377-112080 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 19.11.2006 00:59 [Tunnus poistettu]  
  Kyllähän tuossa yllä tietysti on yksinkertaistettu asioita. Tämä Vr1 535 on toki 53-vuotisen elinaarensa aika ollut sijoitettuna monelle muullekin paikkakunnalle, mitä tuossa yllä on sanottu. Vr1 535 on ollut mm. Kouvolan ja Riihimäen kirjoilla, mutta nuo edellä mainitut olivat pisimmät sijoituspaikat. - Tuli tuosta aurasta mieleen, että pari kuukautta aiemmin helmikuun puolessa välisssä vieraili Kuopiossa viimeistä kertaa Hv-sarjan veturi, kun Hv2 680 (se Hpk:n näytteillä oleva museoveturi ja ainut enää sarjastaan jäjellä oleva) aurasi 15.2.1968 Ilm-Kp-Ilm välin varmaan juuri tuollaisella laatikko-auralla. Edellisenä vuonna (1967) näki Kuopiossa vielä lisäpikajunissa Hv2:sia (siis Iisalmen koneita numeroiltaan 680-682). Säännöllinen Hv-vetoinen pikajunaliikenne Iisalmeen päättyi aikataulukauden vaihteeseen toukokuuhun 1966. Keväältä 1966 on Kuopiosta mukavia mainintoja esim kuinka pohjoisesta tulleen Hv2 vetoisen pikajunan kone vaihdettiin Hr12 veturiin Kuopiossa.
kuva 18.11.2006 23:40 [Tunnus poistettu]  
  Eipä saanut tämäkään yksilö enää kauaa Ouluun takaisin palattuaan pitää halkopiippuaan. https://vaunut.org/kuvasivu/5142 Ei Oulussa ollut tai oikeastaan koko Oulun piirissäkään ollut kuin yksi Jumbo, joka kantoi rehukorsteenia loppuun asti, jos nyt ei joskus ammoin kolaroinutta ja sen jälkeen hyljättyä 1200:sta huomioida!. Tästä veturiyksilöstä on taltioitunut jälkimaailmalle poikkeuksellisen mielenkiintoisia tapahtumia, sen lukuisilta matkoilta sairasjunien veturina mm. Muurmannin radalla. Mutta niistä ehkä jossain toisessa tilaa antavammassa yhteydessä lisää.
kuva 18.11.2006 23:25 [Tunnus poistettu]  
  Kas kas vanhimman valmistussarjan edustaja vuodelta 1917. 500-sarjan (594-599) Jumbothan vaikka olivat pieninumeroisempia, olivat näitä uudempia! - Tv1 604 hmn Ylivieska 1965 viimoinen ajo ja romutettu kuvaushetkestä jo seuraavana vuonna eli 1968. - Tässä näemme jälleen oikein Viipurilaista (ja Sortavalassakin) palvellutta raskasta rautaa. Tääkin oli viimoiset vuotensa Seinäjoen kirjoilla palvellen loppuaikansa Ylivieskassa.
kuva 18.11.2006 22:57 [Tunnus poistettu]  
  Ja seitsemän kuuukautta aikaisemmin oli ollut vielä päivystyksessä Seinäjoella. No joo olihan se. Itseasiassa oli jo seisonut aika kauan Seinäjoen jonossa toimettomana, kun otettiin vielä hetkeksi syyskuussa 1967 päivystykseeen. Oliko se nyt vain yhren ainukaisen kerran enää. No mutta olihan se joka tapauksessa Vr1 535:n vika ajo syyskuussa 1967. - Tääkin nääs näitä viipurlaisii, joka sittemmin pohjalaistui. Ehti kuitenkin paljon kauemmin tehdä töitä siinä Papulan sillan alla, kun sulostuttaa Kapernaumin kaupunginosan asukkaita sulosoinnuillaan. - Rauha Hänen muistolleen.
kuva 18.11.2006 20:50 [Tunnus poistettu]  
  Hv4:t ei oikein tähän käy. Onhan tenderit toki saman näköisiä. Mutta tuo korkea halkolaudoitus tarkoittaa tässä tapauksessa savolaista klapi Hv4:jää. Siis mistä? Hiili Hv4:jiin ei jätetty näin korkeita viritelmiä. Nää eivät ole Savonmuan Hv4:stä. Siitä oli niin kauan kuin tämän näköisillä viritelmillä Hv4:llä ajettiin Savossa. Tenderi löytyy nyt, kun en enää mene tuohon "Jumbo retkuun" Tampereella ja Oulussakin oli myös tuolloin näitä korkealla laidoilla varustettuja Hv4 tendereitä, mutta nää ei oo muualta kaukaa raijattuja. Ennenminkin Kuopiossa jäi seisoon näitä klapipolttoisia Hk kolmosia. Vitosten vikoista ajoista alkoi jo tuolloin olla aikaa. Olihan niitä kyllä Iisalmessakin, mutta niiden vikat ajot menevät jo 1950-luvun puolelle. Nämä ovat kyllä Kuopioon nuukahtaneiden Hk3:sten 474 ym mitä niitä nyt olikaan polttoaineen kuljetuksesta huolehtineita laatikoita. Vikat ajot kesällä 1960. Niissä oli juuri näin korkean herkulliset kasvisyöntiin tarkoitetut sekä käytetyt tenderin laidat.
