4132-177428 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 11.03.2005 00:15 [Tunnus poistettu]  
  Tuo vasemmalla erottuva Pikku-Jumbo on 1132. Kaukana oikealla häämöttävä sisar veturi on 1131. Niiden välissä todennäköisesti joku Pieksämäen piirin lämmin Risto. Erikoisuutena mainittakoon, että kesällä 1970 "vieraili" Seinäjoen Risto 1058 Jyväskylässä.
kuva 11.03.2005 00:07 [Tunnus poistettu]  
  Nyt taitaa ajan määrytys taas pikkuisen heittää. Tuo Hitlerin takana näkyvä (Nikkarilassa seisomista varten paketoitu) Trumppa 1311 romutettiin Hy-konepajalla lokakuussa 1969.
kuva 10.03.2005 22:38 [Tunnus poistettu]  
  Alkoi kiinnostaa tämä vaunu tyyppi. Silloin meidän ajelu päivänä keväällä 1972 Turussa oli ajossa tähän samaan sarjaan? kuulunut moottorivaunu nro 29, mutta siinä oli näemmä jo kumitiivisteet etuikkunoiden ympärillä. - Hesassa jahtasin usein mm ASEA:n moottorivaunuista näitä ilman kumisia ikkunatiivisteitä olleita vaunuja, joissa oli myös nuo pienet "ylämerkkivalot" vielä paikoillaan! Ne istuivat vanhan stadilaisen silmiin paljon kauniimmin muistuttaen ajasta, joillan Hesan ratikoita ei vielä oltu alettu "modernisoida".
kuva 10.03.2005 21:47 [Tunnus poistettu]  
  Olisikin kiva kuulla kääntöpöydän tarina! Ainakin Jyväskylässä 8.6 1967 siis kolme vuotta aiemmin otetuissa kuvissa tuo sama kääntöpöytä on aivan samalla paikalla. Kiirettä sen uusio käyttöön ei näemmä ole ollut.
kuva 09.03.2005 22:35 [Tunnus poistettu]  
  Kilometri tilastojen mukaan siis Sv11 1703 ajoi viimeisen ajonsa lokakuussa 1964 Turussa ja se mahdollisesti Saloon yltävät kilometrit toukokuussa 1965 ajanut kone olisi ollut joku kolmesta Vv12-sarjan koneista numerolla 1700-1702. Tosin mikään ei oikein puolla tämän vaihtoehdon puolesta, kun ne edellisenkin kuukauden ajot olivat olleet vain vaihtotöitä. Maaliskuusa 1965 oli ollut vielä kaksi Vv12-sarjan konetta ajossa, jolloin niille oli kertynyt yhteensä 4 511 km, joista vain 212 km oli ollut linja-ajoa.
kuva 09.03.2005 22:13 [Tunnus poistettu]  
  Perttu. Oletko nähnyt sen komeen etukuvan hikiä päästävästä 1129:stä kuvattu muistaakseni juuri Outokummussa. Olen nähnyt kuvan ainakin Lumion Mikon kokoelmissa ja Kouvolan Sanomien veturitarinassa nro 37 julkaistu 22.4.1972. Itse olen kuvannut 1129:ää klapipolttoisena Jyväskylässä, Haapamäellä, Vilppulassa ja Mäntässä, joita kuvia joskus voin kaivella esille. Onneksesi Perttu 1129:n on ollut usean kuvaajan kohteena työskennelessään loppuaikoina Haapamäellä. - Mulla on myös yksi salaperäinen kuva, johon olen kirjoittanut Outokumpu vaikka itse kuvaus tilanteesta en enää muista mitään. Siinä on puinen makasiini ja pari tavaravaunua. Epäilen voiko se pitää paikkansa. Mutta Outokumpulainen voisi varmaan sanoa asiaan jotain. Täytyypi ehkä kaivella kuva esiin.
kuva 09.03.2005 19:58 [Tunnus poistettu]  
  No niin. Saatiin varmistus kuvien otto ajankohdalle 25.5.1969 otetuissa kuvissa noista kolmesta isosta asuintalosta ei näy vielä jälkeäkään mutta 12.12.1970 ne ovat kaikki jo rakennettu. Tämä siis vastaavien junakuvien kertomaa enkä itse uskoisi, että talot ovat puolessa toista vuodessa valmistuneet ellei kuvat vääjäämättömästi kertoisi asian. Vuosi on vuoren varmasti 1970.
