104-978 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 18.09.2005 21:58 [Tunnus poistettu]  
  Mukava nähdä näitä Psl:n vanhalla varikolla. Juuri eräs isojen koneiden kuski kertoi, että hän vuonna 1982 siirsi työkomeronsa näiltä vanhoilta varikoilta Ilmalaan. Ja että, hänellä oli mukavia muistaja vanhoilta varikoilta, kuinka hän ehti mm. vielä avata näiden Pasilan vanhojen tallien isot ovet näille järeille matkakoneille lähtiessään varikolta linjalle.
kuva 17.09.2005 10:53 [Tunnus poistettu]  
  pjh. Voit olla tosi ylpee kunnon koneista. Mä en pääse lähellekään samaa. Eka Vk1 ja korkea numeroisin Valtionrautateillä liikenteessä ollut höyryveturi (kun vuokra- ja sotasaalisvetureita ei lasketa lukuun) + 27.
kuva 16.09.2005 13:30 [Tunnus poistettu]  
  Jumbot 1200-1211 olivat niitä ns. "pula-ajan" koneita (Tampella 1944-45), joissa oli käytetty poikkeuksellisia ratkaisuja. Niiden numerolaatat olivat esim. messingin sijasta valurautaa. Toki useita muitakin eroavaisuuksia oli verrattuna muihin Jumboihin. 1200-sarjan koneet olivat suurimman osan elinkaarestaan sijoitettu Tampereelle. Ja joista suurin osa sijoitettiin vielä myöhemmin Ouluun. 1204 osui munkin kameran eteen tosin kylmänä jo Oulun pätkässä. Tv1 1204 oli ajanut vikan kerran 1967 Oulussa. Hr11:sta 1950-54 ovat myös tuttuja koneita. Kuvailin niitä mm. kiitojunanrungon kanssa Turun pikajunissa 1960-luvun lopulla. Ei tiedä vaikka tuokin numero olisi osunut kamerani eteen.
kuva 15.09.2005 22:32 [Tunnus poistettu]  
  Löytyykö kyseiseltä aseman seudulta yhä edelleen joskus kauan sitten sinne työnsä ääreen uupunut? ennen niin oleellisesti rautateiden rakentamiseen liittynyt kone muistomerkkinä.
kuva 14.09.2005 08:36 [Tunnus poistettu]  
  Petrille Vähän lisää Kouvolaan sijoitetuista Pekoista. Kesäkuussa 1960 Kouvola sai lisää Pekkoja. Nyt Kv:n kirjoilla oli koneet 1015-1021. Tammikuussa 1962 taas Kv:llaan lisää Pekkoja. 1/62 ne olivat 1012-1021. 6./62 1011-1021. 1011 siirettiin pian kuitenkin Pm:keen ja joulukuussa 1964 taas Pasilaan. - Pieksämäkeen sijoitettujen Pekkojen lukumäärä vaihteli heinäkuusta 1963 joulukuuhun 1964 usein kuukausittainkin. Milloin siellä oli esim lyhyen aikaa Pasilan Pekkoja jotka taas pian palautettiin Hesaan. Eli tässä ei kannata noita Pm tuolloin sijoitettuja Pekkoja luetella. - Mainittakoon, että kaikki Pekat oli heinäkuusta 1957 helmikuuhun 1959 Psl:n kirjoilla.
kuva 13.09.2005 22:16 [Tunnus poistettu]  
  Hienoa Petri. Tietosi tai vainusi oli jälleen hyvä. Molemmat Rulla-Pekat siirrettiin helmikuussa 1959 Kouvolaan. Niillä alettiin heti ajamaan Kuopioon. Tehokkaampi kierto Kouvolassa Hesaan verrattuna oli varmaan pääsyitä siirtoon. Km tilastoista näkee, että Rulla-Pekoilla ajettiin huomattavasti enemmän kuin muilla Pekoilla kuukausittain. - Rulla-Pekoissa ja Rulla-Ristoissa oli uutena liian väljä vetopuhallin, jolloin niiden iskut olivat teräviä ja ne kuluttivat enemmän hiiliä. Varsinkin Rulla-Ristoissa ero oli huomattava. Tämä Rulla koneiden suurempi hiilenkulutus oli yleisesti veturimiesten tiedossa ja siinä osa syy vieroksuntaan. Myöhemmin kaikki Rulla koneet saivat vanhan malliset vetopuhaltimet.
