454-25600 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 05.05.2005 00:25 [Tunnus poistettu]  
  Ja Huruhan se siinä VR:n isossa seinäjuliste mainoksessakin vetää pikajunaa tällä samalla sillalla. Sen kuvan ottoaika täytynee olla 1970-luvun alku.
kuva 05.05.2005 00:20 [Tunnus poistettu]  
  Tietävämmät oikaiskoot, mutta niinä lukuisina kertoina, kun kävin 1960-luvun lopulla ja aivan 1970-luvun alussa seuraamassa Hv- vetoisia Parikkala Savonlinna junia niin Huru (Hr12) toi aina Helsingin pikajunan Parikkalaan ja jatkoi siitä Joensuuhun. Esim 14.6.1968 P 82:n kone oli Hr12 2214 ja kaikki muutkin tuolta aikakaudelta matkaraporteista löytämäni vastaavissa junissa olleet veturi ovat Huruja.
kuva 04.05.2005 23:32 [Tunnus poistettu]  
  Ainakin onneksi Hakaniemen torilta löytyy useita kuvia höyryistä siellä. Esim. Resiinassa 2/97 on Ilppon harvinainen kuva satulatankki Vr4 1414:sta Sörnäisten rantatiellä. Myös muutama muu rautatieharrasta on ottanut höyryistä kuvia taustanaan Hakaniemen hallit. (Kuvissa esiintyy pääsääntöisesti Hesan 800:sia Tk3:sia). Onpa upeeseen valittujen palojen paksuun kirjaankin valittu kansikuvaksi kuva leikkivistä lapsista Tk3 898:n päällä. Veturin seisoessa Hakaniemen hallin lähellä Sörnäisten rantatiellä. - Vuosina 1953-55 ostimme suoraan avotavaravaunuista Hakaniemen torilta aina joulukuusen ja kannoimme sen Hämeentietä monen kilometrin päähän Vallilaan.
kuva 04.05.2005 23:06 [Tunnus poistettu]  
  Kyllä siitä suhteestahan tällä kertaa on kysymys ja kyllä ne kajjaanilaiset rullasukset pyörivät edelleen (mitä nyt laakereita aina välillä vaihtaen) täällä etelän asfaltilla, että semmoiset terkut jos mahdollista sinne pyöräpuodin tiskin taakse.
kuva 04.05.2005 22:48 [Tunnus poistettu]  
  Vr2 955 hmn. Jotenkin tulee mieleen sota ja pommitukset ollaan Matkaselan risteysasemalla ja Ankka 955 yrittää epätovoisesti saada pommitusten välillä kootuksi saapuvia ja lähteviä roikkia. Jotenkin näinhän se meni tämän Ankan historiaa pengottaessa. Mutta nyt loppuaikoinaan tämä ja 953 seisoivat usein myös peräkkäin lämpiminä kaikessa rauhassa ehkäpä myrskyistä elinkaartaan muistellen Hpk:n tallin vierellä.
kuva 04.05.2005 22:26 [Tunnus poistettu]  
  Hah hah varmaan oli, mutta vielä enemmän Jorma Rauhalan työtoverin VR:n aikataulusuunnittelija Sakari K Salon tuttu.
kuva 04.05.2005 20:21 [Tunnus poistettu]  
  Näytät kaiken lisäksi olevan vielä muistomerkki veturiksi hyvässä maalissakin. Voi ihmeitten ihme Sussahan näyttäisi v i e l ä k i n olevan kiinni tuo äsken mainitsemani halkojen vyörymissuoja. Olen erottavinani hyttisi oikeasta yläkulmasta osaa tuosta lautarakennelmasta. Monasti ne hävisivät, kun koneita siirrettiin hiililämmitykselle tai kun ne jäivät seisomaaan ratapihojen laidoille. Eli tämä kielii siitä, että olit puulämmitteinen loppuun saakka toimiessasi viimeisen kerran 1971 Lieksassa. Niinpä tietenkin eihän Joensuun piirissä (siis Savonlinnassa ja Lieksassa) ollut loppuaikoina mitään muita Tk:oita, kun suloisesti suomalaista koivuhalkoa polttavia.
