisilla eripiirien koneita tapasi, mitä ihmeellisimmissä paikoissa. Mikäs siinä piristäviähän nää oli joskus nähdä kaukana kotitanhuviltaan.. - Hesassakin oli työssä eri aikoina (siis lainassa) höyrykoneita, jotka olivat sijoitettu mm. Kouvolaan, Turkuun, Tampereelle, Seinäjoelle ja aina kaukaisimmat vieraat Oulusta saakka. Taispa tuo pohjoisen asukki tulla hetkeksi apuun Porvoon radan liikenteeseen. Nämä eri piirien koneet olivat Helsingissä kuka lyhyemmän kuka pitemmän ajan auttamassa. Mutta kyllähän se sävähdyttää, kun niin tyypilliselle Seinäjokiselle Hv1:lle oli tehty ilkivaltaa Korsossa. Rikottu hytin ikkunoita! Jaaà mitähän huligaaneja jo silloin esihistoriallisella ajalla vuonna 1960 oli napittamassa kivenmurikoilla fönäreitä siruiks.
kuva 14.06.2007 23:29 [Tunnus poistettu]  
  Ettei vain olisi kyseessä paljon silloin lauantain toivotuissakin soitettu. Portugal kotimaa on.....jos ei lantilla leipää saa ostan toisella... yritän tapailla vanhan iskelmän sanoitusta. Vuosi aiemmin laulettiin ainakin meillä päin, heimambo tehdäänkö Kekkosesta luu... erästä toista ajan "hittiä" mukaillen. Tiikerihaikin kuului kovasti soitettuihin levyihin juuri ennen kuin tuli muotiin tuo kaunis laulu portugalilaisesta pyykkäristä. Tämä noin niinkuin kevenneksenä portugalilaiseen rautatiekuvaan. - Portugalissa oli (Suomen ohella) Euroopan tyylikkäimmät höyryveturit. Eikä tämä ole mitään omaa viisautta vaan suoraan ämerikkalaisesta junakirjasta poimittua. Siis tietysti heikäläisen maun mukaan. Vaikea olisikin keskiverto jenkkiä kuvitella ihastuneena sakemannien nolla ykköseen tai brittien A neloseen tai ranskalaisten yrityksiin rakentaa Länsi-Euroopan ainuita Northerneja noita toisinaan höyryvetureiden kuninkaiksi mainittuja. No sulkahattuiset nahkahousumiehet ja ruutuhameiset säkkipillinsoittaja ja Gallian kukot olisivat luonnollisesti täysin päinvastaista mieltä. Jokainen, kun luonnostaan pyrkii puolustamaan omiaan. Mutta varmaan joka maassa tehtiin ainakin maan omien kansalaisten mielestä myös kelpo höyryhepoja omiin tarpeisiin, jopa Ruåtsissakin. Pakko se on täältä naapurista myöntää:)
kuva 13.06.2007 08:27 [Tunnus poistettu]  
  Uimaharjun kaunis vesitorni on säilynyt arvokkaana muistona toisenlaisen vetovoiman polttoainehuollon tarpeista. Näyttää tässä hiljan maalatulta. Hyvä, että siitä pidetään huolta. Viimeiset käytöt tai ainakin moraalinen tuki oli tornista, kun Lieksan viimeiset Tk3 liikkuivat yksinään siirtoajoilla Joensuun ja Lieksan välillä vuoteen 1975. Eivät ne yksin ajaessaaan tästä vettä ottaneet, mutta saattoivat pysähtyä tornin juurelle rasvaustauolle. - Tässä kuvaaja on onnistunut vangitsemaan ruuhkanpoikasta Uimaharjun asemalla, mutta onneksi raiteita riittää. Toisin oli ennen. Joskus 1950-luvun aamunkoitossa oli Uimaharjussa niin ruuhkaa, että kohtaavat veturit jouduttiin ajaan nokat vastakkain, että kolmas nopeampi matkustajajuna pääsi ohitse. - Tämä torni oli ihan hyvässä maalissa vielä 1960-luvun loppuvuosina, mutta sitten tapahtui "rupsahdus" 1970-luvun puolivälissä https://vaunut.org/kuvasivu/19617 On ilo todeta, että tornista pidetään jälleen huolta. Edustaahan se erittäin yleisiä puisia rakennelmia ratojemme varsilta, jotka lähes kaikki ovat kuolleet sukupuuttoon. Saavatpan jälkipolvet edes jonkinlaisen kuvan asiasta, näitä kun todella oli erilaisina versioina niin monella asemalla. Puisista jättimäisistä höyryvetureiden vyörytyslaitoksista joutuu tulevat polvet tyytymään vain kuvien katseluun. Nekin, kun olivat niin tuttu näky monilla suurilla varikoilla nuo jättimäiset puusta rakennetut kolossit ja pienemmät rakennelmat pienemmillä varikoilla. Käyttötarpeen lakattua ne monissa paikoissa alkoivat lahota paikoilleen ennenkuin purettiin toisinaan jo varsin huonokuntoisina rumentamasta maisemaa.
kuva 13.06.2007 07:47 [Tunnus poistettu]  
  Taustamaaston muoto, tavaramakasiini ja vaja ovat ainakin yhteneväisiä vanhempaan kuvaan, mutta pääosin on muutos ollut taas hurjaa. https://vaunut.org/kuvasivu/17180 Tuolloin ainakin vanhemman kuvan aikaan Nurmeksen ratapihalla oli miellyttävä puuperäinen tuoksu. Vaunuissa oli paljon kuljetettavaa puutavaraa, ratapihan laidalla tallien vierellä isot halkokasat odottamassa malttamattomina pääsyä ahnaisiin veturin tulipesiin ja itse halkoveturi levittämässä halko-parfyymiaan ympäri ratapihaa. Mutta kasvuston rehevyys tässä nykykuvassa on taas silmiin pistävää.