kuva 13.09.2005 12:57 [Tunnus poistettu]  
  Joo noista pitkista Hv2:n vetämistä Riihimäen junista on Honkasen Pete ottanut mahtavan kuvan Hesan asemalta, jossa Schwartzkopffin Hv2:teen on kytketty 16 ruskeata matkustajavaunua. Kaikki eivät tosin olleet neliakselisia. Lähtö oli ollut kuulemma niin vaivasta, että hän oli ihmetellyt (varmaan veturimiehistö myös?)päästäänkö matkaan olleenkaan. - Hesahan menetti tärkeimmät Hr1-vetoiset pikajunansa vuosina 1961-64 dieseleille. Esim. Kalkukko siirtyi dieselvedolle Hesan ja Kouvolan välillä 1961. Vuonna 1960 Pekat alkoivat ajaa Kouvolasta Kuopioon. Tätä säännöllistä Kuopion Pekka pikajunaliikennettä kesti vain neljä vuotta.
kuva 13.09.2005 12:37 [Tunnus poistettu]  
  Vielä Pekkojen kaksinvedosta sen verran, että niitä on löytynyt joitain, mutta ei (toistaiseksi) Hesasta. Kaivan esiin ne Rulla-Pekkojen siirrot Pasilasta Kouvolaan. - Yhdessä niistä Kaken Mikkelin kaksinvetokuvista oli johtoveturina muuten juuri rulla-kone 1021. - Miksi Pasila luovutti uusimmat Pekkansa Kouvolaan. Syitä oli varmaan useita. Uusimpina Pekkoina (sama koskee Rulla-Ristoja) niissä oli teknisiä eroavaisuuksia vanhoihin koneihin, jotka mm. nostivat hiilen kulutusta. Tämän ja muutaman muun syyn vuoksi ne eivät ilmeisesti olleet tuolloin (vastoin kaikkia odotuksia) Pasilan veturimiesten suosioissa. - Stadihan oli oikea Kalkkunoiden pesäpaikka 1950-luvulla. Näistä takatuuppareista on mulle kertoneet Psl:n veturikuskit sekä vanhemmat jo 1940-luvulla alkaneet harrastajat. Kanaa ei suosittu näissä tuuppaushommissa. 1950-luvun jälkimmäinen puolisko oli ainakin tätä työntö aikaa. Hesan vikat Kalkkunat (1402-1404) poistuivat Stadista syksyllä 1962 ja siirretiin vielä Seinäjoelle palvelukseen.
kuva 12.09.2005 16:28 [Tunnus poistettu]  
  Hienoa, että oot tarkkana ja pistät mut lujille. Siitä mä pidän. Usein latelen tietoja ulkomuistista, koska tietojen kaivaminen esiin, jos niitä mulla ylipäänsä on on iso urakka arkistosta. Muistitietoon ei pitäisi liian paljon luottaa. Mutta Kouvolan Lokomon ah niin kauniit Hv3:t 991-999 siirrettiin kahdessa osassa kesä- ja marraskuussa 1960 Seinäjoelle. Tuona vuonna Kouvola sai Pekkoja Pasilasta. ( Tiedät varmaan hyvin minkä dieseleiden valmistuminen vapautta taas nää Pekat). Pekoilla alettiin vuonna 1960 ajaan Savonrataa Kuopioon. Esim. Pekan ja Hv3:n kaksinvedon löysin Kuosman Kaken kuvasta Mikkelistä. Hän ei vain tapansa mukaan ollut merkinnyt kuvausajankohtaa ylös. Voihan se tietysti olla ollut kaluston siirtoakin vaikka juna oli pitkä ja musta kone näytti kuvassa Lokomon Hv3:lta. Viimeiset Pm:n Schwartzkopffin Hv3:t olivat ajossa syksyyn 1965. Eivät tuolloin tosin enää Savonradan eteläpäässä vaan Savonlinnassa ja Iisalmessa. Hesassa Pekkojen kaksinvedosta mulla ei ole tietoa. Mutta raskailla junilla Helsingistä lähdettäessä oli usein apuveturi Mulli (Vr5) päätepuskimessa ja työnsi takaa junan liikkeelle aina lähes Linnunlaulun sille asti.