kuva 04.05.2005 19:50 [Tunnus poistettu]  
  Aij Ai. Olipa lämmittävää nähdä Sinut monen (vuosikymmenen)vuoden tauon jälkeen edes kuvissa. Mutta kyllä sä osasitkin mua juoksuttaa, kun Sun koivuhalon parfyymin perässä kesällä 1969 Nurmeksen kauniissa maisemissa seurailin. Vasta kuvista olen huomannut, että Sussahan oli tuolloin kiinni savolaisissa ja pohjanmaalaisissa koneissa usein ollut veturin ja tenderin välinen korkea halkojen vyörymissuoja. Olit siis ainoa Jns:n piirin kasvissyöjä, jossa näin tuolloisen rakennelman. Annoit mulle kerran erään elämäni ihanimman rautatiekuvaushetken vexlatessasi Nurmeksen ratapihalla Pielisen siintäessä takana. Siitä Sulle vielä kauneimmat kiitokseni.
kuva 04.05.2005 15:49 [Tunnus poistettu]  
  Sörnäisten ratapihalla lojui aikoinaan kauan erikoisen näköinen vaunuvaakojen punnusvaunu. Muistelisin sen vielä olleen tallella 1980- luvulla. Erikoiseksi asian tekee se, että sen alusta oli jostain vanhasta höyryveturista, eikä nyt tule mieleen muuta vanhaa telitenderistä höyryä kuin A4. Ja kyllähän siitä täytynee kuviakin harrastajapiireistä löytyä.
kuva 04.05.2005 11:44 [Tunnus poistettu]  
  Tämä ratti Karia oli siitä mukava malli, kun tämä raijasi usein perässään niitä kaksiakselia perävaunuja poikkeuksena muille uudemmille telivaunuille. Erikoisesti ASEA:n valmistamilla perävaunuilla onnistuin tätä mallia paljon kuvaamaan. - Höyryjä, kun aina jahdattiin Nordenskjöldin kadun sillan kupeessa niin juuri tätä mallia sai herkimmin samaan kuvaan höyryvetureiden kanssa, koska se oli tuolloin niin yleinen tyyppi kolmosen linjalla.
kuva 04.05.2005 11:34 [Tunnus poistettu]  
  Pasila uinui vuosikymmeniä samanlaisessa uneliaisuuden tilassa kunnes sitten muutokset alkoivat tällä kohtaa syksyllä 1967. Tässä muutostöitä on siten jatkunut noin kymmenen vuotta. Sporatkin kulkivät silloin joskus ennen muinoin toisella puolella Pasilan mäkeä. Stadin lyhin sporalinja 10, jolla oli vain yksi välipysäkki. Näiltä maisemilta on varmaan jokaisella paljon Hesassa kuvanneella omat suosikki ajanjaksonsa ja kalustonsa. Muhun on aina iskenyt se vanha Pasila ja tietysti sitten tämä nykyinen johon on ollut pakko tottua. Näin kerran erään harrastajan ottamia kuvia Pasilan ilmavalvonta tornin juurelta otettuna noin vuoden välein vuodesta 1967-97. Niissä näki tämän hurjan "kehityksen" pala palalta.
kuva 04.05.2005 09:25 [Tunnus poistettu]  
  Komea paikka, jossa VR:kin on ottanut mainoskuvia. Minäkin kuvasin tässä jonkun Risto vetoisen tavarajunan vaikka se makein kuva Imatra-Savonlinna Hv-vetoisesta makuuvaunuisesta yöjunasta jäikin tässä saamatta junan mielipuolisen öisen ohitus ajankohdan vuoksi. Elokuussa 1967 tiirailin tätä paikkaa nousin jopa tuossa vasemmalla pilkottavalle penkalle edellä mainutun junan kuvaustoiveissa, mutta vasta junan saavuttua Parikkalaan oli päivä noussut niin paljon, että sitä pystyi silloisella tekniikallani kuvaamaan.
kuva 27.04.2005 21:30 [Tunnus poistettu]  
  Aij aij Viekki, nyt syntyi muistojen liekki, vaikk asema oli silloin toinen, sen silti kertoa voinen, oli tullut Jumbo Joensuusta hiiliä syöden, se täällä halko toverinsa kohtas piippu kipinöitä lyöden, asemalla kun kumppanukset seisoivat, näin kuvaajalle parhaat paikat leipoivat, mutt pian tuli taas eron hetki, halkokoneen Nurmekseen kun tuli retki.