kuva 09.03.2005 19:41 [Tunnus poistettu]  
  Sama mielenkiintoinen kolmio raide, millä seikkailtiin SRS tilausvaunulla nro 19 silloin kuumana huhtikuun 15 päivänä 1972 Bergströmin Matin istuessa rahastajan aitiossa. Mikon Raideliikkenne albumissahan on myös tästä paikasta oivallinen kuva, jossa ainakin tutuista Antero vilahtaa. Majoituimme vuoden 1963 luokkaretkellä jossain tässä lähellä ja käytimme raitiovaunua liikuessamme kaupungilla. Muuten Turun ratikat tulivat mulle jo tutuiksi vuodesta 1953 alkaen, jolloin aloin käydä vakituisersti kaupungissa.
kuva 09.03.2005 19:27 [Tunnus poistettu]  
  Kolmas piirihän tässä tarkoitta yhdistettyä Tamperetta ja Turkua. - Monissa tapauksissa vetureiden viimeiset kilometrit, jos niitä esiintyy yhden kuukauden aikana vain pieni määrä linja-ajoa ovat osottautuneet usein vetureiden palautuksiksi sivuvarikoilta päävarikolle. - Periaattessa jollakin kolmesta Vv12-sarjan koneella (numero ei ainakaan vielä ole tiedossa) olisi tuolloin voitu käydä Turusta Salossa. Turkuunhan nämä kaikki neljä konetta nuukahtivat eller hur? Veturit saattavat olla kirjoilla pitkänkin aikaa viimeisen ajonsa jälkeen. Tosin höyryvetureitä hyljättiin usein melko nopeasti viimeisen ajonsa (yleensä heti yli ikäisten vetureiden kattila-ajan mentyä umpeen) ajonsa jäleen.
kuva 09.03.2005 17:52 [Tunnus poistettu]  
  Ai ai voiko maailmassa olla meikäläiselle tutumpaa rautatie näkyä kuin Kouvolan svengi kuopan vierellä seisovat lämpöiset höyryjuhdat. Ja vielä näemmä oikealla ratapihalla tuo sama vanha työvaunukin, joka pilkottaa samalla lailla useiden kuvaajien rautatiekuvissa. - Kiitos näiden nostalgisten elämysten tarjoamisesta.
kuva 09.03.2005 17:40 [Tunnus poistettu]  
  Niin kuin tuossa toisen 776:n kuvan kohdalla totesin kyllä 776 oli kilometritilastojen mukaan kesällä 1969 Kouvolassa ainoana Paikkuna ajossa varsin tiuhaankin mutta tienraivaajilla varustettuna. Ne purettiin siitä talvella 1969-70 ja kone varustettiin kuvassa näkyvillä astin laudoilla.
kuva 09.03.2005 17:30 [Tunnus poistettu]  
  Onneksi asiat alkavat pikku hiljaa selviämään. Pää asia on, että nämä mielenkiintoiset kuvat on otettu. Näitä ei koskaan ole liikaa. - Samaa kuva tietojen ylös kirjaamattomuuta on Kuosman Kake usein harmitellut. Hänhän kuvasi mm rautateitä erittäin paljon 1940-luvun lopulta 1960-luvun alkuun. Ottaen myös harvinaisia väridioja ja väripaperikuvia. Nyt onneksi mitä hänen kuvauksiaan on enää tallella hän on luovuttanut Suomen rautatiemuseoon. Aikoinaan hän lainaili negojaan vähän turhan lempeästi ja osa jäi sille tielleen maailman turuille.
kuva 09.03.2005 17:16 [Tunnus poistettu]  
  Niin halot veturin tenderissä ovat luonnollisesti vain alkulämmitystä varten. Tämän veturin loppuaikojen edesottamuksia tuli seurattua erikoisen paljon.
