23.06.1976 / Helsinki, Vallila

23.06.1976 Vallilan ratapihaa Sturenkadun sillalta nähtynä. Etualalta on purettu toinen risteysvaihde ja vaihde. Pölkytystä on vielä näkyvissä. Harjun ruumishuoneen raiteet on samoin purettu eikä yhteyttä Sörnäisten satamaankaan enää ole. Nykyisin jäljellä ei ole pätkääkään kiskoa.

Kuvan tiedot

Liikennepaikka: Vallila (Liikennepaikan tiedot) Kuvauspaikka: Helsinki

Kuvaaja: Tapio Keränen
Lisätty: 12.11.2006 00:00

Tavaravaunut
Gblk:

Muu tunniste
Rautatieinfra: Muu rakennus, Vaihdekoppi
Sijainti: Asemalla/Ratapihalla

12.11.2006 19:36	Riku Hyvärinen:	Kiitos Tapio tästä kuvasta. Olinkin jo mielessäni toivonut, että tällainen näkymä vielä tulisi vastaan. Vasemmalla Taunuksen ja Dafin (?) kohdalla on siis Teollisuuskatu (tosin unelma-asteella) ja tuossa OKO Vallilan toimipisteessä on tullut oltua töissä. Katselin erästä hyvin vanhaa karttaa tältä alueelta, ja näillä tienoilla on ollut viime vuosisadalla Sörnäistenjärvi.
12.11.2006 21:57	Jorma Rauhala:	Muistoja herättävä kuva. Liittyy lapsuusaikaan, jolloin Vallila oli vielä vilkas läpikulkuasema Sörnäisiin. Nuoruuteen, jolloin tätä (kuvauspaikka) Sturensiltaa tuli käveltyä oppikouluun. Työvuosien koitettua olin kerran täällä eräässä kuvassa näkyvässä paikassa jopa viikon töissäkin, komennuksella. Oikealla oleva tiilitalo on Suomen Autoteollisuuden Helsingin raitiovaunutehdas. Ratikoita ja raitsikoita vuodesta 1934.
12.11.2006 22:34	Jaakko Tuominen:	Tietämätön maalta kysyy, onko tuolla takana ilmeisesti bussi Hämeentiellä ja onko se Hämeentie?
12.11.2006 22:53	Jorma Rauhala:	On bussi Hämeentiellä. Kansa-talossakin on säänennustustoteemi katolla. Kolmielementtinen rakennelma, jossa vihreän ja keltaisen valon erilaisilla määrillä (1-2-3 valoelementtiä) ilmoitettiin lähitulevasta säästä. Lähiseudun asukkaille jaettiin ohjelehtinen valomaston lukemista ja ymmärtämistä varten 60-luvun alussa, kun talo valmistui. Kolmaskin valo oli mahdollista, eli punainen. Silloin odoteltiin jo hirmumyrskyä. En ole kuullut että oliko se koskaan tosikäytössä. Ilmatieteellisen laitoksen eräs toimipiste oli naapuritalossa, matalampi talo keskustaa kohti.
12.11.2006 22:59	Jaakko Tuominen:	Kiitos
13.11.2006 08:08	Tapio Keränen:	Oikeanpuoleisin raide johti SOK:n tehtaan pihalle. Siellä oli oma vaihtoveturi, 60-luvulla vihreä Bjurström ja loppuvaiheessa Kisko-Kalle. Tehtaan pihalla oli ainakin yksi vaihde. Lapsuudesta muistelen, että vasemmalle erkani pistoraide puutavaraliikkeen pihaan. Se katosi kaiketi 50-luvun loppuun mennessä. Muita puutavara- ja halkoliikkeitä oli "selän takana" Pasilaan johtavien kahden raiteen välissä Pasilan konepajan sivustalla Teollisuuskadun varrella. Helsingin Meijerin leipomosta levisi aamuisin tuoreiden leivonnaisten tuoksu, kunnes Sonera ja sen edeltäjät muuttivat HM:n tiloihin. Lisätuoksunsa ilmaan antoi tietysti myös tuo SOK:n kahvipaahtimo.