kuva 27.04.2005 10:52 [Tunnus poistettu]  
  Jäin tässä miettimään, miksi se toinen hiilestyspaikka oli niinkin ihmeellisessä paikassa linjalla. Nythän vuosikausia Sk-Ol- väliä vedettiin Hv1-sarjan vetureilla. Raskailla makuuvaunuisilla yöjunilla polttoaineen kulutus oli niin kuin hyvin tiedetään talvipakkasilla erittäin suurta. (Makuuvaunujen lämmittäminenkin otettiin lämmittäjän selkänahasta irti). Yleensähän tuon välin Hv1:n tenderit täytettiin Yw:ssä. Kokkolan on täytynyt toimia ainakin jonkinlaisena varapolttoaineen ottopaikkana näille(kin) junille. Olen joskus nähnyt kuvia myös tuosta pääradan hiilestyksistä Hv1 koneille. - Kokkolasta poistui viimeinen (oma) Hv1 numeroltaan 575 vuonna 1964. Dieselkaluston vallatessa yhä enemmän Pohjanmaan pikajunia tuon jälkeen Kokkolaan tuotiin talviaikana aina joku Seinäjoen 900-sarjan Hv3:sta varalle, jos Hurusta höyrynkehitin menisi rikki niin Hv kytkettäisiin myös junaan. Näin on myös käynyt. Kokkolassa Hv3 oli myös talvisin seisovien makuuvaunujen lämmitys tehtävissä. Kevään tullen Seinäjoki vei aina Hv3:nsä pois Kokkolasta.
kuva 27.04.2005 10:36 [Tunnus poistettu]  
  No ainakin yhdessä värikuvassa kesällä 1967 Iisalmen poika Tk3 1141 on tuossa Ykspihlajan raiteella halostuksessa liukuhihnan alla. (Kova taiteileminen siinä penkalla kameran kanssa ja odottaa, että saa juuri silloin kuvan, kun polttopuita vyöryi tenderiin). Autojen parkkipaikan kohdalla näkyy matalia puutaloja ja tuolta vasemman kuusen taakaa pilkottaa siipiopastin (jos nyt taas oikein muistan). Ehkä saan joskus kaivettua niitä kuvia esiin. Tk3 1141 oli tuolloin paluumatkalla Vaasan konepajassa käynnin jälkeen ja jäi joksu aikaa töihin Kokkolaan ennen jatkamistaan kotivarikolleen. Myös Tk3 1100 oli tuolloin Kokkolassa vielä klapeilla ajossa ja edellisenä kesänä käydessäni Kokkolassa niitä klapikoneita oli ajossa vielä huru mycket. (jatkuu)
kuva 26.04.2005 23:19 [Tunnus poistettu]  
  Edelliseen yhtyen. On kuvaan saatu vangittua mahtava fiilis. Tämmöisillä keleillä sitä joutui ennen pitää liikkuvien kohteiden osalta kameran usein plakkarissa vaikka kuvattavaa olisi ollut huru mycket. Esim. ne marraskuun myryilmat Oulussa 1970 ja se valtaisa höyryliikenne siellä silloin. Aina kun kone vilahti ohitse niin ei siitä isoilla kameralla kuvattessa välttämättä oikein hyvää jälkeä saanut. Esim. Toppilaankin kulki silloin vielä lukuisten vakiotavarajunien lisäksi LISÄTAVARAJUNIA ja tietysti höyryvedolla huh huh! Ei joko taidot tai tekniikka riittänyt aina saamaan niitä vangittua tällaisilla keleillä filmille. No nyt ei taida enää olla monikaan asia kuvauksellisesti mahdotonta olla toteuttamatta. Tämän kuvan ilma nimenomaan palautti mieleen ne harmaat kelit Oulussa tuolloin. Seuraavan kerran Oulussa vierailessani maaliskuussa 1971 valtakunnassa oli metallimiesten lakko ja sen myötä vientiliikennekin hiljaista mutta mitenpä muuten kelit mitä parhaimmat. Eipä ollut silloin enää juuri Toppilaankaan liikennettä.
kuva 26.04.2005 13:45 [Tunnus poistettu]  
  Muistorikas paikka! Tuossa oikealla olevan kuusen kohdalla Ykspihlajan satamaan menevällä linjaraiteella oli toinen Kokkolan halkoja höyrykoneille syöttävä liukuhihna. Se toinenhan oli tuossa vasemman kuusen kohdalla. Enkä näin äkkiseltään muista toista paikkaa Suomessa, missä höyryveturi halostettiin päälinjalla! Ilmeisesti ainakin loppuaikoina tuo oikean puoleinen halostuspaikka oli enemmän käytössä. Kokkolassa ei oikein pidetty Kanoista, kun ne eivät jaksaneet kunnolla vetää raskaita roikkia Ykspihlajan satamaan. Viimeinen Kokkolan Kana 532 lähetettiin talvella 1966 Ylivieskaan, kun sillä oli vaikeuksia näissä raskaissa satamajunissa. Se korvattiin Pikku-Jumboilla. - Kokkola oli tunnettu siitä, että siellä oli loppuaikoina aina vanhimpia Pikku-Jumboja työssä. Ensin 800-sarjan alkupään numeroita ja kun lopettivat niin sitten 1100-sarjan ensimmäiset numerot. (Seinäjoen piiriinhän oli ylipäätään jo kauan tungettu VR:n vanhimmat höyryhepot).