kuva 18.11.2006 19:03 [Tunnus poistettu]  
  Mutta Jussi hyvä. Ei nuo ole Jumbon tendereitä! - Mitä eivätkö ole? - No eivät ole. - Mutta kun matkaraporteissa kesältä 1966 nimenomaan luetellaan nämä: tenderitön romukunnossa oleva 644, Vk4 68 ja pelkät 944:n ja 732:n tenderit seisoivat samalla raiteella. - Mutta nääthän sä itse. EI NUO OO Jumbon tendereitä, lukoo Teittin papereissa mitä tahansa. - No onhan mun se sitten uskottva. Mitä ne sitten on. - No ainakin ne sopisi niihin Hk2:siin, joita jäi Kuopioon seisoon ja konepajalle on voitu tuoda kauempaakin Hk-sarjojen koneita, joidet peräpuolet ovat "unohtuneet" paja-alueelle. Ehdotuksia tendereistä?
kuva 18.11.2006 17:40 [Tunnus poistettu]  
  Tr1 1039 kuvattu Kuopiossa. Hmn sinnehän tää Pieksämäen piirin koneena hyvin kyllä sopii. Seikkaili 1970-luvun alkuvuosina aina Seinäjoella asti, josta kävi Vaasassakin tavarajunissa. Yhteenaikaan 1970-luvulla tää ravasi Ylivieskä-Iisalmi väliä. Aika usein "norkoili" myös jonkun näistä 1037, 1038 tai 1042:n kanssa Jyväskylän talleilla. -Tästähän ne Riston vetämät paikallistavarajunat Pieksämäelle iltaisin lähtivät. Oli mukava kuvauspaikka iltaisin auringon puolesta nämä eteläänpäin lähtevät (höyry)junat Kuopiosta.
kuva 18.11.2006 17:20 [Tunnus poistettu]  
  Kappas vain 944:n ja 732:n tenderit. Molemmat Jumbot olivat tuolloin sisällä Kuopion konepajalla korjauksessa. 944 ajoi vikan ajonsa Oulussa 1968 ja 732 jo seuraavana vuonna Mikkelissa. Kesällä 1966 Vk4 68 seisoi jo rätti piipun päällä, mutta se hylättiin vasta seuraavana vuonna. - No niin onhan tuo 664:kin sakemannien tekeleitä, mutta ollut kuitenkin yksi niistä Hanomagin Kanoista. Tuon Hindenburgin numero on siis 644, mikä hyvin erottuu hytän kyljestä. - Muuten kesällä 1966 oli Kuopiossa aika usein myös Kana 796 päivystyksessä.
kuva 18.11.2006 13:07 [Tunnus poistettu]  
  Koivu hmn. Jotain muutakin erikoista tästä asemasta pitäisi tulla mieleen. Ai niin tämä jäi maamme viimeiseksi paikaksi, jossa linjalla lisättiin vakinaisiin höyryvetoisiin henkilöjuniin halkoja. Tosi harvinaista siis lisätä linjalla puita henkilöliikenteessä olleisiin höyryvetureihin enää 1960-luvulla. Puut nostettiin tenderiin Kiramolla. Tavaraliikenteessäkin tuo linjalla (käsin)halostus alkoi 1960-luvulla harvinaistua, mutta että matkustajaliikenteessä. No Hv4:llä oli usein raskaita makuuvaunujunia Kem - Roi junissa seitsemankin erilaista vaunua. Kovilla pakkasilla vaunun lämmityksetkin veivät oman osansa polttoaineesta, joten puu oli hupia äkkiä kuluvaa polttoainetta. Näistä Koivun Kiramolla tapahtuvista halostuksista on onneksi jäänyt jälkimaailmalle mukavia dokumenttejä. En tiedä milloin tarkalleen päättyivät, mutta viimeistään lokakuussa 1964, jolloin hiililämmitteiset Hv1:t ottivat vetovastuun Kemin ja Rovaniemen välisistä matkustajajunista. Siihen saakka siis nämä Kemin-Rovaniemen väliä henkilöjunissa ravanneet Hv4:t olivat puupolttoisia.
kuva 16.11.2006 00:15 [Tunnus poistettu]  
  Pikemminkin uuden bensa-aseman rakentamiseen. Metro työmaa sukelsi jo muutama vuosi aiemmin Hämeentien itäpuolella maanalle. https://vaunut.org/kuvasivu/9038 Rata jatkui ennen tästä Vallilan tavara-aseman ohi alittaen Hämeentien jatkuen vinkkikuvan autotien paikalla, jossa mm. ainakin 1950-luvun alussa sivuraiteella säilytettiin parkissa romulla lastattuja avovaunuja meille Vallilan penskoille varsinaisia aarre-aittoja, kaikesta, kun oli tuolloin pulaa.
kuva 15.11.2006 20:58 [Tunnus poistettu]  
  Tr1 1046 oli 6.2 - 10.2.1967 vuokrattuna (tuon ajan siis varattuna) Miljardin dollarin aivot elokuvan filmauksiin yhdessä parin muun erisarjan veturin kanssa.