kuva 09.03.2005 17:14 [Tunnus poistettu]  
  Tämä nykyään Haapamäellä majaileva veturi oli keväällä 1968 vielä Jyväskylässä työssä täydessä halko varustuksessa vetäen mm Haapamäen suunnan järjestelyjunia. Kesään 1969 se oli muutettu tähän tehokkaaseen hiililipoltto versioon, jollaisena se työskentelikin lopun aikansa aina vuoteen 1974 Jyväskylässä. Tk3 1132 oli ajanut viimeisen ajonsa Jyväskylässä vuonna 1968.
kuva 09.03.2005 17:05 [Tunnus poistettu]  
  Tutkittuani VR:n kilometritilastoja kesältä 1969 Kouvolassa ei ollut mitään muuta Paikkua ajossa kuin 776. Sillä ajettiin kesä, heinä, ja elokuussa 1969 yhteensä 8 249 km, jotka kaikki olivat syntyneet vain vaihtotöissä.
kuva 09.03.2005 17:00 [Tunnus poistettu]  
  Taustalla erottuu Kouvolan palojunan vaunustoa mm Motalan valmistama Hr3:n tenderi vuodelta 1906 sekä palojunan toisessa päässä ainakin vuodet 1967-71 Kouvolan talleilla seissyt avo F. Kukosta on paha mennä sanomaan mitään, kun 754:n ja 755:n poistuttua Kouvolasta oli 756 siellä yksinään aina vuoteen 1975.
kuva 09.03.2005 16:22 [Tunnus poistettu]  
  No nyt asiat alkaa selviämään. Vuonna 1969 tämä veturi oli vielä työssä Kouvolassa varustettuna molemmista paistään karja-auroilla mutta viimeisenä kesänään vuonna 1970 siihen oli jo 775:n tavoin vaihdettu vaihtotöissä kätevät astinlaudat veturin molempiin päihin. Eli ymmärsinkö oikein asetinlaitekuvakin on otettu vuonna 1970.
kuva 09.03.2005 16:16 [Tunnus poistettu]  
  Joo mutta tämähän on vuotta myöhemmin otettu. Jos se asetin laitekuva on vuonna 1969 otettu niin sähän varmaan näät siitä suurentamalla sen numeron. Mikä muu se voisi olla kuin 775? 761-762 olivat jo tuolloin häipyneet Pm:n piiriin. - Nämä Kouvolan viimeiset Paikut olivat myös vuorotellen vaihtotöissä Imatralla.
kuva 09.03.2005 15:47 [Tunnus poistettu]  
  No niin todella tuttu paikka, jossa Kukko yleensä "pörräsi" mutta mukava nähdä Paikkua Kouvolan paljon nähneen asetinlaite tornin vierellä. Kysymyksessä on 775. Toinen tuolloin Kouvolassa ollut Paikku oli 776, mutta siinä oli ainakin kesällä 1969 vielä tienraivaajat paikoillaan. (Myös muut yksityiskohdat puhuvat 775:n puolesta).
kuva 09.03.2005 14:22 [Tunnus poistettu]  
  Tässä alkaa olla vähän sitä fiilistä, joka puhuttelee mua. Tosin näemmä Jyväskylälle niin tyypilliset höyryvetureiden halkokasat tuosta etu oikealta ovat jo hävinneet vetureiden ahnaisiin tulipesiin mutta onpahan tuo sirkkeli katoksineen vielä pystyssä.
kuva 09.03.2005 14:17 [Tunnus poistettu]  
  Näitä Hanomagin Kanojahan Kouvolasta löytyi! Tämä yksilö ajoi siellä vikan ajonsa heinäkuussa 1970. Toisinaan sai kolmekin Hanomagin suorapiippuista papattajaa ratapihalla työssä samaan kuvaan talleilla toki enemmänkin.
kuva 09.03.2005 14:07 [Tunnus poistettu]  
  Vr2 959 oli loppuaikoinaan 1970-luvulla työssä Jyväskylässä, Pieksämäellä ja Kuopiossa ajaen kuitenkin viimeiset vaihtotyövuoronsa Joensuussa 1973. Huomaa sähkövaloisen Ankan komea valon heittäjä kattilan päällä.