kuva 22.04.2005 16:02 [Tunnus poistettu]  
  nynny oli hyvä, kun otit puheeksi yhden minun helmasynneistäni. Yhdyssanojen oikeinkirjoituksesta on minulle aikaisemminkin eri asiayhteyksissä huomautettu. Yritän pitää asian taas paremmin mielessä. - Tämän tenderin ulkoasusta vielä hieman lisähuomiota. Normaali korottamaton Hv1:n ja Hv2:n tenderi ylettyi juuri hytin sivuikkunoiden yli. Tämä kurkottautui reilusti ikkunoiden puoleen väliin, mikä antoi veturille jyhkeän ja mahtipontisen yleisilmeen. -Kunpa joku saisi tänne vielä kuvan eräästä toisesta harvinaisesta koetenderistä (olihan niitä toki muitakin). Schwarztkopffin Hv3 640:een oli loppu aikoina kytketty erittäin suuri tenderi. Siinä oli jenkkityylinen valtaisa viisto levy ohjaamassa hiiliä tenderin etuosaan. Ainoaksi tämäkin jäi. Tällä Hindenburgilla pystyi varmaan ajamaan ilman välivesitystä mäkisen rataosuuden Pieksämäeltä Haapamäelle. Veturin ollessa ollut jo kauan romutettuna tämä tenderi "ajelehti" milloin missäkin nurkassa Pieksämäen varikkoalueella. Mutta kun kun ääh siitä ei tullut otettua kuvan kuvaa.
kuva 22.04.2005 09:40 [Tunnus poistettu]  
  Kyljessä näkyy aivan selvästi merkintä 14 m3, kun normaalikin Hv1-2 tenderi veti vettä n. 14,3 kuutioita. Kysymyksessä on kuitenkin tämä silloin vesitilaltaan suurennettu tenderi. Mitä lie tehty sen jälkeen vahvistuksia tai muuta pienentämään taas vesitilaa. Olen itsekin nähnyt tämän seikkailevan Kokkolassa ja todennut kysymyksessä olevan saman tenderin. Myrkytys käytössä siitä ei löydy mulla kuvia ja Hv1 573:een kytkettynä joudun valitettavasti värikuvan vielä säästämään mahdollisia tulevia projekteja varten. On nimittäin aikamoinen harvinaisuus vaikka olisi kysymyksessä munkin laajat höyryveturikuva kokoelmat.
kuva 22.04.2005 07:59 [Tunnus poistettu]  
  Tämä tenderin malli on suuri harvinaisuus! Vähän sen historiasta ennen nykyistä käyttöä. Hki-Tku Hv1-2 vetoisten pikajunien loppu aikoina suurennettiin yhtä tenderiä kokeeksi, pystyttäisiinkö Hki-Tku väli ajamaan kevyellä junalla ilman Koskella tapahtuvaa normaalia vesitäydennystä. Yksi suurennettu tenderi ehdittiin rakentaa siis tämä. (Ilmeisesti tulokset eivät olleet kovin hyviä). Se oli aluksi kytketty (Turun) Hv2 777:ään. Myöhemmin se laitettiin Seinäjoen piirin Hv1 573:een, johon kytkettynä minäkin onnistuin sen Seinäjoella kuvaamaan. Tämä tenderi on siis huomattavasti suurempi vesitilaltaan, kun normaali Hv1-2:n tenderit ja ollut ainoa lajissaan. Hv1 573 oli upean näköinen tämä erikoisen suuri tenderi perässään, kun se esim maaliskuussa 1966 ajoi Vaasan henkilöjuna keikkoja Seinäjoelta.
kuva 21.04.2005 17:25 [Tunnus poistettu]  
  Kuuluisa pysäkki. Tässähän toinen Rulla-Pekoista 1020 ajoi nokka kolarin klassisen Savon postijunan H 772:n veturina huhtikuussa 1965 Hr13 2302 (nyk Dr13):sta vetämän tavarajuna T 2071:n kanssa. Ollaan siis Savon radalla aivan Vuohijärven aseman läheisyydessä.