kuva 14.11.2006 13:47 [Tunnus poistettu]  
  Borgas hyvä eikö kaikki telit käänny! No ei se mitään jos Suomen kieli ei ole hallinnassa. Ei se oo mullakaan. - Tässä on kuitenkin kysymyksessä kaksi erilaista kehysrakennetta, nivelletty ja kiinteä. - Huippunopeissa vetureissa (isoissa Malleteissakin, jos sitä sanaa halutaan käyttää) tehtiin kiinteä kehys, koska nivelletyllä kehyksellä oli taipumus alkaa huippunopeuksissa luikerrella kuin käärme. Pitkillä kiinteäkehyksisillä vetureilla oli jyrkissä kaarteissa kiskoilta putoamisen vaara ja monet rautatieyhtiöt loivensivatkin jyrkkiä kaarteita päälinjoillaan, jos se vain oli mahdollista näille isoille kiinteäkehyksisille vetureille. - Ei, maassamme ei ole ollut Mallet- tyyppisiä vetureita. Ei edes kaperaiteisilla radoilla niin kuin länsi-naapureillamme - idästä nyt puhumattakaan. - Noissa isoissa Jenkkikoneissa jylläsi niin suuret voimat, että jonkinlainen katsastus = tarkastus tehtiin lähes päivittäin, jotta varmistettaisiin, että miehistölle eikä lähistöllä oleville tulisi ennenaikaista hiippakunnan vaihtoa.
kuva 13.11.2006 15:08 [Tunnus poistettu]  
  Niin ja kävihän ne Trumpatkin vielä Pieksämäeltä Varkaudessa saakka, joten (linja)höyryjenkin osalta paikkakunta on ollut mitä mielenkiintoisin, (ja jossa mäkin oon vuodesta 1953 vuoteen 1977 asti säännöllisesti vieraillut). Oman lukunsa muodostavat myös nuo legendaariset Hv4 ajot raskaissa henkilöjunissa talvipakkasilla Pieksämäeltä Joensuuhun, ja joissa nää isompipyöräiset Hv:eet eivät olisi pärjänneetkään niin hyvin aikatauluissaan pysyen, radan mäkisyydestä johtuen. Mutta ne ajot taitavatkin olla jo toiseen asiayhteyteen kuuluvia.
kuva 13.11.2006 14:46 [Tunnus poistettu]  
  Ja hyvällä onnella saattoi tuolloin nähdä Varkaudessa vielä Wiskinkin. Joulukuussa 1964 siirrettiin Oulusta vielä Joensuuhun Pielisen itäpuolitse kuusi pieninumeroisinta Wilskiä. Veturit yöpyivät siirto-ajollaan Nurmeksessa. Näillä ajettiin Joensuusta esim Lieksaan, mutta varmasti muuallekin. Viimeinen näistä numeroltaan 618 (se Haapamäen museoyksilö muuten) oli ajossa Joensuussa huhtikuulle 1967, jolloin sille oli kertynyt vielä 2259 linja-kilometriä.
kuva 13.11.2006 14:09 [Tunnus poistettu]  
  Kyllä Varkaudessa tapasi (niin kuin varmasti hyvin tiedät) sulassa sovussa samaan aikaan linja-höyryistä Pikku-Jumboja Tk3, Jumboja Tv1, Heikkejä Hv1, Mörssejä Hv2, Hindenburgeja Hv3, Ukko-Pekkoja esim Joensuun kiitotavarajunissa, niin kuin muuten Hv1:siäkin sekä Ristoja. Tämä vain siksi, että ei kenellään jäisi mielikuvaa, että jotenkin Hv:eet ja Ristot olisivat paikkakunnalle lopunajan tyypillisiä linja-höyryjä
kuva 13.11.2006 13:58 [Tunnus poistettu]  
  Korostettakoon kuitenkin, että viimeiset Hv:eet, joita Varkaudessa kävi eivät olleet suinkaan näitä Hindenburgeja! - Tämän pikku-veljistä Schwartzkopffin Hv2:sta löytyy jo varmaan enemmän värikuvia, koska liikkuivat Etelä-Suomessa ja ajallisesti pitempään kuin nämä uudemmat isoveljensä. Etelässä nämä Schwartzkopffin Hv2:t osuivat varmaan helpommin harrastajien kameroiden eteen. Itse kuvasin kuutisen Schwartzkopffin Hv2:ta Hangosta Tampereelle. Useimmat seisoivat jo tosin jouten ratapihojen laidoilla, mutta tässä esim yksi, jonka henki vielä pihisi https://vaunut.org/kuvasivu/31098. Tässä myös kuva, johon kotimaassa valmistettuun Hv3:een on kytketty Schwartzkopffin Hv3 644:n tenderi https://vaunut.org/kuvasivu/19648 Näiden molempien Schwartzkopff-sarjojen komeista valmistajalaatoista tuli sittemmin haluttua keräilytavaraa. Muutamia laattoja mäkin ihailin vielä 1974 Iisalmen eteläpuolisilla teollisuusraiteilla, jonne näiden Hindenburgien tendereitä oli jäänyt lojumaan.