kuva 09.03.2005 13:34 [Tunnus poistettu]  
  Mm englannin kielisissä maissa tankkivetureiden vesitilan sijainti erotellaan pyöräjärjestykseen perässä olevalla kirjaimella. Tämä on siis Adriatic eli 2-6-4RT-tyyppinen veturi. RT=Rear tank vesisäiliöt kuljettajan suojuksen takana. Vesisäiliön paikkoja tankkivetureissa on useita, joilla kullakin paikalla on siis oma kirjain yhdistelmänsä.
kuva 09.03.2005 09:39 [Tunnus poistettu]  
  Tällä suurimman osan elinkaarestaan Turun konepiiriin sijoitetulla Sv11 nro 1703:lla ajettiin loppuaikoinaan eniten maaliskuussa 1960 yhteensä 5051 km, joista 1602 km linja-ajoa. Viimeiset kilometrit löytyvät lokakuulta 1964 yhteensä 1277 km. - Viimeinen Vv12 nuukahti toukokuussa 1965, jolloin sille kertyi vain 113 linja km. Edellisessä kuussa sillä oli vielä ajettu 1091 km
kuva 08.03.2005 22:28 [Tunnus poistettu]  
  Ainoa Ankka, johan tämän veturin yksityiskohdat tuohon aikaan täsmäävät on 964.
kuva 08.03.2005 22:19 [Tunnus poistettu]  
  Joku noista taaimmaista edustavista Vv12-sarjan koneista numeroltaan 1700-1702 oli uutena vuosina 1953-55 usein Sörnäisten päivystäjänä, jossa näin sen mm työntävän kaksi akselisia N-sarjan vankivaunuja kallioleikkaukseen, jonka raiteen muistelisin menneen suoraan vankilaan.
kuva 08.03.2005 21:50 [Tunnus poistettu]  
  Jep! Nykyisin sisällä Suomen rautatiemuseossa näyttely esineenä hiilikorsteenille muutettuna.
kuva 07.03.2005 22:48 [Tunnus poistettu]  
  Hauska yhteen sattuma, että nämä neljä konetta (se kuvasta puuttuva oli Tr1 1082) olivat kaikki aktiivisina loppu aikoinaan Kouvolan konepiirin koneita. Tosin Vr1 665 oleileili viimeisinä vuosinaan myös Imatralla, jossa sillä esim. vedettiin roikkia Imatrankoskelta ja aivan loppuvaiheessa se oli työssä Kotkassa mm vanhassa satamassa päivystäjänä.
kuva 07.03.2005 09:27 [Tunnus poistettu]  
  Koskematon luonnon rauha, jonka hetkeksi jyrisevä voima rikkoo, puhuttelee etelän miestä!
kuva 28.02.2005 22:47 [Tunnus poistettu]  
  Joko ehdit paluttaa tämän dian takaisin tiedostoihisi (saavuttamattomiin?). Vaunun parin yksityiskohdan vuoksi kiinnostaisi tarkempi kavaus ajan kohta. - Tässä tuli monet kerrat v. 1961 poljettua fillarilla 800-satasen Tk3:n vierellä pitkät pätkät sen vetäessä tavarajunaa Katajanokalta Pasilaan. Myöhemmin sitten toki autolla seurattua höyryjä. Esim. täälläkin nähdyssä Paikku 772:n kauppatori kuvassa. Tuolloinhan oli vielä toiminnassa kauppahallin nurkalla (maamme toinen?) kaasuvaloinen pää opastin kolera altaan kääntösillan takia.
kuva 28.02.2005 17:11 [Tunnus poistettu]  
  Niin mä muistelisin kuvanneeni tätä Töölön halleilla työvaununa ja sitten yht`äkkiä se taas ilmestyikin kameran eteen linja ajossa. - Taitaa nykyään olla ratikka puolella sama samankaltaistumisen ilmiö kalustossa kuin rautatiepuolellakin vai vieläkö kauppatorolla onnistuu kuvaamaan seitsemän eri valmistajan raitiovaunuja samaan kuvaan niin kuin esim. keväällä 1972. Nimimerkki vasta jälkeen päin asian oivaltanut.