kuva 20.04.2005 18:29 [Tunnus poistettu]  
  Viimeksi, kun kavin Oulussa v. 1977 katsomassa vanhoja kuvauspaikkojani ihmetys oli suuri. Tottakai maailma muuttuu ja me sen mukana, mutta kun Toppilassakin pukkasi vahvaa koivua entisten kiskojen paikalla, jossa taustalle sai aina somasti erilaisia laivoja junien kanssa ja kun nyt ei oikein päässyt lähellekään "hyvää kuvakulmaa" pudisteli sitä epäuskoisena päätään. - Mutta on paljon hyvää nykyäänkin. Olisipa silloin ollut Oulussa tuo ratapihan ylittävä komea silta, jolta on varmaan hyvä fotata. Silloin joutui Oulun laajalla ratapiha-alueella, kävellen, juosten, pyörällä, (kuului auton kattotelineen vakio varusteisiin kesällä) ja autolla. Ja juuri Oulussa juna ehti usein alta pois, kun pääsit perille. Sillalta olisi varmaan nähnyt savumerkit, missä se kone "luuhaa".- Todella etelän tien kohdalla oli tuolloin Iinatissa tasoristeys. Mutta ehdimpä mm näiden sivujen avulla oppia vielä paljon dieselien maailmasta monen hyvän kuvaaja tietonikkarin avulla.
kuva 20.04.2005 17:25 [Tunnus poistettu]  
  Jaa a mitä tuohon ikään nyt sanoisi. Taaran puolesta ollaan kyllä kevyessä höyhen sarjassa. Iki nuoriahan tässä ollaan. Vasta täytettu 25 v (ainakin mieleltään ei aina tosin teoiltaan) varmaan. Noo joo vaivaiset 59 on tullut plakkariin. Jorma on mua muistaakseni 7 ja Teppo 14 vuotta nuorempia.
kuva 19.04.2005 21:57 [Tunnus poistettu]  
  Mullakin on poika jota junat ei juuri kiinnosta, mutta Olaville. Ei toivo välttämättä ole vielä mennyt jälkipolven suhteen. Mulla on nyt kolme pojan poikaa, joista ainakin keskimmäinen jopa kuuntelee, kun puhun junista 10 v.(ja katsoo kanssani juna videoita) ja lähtee jopa joskus mukaan junia bongaamaan. Kaikki pojat kyllä mielellään ajaa mun isolla LGB-banalla.
kuva 19.04.2005 13:06 [Tunnus poistettu]  
  Jonne oletkos koskaan kuullut GG1:sestä. Monien mielestä eräästä maailman kauneimmasta sähköveturista, jonka kuulu teollisuus muotoilija Raymond Loewy suunnitteli "Pennsylle" 1930-luvulla jatkoksi yhtiön vuosisadan alun sähkövetureille.- Tämä nyt noin niin kuin vain sohaisuna jenkkien sähkövetureihin.
kuva 19.04.2005 12:55 [Tunnus poistettu]  
  Tällaisena reippaana nuorena miehenä minäkin Larin muistan. kun hän mennä vilisteli vaunusta toiseen elohopean lailla keväällä 1990 SRHS:n matkalla Helsingistä Pieksämäelle tutustumis matkallamme uuteen veturi varikkoon ja konepajalle. - On tainnut sittemmin tulla trampattua eräänkin kerran vaunusta toiseen?
kuva 19.04.2005 12:46 [Tunnus poistettu]  
  HT:lle Sorry, erehdyin pahoin paikasta, hyvä kun oikaisit. Näinhän se tietysti oli. Sitä kun aina yrittää löytää yhtymäkohtia eri aikausilta ja tuijottaa liiaksi niihin. Tässä taas näkee, että dieselit ei ole mun leipä laji. Olisi pitänyt huomata, että Oulusta etelään ei ilmeisesti kovin paljon ajeta nykyään kuvan kaltaisilla vetureilla.
kuva 19.04.2005 12:36 [Tunnus poistettu]  
  Sorajunien nousut kuopilta oli aina mielenkiintoista seurattavaa. Haastatellessani vek Osmo Rossia Iisalmesta video elokuvaan Lapinlahden soraralli, hän korosti, että onnistnut nousu kuopalta oli kuljettajalle aina kunnia kysymys. Useilla maamme sorakuopilla sorajunia kuvanneena ( Hakkila, Laikko, Lapinlahti, Vuokatti, Laivajärvi jne. mitä nyt niitä olikaan), oli mielestäni jyrkin nousu Porokylän kuopalta. Siellä Jumbokin joutui tuomaan lastatun sorajuna runkonsa kahdessa osassa ylös. Pikku-Jumbot jäivät raskaassa lastissa näkemistäni vetureista herkimmin mäkeen kuormalla, jonka Jumbo olisi heti ensi yrittämäälä nostanut ylös. Olen useasti nähnyt, kun Pikku-Jumbo on jäänyt mäkeen ja sitten useita kertoja kaukaa vauhtia ottaneena vihdoin voittanut ähisten ja puhisten mäen vastuksen.