kuva 11.06.2007 19:19 [Tunnus poistettu]  
  Eipä ollut silloin Parkanon vaihtoehtoa heh heh:). Ai no jaa jos et tarkoita, että tää halusi koukattavan hinauksessa Haapamäeltä Mierontiellä hetkeksi Parkanoon asti, joka sittemmin muuttui Kairokoskeksi. Oishan tää voinut esittää perustellusti sellaisen kaihoisan pyynnön. Juuri ennen Tampereen piiristä Stadiin siirtoaan alkukesällä 1962 tää oli ravannut henkilöjunissa Haapamäen ja silloisen Parkanon väliä ja oishan se ollut ihmisten termein antoisaa muistella viimeistä väliä, jossa tuli eväiksi ahmittua aitoja koivuhalkoja. Hesassahan ne tarjosivat vain jotain mustaa mönjää mulle aidolle suomalaiselle kasvissyöjälle. Johan siinä vatsakin tarkoitan arinakin meni aivan sekaisin. Vaihtoivat muhun vielä sellaisen paksun suoran hiiliränninkin Hesassa. No silmänlumeeksi töitteni päätyttyä siellä vuonna 1963 vaihtoivat mulle takaisin tuon mulle tutumman halkokorsteenin. En tosin tiedä mitä ne muut tuolloin syksyllä 1969 hinauksessa Pasilasta Vaasaan olleet koneet olisivat tuumanneet mun ylimääräisestä Parkanon käynnistä. - Onkohan tän etupää rustattu jonkun mällin jälkeen uusiksi lähinnä nokikaapin ovi, kun se on niin epätyypillistä mallia tälle sarjalle vaiko vain varaosien puutteen vuoksi saanut eräästä yleisemmästä veturisarjasta tutun naamavärkin.
kuva 27.05.2007 12:36 [Tunnus poistettu]  
  Ja samalla haluan kommentieni kautta kannustaa nuoria pysymään hyvän harrastuksen parissa. Kuvaus opettaa monenlaisia yleishyödyllisiä taitoja siinä sivussa. Suomi on taas 40-vuoden kuluttua aivan erinäköinen. Vaikea kuvitella niin kauas tulevaisuuteen, mutta juuri nyt otan päivälleen samoilta paikoilta kuvia kuin toukokuussa 1967. Esim 3.5.1967 ja verrokki 3.5.2007 Pasilan kalliolta. Aika on mennyt aivan käsittämättömän nopeasti. - Kommenteja kirjoittaessani mun pitäisi tietysti useimmin ja syvällisemmin kaivaa valtavasta arkistostani tietoa esiin. Näitä vanhoja virheitä tulee aina silloin tällöin näkyville, kun tietoja vain "päästä" on muistavinaan. Esim. kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/27503 sanon, että höyrypäivystys Nurmeksessa päättyi 1970. Se jatkui tilapäisen tauon jälkeen ja päättyi vasta keväällä 1972. Jokaiselle joka pitempään harrastaa tai on tekemisissä näiden asioiden kanssa kertyy tietoa. Jossain vaiheessa sitä on hyödyllistä jakaa eteenpäin. - Elämä ja oppikirjat ovat kaksi aivan eri asiaa. Olen puhunut tästä aiemminkin, mutta esim kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/11677 kommentissa kerrotaan vuoden 1957 JT:ssä tenderiedellä ajettaessa suurimmaksi sallituksi nopeudeksi 50 km/h. Aivan tavallinen useaan kertaan dokumentoutu näky oli esim 1960-luvulla Risto tai Pekka pääradan henkilöjunassa peppuedellä ajossa. Ja eikai kukaan tosissaan väitä henkilöjunan ajaneen pääradalla vain viittäkymppiä. Mikäli tällainen henkilö löytyy niin voin kertoa ottaneeni useita kaitafilmiotoksia Ristoista ja Pekoista ahteriedellä ajossa henkilöjunissa huomattavasti kovemassa vauhdissa. Asianhan voi tarkistaa mm. VHS-videostani Höyryä Helsingissä, jota olen juuri sivumennen sanottuna paraikaa työstämässä DVD:lle. Myöhemmin tuohon peräyttämällä tehtyyn 50:pin nopeuteen alettiin kiinnittään huomiota enemmän ja aivan höyryn loppuvuosina takoperin ajossa noudatettiin tunnollisemmin tuota sääntöä. Tämä sama pätee moniin muihinkin JT:ssä olleisiin asioihin Luonnollisesti asoista piti olla tarkat määräykset, mutta ne ja arkielämä ei aina kohdanneet.
kuva 18.05.2007 15:51 [Tunnus poistettu]  
  Kyllä se vähän siltä näyttää, että 1306 olisi tässä juuri vähää aiemmin ajanut viimeisen ajonsa. Alustavan selauksen mukaan näyttäisi niin kuin 1306:n viimeinen ajo olisi ollut 11.7.1966 Riihimäellä. - Tuo Jumbo on niin tyypillisen Riihimäen 7-sataa sarjan oloinen, mutta hyvä, että ensi numeron tunnistaa varmuudella seiskaksi. - Tämä kuva on kyllä otettu tuolloin kuin arvelit elokuussa 1966. Trumanin pyörien kiiltävät pyöränrenkaiden kulutuspinnatkaan eivät ole vielä ehtineet pahasti ruostua. Ruostuivat nimittäin nopeasti alati ulkona seisovassa käyttämättömässä veturissa. - Tuo 1415 poikkeaa useilta merkittäviltä kohdin (kolme eri asiaa) ulkoasultaan elokuun 1967 asustaan. Halutessasi voit huoletta laittaa tämän elokuussa 1966 otetuksi. Monet tosiasiat kertovat näin.
kuva 17.05.2007 18:53 [Tunnus poistettu]  
  Aivan hyvin voi olla. Se on jopa todennäköisintä. Mun piti äsken arkistoillani käydessäni katsoa tämän 1415 elokuiden kk-kohtaisia linja-kilometrejä 1960-luvun lopulta, mutta uhohdin. Niistä selviää ainakin milloin tämä "ravasi" Riksusta Lahteen ja mahdollisesti sen muitakin linja-ajoja tuolloin. Vaikka kuva olisi vuodelta 1966 niin tuo Jumbo sopii siihen hyvin. 738-740 olivat ajaneet Riksussa vikat ajonsa jo vuosina 1964-65. Tuo Jumbo näyttää tässä riisutulta. Hassua taas sinällään vai onko. No joka tapauksessa useat Riksun 6-satasista vähän vanhemmista Jumboista olivat ajossa pitempään. Tietysti nää Riihimäen konepiiriin sijoitetut Jumbot oli ajossa pääsääntöisesti Karjaalta tuolloin loppuaikoinaan. - Vertasin tätä elokuussa 1967 ottamiini 1415:sta kuviin, jolloin se oli päivystyksessä siinä Riihimäen ison punatiilisen vesitornin juurella. Siitä saamieni vinkkien perusteella näyttää siltä, että tässä kuvattu 1415 on sitä (8/1967) kuvausajankohtaa vanhempi. Joka tapauksessa tämä kuva ei ole otettu elokuussa 1967. Eli mielestäni kuva on siis aivan selvästi silloin otettu tietojesi perusteella elokuussa 1966. MOT:)
kuva 17.05.2007 15:34 [Tunnus poistettu]  
  Toki mustalaisia on tehty monilla sarjoilla mm Pikku-Jumboillakin.. Juu eipä voi erehtyä kuvauspaikasta. Tässä keväällä tuli monen vuoden (tais olla jo monen vuosikymmenenkin huh huh) tauon jälkeen käytyä tällä paikalla. Tutumpi mulle kyllä tämä näky on, kun se tämän päivän petonibunkkeroitu Kouvola tässä. - Tämä taitaa olla yksi Suomen yleisimmistä Kanan tai Kanojen kuvauspaikoista, jota myös ulkomaistet kuvaajat ovat paljon hyödyntäneet. Helppo tulla asemalaiturilta kävellenkin. No heitähän luonnollisesti kiinnosti myös idän-liikenne, jota tässä oli myös helppo kuvata. Ja tässä myös Kouvolasta pohjoiseen ja länteen lähteneet höyryvetoiset tavarajunat päästivät parasta mustaa parfyymiään kouvolalaisten... anteeksi kuvaajien riemuksi.