kuva 13.11.2006 13:21 [Tunnus poistettu]  
  Syvimmät kunnoitukseni Hindenburgin kuvaajalle! Näistä ei ole yhtään liikaa kuvia. Niistä kuvaajista kenen kuvia olen nähnyt, parhaat kuvat Hindenburgeista on ottanut suuri esikuvani Kauko Kuosma. Myös muutamat muut nimekkäät rautatiekuvaajamme ovat onnistuneet saamaan näitä kuviinsa. - Tämä 638 on ollut ensin Viipurin sitten Pieksämäen kirjoilla. Sotien jälkeen sen ajot olivat siis Pieksämäeltä joka suuntaan - Imatralle, Kouvolaan, Haapamäelle, Kontiomäelle ja Joensuuhun. Tämä kävi vielä vuonna 1962 Pieksämäeltä Hyvinkäällä asti konepajassa. Viimeinen ajo vuonna 1965 Iisalmessa, jossa sillä esim. vielä 1965 vedettiin P71:tä. Värikuvat näistä Schwartzkopffin kolmosista ovat äärimmäisen harvinaisia. (En oo vielä nähnyt yhtään värikuvaa ajossa, paitsi se upea rautatiemuseon kokoelmiin kuuluva maalausta lukuunottamatta). Itse oon kuvannut värille 643:n Pm:n jonossa kesällä 1967. Tämä 638 esiintyy muutamissa postikorteissa halkolämmitteisenä mm. kesällä 1939 Pieksämäellä. Knorrin esilämmittimen pönttökö se siinä käymäsillalla aitoon Hindenburgin tyyliin komeilee. Paras kuva, mitä näistä oon tähän mennesssä nähnyt, kun viiden Hindenburgin nokat pilkistää Pm:n tallista. - Varkaus ainakin sopii kuvauspaikaksi ja kuva henkii 1954-61 välistä aikaa.
kuva 11.11.2006 23:30 [Tunnus poistettu]  
  Joo vielä vuonna 1975 käytettiin vielä mukavasti höyrykoneita kaikkiaan neljää eri sarjaakin. "Tavallisilla" Pekoilla ajettiin viimeisen kerran maassamme siis tällaisilla elehvantin korvilla varustetuilla vuonna 1971. Vuonna 1972 ei tässä maassa liikkunut minkään moinen Pekka omin avuin. Sitten seurasi se pieni molempien Rulla-Pekkojen renesanssi vuosina 1973-74. - Ehkä muakin ymmärretään nyt vähän paremmin kuin keskityin usein siihen lähimpänä häviämistään aina olevaan kalustoon. Vuonna 1967 esim se oli jotain aivan muuta kun vuonna 1971. Hyvä vertaus tuo Dr13. Niitäkin kuvattiin varmaan intessiivisesti sydämellä, kun niiden totaalinen loppu normaalissa leiväntienuussa läheni.
kuva 11.11.2006 23:08 [Tunnus poistettu]  
  Hyvä kuva ns. turvetenderisestä veturista vaikka tämä Pikku-Jumbo näyttää tässä olevan aito halonsyöjä. Jaa-a tuleeko mullakin näitä englannin pohjaisia sanahirviöitä. Joka tapauksessa tää oli viimeisiä aikoja, jolloin maassamme käytettiin vielä turvetta(kin) vetureiden polttoaineena ja odotan mielenkiinnolla putkahtaako näihin kuviin joihinkin ehkä sellainenkin. Yhdistelemällä 1960-luvun rautatietilastoja ja koneiden sijoitus- ja kilometritilastoja päädytään myös siihen vaihtoehtoon, että täälläkin olisi vielä voitu (ainakin teoreettisesti) turvekoneilla ajaa tuolloin. - Vahvasti näyttää kone edelleen olevan, joku noista Jyväskylän 840- sarjalaisista tai aivan siitä viereltä. Vilkaisin nopeasti, että ainakin 842-844:ssä oli noita turvetendereitä kytketty pitkälle 1960-luvulle vaikka olivatkin jo tuolloin "tavallisia" Jyväskylän halko-koneita. Tuskinpa kuitenkaan mikään näistä turvetendereistä säilyi loppuun asti tällaisina vaan niitä muutettiin muille polttoaineille sopivimmiksi aivan viimeisiksi ajoikseen.
kuva 11.11.2006 18:04 [Tunnus poistettu]  
  Tuo vinkki siis https://vaunut.org/kuvasivu/5274
kuva 11.11.2006 18:03 [Tunnus poistettu]  
  Tässä tuo sama Tk3 1135 arkisessa aherruksessaan Jyväskylässä htt://vaunut.org/kuvasivu/5274. Tuossa yllä piti sanomani, että ei Jyväskylästä ylöspäin matkustajajunia ole höyryillä ajettu enää 1970-luvulla. Silloin kovana pakkastalvena 1966 korvattiin lättävuoroja Jyväskylä Haapajärvi välillä Seinäjokisten 9 satasilla Hv3:lla. Se oli siis aivan tilapäistä. Ei sen jälkeen oo tuolla radalla nähty höyryjä vakinaisessa henkilöjunaliikenteessä.
kuva 11.11.2006 17:43 [Tunnus poistettu]  
  Saappaaanvarsi piipulla varustettu Tk3 1135 jäi viimeiseksi Jyväskylässä palvelleeksi Pikku-Jumboksi. Vielä kesällä 1974 seurasin (ja myös kuvasin usein) sen liikkeitä Jyväskylän ratapihalla vaihtotöissä. Ei 1970-luvulla ole höyryillä normaaliliikenteen aikana ajettu junia Jyväskylästä ylöspäin. Tässä on kysymyksessä tilausajo, joka on tullut tallennettua myös rautateitä kuvaavien höyrykuvaajien toimesta. - Tämän Jyväskylän ihka viimoisen Pikku-Jumbon 1135:n maalliset ajot VR:n leivissä päättyivät jo tuona samana (1974) vuonna. Täähän on Huopamäellä ja teoriassa ehkä joskus vielä kulkevainen. Eikö tämän kunnostus ole jo ainakin kertaalleen joskus muinoin aloitettu? Mulle henkilökohtaisesti tää 1135 oli tyypillisen kaunis suomalainen klapikone lentotuhkapesällisine savutorvineen työskennellessään mm. 1960-luvun loppuvuosina Jyväskylässä järjestelyjunien veturina. Aivan 1960-luvun lopulla tämä muutettiin tähän tehokkaaseen (?) hiilipolttoiseen asuunsa.