kuva 18.04.2005 23:25 [Tunnus poistettu]  
  Todettava taas jälleen kerran, että onpa paikka metsittynyt. Vuonna 1977, jolloin Hurut ajoi Iinatin tasoristeyksen läheisyydessä sen tuhoisan nokka kolarin, oli paikka aika aavaa peltoa.
kuva 18.04.2005 23:15 [Tunnus poistettu]  
  Kun en oo aivan hiljan liikkunut siellä päin. (Aikoinaan kyllä tosi paljon (mm.Ilmajoki-Koskenkorva-Kurikka) niin en oikein osaa kertoa nykyisyyteen yhteytettynä tarkalleen, missä se oli. Mutta yritän kaivaa kuvia, jossa näkyy missä soraraide erkani Kaskisten radasta, jos vaikka tunnistat paikan. Viimeiset Jumbon (ja siis ylipäätään höyryn) vetämät sorajunat ajettiin Koskenkorvan kuopalta 1968. Konehan oli tuo Riksusta syksyllä 1967 siirretty 741. Vielä kesällä 1967 Koskenkorvan kuopalta oli täys Jumbo- vetoinen soraralli päällä Parkanon oikoradalle. Silloin tuli nähtyä tuossa työssä mm koneet 699, 926, 928 ja 1209. 1960-luvun alkupuolella seurasin Koskenkorvalta, kun ajettiin Pikku-Jumboilla soraa, mutta nyt en jaksa kaivaa niitä numeroita esiin. Oli se aikaa se! Useilla paikkakunnillahan kunta on sittemmin kieltänyt soran oton näiltä vanhoilta sora montuilta niin kuin mm Lapinlahdella.
kuva 18.04.2005 22:50 [Tunnus poistettu]  
  Mukavaa, kun edellisestä selvisi mullekin se vuonna 1984 jossain Koskenkorvalla pusikoissa kuvaamani erikoisen nosturin taustoja. - Aikoinaanhan tuli paljon seurattua Koskenkorvan sorakuopalta soran ajoa Parkanon uudelle oikoradalle. (Sinne ajettiin soraa myös mm Alavuuden sorakuopalta.)Ollessani tällaisella muistelumatkalla Koskenkorvalla löysin tuon em. nosturin.
kuva 09.04.2005 09:29 [Tunnus poistettu]  
  Miten tää maisema on voinut muuttua niin paljon. Onko tämä todella se sama Taipale Iisalmen eteläpuolella, jossa aavalla peltojen keskellä oli kaunis pieni Taipaleen pysäkki rakennus tarpeellisine lisärakennuksineen ja jossa monet sorajunat tuli pällisteltyä ja kuvattua. No onhan tämä tietysti sama paikka, kun tuossa edellä puhutaan aina iki ihanasta Lapinlahdestakin. Näitä kuvia kun katselee niin tuntuu hyvältä, että niitä rautatieaiheisia höyry kuvia tuli aikoinaan otettua. Paljon on maailma muuttunut niistä päivistä. Suurta huvia onkin verrata sen päivän kuvia nykypäivään. Aika kiitää tavattomalla nopeudella muuta ei voi sanoa. Aikanaan, kun näitä kuvia 40-vuoden kulutta verrataan tähän päivään niin onhan se muutos varmaan hurjaa nähtävää silloinkin.
kuva 06.04.2005 23:00 [Tunnus poistettu]  
  Jaa a. Tätähän meitä oli aikamoimem remmi kuvaamassa. Ei meinannut Pellon pysäkin parkki paikka riittää yksistään junaa seuraavien bongareiden autoille. Taisipa joku koiran leuka lausua, että tulisipa nyt VR:n pomot katsoon kuinka pieni tämänkin pysäkin parkki paikka on. - Tää vanha Pasilan Kanahan oli loppuaikoina Savonlinnassa, jossa ajoi vikat vaihtotyövuoronsa 1974.
kuva 06.04.2005 22:53 [Tunnus poistettu]  
  Veturi oli viimeisen kerran työssä vuonna 1975 Ylivieskassa, jonka jälkeen se on seissyt "kriisivarastossa" ennen muistomerkiksi joutumistaan.