kuva 12.09.2005 12:25 [Tunnus poistettu]  
  Useita vakinaisenliikenteen aikaisia kaksinvetohöyryjunia valokuvanneena ja kaitafilmanneena sekä äänittäneenä hieman haja muistitietoja tällaisista tapahtamista. Ivalohan puhuu jälkimmäisen veturin alkavan vetämisen. Käytänössä näin monta kertaa, että myös johtoveturi aloitti vedon siis vastoin alan oppikirjoja. Näissä höyryvetureiden kaksinvetojen äänityksissä raskailla sorajunilla oli aivan eri saundi, kun mitä tänä päivänä saa näistä museojunista. Silloin voima puhui. - Näin äkkiseltään ajateltuna ei todennäköisesti ollut mitään vakio matkustajajunia loppuaikoina tuplahöyryillä. - Olen sittemin haastatellut useita näissä kaksinvetohommissa olleita veturikuskeja ja se on ollut mahtavaa kuultavaa. Jahka saan se Lapinlahden sorarallivideon DVD:lle niin Teillä nuoremmillakin on näin jälkikäteen oiva tilaisuus päästä aistimaan sitä tunnelmaa mitä kaksinvetohöyryt tarjosivat ääni- ym maailmoimeen.
kuva 11.09.2005 23:07 [Tunnus poistettu]  
  Pistäpä Jorma sellainen yökuva, missä nuo pikkuvalot on päällä ja vaunun sisältä loistaa samaan aikaan normaali lämpöisen keltainen valaistus. Tällaiset raitiovaunukuvat ovat aina puhutelleet mua tervetulleina vaihteluina. Pimeän ajossa nuo pikkuvalot olivat nimittäin mielestäni näyttävimmillään. Ja jos vielä saat niitä perävaunujen linjatunnuslaatikoita valaistuina esiin niin niitä katselisi mielellään myös.
kuva 11.09.2005 22:15 [Tunnus poistettu]  
  Kuva on otettu Jämsässä 12.7.1996. Aika vähän on toistaiseksi löytynyt dokumentteja vakinaisenliikenteen aikaisista Pekkojen kaksinvedoista. Onneksi niitä sentään löytyy! Huomattavasti enemmän on dokumentoitu Pekkojen ja Hv3:sten tupalavetoja mm. Savonradalla.
kuva 11.09.2005 20:32 [Tunnus poistettu]  
  Höyryveturin värit saada kohdalleen on kuvaajalle usein haasteellista. Tässä onnistuttu mainiosti. Jopa puskinpalkin punaisen haalistuminen on tullut luonnollisen näköisesti esiin. - Kuva näyttää myös oivallisesti tuon kapean raon, joka savunohjauslevyjen ja kattilan väliin jää. Raon pitäisi ilmavirran avulla pysyä savuttomana silloinkin, kun esim. matalapaine lykkää savua alaspäin. Näin "savumuuriin" syntyneistä aukoista veturimiehet sitten näkevät eteenpäin. - Ari ajaa ja Raimo istuu kuljettajan paikalla? - Elämme taas sitä vuodenaikaa, jolloin ennenmuinoin savutorven päällä ollut kipinäverkko hilattiin talvenajaksi pois piipun päältä ja palautettiin takaisin taas huhti/toukokuussa radanvarsipalojen vaaran tullessa jälleen ajankohtaiseksi.
kuva 10.09.2005 10:11 [Tunnus poistettu]  
  Paikka sama? Taustalla erottuu ainakin korkeajännitelinja niinkuin verrokissa, tosin pylväät vaihtuneina. Entäs nua opastimet. Semafooreista siirrytty ties minkä vaiheiden kautta tällaisiin valo-opastimiin. https://vaunut.org/kuvasivu.php/5142.html
kuva 10.09.2005 00:30 [Tunnus poistettu]  
  Tommi H:lle ja tks:lle Pistetään tän pikkudieselin ajokuva Pankakoskelta punakeltaisena tulevien näytettävien kuvien listalle odottamaan vuoroaan. Ellei joku sitten saa siitä kuvia nopeammin esiin?? Tehdessämme vuosi sitten tällä Otsolla matkan Porvoosta Ali-Vekkokosken sillalle piti omistaja tätäkin väritystä hyvänä. Hänen emännälle samalla matkalla näyttäessäni tästä veturista punakeltaisena otettua kuvaa Pankakoskelta, piti hän sitä kauniimpana värityksenä kun tätä vihreätä.