kuva 17.05.2007 15:06 [Tunnus poistettu]  
  Näin pikaisesti katsottuna kuva vaikuttaa kyllä vanhemmalta kuin vuodelta 1969:). Katso Mullien käyttö päättyi Riksussa jo keväällä 1969 lumien aikaan. Eikä tää ollut viimeinen Riihimäellä ajossa ollut Kalkkuna vaan tämä Kuhnuri oli siirretty loppuajoikseeen vielä Lahteen palvelukseen, jossa ajoi viimeisen ajonsa lokakuussa 1969. Trumppakin on tässä aika hyvän näköinen. Sen viimeinen ajo oli Riihimäellä vuonna 1966. Mielenkiintoista tässä on myös tuo Jumbo. Sen nro:sta voisi päätellä jotain. Jos se on esim. 741 niin se lähti syksyllä 1967 vielä töihin Seinäjoelle mm. Koskenkorvan sorajuna-ajoihin.. Tosin 741 seisoi usein loppuaikoinaan myös eripuolella Riihimäen talli-aluetta eikä välttämättä näin ratapihan pätkässä. Tämä vaikuttaisi kuitenkin jo jono Jumbolta esim. joku 738-740. Riksussa oli 600-sarjankin Jumboja tuolloin, mutta olen tihrustavinani tuon alkavan seiskalla ja joka tapauksessa 600-sarjan riksulaiset oli Lokomolaisia. Tuo pyöreä kilpi (tai sen tyhjä paikka?) paljastaa tämän Tampellan koneeksi. Tää kaikki on taas suoraan päästä lueteltu. Ei tääkään varmaan mahdoton ois selvittää tarkempaakin kuvaus-ajankohtaa Riksun eri vuosien kylmien jonojen listoja "pläräämällä" Numeroidut Truman ja Jumbo peräkkäin olisi aika hyvä lähtökohta. Jumbon numerot hytän kyljestä ovat vain jo tainneet lähteen parempaan talteen. - Kaiken kaikkiaan mukava riksulainen ajankuva, johon tuo vähän pilkistävä Jumbon hyttä tuo oman piristävän sivumausteensa. Mikäli olisit aivan varma, että kuva on otettu 8/1969 niin silloin 1415 olisi käynyt Lahdesta Riihimäellä esim. jossain suuremmassa varikkokorjauksessa, mutta omassa työssä Riihimäellä ei enää elokuussa 1969 käytetty Pikku-Trumaneita. Ehdotan kuvaus-ajankohtaa varhennettavan vuodella ennenkuin saamme aivan exsaktia tietoa.
kuva 15.05.2007 14:59 [Tunnus poistettu]  
  Hienoa ja tarkkaa havainnointia Petri. Kyllä 1013 on tietojemme mukaan ainakin kahteen kertaan saanut uuden esteenraivaajan. (Todennäköisesti vielä useammanin kerran, kun tietää kuinka paljon ennen oli tasoristeyksiä ja kuinka paljon niissä sattui kolareita. Veikkaaanpa, että jokainen kone on pukannut autoja monta kertaa. Surullista luettavaa hänelle, ken on niitä listoja päässyt näkemään). - Nuo reikälevythän eivät olleet erikoisen onnistuneita. Kai niitä muuten ois Ristot pullollaan. Mainittakoon niiden haitoista mm. umpinaisempi rakenne, joka mm. pula-aikana voiteluaineiden ollessa heikompia lisäsi osaltaan kuumakäynnin mahdollisuutta. Toki muitakin haittoja niistä oli (esteettisyydestä puhumattakaan) tavalliseen lehmisieppaajaan verrattuna. Ja varmaan tuon Kirjokiven semafoonin siiven pultin katkeamisen jälkeisten tapahtumien seurauksena 1013 sai uuden esteenraivaajan. Ja tuohon aikaan varmaan näitä uudempia kulmarautoja oli jo tarpeeksi varastossa.
kuva 14.05.2007 19:44 [Tunnus poistettu]  
  Kiitos Petri tarkasta ja asiallisesta kommentistasi. Voin toki olla väärässäkin. Ei näitä 100%:lla varmuudella voi sanoa Tampellan Pekoiksi. Kylmää tosiasioihin perustuvaa päättelyä. Vertailukohtana minulla on ollut erilaisia tuon ajan dokumenttejä (ja niitä on aika paljon) sekä yleisnäkemys tilanteesta. - Tavarajuna tuo lähestyvä juna tuskin on. Lähtivät muualta, eikä se ole läpiajossa, koska ulospuhaltaa. Huomattavasti suurempi todennäköisyys silloin on, että se Pekka kuin Risto. Näitä Tampereelta Pekkojen lähtöjä Hesan pikajunissa on kuvattu aika paljon vuosina 1959-62 juuri tämän kaltaisesti. Samoin tuo toinen voi toki olla Ristokin. Pekkaa tukee se, että niitä näkee tuohon aikaan otetuissa kuvissa juuri tuossa seisovan. Tampereen omat Ristot olivat tuohon aikaan yleisilmeeltään hyvin siistejä, Stadilaiset vierailijat ehkä vähän nujusempia niinkuin tässä. Eihän se tietysti todista, etteikö tuo voisi olla Ristokin. - Tuntuu vähän "hassulta" ajatella, että vähälukuisempi Pekka saattaa olla varikkokuvissa joskus yleisempi näky kuin Risto. Mutta näin oli toisinaan mm. Pasilassa ja juuri Tampereella. - En lähtenyt zsekkaamaan noita siirtoja tuota ylläolevaa kirjoittaessani, mutta näihin aikoihin muistelin sen olleen. Rulla-Pekathan oli jo vähää aiemmin siiretty Kouvolaan. - Tuo 1013 taisi jonkun vauriokorjauksen jälkeen saada tuon kulmaraudoista tehdyn raivaajansa vasta myöhemmin. - Aika pianhan valmistuttuaan se 1014 muutettiin niille pienemmille pelleille etsittäessä uusille uljaille-Ukko-Pekoille sopivinta pikku-peltien mallia, joten nämä koneet eivät tietysti tähän sovi. Lopulliset Rulla-Pekkojen pellit kyllä poikkeaa hieman 1014:sta pelleistä.