13.11.2006 09:10	Matti Latva-Pirilä:	Oliko liikenne kuinka vilkasta ?
13.11.2006 09:29	Tapio Keränen:	Aamuisin kouluun mennessä lähes aina vaihtoveturi (Vv15) oli töissä. Ilmeisesti iltapäivällä oli toinen vaihtotyörupeama. Aikanaan Sörnäisten liikenne kulki myös ratapihan läpi. SOK:n veturi näin pari kertaa liikkeellä.
13.11.2006 09:46	Jorma Rauhala:	Liikenteen hiipuessa 70/80-luvun vaiheilla ainoa rautatietapahtuma oli enää päivällä yksinäisen kahvivaunun haku SOK:n paahtimolta. Umpivaunu taisi oli matkalla Ouluun tms. SOK:n keskusvarastolle. Kappaletavaraliikenne hoidettiin Töölön kautta kotiinkuljetusautoilla. Kuvassa olevat umpivaunut ovat kaikki SOK:n tarpeisiin. Tässä http://vaunut.org/kuvasivu/17656 yksi nuoruusmuisto.
13.11.2006 12:34	Juha Kutvonen:	Vaikka makasiini purettiinkin jo vuonna 2002, voi sinne edelleen matkustaa bussilla (Pysäkki nro 1220121/1220122 "Vallilan tavara-asema", Aleksis Kiven katu).
13.11.2006 12:52	Tommi K Hakala:	Tanarin vieressä taitaa olla Sunbeam Imp.Olis mielenkiintoista nähdä tästä paikasta kuva nykytilassaan..
13.11.2006 14:36	Christian Stén:	Wow! Tästä oikasin usein kun kävin Sturenkadun "Valmentavaa Oppikoulua Pojille" (Förberedande yrkeskola för gossar) noin viisitoista vuotta kuvan päivämäärää aiemmin. Vaikka maisemat ei 15 vuodessa ole muuttunut. Muutta nyt on varmasti.
13.11.2006 20:38	Seppo Mäkitupa:	Taunuksen takaa häämöttää todellakin Daf, kuten ensimmäinen kommentoija uumoilikin. Tuo moottorikelkan voimansiirrolla varustettu tulppaanimaan tuote oli tyypiltään 66, ja sitä myytiin loppuvaiheissaan myös Volvo 66:na. Tekniikka asennettiin isompiin kuoriin noin 1976, jolloin Volvo 343 näki päivänvalon. Kyljen vauhtiraita on vehkeelle tyypillinen.
13.11.2006 23:00	Jouni Hytönen:	Eikös tuossa Daf/Volvo 66:ssa ollut sellainen hauska ominaisuus, että laitteella voi ainakin teoriassa peruuttaa samalla nopeudella kuin ajaa eteenpäinkin? :)
14.11.2006 04:22	Juhana Nordlund:	Kiilahihna-automaatilla varustetuissa DAF/Volvoissa oli Jounin mainitsema ominaisuus. Tuttu juttu junamiehille toki. Joissakin linja-autoissa Voith 506 U+S -automaatti (2-portainen) tarjosi saman mahdollisuuden. Tieliikenneajoneuvojen kohdalla kahdeksaakymppiä peruuttaminen ei ehkä vain ole kovin helppoa etenkään kaarteissa, mutkissa eikä oikein muutenkaan. En suosittele kokeilemaan ainakaan vilkkaassa liikenteessä. ;)
14.11.2006 09:17	Jouni Hytönen:	Jossain lentokentällä olisi hauska kokeilla, miten homma sujuu. :) Mistäs saataisiin tuolla Voith-automaatilla varustettu linja-auto? Hyvinkään lentokenttähän toimii raskaan kaluston harjoittelualueena. Reilummalla etupyörien käännöllä ajosuunta voisi muuttua hyvinkin ripeästi.