kuva 09.09.2005 14:03 [Tunnus poistettu]  
  Voi voi taas ois verrokkikuva paikallaan. Niin näyttää maisema silmissäni muuttuneen (pusikoituneen?), jos vähänkään arvaan paikkaa oikein. No jos kukaan ei pistä niin mä voin yrittää kaivaa kuvia Tuiran asemarakennuksesta yhdessä Jumbon tai jopa Jumpojen tai Pikku-Jumbon kanssa. Eri varianteilla löytyy. Tuira oli vilkas paikka vielä 1970-luvun alussa Toppilan satamaliikenteen ansiosta, koska Oulu-Tuira väli oli yksiraiteista? joutuivat satamasta päivystyksestä ja vientikeikkoja heittäneistä vetureista usein odottelemaan Tuirassa linjan vapautumista. Myös ne täysiä puutavarajunia satamaan puhkuneet höyryt noustessaan Tuiran tulosiiville eivät helpolla unohdu mielestä. Näitä tämmöisiä aattelen, kun ne elää oon saanut, tän kuvan äärellä.
kuva 09.09.2005 09:38 [Tunnus poistettu]  
  Näistä ASEA:nkin perävaunusta yritin toisinaan jahdata niitä yksilöitä, joissa oli vielä nuo pienet pyöreät ylävalot tallella noiden pyöreiden "läpysköjen" paikoilla . Esim. Paavalin kirkon silmukassa Vallilassa oli pimeällä ja joskus sumussakin mahdollista ottaa raitiovaunuista kerraninkin rauhassa tällaisia toivomiani valotpäällä yökuvia. Toiset kuljettajat ja rahastajat tupakoidessaan vaunun vierellä eivät olleet kuvaustouhuista moksiskaan, toiset painuivat kiireen vilkkaan vaunun taakse piiloon.
kuva 08.09.2005 23:38 [Tunnus poistettu]  
  Tän sisarveturia Vk2 455:ttä tuli useina kesinä seurattua, kun se nosti Kajaanin tehtailta roikkia Kajaanin ratapihalle. Siis niin raskasta työtä tällä hennolla alkujaan henkilöliikenteeseen tarkoiteulla veturilla. Vika Vk2 (sama kone) ajoi muuten vikan ajonsa juuri Kajjaanissa ja vika Vk3 (muuten juuri se sama yksilö, joka nykyään majailee Suomen rautatiemuseossa Hyvinkäällä) ajoi vikat tilapäiset ajonsa keväällä 1964 Kouvolassa. Sitä ennen se oli kunnon hommissa Mikkelissä ja Joensuussa.
kuva 08.09.2005 23:20 [Tunnus poistettu]  
  Lisättäköön vielä, että tämä Ukko-Pekka oli ajallisesti PISIMPÄÄN vakinaisessa liikenteessä Valtion Rautateitä palvellut Hr1-sarjan veturi. Sille kertyi palvelusvuosia kaikkiaan 32 ja puoli vuotta. Eli siinä se. Eivät Pekat olleet iällä pilattuja.
kuva 08.09.2005 23:11 [Tunnus poistettu]  
  Joo Ellen eli tonnikakkonenhan se siinä. Tuttu peli. Oli 1010:n ohella Stadin vika Pekka liikenteessä. Hytti paloi pahoin Riksun tallissa keväällä 1968. Ihme, että vielä korjattiin ajoon. Vika ajo 30.5.1970 ensin henkilöjunassa Hesasta Toijalaan ja siitä vielä saman päivän aikana veti Toijalasta kiitotavarajunan Riksuun. Oli kyllä vielä sen jälkeen rähjäisen näköisenä kanget riisuttuina höyrynannossa Eduskuntatalon edessä keväällä 1971. Seisoi muuten keväällä 1970 usein lämpöisenä ulkona Riksussa Lahteen kaartavan radan vierellä, kun Riksun talliraiteisto oli muutostöiden alla.
kuva 08.09.2005 22:15 [Tunnus poistettu]  
  Eihän tää nyt aivan mahottoman näköinen vielä tuolloin ollut. Olisi ollut todella mukava peli esim. Porvoon radan museojuniin niinkuin asken spekuloimme. Niin siinä vaan kävi, että tämä Vk tuli hassattua, kun ajattelee sitä miten myöhään tääkin oli vielä olemassa.
kuva 08.09.2005 22:10 [Tunnus poistettu]  
  Kuvasin tuon saman Otson kesällä 1971 työssä Pankakosken tehtailla. Se oli silloin väritykseltään aika lähellä tuota takana seisovan dieselin puna/kerman väriä. Kyljessä luki Enso-Gutzeitin Pankakosken tehtaat.