kuva 28.02.2005 16:53 [Tunnus poistettu]  
  Ai, että on mulle mieleinen kuva. Pidän näistä useamman eri kulkuvälineen yhdistelmä otoksista. - Oliko tämä se alunperin 1920-luvulla rakennuttu Nordeutshe Waggonfabrikin moottorinaunu nro 109, joka jo syksyllä 1971 oli Töölön halleilla työ vaununa, mutta otettiin keväällä 1972 (ilmeisesti vaunupulan takia?) vielä linja-ajoon juhlan maku jokaiseen kahvi hetkeen mainoksineen ainakin ykkös linjalle.
kuva 26.02.2005 13:03 [Tunnus poistettu]  
  Varmasti pysäytyksen arvoinen, lopputuloksena erämaan rauhaa henkivä kuva. Olen nauttinut etelä suomalaisena tästä rauhallisesta maisema kuvasta monet kerrat. - Tk3 1152 on päässyt levolle sille tutun radan varteen. Kaikki Frichsiläiset oli loppuaikoina sijoitettu Oulun konepiiriin. (Käytännössä niitä havaitsi ympäri pohjois Suomea karkeasti ottaen Ylivieskasta Kemijärvelle). Kontiomäkikin kuului yhdessä vaiheessa Oulun konepiiriin (siitä "sopivuus" Pesiökylän muistomerkki veturiksi), ennen kuin irroitettiin kuuluvaksi Pm:een.
kuva 26.02.2005 12:37 [Tunnus poistettu]  
  Tämä veturi (Tr1 1037) on ollut suuren osan elinkaarestaan sijoitettuna Pieksämäelle. (Sitä ennen Kouvolan konepiiriin). Loppuaikoina näin sen usein pihisevän lämpimänä Jyväskylän tallin nurkalla yhdessä mm 1038:n ja 1042:n kanssa. Jyväskylästä 1037:llä vedettiin tuolloin 1970-luvun alussa tavarajunia mm Haapamäelle ja Pieksämäelle. Loppuaikojen Suupohjan radan höyrykalustoa olivat 800-sarjan Pikku-Jumbot (toisinaan kaksin vedossakin) ja Jumbot. Ajettiinpa siellä joskus Hv1:lläkin. Esim 4.7.1960 Hv1 569 veti junan nro 5129 SK-Kst. Tämä Hv-veturi tuli myöhemmin tutuksi Pm-Jns väliltä makuuvaunuisia yöjunia vetäessään.
kuva 24.02.2005 08:54 [Tunnus poistettu]  
  Ai ai, kuinka hienoa kuvaustyötä! Kyllä näitä kelpaa suuressakin maailmassa esitellä. - Mikäli olen vähääkään ymmärtänyt paikkaa oikein niin tästä vähän dieselveturin edestä päin laskeutui ennen Vuokatin sorakuopan lastausraide, jolla tuli mm. seurattua ja kuvattua Jumbo 918:n nousua raskaalla sorajunalla kuopalta. Sittemmin Lahnaslammen rata näemmä ylittää poisperutun soraradan linjan ehkä n. 90 asteen kulmassa. Kyllä se vahvasti siltä näyttää, että Vuokatin seudut ovat säilyttäneet läpi vuosien valokuvauksellisuutensa.
kuva 23.02.2005 21:54 [Tunnus poistettu]  
  Jälleen on kuvaan saatu sellaista tunnelmaa , josta ennen muinoin ei osattu edes unelmoida. Kyllä pohjolan talvi on upea.
kuva 23.02.2005 21:33 [Tunnus poistettu]  
  Hyvä, että tästä kauniista paikasta jää jälkipolville näin puhutteleva kuva. Voi miten monet kerrat ohi Kuopioon ajaessa ajattelin ottaa juuri tältä kohdalta Sl-Pm Jumbo-vetoisista tavarajunista kuvia. Mutta, kun se tavarajuna kulki niin älyttömään aikaan tästä ohi. Sl:n suuntaan siinä 5:n maissa aamulla ja toiseen suuntaa joskus illalla 22 jälkeen. Mitä nyt äkkiseltään muistan.
kuva 22.02.2005 12:34 [Tunnus poistettu]  
  Ihana nähdä kuva näistä Uudenkaupungin ja Turun välisistä sekajunista! - Tapani Kilpisen matka raporteja lukiessani vuosilta 1965-66 näissä junissa pää sääntöisesti esiintyy Turun varikon Hv1-sarjan koneita. Esim 27.4.1966 TH 382:ssa (sekajuna Kalaranta-Uusikaupunki-Turku) oli veturina Hv1 556. - Kiitokseni Empulle mun aikakauteen sopivan hienon kuva nautinnon välittämisestä.