14.11.2006 10:59	Seppo Mäkitupa:	Kotimaisen laajalevikkisen, yleisteknisen aikakauslehden autotoimitus kokeilikin Volvo 343:n kulkua perä edellä noin vuonna 1978. Taisivat saada aikaan jopa peruuttamisen maailmanennätyksen muistaakseni matkassa ja keskinopeudessa. Temppu edellytti aurauksen säätämistä haritukselle - siis tavanomaiseen ajosuuntaan nähden. Jollain moottoriradalla tuo homma toteutettiin.
14.11.2006 11:45	Tommi K Hakala:	Olisko ollut peräti nyt jo raunioituneen Keimolan rata jossa tämä lehti järjesti tapauksen?
15.11.2006 00:23	Reijo Salminen:	Muistisääntöni Kansatalon toteemille oli Vihreä-veemäistä, keltainen-kaunista. Ja se kolmas vaihtoehto oli että koko himmeli laskettiin alas, se tiesi sitten tosi hyvää keliä. Enpäs tiennyt että siellä oli punainenkin vaihtoehto.
15.11.2006 08:49	Jorma Rauhala:	Kansan säätornista vielä: Tosi hurjan kelin tullessa koko kolmielementtinen toteemi olisi siis ollut täysin punainen. Punaisen yhteydessä ei suunniteltu käytettäväksi muita värejä.
15.11.2006 20:42	Ilkka Hovi:	Filmin "Miljardin dollarin aivot" kuvauksissa käytettiin halkopiipulla varustettua Ristoa. Hiihtoloman aikaan v. 1967 (tai sitten 1966) oli Risto liikkeellä konepajan/Vallilan raiteilla. Illalla kävin tallilla kyselemässä veturista ja kertoivan sen pudonneen raiteilta Vallilassa, siis sinne. En saanut kuvaa mutta tulihan nähtyä moinen tapaus. Suistuminen tapahtui jommassa kummassa risteysvaihteista, ei sitä pimeässä niin huomannut. Seuraavana päivänä olikin veturi ottanut pyörät alleen ja hävinnyt Pasilasta.
15.11.2006 20:58	[Tunnus poistettu]:	Tr1 1046 oli 6.2 - 10.2.1967 vuokrattuna (tuon ajan siis varattuna) Miljardin dollarin aivot elokuvan filmauksiin yhdessä parin muun erisarjan veturin kanssa.
15.11.2006 23:36	Reijo Salminen:	Liittyykö nuo parakit tuolla taustalla Metrotyömaahan?
16.11.2006 00:15	[Tunnus poistettu]:	Pikemminkin uuden bensa-aseman rakentamiseen. Metro työmaa sukelsi jo muutama vuosi aiemmin Hämeentien itäpuolella maanalle. http://vaunut.org/kuvasivu/9038 Rata jatkui ennen tästä Vallilan tavara-aseman ohi alittaen Hämeentien jatkuen vinkkikuvan autotien paikalla, jossa mm. ainakin 1950-luvun alussa sivuraiteella säilytettiin parkissa romulla lastattuja avovaunuja meille Vallilan penskoille varsinaisia aarre-aittoja, kaikesta, kun oli tuolloin pulaa.
