880-148434 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 21.10.2006 22:51 [Tunnus poistettu]  
  Tätä kasin Salmisaaren puoleista silmukkaa tuli usein käytettyä vaihtopaikkana Laruun mentäessä jo fillari-ikäisenä. Siis jo pitkään sen Larun vanhan kaksikaistaisen sillan aikana. Alue oli silloin vielä eriläisten (vähän epämääräistenkin) pikku-firmojen kansoittama. Tässä kasinkin lenkin ympärillä oli korkea lankkuaita, jonka suojassa oli hyvä ventata skurua kohti Valgaa.
kuva 21.10.2006 18:54 [Tunnus poistettu]  
  Eikö se ollut se peräänajo, jossa sanomalehtiuutisen mukaan järeän Risto Ryti- mallisen veturin valonheitäjän kiilaan osui samalla raiteella seisseitä tavaravaunuja ja veturi kaatui. Miehistö poistui vahingoittumattomina hytin kattoluukun kautta
kuva 20.10.2006 22:24 [Tunnus poistettu]  
  Hei nythän minäkin alan bonjata! Eiks tähän risteykseen, kun Tommi puhuu tuosta Sokoksesta, se Tk3 1129 tuonut tai oikeammin jättänyt sen joulupukin tavaratalon joulukauden avajais tapahtumaan, tämän höyryhepo 1129:n viimeisinä, niin tais olla aivan sen viimeisenä liikenteessä olo jouluna. On vain päivällä tämä paikka hieman erinäköinen. Vai pitäiskö mun sanoa niin kuin se entinenkin mies, erehdynkö jälleen:)
kuva 17.10.2006 18:16 [Tunnus poistettu]  
  Ja Reijo mikäli haluat tietää tarkempaa kantaani nopeisiin höyryvetureihin myös joihinkin noihin linkittämiisi niin toivon, että luet artikkelini nopeista höyryvetureista Resiinasta 1/2003. Sen lukeminen varmaan suhteuttaa omalta osaltaan tuon brittiajon omaan lokerikkoonsa. - Mulla on ollut ilo keskustella asiasta useiden britti-, jenkki,- ja saksalaisharrastajien kanssa, jokaista "porukkaa" omina ryhminään ja suhtautuminen nopeisiin ajoihin on ollut hyvin omista kansallista tunteista kumpuavaa ja sangen erilaista. Tässä vain ei oikein ole mahdollista tuoda noita eri lähtökohdista olevia "totuuksia" asioista julki.
kuva 16.10.2006 18:51 [Tunnus poistettu]  
  Reijo hyvä maailman rautatiekirjallisuudessa löytyy useita nopeampia ajoja kuin tuo mainitsemasi Mallard. Jopa TASAISELLA MAALLA ja VAKIOLIIKENTEESSÄ ajettuja. Mutta silloin, kun tehdään työtä ei mukana ole mittavaunuja, koska tällaiset nopea-ajo tilanteet tulevat yllättäen. Antakaamme brittien röyhistellä rintaansa tuon Mallardin maailman ennätyksensä kanssa, mutta köyhät olivat sen eväät yli 200 km nopeuksiin. Maailmasta löytyi huomattavasti voimakkaampia suuremmilla vetopyörillä ja teknisesti edistyksellisempiä höyryvetureita. Ne tekivät työtä omistaja yhtiöilleen eikä niillä yritetty kaiken maailman ennätyksiä itse ennätyksen vuoksi. Toki monella monella ajettiin reilusti yli kahtasataa ilman virallista maailman ennätyshyväksyntää. Mallard sivumennen sanottuna rikkoontui tuolla mittavaunun mittaamalla 202,8 km syöksyllään Stoken vuorenrinnettä alas lähellä Essendineä. (Keskimmäisen kiertokangen isopään lääkerit vaurioitui) Se kehitti tuolloin vaivaiset 2700 horsepoweria, joka on alle puolet vastaavista muista nopeista ja SUURISTA pikajunavetureista.