kuva 22.02.2005 08:54 [Tunnus poistettu]  
  Tr1 1082 oli ajanut viimeisen normaaliliikenteen ajonsa vuonna 1973 Kouvolassa. - Veturi oli vuosina 1981-91 ajokunnossa. Sillä ajettiin uudelleen henkiin herättämisensä jälkeen erilaisia nostalgia, filmi- ym erikois ajoja.
kuva 21.02.2005 13:57 [Tunnus poistettu]  
  On Risto 1082 päässyt verestämään vanhoja muistoja sille tuttuakin tutummalle Mikkelin tallille. Sehän oli vuosia sijoitettu Kouvolaan. Tr1 1082 veti aktiiviaikoinaan raskaita tavarajunia tuossa oikealla näkyvällä Savon pääradan penkalla. Lähtö Ristoilla Mikkelin asemalta raskailla tavarajunilla (kumpaan suuntaan tahansa) oli täyttä tuskaa. Tästä ohi mentiin aivan kävely vauhtia. Jos Risto osaisi, niin se voisi kertoa monta raskasta tarinaa lähtö nousuista Mikkelin asemalta. Nyt yritti kertoa nmrk Riston vierellä tässä mäkeä monet kerrat 1950-luvulla juossut.
kuva 20.02.2005 16:56 [Tunnus poistettu]  
  Tämä sama Toijalan postijuna nro 213 tällä samalla veturilla Hr1 1002 ja samanlaisella vaunustolla tuli kuvattua noin sata metriä tästä pohjoiseen 5.5. 1970. Kuvasta voi erottaa, että tuona päivänä kukaan ei seisonut parvekkeella. (Yksi päivä vähemmän ajo päivää haarukoitaessa). Tämän jälkeen Hesan junakuvaukseni rauhoittuivatkin huomattavasti. "Uudet" kuvaajat astuivatkin sitten pian runsaslukuisesti höyrykauden jälkeen remmiin taltioimaan tulevia tapahtuma rikkaita vuosikymmeniä.
kuva 18.02.2005 19:38 [Tunnus poistettu]  
  Väri kuvana tämä olisi vielä hurjemman näköinen, sillä koko hytti mitä siitä on jäljellä on aivan ruskeaksi palanut. Kuvasin nimittäin tämän koneen aivan samalla paikalla 31.5.1969 samanlaisessa kunnossa.
kuva 18.02.2005 19:30 [Tunnus poistettu]  
  Näinhän se oli. Ehdin kuvaamaan värille 14 Trumppaa, joista suurin osa seisoi jo kylminä Riihimäen ja Hyvinkään ratapihoilla. Tämä konehan oli keväällä 1967 ajanut vikan ajonsa. Mulle kuvauksellisesti hyviä Trumppa hetkiä oli, kun 1304 ja 1310 (siis eri valmistajien koneet) seisoivat vierekkäin lämpiminä Riksun talleilla toukokuussa 1967. Ne olivat juuri mainitsemassasi soraratojen nostaman pölykerroksen peittämiä tummia järkäleitä. Joissain värikuvissa olisi värien puolesta voinut aivan huoleti käyttää mv-filmiä, kun esim. Trumppa seisoi mustan puhuvana mustan hiili jätteen vierellä kuonamontun päällä. Loppaikoina Trumpilla ajettiin Riksusta usein Karjaalle.
kuva 18.02.2005 19:06 [Tunnus poistettu]  
  Tulihan se pitkän Trumppa jonon ensimmäinen konekin näkyviin! Tässä niin kuin esim myös 1305:ssä oli pienet suomalaismalliset puskin lyhdyt aitojen taidokkaasti prismoiksi hioittujen sijasta. Mällien yhteydessä puskin lyhdyt ylensä vaihdettiin tavallisiin lamppuihin. Sinällään Trumpat eivät olleet etupäästään niin vaurio herkkiä kuin monet muut koneet, koska niiden tienraivaaja ei ylettynyt puskin palkkien yli.