kuva 13.05.2007 13:25 [Tunnus poistettu]  
  PITKÄ-IKÄISIN VETURIMME. Kyllä Sinä Juha pääsit niin lähelle kuin päästä voi! Noilla mainitsisimillasi vetureilla pääsisi reijo_s:n kaavaa käyttäen tästä päivästä taaksepäin vuoteen 1940 Mutta... se ei aivan riitä. Voittajalla päästäisiin juuri 1930-luvun puolelle. Tämä meidän ikiliikkujamme G1 324 vuodesta 1887 nro 120 ja vuodesta 1942 Ski 120 vie maamme pitkäikäisimmän veturin kunniakkaan tittelin 68 palvelusvuodellaan 1885-1953. Vähän sen elinkaaresta: Nuorena tai nuorempana se oli ollut mm. 1910-luvulla Mikkelin kirjoilla, mutta sitten pitkään pitkään palvellut Seinäjoen piirissä mm Kaskisissa, Pietarsaaressa jne. Siihen konepiiriinhän niin monet monet VR:n iäkkäimmät höyryhepot nuukahtivat.
kuva 11.05.2007 20:53 [Tunnus poistettu]  
  Rautatiet tarjoaa ehtymättömän lähteen vaikeita kuvauskohteita. - Tässä nykypäivän huippukuvaaja näyttää, mitä on tullut opittua. Ja mikä on näyttäessä. Eipä tässä taida muuta kuin suosiolla perässä pysyä ja silmät ympyrkäisinä ihailla.
kuva 11.05.2007 15:49 [Tunnus poistettu]  
  Ei Jouni täsmää. Eikä sitä kannata etsiä henkilöjunavetureista. Niitä kun pyrittiin nopeimmin uudistamaan tai kehitys toi sille puolelle nopeinta tarvetta uudistua..jos nyt nopeudesta voidan puhua:) Helsingin Sanomat kirjoitti Hv1:sistä arvostellessaan Eonsuun ym. kumppaneiden kirjaa, että 50-vuotta pikajunaliikenteessä on mainitsemisen arvoinen saavutus. - Tuohon ajalliseti pisimpään liittyy vielä sellainenkin pointti, että yhden VR:n höyryveturin valmistusvuotta ei tiedetä, mutta silti se ei ole niin vanha että sen palvelus häiritsisi rautateitämme kauimmin palvelleeen (höyry)veturin mainetta.
kuva 11.05.2007 13:37 [Tunnus poistettu]  
  Tätä kuvaa voisi vapaasti ajanhenkeä mukaillen (perustuu siis saman aikakauden todellisiin tapahtumiin) kommentoida. Joku Pekoista 1012-1019 lähdössä pikajunassa Helsinkiin. Siis mielenkiintoisempi ja ehkä harvinaisempi Pekka, kun ne Stadin reikälevyiset. Asemalaiturin pääty jo sivuutettu ja voidaan alkaa vapaasti laskea ulospuhallukset eli ns. hiet. Oikealla joko Tampereen oma poika Hv2 tai Turusta henkilö- tai pikajunassa tullut Hv1. Kunpa olisi ollut hivenen selvemmin nähtävissä. Nekin, kun pystyy kyllä erottamaan toisistaan. Siitä vasemmalle taas joku em. Pekoista. Pekan takana joku Tampereen omista klapi Pikku-Heikeistä 742-751. Hassua taas miten nuo 742 ja 751 olivat ainuita, jotka säästyivät sarjastaan jälkipolville. Seuraavana on selvästi no ainakin tunnistettavasti Trumppa. Sen perässä Tampereen oma 1200-sarjan halko-Jumbo, pienellä varauksella, että voi olla myös aivan viimeisimpiä 9-satasia Jumboja. - Vuodelta 1959 Tampereelta löytyy sekä koti-, että ulkomaisten kuvaajien hienoja korketasoisia aika pitkiä värille otettuja kaitafilmi otoksia. Tää kaikki yllä päästä lueteltuna ilman vilkaisua sijoituslistoihin.
kuva 11.05.2007 12:47 [Tunnus poistettu]  
  Pojat, pojat nyt ootte pientareen puolella. Takaisin oikeille kiskoille. Täytyy sanoa bumtsi bumin vai mikä se nyt oli, pienonsoittaja Hovin sanoin tiedetään tiedetään... Johan mun lemparisarjan vanhimmalla pikajunaveturillakin ajettiin yli 6o-vuotta, ja tästä syystä siitä yksilöstä on muodostunut mulle hyvin rakas, jonka elinkaaren vaiheita olen selvitellyt parhaani mukaan. Eikä sen palvelusaika ole vielä mikään ennätys maamme höyryvetureista, henkilöjunaveturi, kun on.. Valitettavasti vai onko se nyt niin valitettavaa Kanat jää vuosia jälkeen. Onnistuin kuvaamaan useampiakin Kanoja (kaikki 5-satasia, joita ei jäänyt ainuttakaan ihmeteltäväksi) työssä kunnioitettavati 55-palvelusvuotta blakkarissa.... Mutta annetaanpas arvauksien tai tiedon tulla esiin.
kuva 09.05.2007 21:24 [Tunnus poistettu]  
  Kiitos Lutikka. Kyllä tuli. Ja pistin myös sinnepäin vähän lisää vettä myllyyn:) - Petri, kun puhut tuosta 995:stä muistomerkkinä siinä Oulun poliisiaseman vieressä niin 995 seisoi sitä ennen pitkään muistomerkkinä Oulun varikolla siinä pääradan ja varikon välissä kauniisti maalattuna. Mutta ehkäpä tiesit tai muistit tuon jo ennestäänkin. Mutta liikenteestä poistamisensa jälkeen se jäi seisomaan Seinäjoen jonoon yhdessä mm. muiden 9-satasten Hv3:sten kanssa, jossa pian ruostui yleisilmeeltään melko alakuloisen näköiseksi. No jos ollaan ihan tarkkoja niin 994, 996 ja 997 eivät jääneet Seinäjoelle seisoon, mutta muut kyllä.
