??.??.???? / Tuntematon

??.??.???? Työtapaturma kesken matkantekoa. Auttakaa.

Kuvan tiedot
Kuvauspaikka: Tuntematon
Kuvaaja: Tuntematon (Lisännyt: Veijo Malk)
Lisätty: 24.02.2006 00:00
Muu tunniste
Sekalaiset: Henkilökunta, Onnettomuus
Sijainti: Linjalla
Vuodenajat: Talvi

Kommentit

25.02.2006 16:58 [Tunnus poistettu]: Tämä vuonna 1909 valmistunut H6 495 työskenteli elinkkaarensa ensimmäiset vuosikymmenet Oulun piirissä aina 1930-luvun jälkipuoliskolle saakka, jolloin se on merkitty Turun koneeksi. Nopeilla otannannoilla se oli 1940- luvun alussa Iisalmessa (oli tuolloin oma konepiirinsä) ja 1950-luvun alussa Pieksämäen piirissä. H6 495:llä ajettiin kesäkuussa 1913 Oulun piirissä 6968 km. Tälle veturisarjalle on merkittu sodanaikaisiin aikataulukirjoihin Jns-Kon-Ol välille pikajunia. Vaikka ei yksi yksilö kokoväliä ajanutkaan, hatun noston arvoisia suorituksia nämä heiveröiset koneet ovat maamme rataverkolla muuallakin tehneet. Tämän sarjan eksoottinen lempinimi kuvastaa hyvin veturin olemusta. Veturi on Ten Wheeler siis teoriassa nopeakulkuinen veturi, jonka nopeus torpedoitui mataliin vetopyöriin. Jälkimaailmalle on jäänyt dokumentteja, joissa veturimiehet keskenäisissä puheissaan on nimittänyt H6 sittemmin Hk5- sarjaa paskantallaajiksi. Sarja on tehnyt mittavan päivätyön rataverkollamme pääasiassa henkilöjunissa. Sarjan viimeinen yksiö oli ajossa syksyyn 1959.
25.02.2006 17:19 Tapio Muurinen: Mitähän tässä muuten on tapahtunut? Aivan kuin keskimmäisen vetoakselin pyörä olisi irti. Onko akseli poikki, vai pyörä irronnut sovituksestaan?
25.02.2006 20:36 Reijo Salminen: Veikkaanpa väsymismurtumaa akselissa, on mahtanut olla aika ikävä tilanne matkan päällä. Kankikoneisto varmaan laulanut hoosiannaa tuossa tilanteessa. Luurankotakkinen upseeri viitannee Lappeenrantaan. (kaikista edellämainituista arvauksista otetaan 100% poliittinen vastuu..)
25.02.2006 20:39 Reijo Salminen: Ja eihän tuo edes ole upseeri, rähinäremmi puuttuu (vai onko sekin myöhempien aikojen keksintö)
26.02.2006 11:36 Ilkka Hovi: Mielenkiintoinen kuva. VR:n historiikki valitteli, että sarja H6 oli suunniteltu liian keveäksi, jolloin Maailmansodan (I Maailmansota) jälkeen veturit olivat huonossa kunnossa, kehykset mutkalla ym ym. Pyörä varmaankin kaatunut vasta kampikoneistoa irrotettaessa. Voi kun näkisi onko pyörä hakannut käyntisiltaan ja miten mutkalla kanget ovat (ilmeisesti kanget on jo korjattu parempaan talteen ellei sylinterin kohdalla lumessa pötkötä jokin kangista ?)
26.05.2007 22:43 Pompo Stenberg: Luurankotakkeja oli miehistölläkin, samoin keltaraitahousuja.
27.05.2007 00:43 Rony Bredenfeldt: Juhani, en ole aiemmin sinua kirjallisesti kehunut, mutta sisimmässäni olen ihaillut tietomäärääsi. Kunnioitettavaa on, että olet löytänyt tämän portaalin ja jaat vuosikymmenniä kestäneen harrastuneisuutesi helmiä meille nuoremmille sisäistettäväksi. Jos vain voisimme edes kuvitella, mitä kaikkea olet raiteilla nähnyt...
27.05.2007 12:36 [Tunnus poistettu]: Ja samalla haluan kommentieni kautta kannustaa nuoria pysymään hyvän harrastuksen parissa. Kuvaus opettaa monenlaisia yleishyödyllisiä taitoja siinä sivussa. Suomi on taas 40-vuoden kuluttua aivan erinäköinen. Vaikea kuvitella niin kauas tulevaisuuteen, mutta juuri nyt otan päivälleen samoilta paikoilta kuvia kuin toukokuussa 1967. Esim 3.5.1967 ja verrokki 3.5.2007 Pasilan kalliolta. Aika on mennyt aivan käsittämättömän nopeasti. - Kommenteja kirjoittaessani mun pitäisi tietysti useimmin ja syvällisemmin kaivaa valtavasta arkistostani tietoa esiin. Näitä vanhoja virheitä tulee aina silloin tällöin näkyville, kun tietoja vain "päästä" on muistavinaan. Esim. kuvassa http://vaunut.org/kuvasivu/27503 sanon, että höyrypäivystys Nurmeksessa päättyi 1970. Se jatkui tilapäisen tauon jälkeen ja päättyi vasta keväällä 1972. Jokaiselle joka pitempään harrastaa tai on tekemisissä näiden asioiden kanssa kertyy tietoa. Jossain vaiheessa sitä on hyödyllistä jakaa eteenpäin. - Elämä ja oppikirjat ovat kaksi aivan eri asiaa. Olen puhunut tästä aiemminkin, mutta esim kuvan http://vaunut.org/kuvasivu/11677 kommentissa kerrotaan vuoden 1957 JT:ssä tenderiedellä ajettaessa suurimmaksi sallituksi nopeudeksi 50 km/h. Aivan tavallinen useaan kertaan dokumentoutu näky oli esim 1960-luvulla Risto tai Pekka pääradan henkilöjunassa peppuedellä ajossa. Ja eikai kukaan tosissaan väitä henkilöjunan ajaneen pääradalla vain viittäkymppiä. Mikäli tällainen henkilö löytyy niin voin kertoa ottaneeni useita kaitafilmiotoksia Ristoista ja Pekoista ahteriedellä ajossa henkilöjunissa huomattavasti kovemassa vauhdissa. Asianhan voi tarkistaa mm. VHS-videostani Höyryä Helsingissä, jota olen juuri sivumennen sanottuna paraikaa työstämässä DVD:lle. Myöhemmin tuohon peräyttämällä tehtyyn 50:pin nopeuteen alettiin kiinnittään huomiota enemmän ja aivan höyryn loppuvuosina takoperin ajossa noudatettiin tunnollisemmin tuota sääntöä. Tämä sama pätee moniin muihinkin JT:ssä olleisiin asioihin Luonnollisesti asoista piti olla tarkat määräykset, mutta ne ja arkielämä ei aina kohdanneet.
27.05.2007 13:05 Pirkko Alanen: Kommentissani en ottanut kantaa siihen miten todellisuudessa toimittiin, vaan ainoastaa kerroin milloin 50km/h rajoitus on jo ollut olemassa. Asian voit tarkistaa JT:stä vuodelta 1957 ja mainitsemaltani sivulta.
"Tämä sama pätee moniin muihinkin JT:ssä olleisiin asioihin Luonnollisesti asoista piti olla tarkat määräykset, mutta ne ja arkielämä ei aina kohdanneet." Täytyy toivoa, ettei tämä mainitsemasi asenne ole enää vallalla nykyisten vek:n keskuudessa...

Kirjoita kommentti Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!