kuva 11.11.2006 17:21 [Tunnus poistettu]  
  Jooò ohi on palvelusvuodet meinaan. Tämän viimeinen ajo oli ollut edellisenä vuonna Ylivieskassa. Tv1 929 jäi viimeiseksi Seinäjoen piirin ajossa olleeksi Isoksi-Jumboksi. Ai juu tuota nimeähän ei saisi käyttää:( Tämä Tv1 929 jäi myös viimeiseksi Seinäjoella ajossa olleeksi Jumboksi. Seikkaili keväällä 1969 mm Haapämäeltä länteen, tuoden sotilasjunan Seinäjoelle. - Tokavika Jumbo ajossa Ylivieskassa oli tuo loppuaikoina Jumboissa harvemmin tavattu rehupiippuinen 925 https://vaunut.org/kuvasivu/18341
kuva 09.11.2006 22:31 [Tunnus poistettu]  
  Faija oli vuonna 1925 Helsinki-Huopalahden asema linja-auton rahastaja. (Rahastaja-laukku ja pitkävartiset kaunoluistimia muistuttavat korkealle ulottuvat nauha-kengät jalassa, kuten vanha kuva kertoo). Tuolta vuodelta (1925) löytyy myös mukava kuva näistä silloisista "Hesan lähiöbusseista". Ne seisoivat Hesan päättärillään samalla paikalla, missä tässä kuvassa nuo kolme voshikaa. Muutoinkin aika autiolta näyttää. Päätelmänä siis, että kuva on otettu ennen vuotta 1925. 1920-luvun puolivälissä tässä on jo mitä todennäköisemmin ainakin linja-autoja tavattavissa, vaikka kuva olisi pyhä-aamunakin otettu. Tuo bussi oli muuten merkiltään ranskalainen Rochet Schneider.
kuva 09.11.2006 21:24 [Tunnus poistettu]  
  Suuntaa en osaa sanoa, mutta mietin missä mä oon tuollaisen merkin nähnyt ja sit välähti. https://vaunut.org/kuvasivu/7222 Tää Jorman merkki on ilmeisesti niin sivussa asutuksesta(?), että sitä on paikalliset nuhjakkeet voineet oivallisesti käyttää ladon oven sijasta harjoitus maalitaulunaan:)
kuva 08.11.2006 19:40 [Tunnus poistettu]  
  Tässä jäikin askarruttaan, että onko tämä painava veturi, siis emmoja edellään työntävä, peräti turvepolttoinen. Tuolloin vielä jotkut Pm:n piirin Pikku-Jumbot olivat turvepolttoisia. Semmoisen tenderi on kytketty tuohon vinkkikuvan veturiin. Vuonna 1962 Pikku-Jumboissa poltettiin viimeisen kerran turvetta ja tais olla juuri näitä 840-sarjalaisia, iso-veljissä (Tv1) vielä seuraavana vuonannakin viimeisinä Suomessa. Jos tämä on turvepolttoinen tässä, niin kuva olisi arvokas lisä vähälukuiseen kuvasaaliiseen turvelämmitteisistä vetureistamme. Vai onko polttopuut peitettu pressun alle. Turvetenderin laidat olivat yhtenäisestä laudoituksesta kiinteäksi ilman rakoja kyhättyjä, mutta tässä näkyy raot selvästi. Silti tässä ei joku täsmää. Vai erehdynkö jälleen:)
kuva 08.11.2006 17:56 [Tunnus poistettu]  
  Kiitos näiden historiallisten ja mielenkiintoisten kuvien esiin tuomisesta. Niin kuin tuossa kuvan https://vaunut.org/kuvasivu/31146 totesin, että näissä tuolloin käytettiin paljon 840-sarjan Pikku-Jumboja. Olihan näissä tietysti muitakin, mutta nämä olivat niitä tyypillisiä tuon ajan sorajunavetureita Jyväskylän päästä. Tämä 847 siirrettiin vielä Jyväskylästä Ouluun, jossa osui useankin harrastajan kuvattavaksi ja jossa ajoi viimeisen ajonsa edelleen klapipolttoisena ja kaasuvaloisena niin kuin tässä, vuonna 1968.