kuva 08.05.2007 08:04 [Tunnus poistettu]  
  Selvää pässinlihaahan tämä. Jouduin tosin kahlaamaan kaikki 9-sataset Hv:eet läpi. No eihän niitä 9:sää enempää ole. Koska kuva on vuodelta 1965 niin kolmen täsmäävän yksityiskohdan mukaan tämä on yksiselitteisesti nro 995. Kenelle tämä ei sovi voi tietysti esittää oman (perustellun) arvionsa numerosta, jotta saadaan mielenrauha ja tarvittaessa todistettua se pois. Tässä on kysymyksessä siis lukuisista Hv-sarjojen yksilöistä se kaikkein viimeisin (uusin) Hv veturi eli Hv3 995 vuodelta 1941. Tämä veturi on säästynyt. Se pitää yksityisomistuksessa tällä hetkellä majaa Suolahdessa. Hassua sinällään, että toiseksi lähimmäksi vertailussa pääsi nro 998. Se toinen noista ysisatasista jälkipolville säästynyt yksilö. Kaikki muut 9-sataa sarjan Hv3:t han on romutettu jo kauan sitten.
kuva 28.03.2007 00:20 [Tunnus poistettu]  
  Tässä voisikin hyvin kysyä, mikä yhdistää edessä olevia junavaunuja ja tuota keskimmäistä pankkia. No aika vaikea arvata, mikäli ei ole tietoa. Niiden lisäksi myös mm. Stockmann ja Opel lasketaan perustetuksi vuonna 1862. Samaa ikäluokkaa kaikki, VR ja alkujaan Pohjoimaiden sittemmin Suomen Yhdyspakki. Ja Opel kasvoi ompelukoneiden ja polkupyörien kautta suureksi autonvalmistajajätiksi. Kuka keksii vielä lisää 1862 aloittaneita yrityksiä??
kuva 27.03.2007 23:53 [Tunnus poistettu]  
  Tapio kertoon tuossa yllä Savonlinnassa olleen tuolloin myös höyrykalustoa. - Olin Savonlinnassa kuvaamassa tästä 25 päivää myöhemmin, jolloin Pieksämäen ilta-tavarajunaa (olikohan tämä sama juna) lähti vetämään hiilipolttoinen Tv1 905. Siis se viimeinen vielä liikenteessä ollut ultra harvinainen ruotsalaisen Nohabin valmistama, omalla ratapihalla Savonlinnassa työskenteli tsaarin aikuinen halkopolttoinen Pietarissakin Venäjällä 1910-luvulla palvellut Kana Vr1 539, Silvolan (nyk Kerimäen) järjestelyjunaan lähti Tk3 852, se nykyinen Pieksämäen muistomerkkiveturi, Imatran/Helsingin yöjunaa lähti vetämään Hv3 785. Päivät Hv seisoi tuossa tallin kulman takana veturitallin vierellä. Varmaan oli tälläkin kuvaushetkellä. Tosin Hv saattaa tänä Tapsan kuvauspäivänä olla myös 783.
kuva 26.03.2007 23:44 [Tunnus poistettu]  
  Enpä oikein sanoisi, että Maitokeskuksen talo seisoo enää ylväänä. Sen purkaminen aloitettiin huhtikuussa 1973. Tässä kuvassa näkyy jo kuinka talon oikealta puolelta on katto purettu pois. Taloa puretaan kovaa vauhtia parasta aikaa. Jos kuva olisi linja-autoaseman puolelta näky olisi paljon lohduttomampi. Eipä silti Kimmo Pälikkökin eräässä Helsinki aiheisessa taulussaan kesäkuulta 1973 linja-autoaseman puolelta on maalannut Maitokeskuksen talon vielä ehjänä kokonaisuutena. Totuus on kyllä aivan toinen.
kuva 25.03.2007 22:48 [Tunnus poistettu]  
  Svedja, Kaskimaa. Ikimuistoinen paikka. Tästä alkoi toisinaan kova takaa ajo junan kanssa: Tässä kun ajoi Hv:n vierellä kaitafilmaten junaa, joissain otoksissa näkyy just just, kun Svedjan Kaskimaan nimikyltti vilahtaa nopeissa ohiajoissa. Auton mittarin näyttäessä sataa ja jos jarrutti hetkeksi päästäen junan lähemmäksi jäi helposti jälkeen mäkisellä tiellä niin junaa oli vaikea enää saavuttaa. Siksi muutamat otokset onkin pitkät pätkät takaviistosta kuvattu, kun ei päästy yksinkertaisesti junan edelle. Sinällään ihan hyvä kuvakulma ja harva arvaa että ohi ei sillä kertaa ollut asiaa. Joskus tultiin Raasepariin samaan aikaan, joskus onnekkaasti juuri ennen junaa. Ja minkälainen rata tällä kohtaa nyt on ja silloin oli. - Muutaman kerran tuli tässä kaitafilmattua myös talviaikaan Hv-vetoista Hangon henkilöjunaa. Myöhässä ollessaan ne ajoi sataa ja vähän ylikin. Oli se aikaa se. Niin ja se tie oli tietysti helmikuussa jäinen. Ja autossa nastarenkaat?? Mitä ne on. Ei kai sellaista ylellisyyttä:)
kuva 23.03.2007 18:29 [Tunnus poistettu]  
  Kyllä tässä eletään syvää rauhan aikaa. Kuva on 1930-luvun alkuopulelta. - Viipuri oli merkittävä varuskuntakaupinki. - Kuvaajaa kohti on tulossa tyypillen 1920-luvun jälkipuoliskon bussi. Ehdottaisin 1928-mallista ranskalaista Rochet Scneideria. - Taustan iso vaalea rakennus on Maakunta-arkisto talo.
kuva 22.03.2007 23:45 [Tunnus poistettu]  
  Onko siinä jotain "klosseja" käymäsillalla vai mitä lie puutavaraa:) Ja huomatkaa keskimmäisessä pyöräkerrassa puolipyörää vastapainoa. - Tähän voisi kuljettaja ruokatunnin jälkeen osuvasti tokaista: Pistänpä poijjaat limput taas pyöriin. - Arvokas kuva aikaudelta, jolloin satamien toiminnot oli aika toisenlaisia kuin 2000-luvun ensivuosikymmenenä. Suomi eli silloinkin metsiensä tuotteista eikä ollut vielä sellaisia menetelmiä tavaroiden siirrossa satamissa kuin tänä päivänä. Miesten ja koneiden avulla homma kuitenkin pelas. - Satamakuvissa on sekin hyvä puoli, että niihin voi saada mielenkiintoisia laivojakin samaan kuvaan vetureiden kanssa. Sen olemme näilläkin sivustoilla monet kerrat nähneet.