kuva 02.09.2005 01:06 [Tunnus poistettu]  
  Kyllä mä varmaan taas joskus lisäilen kuvia myös sieltä päin. Onhan se ollut meille kaikille niin antoisaa verrata kuinka ympäristömme muuttuu. Kokonaiset kaivokset häviävät ja maa ottaa jälleeen omansa niinkuin tuossa edellä näemme. Tarkoitat varmaan "alueellasi" Ylivieska-Oulu seutuja? Mulla ei hirveesti ole yleensä väliasemilta kuvia, koska olen höyrykuvaaja ja niitä tavoitti parhaiten varikoilta tai ratapihoilta eli suuremmilta paikkakunnilta. YW:ssä oli muuten loppuaikoina eräs maamme hauskimman (lue huterimman) näköisistä sirkkelikatoksista hoitamassa osana höyryhepojen ruokahuoltoa. Höyryveturin kitahan on tunnetusti ahdas äsh ahnas puunkulutukselle.
kuva 01.09.2005 23:11 [Tunnus poistettu]  
  Jälleen mukava verrata https://vaunut.org/kuvasivu.php/5138.html
kuva 01.09.2005 21:54 [Tunnus poistettu]  
  Joo saatiin ne puuvaunujen pokat maalattua, mikä oli lähitavoite, mutta kyllähän tässä taas tulossa ollaan!
kuva 01.09.2005 20:40 [Tunnus poistettu]  
  Millos kävit nappaamas ton, kun en nähnyt. Olin siellä pitkään nauttien mm, lätän makkaratarjoulupalveluksista. Oli erikoista veivata lättä käsin ympäri tuossa pöydällä, kun lätän pakoputki rutkutti kokoajan dieselaromeja siinä aivan kohdalla hengityselimiin. Usein höyryä tuossa veivanneena (diesel)parfyymistä ei pääse nauttimaan, mutta höyryhän on sitten huomattavasti rakaampi veivata. Lättä n. 17 t. Tk3 n 70t? Ja vielä kerran kiitti lätän henkilökunnalla tarjonnaisista.
kuva 01.09.2005 20:23 [Tunnus poistettu]  
  Tällaiseltahan minä näytin eräänä kovana pakkaspäivänä palvellessani vielä suomalaisia isäntiä https://vaunut.org/kuvasivu.php/5534.html Loppuaikoina olin työssä, Joensuussa, Nurmeksessa, Lieksassa ja Savonlinnassa. Ai niin olihan täällä vielä potretti noista aivan viimeisistä ajoistani Savonlinnassa https://vaunut.org/kuvasivu.php/5902.html
kuva 31.08.2005 14:42 [Tunnus poistettu]  
  Eipä ole tuohon Vemppu pikajunaan merkitty kokoonpanoa. (Joskus kokoonpanot on merkitty hyvinkin tarkkaan). Tuona päivänä Toijalassa on merkitty ylös muutakin hauskaa. Esim. Pekka 1008 LP69:ssä, Dm4 1613 P 370:ssä, Tk3 821 vaihtotöissä, Hr12 2215 TK 1065:ssä, Tr1 1078 LT 2426:ssa jne. Niinkuin kaikki ehkä hyvin tiedämme? Viimeisen kerran Hv1:tä käytettiin (numeroltaan muuten 554, se Riihimäen muistomerkkikone) Turun ja Tampereen välisessä PIKAJUNASSA vielä yhden kerran tammikuussa 1967.
kuva 30.08.2005 21:03 [Tunnus poistettu]  
  Mutta todellisuutta se oli esim. 4.6.1965, jolloin Vv16 2020 veti pikajunan P 359 Turusta Tampereelle. Eikä tämä ollut mikään poikkeus. Tuolloin Vemppuja näki usein Turun ja Tampereen välisissä pikajunissa. Samana vuonnahan Hv1:t olivat lopettaneet säännölliset pikajuna ajonsa Turun ja Tampereen välillä. Johtuneiko tuosta tämä Vemppujen pikajuna ajot tällä välillä tuolloin?
kuva 28.08.2005 21:30 [Tunnus poistettu]  
  Tutuilla jalanjäjillä oot liikkunut. Nyt en muista löytyykö mulla Pikku-Jumboja tuon makasiinin vierellä työssä, mutta useilla kolleegoillani ainakin. Joskus kauan sitten, kun Lieksan ja Pankakosken välillä oli kapsu niin siirtokuormaus oli ymmärtääkseni tässä. Tällä makasiinalla oli paljon toimintaa vielä ainakin höyryn loppuvuosina. Olen kuvannut useita Pikku-Jumboja vexlaamassa Lieksajoen sillalla. Ne ymmärtääkseni tekivät vaihtotöitä juuri näillä makasiineilla ja ylettyivät sillalle asti.