12.06.2013 11:50	Juhana Stolt:	Kuvan vasemman yläkulman kieppeillä pilkottaa Osuuspankin tunnus ja nostokurkikin siinä tököttää. Se mitä tuolloin rakennettiin on nyt purettu : )
23.03.2015 21:38	Erkki Nuutio:	Kuvan oikean reunan tiilinen teollisuusrakennus oli alkuaan Venäjän armeijan hevotalli. Kuvausvuonna se oli Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n pääkonttorin ja Helsingin tehtaan (mm. akselistotehdas) vanhin osa. Sen alakerros taisi olla juuri kalliisti muutettu lämpökäsittelylaitokseksi (hiiletyskarkaisua ym.) . Yläkerroksessa oli mm. akselisto- ja bussisuunnittelu ja ruokala. Sisun 1930 valmistamat raitiovaunut HKL:lle tuotiin palokujan portista, joka oli taaimpana näkyvässä rakennuksen osassa. En tiedä koottiinko raitiovaunut siinä palokujassa, ei kai niitä muuten olisi saanut ulos. Itse työskentelin kiinteistön toisen pään kokeiluosastolla flemarin ja a.kiven kadun kulmassa 72-78. Sisun Pasi-miehistöpanssarivaunun proto oli osaston viimeinen tuote Helsingissä, sillä yhtiön talouskriisissä 81 kiinteistö myytiin isolle pahalle pankille ja lähdettiin Karjaalle. Kaikki suomalaiset ovat telkkarista usein nähneet ison pahan pankin valuuttaosaston meklarit tyylikkäiden kattotuolien alla. Paikka on entinen Sisu revolverisorvaamo (siis sorvattiin revolverisorveilla) ja entisemmin Sisun moottoritehdas ja vieläkin entisemmin Merivaaran rautasänky- ja pulttitehdas.
24.03.2015 09:28	Erkki Nuutio:	Raitiotäydennystä edelliseen. Palokujassa kokoonpantiin tehtaassa tehdyistä (mm. kori) ja tuoduista osista raitiovaunuja mm. Turkuun 1934 3kpl ja 1938 7kpl, Viipuriin 1939 1kpl ja 1941-44 Helsinkiin 18 kpl ja Turkuun 10 kpl. Sen jälkeen valmistui Karjaan tehdas (Karia), jossa oli yhteys rautatieltä kokoonpanohalliin (alatehdas). Siellä tunnetusti alkoi mittava ratakuorma-autojen valmistus autojen rinnalla ja 1954-59 tehtiin 45 + 30 teliraitiovaunua Helsinkiin. Raitioväki pyytänee isolta hyvältä pankilta kutsun kokoukseen Flemarilla, ainoaan Stadissa olleeseen auto- ja raitiotehtaaseen. Ovi löytynee raitiovaunujen kokoonpanopaikalle, palokujalle vanhimpien rakennusten taakse. Kuva Turun ratikasta vuodelta 1938 lähdössä palokujasta löytyy kummastakin Sisu-historiikista (Olli Blomberg ja Helge Nygren) Muistolaatan voi kiinnittää meklarisaliin, jossa viimeksi oli Sisun tuotekehitys. Siellä myös Raitio-Antero A. teki DI-työnsä taka-akseliston kestävyydestä ja opetteli maankuuluksi kuvankäsittelyn tietäjäksi.
29.10.2024 13:07	Kimmo Huhta:	Monenko promillen mäki oli radassa täältä Vallilan tasolta satamaan silloin, kun Sörnäisen satamaraide kulki tätä linjausta? Kun muistelen omia vaikutelmiani maastosta, niin siitä metrotunnelin suuaukon tienoilta meren rantaan on aikamoinen pudotus.
29.10.2024 14:39	Jouni Halinen:	Interaktiivisen kartan mukaan maanpinnan korkeus merenpinnasta on Junatien/Hämeentie kohdalla 23 metriä (napsauta karttaa nähdäksesi korkeus). Matkaa tällä välillä on noin kilometri. Joku minua fiksumpi voi näillä tiedolla laskea ko. promillet. Samaa asiaa olen itsekkin ihmetellyt, jyrkältä tuntuu mäki. https://fi-fi.topographic-map.com/map-s3​3r18/Helsinki/?center=60.18592%2C24.9714​5&zoom=15&popup=60.1894%2C24.96276
29.10.2024 16:08	Hannu Peltola:	Tuohan kertoo suoraan, että lasku olisi ollut varsin jyrkkä 23‰:a!