kuva 22.03.2007 23:10 [Tunnus poistettu]  
  Ja ajatelkaa heti tuosta vasemmanpuoleisen vaunujonon loputtua meni lankutettu huoltotie alkaen Toralinnan pihalta suoraan kiskojen yli Pasilan varikolle, jota käytti varmaan sen aikainen autoliikennekin???. Nmrk jonkun kerran siitä fillarilla polkenut. - Nyt tämä silta mukavasti edesauttaa junien bongailua Pasilassa. Samanlaisen "uuden ajan edun" ovat ainakin oululaiset junabongarit saaneet ratapihalleen
kuva 22.03.2007 22:53 [Tunnus poistettu]  
  Erämaa henkeä ja luonnon rauhaa huokuva kuva! Monenlaisiin paikoihin se rautateharrastan polku johtaakin, minne muuten ei tulisi varmaan mentyä. Samalla voi tutustua myös luonnon ihmeisiinkin. - Tällainen aikansa dokumentti on tulevaisuudessa mielenkiintoista katsottavaa. Onko sadan vuoden päästä etelä-Suomen järvet vielä maaliskuun puolivälin jälkeen jäässä ja niin edelleen. - Oikein tarkkaan kun katsoo niin talohan siellä vastarannalla pilkottaa puiden välistä. - Tuota tyypillistä maalisreikää saattaisi vanha avantouimarikin jo hyödyntää ja pesusta kävisi kieriskely uikkareissa tuossa hohtavalla hangella.
kuva 22.03.2007 12:41 [Tunnus poistettu]  
  Oltiin sitten Olavi samana päivänä Kouvolassa kuvaamassa! - Mun osalta siihen liittyi kyllä paljon myös nostalgisuutta, tutustumalla moniin entisiinkin kuvauspaikkoihin. Jaksoin kyllästymiseen asti jauhaa kuvaustovereina olleille matkakumppaneilleni, missä ennen kuvattiin. Kiitos Heille kaikille kärsivällisyydestä! Eipä ollut tullut aikoihin Kouvolassa käytyä, joten oli tervetullutta nähdä ja kokea nykypäivän hektinen idänliikenteenkin rytmi. - Poissa oli vain nuo mun korviin niin tutut ylikaupungin kantautuneet sen aikaiset työn-äänet. Kanojen äkäiset hiilitorvien papatukset, vihellykset, ympärilyönnit, jarrujen kirskahdykset, Ristojen lähdöt raskaissa tavarjunissaan neljäänkin eri suuntaan ja monet muut asiat parfyymeistä puhumattakaan:). - No jokainen aikausi tuo omat sävellyksensä aikakausien ikikirjoihin ja tänään on uudet säveltäjät luomassa tuota:).
kuva 22.03.2007 11:12 [Tunnus poistettu]  
  On niin Stadilainen kuva, kun olla ja voi. Asiallisesti valtakunnan paraatipaikalta. Mantskulla olisi kyllä saanut jyristä muutama dösä lisää ja pari skurua ihan noin jälkipolvienkin iloksi. Kontrasti tähän vanhaan luvalla sanoen aika työn uuvuttuman näköiseen Vemputtaja-veturiin olisi silloin korostunut hyvin. Ja mikäli Stadin nykyaikaisempien spårien käyttöaika jää lyhyenlaiseksi niin silloin yhdessä tällaisen (iki)vanhan kaluston kanssa olisivat tulevaisuudessa varmasti herkullista katsottavaa:)
kuva 22.03.2007 10:55 [Tunnus poistettu]  
  Vemputtaja 2024 (menihän se oikein?) jatkaa siis kunniakkaita perinteitä yhteisistä Helsingissä ja Kontiomäellä palvelleista vetureista. Listasta tulisi tarpeettoman pitkä, mutta tässä pari esimerkkiä. Ensin vaihtoveturista http:/vaunut.org/kuvasivu/23713 - Tässä unelmalaukauksessa puolestaan esimerkki linja-veturista, jolla on yhteisiä muistoja sekä Helsingistä, että Kontiomäeltä https://vaunut.org/kuvasivu/23832 Olen jopa jälkimmäisen onnistunut kuvaamaan työssä sekä Helsingissä, että Kontiomäellä.
kuva 21.03.2007 18:32 [Tunnus poistettu]  
  Tällä kertaa lähtö Suomesta osui samaan aikaan tunnelman täyteisen auringon laskun kanssa! - Ymmärtääkseni vastaavissa olosuhteissa diesel- ja höyryistä erottuisi paremmin ollaanko liikkeessä. Äänet tässäkin kyllä kertoisivat, että ollaan jo matkalla ja pian omalla puolella kotitanhuvien tanterieta tallaamassa. - Nmrk se kaikkein pienimmän putken omistaja tai ainakin käyttäjä:)
kuva 21.03.2007 09:04 [Tunnus poistettu]  
  Edelliseen yhtyen:) - Ai Jorma Sinäkin olit vielä tuon SRS:n ikimuistoisen tilausajon 15.4.1972 jälkeisenä päivänä kuvailemassa Turussa ja onnistuit ties monennenko kerran saada tämän "molemmin puolin ovet" aarten kuvattua. Mäkään en sillä kertaa (15.4.1972) saanut yhden päivän kuvauksista tarpeeksi vaan palasin Turkuun vielä seuraavaksi eli sunnuntaipäiväksi mm. raitiovaunujen ja Messerschmittien pariin.. https://vaunut.org/kuvasivu/17889
kuva 19.03.2007 11:39 [Tunnus poistettu]  
  Tasan 67 vrk aikaisemmin, aivan siis uuden vuosikymmenen ensipäivinä seisoi (ruokatunnilla?) tällä samalla paikalla Kontinon rakennus taustanaan Tr1 1046 vanhanmallisen täysvalkoisen laatikkoauran kanssa. Tämähän oli Pasilan viimeinen höyrykevät ja vilkas olikin:) - Vastoin monia aikaisempia käsityksiä useat höyryt (ainakin kolmea eri sarjaakin) ehti käydä Sörnäisten ratapihalla uuden tunnelin kautta. - Parikymmentä vuotta tästä aikaisemmin Sörnäisissä oli päivystäjinä usein Sk3:sia mm. klapipolttoinen 430, niinkuin vanhempien harrastajien ottamista kuvistakin voimme todeta. Muistan, kun tänne sitten uutena (joskus 1953-55) tuli ne tuon ajan upeat vihreät Vv12-sarjan dieselveturit päivystykseeen ja satamapalvelukseen, joku noista 1700-1702. Kontrasti oli valtava. Jäivät mieleen tosi upeina vetureina tuikitavalisten pikku höyryjen jälkeen. Sitä vain ei tajunnut, että ne sysäs höyryt, jos ei kokonaan pois, niin ainakin vähemmille hommille täälläkin. - Jäin tuossa miettiin milloinkahan Stadissa viimeinen Sk3 on ollut ajossa. Vuonna 1958 niitä seisoi pitkässä letkassa toimettomana Pasilan tallien edustalla, mutta vielä kesällä 1959 on maassamme kuukausittain ollut yksi Sk3 ajossa. Mahdollisia ajokuntoisia Sk3:sia oli tuolloin Helsingin lisäksi vielä ainakin Tampereen, Seinäjoen ja Oulun piirissä.