kuva 18.02.2005 15:58 [Tunnus poistettu]  
  Mullithan tuli käytönnössä hyvin myöhään Lahden palvelukseen. Ensimmäiset saapuivat syksyllä 1967. Tämä kone palveli Lahdessa 18.10.1968-19.3.1971.
kuva 18.02.2005 15:53 [Tunnus poistettu]  
  Seuraavina 1310:n jälkeen pilkottaa 1314, 1308, 1306, 1319 ja niin edelleen. 1310:n kattila aika oli mennyt umpeen loppuvuodesta 1967.
kuva 18.02.2005 14:48 [Tunnus poistettu]  
  Jaha! - Ei ollut enää kattila aikaa tässä jäljellä. Viimeinen ajo oli muuten ollut 24.8.1967 Riihimäellä. Tämän päivämäärän jälkeen jäi enää kaksi Trumppaa ajoon. Tr2 1310 hinattiin tästä vielä Hyvinkään konepajalle, jossa se romutettiin aivan alkuvuodesta 1972
kuva 18.02.2005 10:47 [Tunnus poistettu]  
  Juha Hietarannalle. Hesassa Ankka on koko sarjan elinkaaren ajan ollut harvinainen veturi. Sodan aikana Helsingin konepajalla korjattiin mm. ilmapommituksissa ratapihoilla vaurioituneita Ankkojakin, joita sitten satunnaisesti käytettiin myös Helsingin palveluksessa. Esim. nykyinen Jyväskylän muistomerkki kone Vr2 961 vaurioitui ilmapommituksissa talvisodan aikana Kouvolan ratapihalla ja korjattiin Helsingin konepajalla. Tunnistus kisan helpottamiseksi täytyi luonnollisesti tunnistaa veturi ensin Ankaksi. Katajanokalla leveäpiippuinen vaihtoveturi (siis käytännössä Kana) työskenteli viimeisen kerran n. 1962 eli nykykuvaajien saavuttamattomissa. Kuosman Kake on ottanut nätin kuvan Vr1 797:stä Katajanokan vanhojen tullimakasiinien edessä vuonna 1959.
kuva 17.02.2005 21:02 [Tunnus poistettu]  
  Paikka : Turku, kone Vr2 964 (arvaus). Voi olla myös 963 tai 965. En vielä ehtinyt zsekata tuon aikaisten Turun Ankkojen sähköistyksestä varottavia lappuja, missä oli missä ei. Kaikissa ei nimittäin ollut vielä keltaista lappua loppu aikoinakaan. Tässä koneessahan se on. Tässä koneessa ei ole kattilan päällä valon heittäjää niin kuin ei edellä mainituissa Ankoissakaan. Monissa Ankoissahan se oli.
kuva 17.02.2005 20:46 [Tunnus poistettu]  
  Tämän koneen (Hr1 1002)hytti paloi pahasti Riihimäen varikolla 29.4.1968. Oli ihme, että se vielä näin viime vaiheessa korjattiin uudestaan ajoon. Se jäi 1010:n ohella viimeiseksi Hesassa liikenteessä olleeksi Pekaksi. Ja tämähän oli viimeinen kuukausi, kun Hesassa oli Pekat enää ajossa.
kuva 13.02.2005 14:36 [Tunnus poistettu]  
  Kas kas! Tätä Trumppa jonoa siirrettiin usein paikasta toiseen. Lopullisesti nämä Tr2:t purettiin syksyllä 1969. Tässä oli tuolloin neljä konetta, joiden järjestys vaihteli aina sitä mukaan, kun niitä oli siirrelty. Milloin ne olivat lähempänä nykyistä rautatiemuseota, milloin taas tässä kentällä. Koneet olivat 1300, 1301, 1303 ja 1305, joista viimeistä 1305:ttä oli käytetty vielä kolme vuotta tästä aiemmin. Se oli myös se kone, jossa pisimpään mm. numerolaatat, kellot ym. herkut olivat vielä paikoillaan. Itse kuvasin tämän jonon mm. keväällä 1967, jolloin Karkkilan kapsu oli vielä toiminnassa ja sen siirtokuormaus laitteita näkyy taustalla. Koneita oli tuolloin tosin huomattavasti enemmän.
<<   >>