kuva 08.11.2006 14:20 [Tunnus poistettu]  
  Lari näillä main Iisalmen teollisuusraiteilla säilytettiin pitkään (Iisalmeenko nuukahtaneiden?) ääriharvinaisten Schwartzkopffin Hv3:sten tendereitä. Mäkin kävin niitä tuolla joinain rauhallisina iltoina ihailemassa mm. sitä 640:n tenderiä, jossa oli vielä tallella se ultra nätti valmistajan laattakin. Siitä itseasiassa paljastui mihin Hindenburg-yksilöön tenderi oli ainakin joskus ollut kytkettynä. Tuo 640:hän oli se VR:n virallisissakin potreteissa ja historiikeissä klapipolttoisena esiintynyt ja uutena Viipuriin mennyt ja loppuaikansa näitä Savon maisemia ravannut yksilö:-)
kuva 08.11.2006 09:13 [Tunnus poistettu]  
  Tyypillinen tuonaikakauden Jyväskylään sijoitettu joku 840-sarjan Pikku-Jumbo. Osa näistä Jyväskylän Pikku-Jumboista siirrettiin vielä 1960-luvun puolivälissä Ouluun, Kemiin ja Kontiomäelle. Tämmöinen yhtenäinen kiinteä (aikoinaan turvetenderiksikö tehty?) oli kytketty esim. Jyväskylän Tk3 844:ään pitkälle 1960-luvulle, ennenkuin sekin sai aivan loppuajoikseen normaalin teräskehikon tenderin polttoainetilaa suurentamaan.
kuva 03.11.2006 21:18 [Tunnus poistettu]  
  Luonto-äiti on mahtava, alati uusia inspiraatioita antava, eikä luontokuvaajilla ole onneksi yksinoikeutta siihen. Tutun näköinen junakin saa taas uutta katsottavaa näin komeissa kehyksissä. - Katsokaa myös tuota kuusen käpysaalista tai käkkärämännyn kurveja. - Jälleen kerran on kuvaaajan vaivat palkittu mitä hienoimmalla "saaliilla".
kuva 03.11.2006 19:25 [Tunnus poistettu]  
  Tuossa Petrin vinkissä kerrotaan toisen osapuolen olleen Ukko-Pekka 1013:sta. En huomannut siinä mainittavan syytä tuohon Pekan ja Hurun kolariin Kirjokivella 1962. No jos se kommenteissa on mainittukin niin kertaus on opintojen äiti. Pultin katkeamininen semafoorin siivestä johti tuohon ikävään tapaukseen.
kuva 03.11.2006 17:22 [Tunnus poistettu]  
  Jukka toi hienon sanallisesti esiin kuvaajan tavoittaman tunnelman.
kuva 30.10.2006 21:55 [Tunnus poistettu]  
  Kyllähän mäkin tätä mielessäni pomputtelin ja katsoin, että 2563 on ainakin osan elinkaarestaan ollut sijoitettuna Pm:lle. Eihän siitä tietysti apua ollut. Ensimmäiseksi tuli mieleen Seinäjoki - Haapamäki väliltä. Ei kahden paikkakunnan väliä voi tietystikään oikeaksi vastaukseksi hyväksyä. Nämä kysymykset eivät saisi tietysti olla liian vaikeitakaan. Nykypäiviltäkin saa kelvollisia kysymyksiä. Senhän olemme täällä huomanneet. Ja joskus vaikeaksi ajateltu kysymys osottautuu helpoksi ja helpoksi ajateltu vaikeaksi. Eipä tuota etukäteen tiiä. Näinhän mun vikan kysymyksen kanssa kävi.
kuva 30.10.2006 20:46 [Tunnus poistettu]  
  Joo oikeassa olit. En huomannut tuota rakenteilla olevaa Pekkaa ennen kuin vasta nyt. Paha mennä sanoon tarkkaa numeroa, mutta pudotetaan tuosta Sun arvioista vielä pari ekaa Pekkaa pois, kun ne ovat lokomolaisia ja olleet jo 1950-luvun puolivälissä useita vuosia ajossa. Siis toistaiseksi tiedetään, että, joku numeroista 1012-1019. - Nää VTS:t muuten sen pitkän neliakselisen sleepin kanssa jyrisivät aika mahtavasti siinä Mantskun sillalla kolinan kuuluessa usein himaan sisälle asti. Silti eipä näitä pahalla voi muistella. Tulihan niillä joitain "kaupunki matkoja" tehtyä:)
kuva 30.10.2006 14:14 [Tunnus poistettu]  
  Perinne jatkuu:) Näinhän niitä fillareita kuskattiin mm. Jumbojen vanringilla koneiden matkatessa Oulun aseman ohi Toppilan satamaan. - Siellä ilmeisesti pitkät matkat vaihteiden kääntämiseen? - Onpa käymäsilloilla parhaimmillaan (?) nähty kuvissa jopa moottoripyöriä.
kuva 30.10.2006 11:52 [Tunnus poistettu]  
  Kiitos Jorma sivujen linkityksestä. Tuo multipeliajo ja 1950-luvun värikuvat olivat näistä VTS-vaunuista mukavaa lisä-katsottavaa. - Mulle nää VTS:t ovat Stadin ratikoiden "peruskamaa", joita tuli suoraan olohuoneen ikkunasta ihailtua niiden seisoessa toisinaan pitempäänkin linjan 12 päättärillä siinä HKL:n bussi-linja satasen vierellä. Siitä ehkä pieni "lukkarin rakkaus" uudemmista telivaunuista juuri tähän tyyppiin:)
kuva 29.10.2006 21:48 [Tunnus poistettu]  
  Tästä hienosti entisöidystä VTS-vaunusta pisti silmään, että ainakin vakinaisenliikenteensä loppuaikoina tuo vaunukohtainen numero 339 oli maalattu myös valonheittäjän päälle. Onko tässä jokin looginen syy miksi se on jätetty pois. Näinkö ollut uutena ja sitäkö tässä ehkä jäljitellään?