kuva 07.03.2007 00:06 [Tunnus poistettu]  
  Joo Jussi ei suurten punatähtisten lähdöt myöskään Pasilan ratapihalta nouseen kohti rantarataa koskaan unohdu! Oli ne niin suuria vehkeitä, että maa alla tärisi. Ennemminkin ne taisivat olla Decapoundeja tavarajunineen kuin tällaisia kevyt sarjalaisia matkustajajunavetureita vaikka tässäkin venäläiseen tapaan kattila on hyvin korkealla. Esim kesällä 1951, kun mm. sellaisen lähdön Pasilan ratapihalta näin, niin nämä venakot tuntuivat jättivetureilta. Pasilassahan oli tuolloin paljon kevyen ja väliraskaan sarjan kalustoa. Pekka ja Ristokin tuntuivat tuolloin siinä porukassa todella suurilta eikä niitäkään nähnyt joka hetki.
kuva 06.03.2007 22:00 [Tunnus poistettu]  
  Näitä satamissakin tapahtuneita vahinkoja on raportit pullollaan. Tuon 1986:n kohtalo kiinnostaisi muakin. Onhan se niitä tuiki harvoja dieseleitä, jonka numeron ja sarjan muistan tämän vuoksi ulkoa:) https://vaunut.org/kuvasivu/15881
kuva 06.03.2007 16:24 [Tunnus poistettu]  
  Kuvassa on paljon suuren kuvausihanteeni arvostetun amerikkalaisen rautatiekuvaaja Winston O. Linkin käyttämiä elementtejä. Linkin kuvia on muuten jopa kaukana täällä periferiassa Hesarissakin julkaistu. Kirkas keväinen päivä, no värifilmi ehkä vaati silloin 1950-luvulla sitä, maatalo, vihreä pelto, ruskea pelto ja hiekkapohjainen (mutkitteleva) maantie. Voi voi, se vielä yksi hänen vastaavissa kuvissaan toisinaan löytyvä aihe, soliseva puro, joskus jokikin puuttuu. Mutta ehkä tuossa ojassa on toisineen vettä, jolloin sekin kriteeri saattaa just just täyttyä valon, varjon ja veden kiehtovina lisämausteina. - Siis junat muuttuvat, mutta hyvän kuvan maisema muodostuu ajattomista elementeistä. Jopa mun silmään tämmöinen pitkä vain sinisistä vaunuista koostuva Sr2-vetoinen juna on upeaa katsottavaa vastaavassa kotoisessa maisemassamme. Ja oletan, että tällainen kuva on oikea aarre tän aikauden ja tämän tyylisten junien diggaajille myös tulevaisuudessa.
kuva 06.03.2007 15:33 [Tunnus poistettu]  
  Tätä ei varmaan edes tarvitsisi kysyä, mutta Suuresta Isänmallisesta Veturikirjasta 1845-55, jonka kannessakin C-komeilee, olet päätynyt C-sarjan koneeseen. Koska numeroa ei näy niin jätät sen alasarjan viisaasti (?) kertomatta. Miten olisi Su, joita rakennettiin vuosina 1911-51 tuhansia koneita.
kuva 06.03.2007 15:14 [Tunnus poistettu]  
  Mä katselin nyt uusin silmin ja kiitos siitä Petrille tuota 1962:n Rautatietilastoa. Sieltähän löytyi paljon mielenkiintoista ja onneksi myös samat kilometrit mitä aikoinaan on saatu VR:ltä. Mahtavaa luettavaa sikälikin, että Jumboilla oli kaikkein eniten höyryvetureista kilsoja vuonna 1962. (Toki yhteenlasketut Hv-sarjat lyö ne). Jumbon ja Riston ero vuonna 1962 oli tilastollisesti muuten kilometrin tarkkuudella 310565 km. Onneksi aikoinaan nää kilometrit on kopioitu kilometrin tarkuudella. Pienissä sarjoissa ja pienissä kilometrimäärissä sillä on hyvin suuri merkitys. Esim niistä usein nähdään milloin jokin veturi on ajanut minkäkin välin viimeisenä matkanaan.
kuva 06.03.2007 12:57 [Tunnus poistettu]  
  Aivan ja tilastot kaunistuvat vielä paremmin Ristojen hyväksi, kun mennään 1960-lukua pitemmälle. Tämänhän toki hyvin tiedämme. Nyt ymmärrän, että 1960-luku murroskautena oli ideanasi tuoda Ristojen ansiota tässä yhteydessä esille. - Hyvä kun tarkensit, sillä puhuit tuossa alussa 1960-luvusta ja 1962 on yhtä 1960-lukua kuin esim 1969 ja parempaakin, jos multa kysytään. - Varmasti Ristojen merkitys on suuri, mutta vain jostain 1950-puolivälistä 1960-luvun loppuun. Usein vähätellään Jumbojen ja Pikku-Jumbojen tekemää työtä. - Ne palvelivat elinkaarensa aikana joka puolella maatamme vuosikymmeniä. Niiden kokonaistyö maamme rautatieliikenteessä on aivan ylivoimainen sekä ajallisesti, maantieteellisesti, että lukumäärältään verrattaessa Ristoihin. Ristojen puolestapuhujia tämä maa on pullollaan ja hyvä niin. Siksi vähättelevä asenne puhuttaessa 1960-luvusta, koska sen alkupuokin on sitä vahvoine Pikku-Jumbo ja Jumbo kilometreineen antoi aiheen nostaa myös pienempien tavaraliikennevetureiden ansioita. Mm. Hanko, Uusikaupunki, Kemi, Savonlinna, Nurmes, Kontiomäki, Kaskinen, Heinola, Rovaniemi, Porvoo, ym muut paikat ovat Suomea ja niihinkin oli tavaraliikenne pelattava ja joissa ei 1960-luvun alussa Ristoista tiedetty mitään.
kuva 05.03.2007 21:04 [Tunnus poistettu]  
  Jätkäsaaren punkkeri siis tuo junan takaa näkyvä iso rakennus on varmaan tulevaisuudessa ellei sen ulkonäköä paljon muuteta, hyvä maamerkki kun Länsi-satama on rakennettu uuteen uskoon ja kun näitä junakuvia yritetään silloisessa maisemassa paikallistaa missäs ne kiskot kulkivatkaan. Punkkeri valmistui 1972, jolloin mm. Länsisataman Sin Singistä päästiin nykyaikaisempiin tiloihin asioimaan. - Liikennehistoriallisesti sikälikin kiintoisa kuva, pystyykö kaiken tuon liikennemerkkiviidakon sanoman omaksumaan ohi ajaessa.