29.10.2024 16:52	Jouni Halinen:	Sehän tärkoittaa noin 10 kertaisia kovia kännejä. Joskus 90-luvulla kävin Messukeskuksessa kuuntelemassa ihan mielenkiinnosta verkostomarkkinointipellejä, ja niitähän he toden teolla olivat, yhtä suurta kusetusta koko homma. Lähdin ajelemaan sitten kotiin päin Vartsikaan. Suunnilleen tällä kohdin havaitsin että makasiinin kohdalla seisoo poliisiauto. Kun pääsin lähemmäksi niin näin, että poliisit (nais ja miespuolinen konsta) vetävät hanskoja käteen ja kummallakin on leveä hymy naamalla. Kun pääsin ihan kohdalle, niin syy moiseen selvisi. Laiturilla oli joku vanha sohva ja sohvalla harjoitettiin täyttä seksuaalista kanssakäymistä. En jäänyt tietenkään katsomaan, että miten konstat asian hoitivat, sallivatko he esim. suorittaa aktin loppuun asti.
30.10.2024 12:46	Jouni Halinen:	Viimeisellä vajaalla 400 metrillä (Sörnäisten rantatie-Junatie/Hämeentie) nousua on noin 16 metriä. Hannu mikä on laskukaava, millä promillet saa laskettua?
30.10.2024 14:04	Teppo Niemi:	Eikös tuo kaltevuus promilleissa lasketa nousun suoruus / nousun pituus * 1000? Elikäs siis 16 / 400 * 1000 = 40. Toki pienoinen poikkeama tulee riippuen siitä, lasketaanko nousun pituus tangentin vai kateetin suuntaan....
30.10.2024 17:43	Jouni Halinen:	Lisäsin keskustelun puolelle ohjeet siitä, että miten näitä promilleja lasketaan. https://vaunut.org/keskustelut/index.php​?topic=15598.msg117749;topicseen#msg1177​49 Tossa Merenranta >>Hämeentie nousussa on sellainen virhe, että eihän se juna vedenpinnalla kulje, joten tuosta 23 metrin noususta pitää vähentää laiturin korkeus, eli varmaan parin kolmen metrin verran. Uudelleen laskettuna nousu on noin 20%o
30.11.2024 13:05	Erkki Nuutio:	Töölön sokeritehdas oli Helsingin vanhin ja suurio, mutta ei ainoa. Rakennus kuvan oikeassa reunassa oli alkuaan Strömbergs sockerbruk och sirapfabrik vuodelta 1896. Sen suunnitteli arkkitehti K.F. Andersson kulmatontille Fleminginkatu 27 - Pääskylänkatu 10. Kartellina jo ennen vuonna 1918 tapahtunutta Suomen Sokeri Oy:n perustamista toiminut sokerirengas osti pois sitä häirinneet sokeritehtaat lopettaakseen ne ja palauttaakseen "kunnollisen" hintatason. Strömbergin sokeritehtaan seuraaja Helsingin Sokeritehdas Oy oli tullut sokerirenkaan omistukseen ja tapettiin vuonna 1911. Rakennuksella on ollut monia käyttäjiä sen jälkeen. Maailmansodan aikoina siinä ja vastapäisessä Fleminginkatu 34:ssä oli 22. armeijakunnan esikunta ja hevostallit. Kun Venäjän armeija poistui vuoden 1917 puolivälin jälkeen, jäivät hevoset rakennuksessa syöttämättä ja sivullisten piti tulla avuksi. Periaatteessa sijainti Vallilan tavara-aseman vieressä oli ihanteellinen sotilasjunien lastauksen kannalta, mutta en tiedä oliko tavara-asema jo silloin käytössä. 1930-luvulla omistajapankki vuokrasi rakennusta mm. Oy Sytyttimelle sekä Oy Suomen Autoteollisuus Ab:lle, joka osti sen vuonna 1941. Kun sokerirengas oli ostanut sokerit pois rakennuksesta, perusti lopetuksesta suuttunut tehtaan johtaja ja muut henkilöt vuonna 1912 uuden sokeritehtaan, Helsingin Siirappitehdas Oy:n. Vuonna 1913 valmistuneet rakennukset suunnitteli samainen arkkitehti K.F. Andersson (Panimokatu1-3 & Työpajakatu 11 Sörnäinen). Arkkitehti Anderssonista Joakim Hansson Svenska arkkitekters verksamhet i Finland 1870-1920 s. 154-155 (Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 152, 1998, 363 s.)