kuva 26.08.2005 18:22 [Tunnus poistettu]  
  Tuleva Tk3 1165:n vesivaunu? Komeilla isokokoisilla Shellin leimoilla varustettuja vastaavia 2- ja 3-akselisia säiliövaunuja näki Kotkan vanhassa satamassa vielä Kanojen perässä usein 1970-luvun alkuvuosina.
kuva 26.08.2005 00:16 [Tunnus poistettu]  
  Nostalginen paikka kuvata vetureita! Aikakaudet ja vetovoimat vaihtuvat, mutta sama peltihalli uhmaa aina vain aikaa.
kuva 25.08.2005 23:15 [Tunnus poistettu]  
  Loppuaikoina Tk3:ia oli varustettu ainakin neljällä erityyppisellä hiilisavutorvella. Tämä ns. saappaanvarsipiippu oli myös aika yleinen. Tälle veturille tehtiin Oulun varikolla vielä sisäpuolinen tarkastus maaliskuussa 1973, jolloin se sai vielä näemmä uutta maaliakin pintaansa. Kemiläinen vek Johannes Puuperä (myös paljon vetureita kuvannut) oli mukana, kun tämä kone ajettiin kesällä 1971 kuvausta varten ulos Kemin tallista. Tämä veturi työskenteli aivan höyrykauden loppuun eli vuoteen 1975 Oulussa, jossa sen tapasi usein mm. asemapäivystyksessä.
kuva 20.08.2005 20:55 [Tunnus poistettu]  
  Hiiliäkö pojat polttivat? Ei kai sentään. Savun väri vain viittaisi kovasti hiililämmitteiseen veturiin. Eiköhän tässä sittenkin polteta halkoja. - Nieltyäni Kanan ylävalonheittäjän ja (pakolliset) sähköistyksestä varoittavat tarrat ynnä koristeraidat, tarttui pala kurkuun Kanan generaattorista tai lähinnä siitä näkyvästä poistohöyryputkesta. Okey okey. Onhat sähkävalot tätä päivää vaivattomuutensa takia, mutta sittenkin Kanassa sähkövalot. Kestää vielä vähän totuttelemista. Huomatkaa otetangot puskinlyhtyjen ympärillä. Eivät olleet aivan jokaisessa Kanassa.
kuva 19.08.2005 17:26 [Tunnus poistettu]  
  Marko A:lle. Löysin täältä toisenkin ottamani Tuunaansalmen kuvan. https://vaunut.org/kuvasivu.php/5932.html Tässä vinkissä juna lähestyy siltaa eli kulkee samaan suuntaan kuin tämä Dv12 2552:n vetämä juna. Vinkissä juna on suurinpiirtein tämän kuvan sillan vasemmalla puolella.
kuva 19.08.2005 16:43 [Tunnus poistettu]  
  Tämähän on se pitkäaikainen (moni moni vuotinen) Savonlinna-Parikkala-Savonlinna henkilöjunien H805/806 vakiokone. Juuri tämä kone syrjäytti lopullisesti höyryt (Hv3:t) tuosta em. yöjunasta toukokuussa 1970. Tuntui niin oudolta, kun tiheästi vaihtuvien höyryjen tilalle tulikin sitten pysyvästi yksi ja ainoa kone tämä diesel. Mukava nähdä tästä veteraanista kuva, joka kerran päätti erään (merkittävän)aikakauden.
kuva 19.08.2005 12:41 [Tunnus poistettu]  
  Periaatteistaan täytyy pitää kiinni. Tosin pitkässä juoksussa voi joutua tarkistamaan kantaansa ja pistämään asiat uuteen tärkeysjärjestykseen. Heh heh. No kulkuneuvoja ainakin tulee aina uusia. - Vasta Eeron kivojen Vemppujen äänimailma kommenttien ansioista olen alkanyt myös kuunnella näiden murinoita ja erottavinani Vemppujen äänet jo Deevereiden desibeleistä.
kuva 19.08.2005 12:26 [Tunnus poistettu]  
  Hyvä tuo identiteetti polemiikki. Aikoinaan Suomen veturit osa 1 kirjan työryhmässä törmäsimme laajasti vetureihin, joissa oli paljon vaihto-osia. Tuolloin päädyttiin pitämään (höyry)veturin omimpana identiteettinä kehystä.