kuva 29.10.2006 21:18 [Tunnus poistettu]  
  Sattuuhan näitä. Itse oon erehtynyt monet kerrat. Kerran väitin yhtä henkilöjunan lähtöä Pasilasta Riston vetämäksi. Olin nähnyt filmin useasti aiemminkin. Kun taas tapani mukaan puhuin Ristosta, joku tarkkasilmäinen yleisön joukosta puuskahti. Mitä Ukko-Pekkahan tuo oli. Kuvakulma oli jyrkkä etuviisto ja tumma vasten valoa otettu. No filmi pysäytettiin (oli vielä projektori aikaa) ja kelattiin taaksepäin. Pysäytyskuvallahan sen helposti Pekaksi tunnisti. - Löytyyhän näitä vastaavia.
kuva 29.10.2006 17:52 [Tunnus poistettu]  
  Joo sitä mä en tiedä miten, mutta mulle tuli semmoinen asia mieleen, kun Tapio puhuu tuossa yllä F1-sarjan (tankki)veturista. Mun kuvassani esiintyy hyvin tunnistettavissa oleva maamme runsaslukuisimmin (yli 220 yksilöä)veturisisarus-sarjan eli G sittemmin Sk-sarjojen Mogul-tyyppinen veturi. Tässä kuvassa veturin ulkonäkö muutamine yksityiskohtineen viitannee 1910-lukuun. 1920-luvun alussa tää näyttäs olleen ollu Mikkelissä 1930-luvun loppupuolella Seinäjoen kirjoissa sitä ennen Elisenvaarassa ja taas jatkosodan aikana ainakin Sortavalan kirjoissa. Aivan loppuaikoinaan Sk1 146 oli ainakin Pieksämäen kirjoissa.
kuva 29.10.2006 15:08 [Tunnus poistettu]  
  Onko kuva vaihdettu. - Nyt tässä (ainakin mulla) esiintyy tuon aidon Mogul- tyyppisten veturiemme "äitien äiti" G1 sittemmin Sk1 146, aito sveitsiläinen Winterthurin tuote. Juuri tämä yksilä oli hirmu kauan ajossa. Hylättiin vasta vuonna 1951 siis 63-vuotiaana eli valmistunut vuonna 1888.
kuva 28.10.2006 23:40 [Tunnus poistettu]  
  Insinööri Törnudd tiesi todella, mitä teki ja oli ottanut opiksi maailmalla näkemästään. Siitä hänelle syvimmät ihailuni. (Ei hän tosin yksin ollut tätä päättämässä) Tässä olisi voitu mennä pahasti metsää, tilattaessa joku niistä tuohon aikaan brittien suosimista esim joku 2-2-2 tai vastaava ja murheita olisi tullut, kun mitään aikaisempaa kokemusta ei ollut - Nää A1:det "hakkasivat" monessa asiassa jenkkien vastaavan ajankohdan Diamon Stack- 4-4-0:t Kuvitellaaan, että ollaan hankkimassa uusi kallis tuote, jota ei hevin heti uusita ja mennäänkin metsään. Esimerkkejä ei liene tarvitse hakea kaukaa.
kuva 28.10.2006 23:26 [Tunnus poistettu]  
  Mitkä olisivat 1850/60-lukujen taitteessa tilattaessa olleet tämän vaihtoehdot. Kaikki omistajalleen huonompia, mitä tulee sen tarkoitettuun työhön. Tässä suhteessa oneksemme rautatielaitos tuli niin myöhään Suomeen. Vai olisiko meidänkin pitänyt aito brittityylin kulkea kaikki kirjavat (useat epäonnistuneetkin) pyöräjärjestykset Rocetista alkaen tai vaikka vähän oikaistenkin. Tämä 4-4-0 oli tilattaessa niin edistyksellinen, että tuolloin niitä alettiin käyttää vasta Englannissakin. Maassa oli jo tuolloin sentään vuosikymmenten kokemus veturien valmistuksessa. - Jenkit eivät olleet ollenkaan niin kova päisiä vaan uskoivat suosilla tämän veturityypin paremmuuteen. Ylivoimaisesti suurin osa Yhdysvalloissa valmistetuista vetureista 1850/60-luivuilla oli tätä tyyppiä (jolla valloitettiin mm aikanaan manner) saaden nimekseen American- type. Onneksemme säästyimme länsi-naapurin kokeilulta. Tässäkin kaksi toisiaan kumoavaa elementtiä luo sopuisasti kättä toisilleen. https://vaunut.org/kuvasivu/29380 Siis yksi hyvä asia kumoaa toisen hyväksi luullun asian. Tulos + - =0 Nyt näitä voi historiallisista syistä ihailla, mutta parempiakin tehtiin tuolloin jo maailmassa
kuva 28.10.2006 12:54 [Tunnus poistettu]  
  Jaha "meidän Pasilan" entinen 797:han se siinä varmaan työskentelee. Eipä taia oikein muut Hönat sopia ajankohtaan. Tämähän työkenteli elinkaarensa alusta pitkän tovin Hesassa, numerolla 784 vuoteen 1932. Sittemmin Pieksämäen piiriin siirryttyään sille tuli varmaan monet Savon ja Kainuunkin suuremmat ratapihat tutuiksi.