02.12.2024 12:23	Erkki Nuutio:	Hajatietona esiintyy, että vuonna 1914 olisi rakennettu kaksi sivuraidetta Vallilaan, joista Vallilan tavara-asema olisi lähtenyt kehittymään. Hajatieto on ehkä saanut alkunsa Rautatiehallituksen kertomuksesta 1914, jossa mainitaan kahden sivuraiteen rakentaminen Sörnäisten haararadan pohjoispuolelle [!?] 1050 mk. Mutta onkohan tällä todellisuudessa tarkoitettu Sörnäisestä pohjoiseen rakennettuja raiteita? SVR:n Käsikirja Liikenneosaston .... II :n Lisäys I, joka koskee 8.-12.1916 ja sisältää luettelon ja karttapiirroksen Helsingin ja Fredriksbergin alaisista vaihteista ja lastauspaikoista. Fb:n alaisena on Vallila ja Huber (Johansson). Sö:n alaisena on Hakaniemi. Sö:stä pohjoiseen ei karttapiirroksessa ole raiteita, joten ne ehkä ovat myöhempiä. Vallilan raide esiintyy muualla nimellä Vallilan sivuutusraide. Sellainen on luultavasti täytynyt rakentaa jo varhain, kun liikenne satamaan oli lisääntnyt. Oma käsitykseni on että hämärät tiedot johtuisivat Venäjän armeijasta, joka oli ottanut käyttöönsä Fleminginkatu 27:n ja kadun vastakkaisella puolella olleen Fleminginkatu 34:n ja 36:n . Jälkimmäisiin liittyneen tontin rakennuksineen oli ostanut vuonna 1915 S.O.K., mutta Venäjän armeija oli ottanut tontin haltuunsa. Alkuaan tiloissa oli ainakin rautaa ja metallia valanut suurehko Helsingin Valimo Oy (teki konkurssin). S.O.K. pääsi siirtämään tehtaansa sinne vasta 1918 ja 1919, kts. 50 vuotta SOK:n tuotantotoimintaa Helsingissä 1914-1964 (SOK 1964, 183 s.). Löytääkö joku lisätietoja?
16.12.2024 17:51	Jorma Rauhala:	HS 16.1.1934: "Hämeentien katusilta leveämmäksi... Vielä on odotettavissa, että [katu]liikenne kasvaa, kun valtionrautateiden tavara-asema Vallilassa avataan." Vallilan asemaa ei siis vielä ollut, mutta se oli odotettavissa jo piakkoin.
16.12.2024 20:38	Erkki Nuutio:	Mielenkiintoinen uutinen. Fb:n alaisuudessa Särnäisten radan vaihteille vietiin ja tuotiin vaunukuormia jo varhain ja maailmansodan aikana Venäjän armeija luultavasti toimi omapäisestikin, mutta tavara-asemapalvelut tulivat Vallilaan ehkä vasta tuolloin. Se kaiketi mahdollisti mm. vaunukuormaa pienemmätkin rahtierät. Vallilan alueen teollisuus laajeni voimakkaasti 30-luvun puolivälin aikoihin

Kirjoita kommentti

Sinun täytyy kirjautua sisään, jotta voit kirjoittaa kommentteja!