kuva 05.03.2007 12:28 [Tunnus poistettu]  
  Esim vuonna 1962 ajettiin maassamme höyryvetoisista tavarajunista ylivoimaisesti eniten linja-kilometrejä Tv1-sarjalla. Mä en kyllä mieltäisi esim vuonna 1962 Ristoa tyypilliseksi tuonajan tavarajunien vetäjäksi jättämällä Pikku-Jumbon ja Jumbon pois. - Kaukana perässä vuonna 1962 tulee Tr1, jonka linja kilometreista kaikenlisäksi suuri osa on ajettu matkustajajunissa. Käytettävissäni olevat tilastot eivät erittele matkustajajuna- ja tavarajunakilometrejä. Riston kannoilla huohottaa Pikku-Jumbo, jonka kilometreistä jo tosin huomattava osa oli tuolloin tullut vaihtotöissä. Todelliset Riston ja Pikku-Jumbon linjakilometrit tavarajunissa menevät varmaan hyvin lähelle toisiaan vuonna 1962. - Tv2-sarjan ja Tr2-sarjan vetureilla ajettiin molemmilla yli kahdeksansataatuhattakilometriä vuonna 1962 Trumpilla näistä enempi kuin Wilskeillä.
kuva 03.03.2007 23:20 [Tunnus poistettu]  
  Kappas vain. - Tk3 1163 on saanut karja-auransa takaisin. Tässä vähää aiemmin vielä astinlaudalla varustettuna https://vaunut.org/kuvasivu/21024. No näitä erilaisia varustimiahan vaihdeltiin tarpeen mukaan. Se tekee kuvien ajankohdan tunnistamisen joskus haasteellisemmaksi vaikka auttaakin myös toisinaan:). Ei varmaan kovin moni Tk ehtinyt saada näitä sähköradan varoitustarroja! Enempi varmaan etelän Ristojen koristuksia. - Ja katsokaa, näissä tanskalaisvalmisteisissa Pikku-Jumboissa ei valmistajan laatta ollut meikäläiseen tapaan hytän seinällä ikkunoiden alapuolella killumassa vaan edessä sylinterien päällä!
kuva 01.03.2007 17:27 [Tunnus poistettu]  
  Vastaus nro 1 Niitä on paljon. Yhtetäinen luettelo olisikin hyvä olla jossain kerättynä ja saatavilla. Vastaus nro 2 Ilmahyökkäyksissä kalusto vaurioitui hyvin erilailla. Kattilan, vesisäiliön, hytin, seinien ym läpiampumisista selvittiin yleensä yhdessä yössä. Kaluston vauriot on monasti lueteltu yksityikohtaisesti samoin kuin henkilöstön haavoittumiset. Paljon paljon tuli sellaista jälkeä, mistä yössä ei selvitty. Vastaus nro 3 Jokelahan ei ole mikään syy hyökkäykseen vaan kohde juna löytyi sillä kertaa sieltä. - Ilmahyökkäyksiä juniakin vastaan oli paljon. Esim Pr1 769, joka esiintyy kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/19651 oli matkalla ylimääräisessä tavarajunassa nro 66 5.3.1940 Hyvinkään ja Monnin välillä, vaurioitui liikuntakyvyttömäksi lentohyökkäyksessä klo 9.55. Kattila vesisäiliö ja höyrykupu vaurioituivat pahoin. F-sarjan konduktöörivaunu 3919 ja ruumisvaunu G 8751 saivat useita luodinreikiä. - Pr1 771:n, joka esiintyy kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/12582 vetämä juna joutui Helsingin ja Karjaan välillä 29.2.1940 klo 8,25 ilmapohyökkäyksen kohteeksi. Hytin katto vaurioitui. Korjattiin Pasilan varikolla. Seuraavana aamuna eli 1.3.1940 joutui ilmapommitukseen Jokelassa. Kuljettaja loukkaantui, veturin hyttiin tuli useita reikiä. Korjattiin Pasilan varikolla. - Näitä on todella paljon. Tulisi yksitoikkoista luettavaa, jos pistäisin aina joka höyryn mukana vähän tietoja sen sotakokemuksista. No monet höyrythän ei moista onneksi tarvinneeet kokea. Nämä nuoremmat Pekat, Ristot, Pikku-Jumbot ynnä monet muut.
kuva 01.03.2007 00:32 [Tunnus poistettu]  
  Olin tuossa linkittämässäni Juhan ottamassa täpötäydessä juhlajunassa mukana. Aivan Pr1 vesitettiin Hyvinkäällä ennen matkan jatkumista Hämeenlinnaan juhlapuheille ja hernesopalle:) Taas mä oon ilon pilaaja, mutta täytyy kuitenkin oikaista. Kyllä Pr1-sarjan vetureilla ajettiin Helsingistä Riihimäelle ja Kirkkonummelle saakka. Esim tutustuessani erään kuljettajan sota-aikaisiin ajoihin. Sieltä löytyi kokoajan Paikuilla öiseen aikaan raskaita tavarajunia Helsingistä Riihimäelle. Ristoja ei ollut Jumbot ym. muut oli rintamilla. Oli oikeastaan ainut mahdollisuus ajaa Paikuilla raskaita tavarajunia. Päivät henkilöjunissa yöt raskaissa satama- ja tavarajunissa. Sota-arkistosta löytyy Paikuiltakin useita lentohykkäyksen kohteina olemisia Järvenpään ja Riksun sekä Kirkkonummen ja Karjaan väliltä. Jopa niin, että tänään saanut Paikku siipeensä lentohyökkäyksessä Jokelassa. Yö korjattu Pasilassa ja seuraavana päivänä sama homma samalle Paikulle Siuntiossa. Eikä yksin sota-aikana kyllä Paikuilla on ajettu molempiin sen jälkeenkin.
kuva 28.02.2007 23:11 [Tunnus poistettu]  
  Miksi Pekka tuli vasta Järvenpäässä mukaan? Oisko ollut jotenkin näin. Aikoinaan ennen matkaa Veturimiesliitosta tiedusteltiin riittääkö Pr1 veturin vesi kahdeksan vaunuisella junalla Helsingistä Hyvinkäälle. Siellä oli vielä silloin höyrykoneita tuntevia. Vastattiin myöntävästi. Vähän ennen matkaa siellä tultiin toisiin ajatuksiin ja ei riitä. Suunnitelmat olivat silloin jo pitkällä ja oli helpointa auttaa järjestämällä apua matkan loppuosalle. Tässä tuo Paikun vetämä juhlajuna saapumassa Järvenpäähän, jossa Pekka tuli sitten apuun https://vaunut.org/kuvasivu/12258
<<   >>