kuva 19.08.2005 00:38 [Tunnus poistettu]  
  Sympaattisen näköinen veturi. Toiset ovat vain symppiksempiä kuin toiset (samasta sarjastakin). Ilmeisesti kone vetää vastavaloon, mutta varjon puoleiset yksityiskohadat saatu silti siististi esiin. Enpä ole moista valkoista matkustajavaunua nähnyt. Monipuolinen kalusto on kuvaajille rikkaus.
kuva 19.08.2005 00:11 [Tunnus poistettu]  
  Sama kone. Sama kuvakulma. https://vaunut.org/kuvasivu.php/13176.html
kuva 16.08.2005 10:44 [Tunnus poistettu]  
  Jep nuohan ne raskaat höyryvaihtarit ovat. Maaliskuussa 1971, kun olin matkalla Ouluun (jälleen kerran) viimeisten höyryhaikujen perään, kohtasi Seinäjoella lohduton näky. Eräs lapsuus-ja nuoruusvuosieni rakkaimmista vanhoista puuasemista oli purkutyön alla. Voi kuinka monet kerrat 1960-luvun alussa parkkeerasimme Honda mp:mme ja kupla Ww:mme parkkipaikallesi nauttiaksemme hodarimme vilinässäsi asemalaiturilla junia katsellen. Aikaisemmasta muistoista puhumattakaan.
kuva 15.08.2005 16:38 [Tunnus poistettu]  
  Pääsin ensimmäistä kertaa höyryveturin (Kanan) kyytiin juuri Seinäjoen asemalla vuonna 1955. Kun sitten myöhemmin kuvasin Seinäjoella mm. Kanaa 534, toivon aina, että se olisi ollut juuri sama veturi. - Totta puhut. Fiilis oli Seinäjoen vanhalla assalla aivan omaa luokkaansa. Siitä voisi skrivata vaikka romaanin. Yritän jossain vaiheessa saada kuvia esiin, jossa tuo katoskin näkyisi. Mainittakoon, että Seinäjoki oli ainoa paikka, jossa sain kuvattua kaikkia neljää raskasta vaihtoveturia lämpiminä.
kuva 15.08.2005 15:58 [Tunnus poistettu]  
  Seinäjoen VANHA ASEMA oli rakas seutu kuvata junia. Valitettavasti Huruja näkyy pikajunissa vain taustalla. Eivät siis olleet pääkohteita Seinäjoen asema kuvauksissa. Enemmänkin nuo Vaasan Hv3-vetoiset henkilöjunat ja vanhat Kanat vaihtotöissä ja Suupohjan radan lätät olivat kuvauksien päätähtiä. - Tervo hyvä, älä vaan jätä meitä. Kuviasi on todella nautinnollista katsella. Ne ovat usein otettu suurella vaivalla ja taidolla, mikä näkyy lopputuloksessa. Niitä katsee tosiaan mielellään ja pitempään, eivätkä ole mitään läpihuutojuttuja!
kuva 11.08.2005 18:30 [Tunnus poistettu]  
  Joo tässä mäessä ne Jyväskylän Tk3-vetoiset järkkärit puhkuivat äänekkäästi tenderi edellä ylöspäin vaikka ei ne järjestelyjunat niin ylen pitkiä olleetkaan. Sen sijaan Ristojen lähdöt Jyväskylästä oli aina upeata katsottavaa ja ne joutuivat tekemään tosissaan töitä noustessaan tätä mäkeä. Seurailin niitä tässä muutamana unohtumattomana kertana. Ne Ristot olivat Pm:n koneita.
kuva 11.08.2005 12:00 [Tunnus poistettu]  
  Taustalla näkyvistä erikoisenmallisista sähköpylväistä nähdään, että paikka on sama kuin vertailukuvassa. Tässä vanhemmassa versiossa paikka on todella mulle tuttu useista kaitafilmi- ja valokuvaotoksista. Vuonna 1976 tämä paikka muuttui tällaiseen asuun uusittuine siltoineen. Ainakin maantietä on levennetty järvelle päin. Tässäkin olleiden puomien takana tuli tosi usein aamuisin odotettua mm. suraa Helsinki-Savonlinna makuuvaunujunaa. Tällä samalla kohtaa tuli joskus myös kuvattua harvinaisia otoksia VR:n lumilingon ollessa työssä
kuva 09.08.2005 16:58 [Tunnus poistettu]  
  Täältä löytyy tästä uusimmasta Tk3:stamme nro 1170 useita ajokuvia esim. https://vaunut.org/kuvasivu.php/5535.html Tämä veturi jäi viimeiseksi Helsingissä säännöllisesti työskennelleeksi halkopiippuiseksi veturiksi. Oli myös samalla viimeinen Hesassa työskennellyt Pikku-Jumbo. Oli sen jälkeen ajossa vielä Lahdessa ja Oulussa.