kuva 05.04.2005 10:11 [Tunnus poistettu]  
  Oliko näin? Kun sitten juna suorittajien lakko aikanaan loppui "erään henkilön" mahti käskyllä. Tämän kaikkien tunteman henkilön kuva kuinka ollakaan kääntyi sitten taulussa työhuoneen seinällä väärin päin. Voinhan tietysti muistaa asiat pieleenkin.
kuva 03.04.2005 08:20 [Tunnus poistettu]  
  Tuttuakin tutumpi paikka. Mutta jätetäämpä muillekin arvaamisen tai tietämisen riemua!
kuva 31.03.2005 23:28 [Tunnus poistettu]  
  Savonlinnan talleille jäi höyryajan jälkeen "lojumaan" pitkäksi aikaa ulkoisesti kaksi hyväkuntoista Pikku-Jumboa 1105 ja 1107. Tk3 1105:n viimeinen työrupeama oli vaihtotöitä Savonlinnan ratapihalla heinäkuussa 1974. Tätä veturia suunniteltiin yhteen aikaan Luston muistomerkki veturiksi Punkaharjulle.
kuva 31.03.2005 21:44 [Tunnus poistettu]  
  Kymmenen vuotta aiemmin, jolloin kuvasin samat puomit, ne olivat vielä oranssiset ja niistä roikkui puomien ollessa näin alhaalla "kaikenlaisia helyjä" alta pääsemisen ehkäisemiseksi.
kuva 31.03.2005 21:38 [Tunnus poistettu]  
  Mikäli J.T tarkoittaa allekirjoittanutta, niin en ollut mukana. Olin edellisenä keväänä kuvannut tätä veturia erittäin paljon työssä Helsingissä ja sen ympäristössä. Aikaisemmin toki muuallakin niin ei nyt tullut lähdettuä mukaan. Keväällä 1970, kun ajelimme vastaavalla matkalla Mullilla 1411 Lahden "ympyräradalla" ja Vesijärven satamassa olin mukana. (Muistaakseni Jormakin oli?)Onnistuneimpia kohdalleni sattuneita yhteis kuvaus reissuja on ollut mm. se SRS:n kuvaus matka Turkuun 15.4.1972, jolloin ajelimme moottorivaunulla nro 19 ja kuvailimme paljon myös katunäkymiä autojen, bussien ja ratikoiden kanssa.
kuva 23.03.2005 12:11 [Tunnus poistettu]  
  Mutta kummassako se seiso kauemmin Kourassa vai Leukaluissa! Heh heh. Vai seisoiko Leukaluissa ollenkaan?
kuva 16.03.2005 10:03 [Tunnus poistettu]  
  Ihanan vauhdikas talvinen kuva! - Niistä maisemista, mitä olen viime vuosikymmeninä nähnyt Suomen rataverkosta, tämä Maanselan pohjoispuolinen osuus on aina puhutellut mua. Monena kesänä 1980 ja 1990-luvuilla mulla oli asuntovaunu parkissa Maanselän asemalla. Se oli hyvä tukikohta tehtäessä kuvaus patikoita Kalliojärven pohjoispuolisiin rata maisemiin ja siitä vähän ylikin. Rata oli silloin vielä sorapohjainen. Ensimmäisellä kerralla ihmettelin mitä ne puiset ristit radan varressa mahtaisivat olla, kunnes äkkäsin, että ne lienee talvella moottorikelkan radan ylitys paikkoja.
kuva 15.03.2005 21:43 [Tunnus poistettu]  
  Viimeisen säännöllisen kierron konepaja korjauksesta Tr1 1037 valmistui 17.10.1972 L1-luokan täyskorjauksena Kuopion konepajalta. Tr1 1037:n viimeinen ajo 25.3.1975 T 3069 Hpk-Jy. Oli Jyväskylässä lämpöisenä varalla aina toukokuuhun 1975. Loppuaikoina veturiin oli kytketty Hr1 1015 tenderi. Ne mitä löysin viimeisen konepajakorjauksen jälkeisiä ajokilometrejä olivat tosi matalia. Täytynee joskus kaivella ajokuvia 1037:sta
kuva 14.03.2005 22:23 [Tunnus poistettu]  
  Vaikka en ole koskaan paikalla käynyt niin tunnistin sillan heti samaksi, missä Colin D. Garratt on kuvannut myös kirkkaana maaliskuun päivänä Tv1 921:n sorajunassa kirjaansa Masterpieces in Steam. Hyrynsalmen radalta kirjassa on muitakin upeita värikuvia aina kansikuvasta alkaen. Tämä kuuluisa englantilainen rautatie kuvaaja vieraili keväällä 1972 maassamme ja on hyödyntänyt tuolloin ottamia kuviaan useissa kansain välistä höyry- ja dieselkalustoa esittelevissä kirjoissaan.