kuva 28.10.2006 12:43 [Tunnus poistettu]  
  Erään tunnetun rautatieharrastajan sanoin "kyllä nuo engelsmannit osaa, kirkon ikkunat vetureihin" Vakavasti ottaen hatun nosto sille suomalaiselle, joka tilasi nämä ensimmäiset veturimme näin edistyksellisellä pyöräjärjestyksellä. (Ei todellakaan mikään itsestään selvyys. Tuohon aikaan vetureissa oli vielä mitä eksoottisimpia ja käytännössä hankalia akselijärjestyksiä ostettavissa). No hänhän oli kiertänyt sitä ennen monessa maassa tutustumassa rautatiekalustoon mm. Saksassa, Sveitsisä ja Englannissa. Nämä A1:t osottautuivat erittäin hyviksi vetureiksi. Nämä veturit olivat vuosikymmeniä VR:n tehokkaimmat henkilöliikenneveturit aina aivan 1800-luvun loppuun saakka, jenkki Ten-Wheelerien astuttua remmiin. - Tämä veturi hylättiin vuonna 1911
kuva 26.10.2006 00:11 [Tunnus poistettu]  
  Teppo jos sopii niin mä laitan PRK:n putkipostiin Sulle vähän katsottavaa hyvästä panoksestasi tuohon leikkimieliseen netin arvuutteluun. Ajattelin viheltää pelin poikki, kun alkoi yhdeltä henkilöltä tulla useampia vastauksia ja se oli vähän vastoin pelin henkeä.
Jussi
kuva 25.10.2006 18:32 [Tunnus poistettu]  
  Jäljestä päin jonkun syynkö vuoksi muutettu yhden tallin yläreuna suoraksi? Olisiko syy jonkun oikein korkean kiskokalun mahtuminen talliin. Kattomateriaalikin kahta lajia. Ei oikein vasen talli näytä jatketulta, kun on niin hieno alkuperäisen tuntuinen pääty (koristelu)rakennuksessa. Siiskö jompikumpi kattomateriaaleista alkanut vuotaa ja aidon tuntuisesti korvattu toisella. - Hesan moni moni vuotinen Sk3 tallin päädyssä seisomassa. Hienoa, että "edes" näin pääsemme tuohon aikakauteen.
kuva 25.10.2006 11:46 [Tunnus poistettu]  
  Täsmälleen samasta paikasta olen ottanut Junat lehden 4/1990 kansikuvan (on niitä harvoja Junat lehden värikansia) Rulla-Risto 1093:n matkatessa 28.12.1972 tavarajunassa Kotkasta Kouvolaan. Olen aikoina merkannut paikan vain Kymijoen sillaksi:)
kuva 24.10.2006 19:11 [Tunnus poistettu]  
  Olen joskus aikaisemminkin kysellyt. Onko kenälläkään faktaa, valokuvia ym. tietoa 1100-sarjan Tk3- vetureista tällä savutorvimallilla. Useissa 800-satasissa Tk3:ssa ja joissain muissakin sarjoissa (esim Vr2, Hk3 ja Hv4) käytettiin tätä piippumallia. Mutta tietoja yksilöistä tällä piippumallilla vetureissa nrot:t 1100-1118 ja 1129-1170 on haussa.
kuva 21.10.2006 23:41 [Tunnus poistettu]  
  Kiukainen-Kauttua osuus siirtyi VR:n liikennöitäväksi vuonna 1950. Loppuaikoina AINOA Rauman radan vetureista joka oli ollut puupolttoinen oli Rauman Radan kuutonen. Se jäi radan VR:lle siirtymisen jälkeenkin halkopolttoiseksi toimien vakioveturina Sk5 sarjamerkillä ja numerolla 67 tällä Kiukainen-Kauttua radalla.
kuva 21.10.2006 23:12 [Tunnus poistettu]  
  Luonto "puhuu" jo kaunista syksyn kieltä:) - On ne vaan valtavia noi nykyiset vaunut. Paljonko mahtaa mennä kuutioissa tavaraa tuollaisten vaunujen uumeniin. 120 kuutioita vai enemmänkin? - Paikka tuli tutuksi muutamilla kytisreissuilla Savon klassisen postijuna H 772:n perässä. Vaikka se oli tällä kohtaa kerran harmiksemme Hr13:sta vetoinen, mutta tulihan sen perässä meidän onneksemme tuo nykyinen palvonnan kohde 1021:kin ylittäen komiasti tämän sillan palatessaan tyhjien Massien kanssa jostain Savonradan purkauspaikaltaan takaisin Kouvolaan. Siis Rulla-Pekka (erään aikakauden ylpeys) sepelijunassa. Kaikkea sitä on saanutkin kokea.
kuva 21.10.2006 22:51 [Tunnus poistettu]  
  Tätä kasin Salmisaaren puoleista silmukkaa tuli usein käytettyä vaihtopaikkana Laruun mentäessä jo fillari-ikäisenä. Siis jo pitkään sen Larun vanhan kaksikaistaisen sillan aikana. Alue oli silloin vielä eriläisten (vähän epämääräistenkin) pikku-firmojen kansoittama. Tässä kasinkin lenkin ympärillä oli korkea lankkuaita, jonka suojassa oli hyvä ventata skurua kohti Valgaa.
<<   >>