kuva 04.08.2005 19:35 [Tunnus poistettu]  
  Juttelin kerran Mobilistin päätoiomittaja Bremerin kanssa tuosta Pasilan (Ilmalan?) nykyisen ratapihan alla olleesta kaatopaikasta. Hän oli vieläkin katkera, kun arvokas (ja hänelle ilmeisesti rakaan mallinen) Studebaker auto oli tuotu Pasilan kaatopaikalle ja haudattu sinne. Auto oli otettu kadulta omistajatta talteen ja kun omistajaa ei löytynyt kärrätty Pasilan suolle. Pelastaa ei autoa saanut. Säännöt estivät sen. Muutenkin muista hyvin, kun tämä kaatopaikka oli käytössä. Toinen Stadin kaatopaikoista oli muuten tuolloin Sörnäisten ratapihan vierellä merelle päin. Sekin jo vuosia käytöstä poistettuna kantaen päällään nyt entisen jätepolttolaitoksen vierellä erilaisia firmoja.
kuva 04.08.2005 19:04 [Tunnus poistettu]  
  Yppikselle. Ainakin koko 1950-luvun, minkä hyvin muistan vähän Käpylän kurvan eteläpuolelta Pasilan ratapihan pohjoispäästä erkani suora raide Pasilan suolle kohti nykyisiä isoja vesisäiliöitä Tv-mäellä. Pistokas jatkui lähes rantaradalle saakka. Tämä pistokas purettiin joskus 1965. Sitä ennen seurasin sillä usein sepelivaunujen lastausta. Uusi Pasilan suolle johtava raide, johon aikaisemmin viitattiin rakennittiin vuoden 1965 jälkeen ja joka erkani Psl:n laskumäen viereltä nyk Hartwall-areenan nurkalta tehden laaajan kaarroksen myös kohti rantarataa. Tämän raiteen varrella nämä vaunut seisoivat ainakin tuolloin keväällä 1968.
kuva 04.08.2005 13:47 [Tunnus poistettu]  
  793 harvinainen Kana sikäli, että tiettävästi koko elinkaarensa vuodesta 1927 eteenpäin Helsigin kirjoilla ollut veturi ja ilmeisesti myös kokoajan Helsingissä työskennellyt kone. Poistui vikan kerran omin konein Helsingistä 1.2.1969 Karjaalle, jossa sitä käytettiin vain kuukauden ennen lopullista kylmenemistä. (Eiks tää 793 ollut se kaikkein uusin Kana ei tosin suuri numeroisin).
kuva 04.08.2005 13:41 [Tunnus poistettu]  
  Vr1:t 662 ja 658 olivat pisimpään Kanoista liikenteessä. Molemmat ajoivat viimeisen ajonsa syksyllä 1974 Kotkassa. Tosin nro 667:lla oli viela sen jälkeen eli huhtikuussa 1975 siirto-ajo Kotkasta Kouvolaan. - Lokomotiivivideossa esiintyy ajossa Otalammella ainakin Kana 669. Nämä kaikki edellä luetellut Kanaset moneen kertaan kamerani tulituksen kohteiksi osuneita koneita.
kuva 04.08.2005 13:32 [Tunnus poistettu]  
  Olet varmaan tehnyt tarkkaa työtä! Näin äkkiseltään tulee mieleen Hangon aseman pylväsmainokset syksyltä 1967. Koitan pistää ne esille???. Näkyvät hyvin, kun Hv2 vetoista kokojunarunkoa käännetään Hangon kolmioraiteella. Mainoksien asettajat (maksajat)kannattaisi muuten seurata mainoksiaan. Savonlinnassa kuvasin kerran plootun kyljestä mainoksen. Agfa toistaa värit luonnollisen kirkkaana. Joo olleet mainoskuvassa varmaan joskus sellaisia. Mutta se suuri mainoskuva suomalaisesta maalaismaisemasta oli väreiltään aivan haalistunut ja täysin ristiriidassa mainoksen sanoman kanssa. Plooturaukka seissyt mainoksineen tuulessa, tuiskussa ja sateessa jo vuosikausia. Niks gut mainos Agfalle. Tahatonta komiikka siis. Sekin olisi varmaan hauska pala nähdä näin yleisesti. - Vielä mainoksista sen verran, että parhaat palat löytyi yleensä kadunvarren tupakka ja alkoholimainoksista.
<<   >>