kuva 13.03.2005 17:59 [Tunnus poistettu]  
  Huomasito Ilkka katsoa (vai tiedätkö muuten) vieläkö Maanselän vesitorni on paikoillaan.
kuva 12.03.2005 00:22 [Tunnus poistettu]  
  Muistan tuon maaliskuun 1963 lakon erittäin hyvin. Minäkin jouduin silloin Honda moottoripyörälläni kuskaamaan lakon vuoksi ihmisiä Haagasta (Huopalahdesta) keskustaan. Kaaduin eräällä lakon vuoksi ajamallani matkalla liukkaalla Mannerheimintiellä Töölön raitietievaunuhallien kohdalla pyörien pyörineni ympäri Mantskua takana tulleen HKL:n bussin jarruttaessa etupyörät vinossa, että ei olisi liukunut päälleni. Oli hurjaa nähdä aina pyörähdettyäni bussin suuntaan, että se läheni koko ajan. Onnekseni bussi rojahti kuitenkin holtittomasti jalkakäytävälle, jossa tuolloin ei sattunut olemaan ketään pelastaen näin todennäköisesti henki riepuni.
kuva 11.03.2005 16:56 [Tunnus poistettu]  
  Näinhän se on. Täytyy jossain vaiheessa kaivaa Turun raitiovaunu kuvia esiin josko tämä yksilö olisi osunut kamerani eteen. Onneksi siellä tuli käytyä monta kertaa kuvailemassa. Ulkoa kun noita numeroita ei enää jaksa muistaa. Monet herkulliset asiat selviävät monasti aikojen kuluttua kuvauksista. Tän on elävä elämä näyttänyt monta kertaa. Esim. Hesan ratikoista pidin tavallisina kaksiakselisia ASEA:n valmistamia työvaunuksi typistettyjä väritykseltään kelta vihreitä harjavaunuja mutta myöhemmin nekin ovat osottautuneet harvinaisiksi, joista liiemmälti ei (väri)kuvia ole näkynyt.
kuva 11.03.2005 12:43 [Tunnus poistettu]  
  Tästä kuvasta tuli mieleen aivan häkellyttävä mielle assosiaatio. Kun rajaa kuvasta vähän vasemmalta pois niin se on kuin ilmetty aamujunan saapuminen Savonlinnan kauppatorille. Valaistus olosuhteetkin ovat tässä hyvin samankaltaiset ja heinäkuinen lehvästo peitti siellä radan toisen puolen talot sopivasta taakseen. Juuri tästä kuvakulmasta tuli näet monet Savonlinnan aamujunat vastaan otettua, kun ne majesteetillisesti hiljaa lipuivat alas kauppatorin pysähdykselleen.
kuva 11.03.2005 12:16 [Tunnus poistettu]  
  Osuvasti sanuttu! - Joskus kommentoin jossain lehtiartikkelissa, että Disney käytti sarjakuva piirustuksissa myös suomalaisen leveä piippuisen Tk3 näköisiä Consolidation-tyyppisiä vetureita.
kuva 11.03.2005 11:52 [Tunnus poistettu]  
  Tällaiset tapaukset ovat harrastajan kannalta todellisia aarteita. Kovalla yrittämisellä jää haaviin palkitsevasti onneksi myös näitä tavallisuudesta poikkeavia yksilöitä. Ja mitä kaikkea erikoisuutta tämä yksilö piti vielä sisälläänkin, mistä ulkoa päin katsottuna ei ollut aavistustakaan.
kuva 11.03.2005 11:36 [Tunnus poistettu]  
  Ps- Siellä oli vielä toinenkin Trummppa 1312 tämän ensimmäisen takana mutta sekin romutettiin jo lokakuussa 1969.
kuva 11.03.2005 00:15 [Tunnus poistettu]  
  Tuo vasemmalla erottuva Pikku-Jumbo on 1132. Kaukana oikealla häämöttävä sisar veturi on 1131. Niiden välissä todennäköisesti joku Pieksämäen piirin lämmin Risto. Erikoisuutena mainittakoon, että kesällä 1970 "vieraili" Seinäjoen Risto 1058 Jyväskylässä.
<<   >>