kuva 16.10.2006 00:23 [Tunnus poistettu]  
  Heh heh: mainio oivallus:) Mitä maailman rautatiekirjallisuudesta olen löytänyt nopeimmin kulkevan höyryveturin, niin se olisi (todennäköisesti tulos on kuitenkin vain teoriaa, kun ei ollut sitä kuuluisaa mittavaunua mukana, eikä kone ollut brittiläistä alkuperää:)kulkenut vuonna 1946 227 km/h häviten siis kuitenkin vaikka olisi tottakin tän huippunopeudelle?
kuva 15.10.2006 23:54 [Tunnus poistettu]  
  Kuvaajanko ladut? - Ajankohta tuo mieleen, kun maaliskuussa 1963 lähdin Ruskikselta 18 asteen pakkasessa ajaan Hondalla metsän läpi sitä vanhaa Invalidisäätiön ohittavaa mutkatietä Pasilaan (siis vain muutama kilsa. Oli kuitenkin käännyttävä takaisin. Pakko myöntää, että oli liian kylmä). Helmikuussa ja tammikuussa-63 liikuttiin paljon prätkällä, mutta talvi kiristi sitten varmaan otettaan. Alkuvuodesta -63 oli (joku?) HKL:n lakkokin, jonka vuoksi tuli mp:llä kuskattua kavereita useasti Mantskua pitkin keskustaan. Hullun hommaa, kun tänään sitä ajattelee. - Saattoi olla, että tuon maaliskuun-63 mp-Pasilan matkan määränpää olisi voinut olla esim. junien katselu alaratapihan laidalla.
kuva 15.10.2006 22:43 [Tunnus poistettu]  
  Erakko: asia on niin kuin kerroit varmaan meidän monen mielestä, mutta mutta on todella tärkeätä, että halu kuvata vanhoja kulkuneuvoja pääsee purkautumaan tällä tavalla, toisin sanoen, että on mitä kuvata. Jokainen aikausi tuo mukanaan omat fiiliksensä. Multakin on joskus esim. höyryvetureiden kaksinvetomuseoajojen yhteydessä kysytty. Onko tässä samaa kuin silloin joskus. Ei ei ja ei, äänetkin olivat silloin aivan jotain muuta kuin nyt museojunissa, jos Jumboilla oli esim. yli 1300 tonnia junapainoa takana, niin siinä puhui työn ei huvin ääni. - Moni hiihtää kesäisin rullasuksilla, tajuten, että ei tämä samaa ole, kun oikeilla skimboilla lumessa, mutta hyvä korvike kuitenkin. Paljon samaa näen näissä museojunien kuvauksissa. En jaksa korostaa tarpeeksi miten tärkeätä on, että nykynuoret pääsevät kuvaamaan museoliikenteessä jo poistuneita kalustotyyppejä. Se antaa varmaan innostusta ja pontta kuvata arkipäivänkin liikennttä taas. Ja niin monessa asiassa nykyään mennään överiksi, mutta on valittava se itselle parhaiten tai kohtuullisin muoto moniin asioihin saman tyylisten (museojuna)kuvien katseluunkin.
kuva 15.10.2006 13:16 [Tunnus poistettu]  
  Helsingin Pr1-vetoisten paikallisjunien vaunusto ei ainakaan pituutensa puolesta kerro onko kysymyksessä ranta-vai pääradalla liikennöivä juna. (Pr1:llä on vedetty Hesan päästä Porkkalankin vaunuja, joka paljastaa sen rantaradan junaksi vai onko näitä "luukut umpeen" vaunuja liikkunut pääradallakin?) - Pääradalla on liikkunut myös erittäin lyhyitä Pr1-vetoisia paikallisjunia (kolme vaunua)ja rantaradalla pitkiä junia. Niistä EI voi tehdä johtopäätöstä kummalla tiellä ollaan. Leppävaara oli kotiasemani vuoden 1957. Kuva on sitä edeltävältä ajalta. Hassua miten joidenkin vetureiden olemus tuli vuosien saatossa tutuksi. Heti tämän kuvan nähtyäni totesin kas siinähän 767 ja ajattelinkin, josko kuvasta ei olisi saatu numerosta selvää, olisi se ollut todennäköisesti kuitenkin tunnistettavissa.
kuva 15.10.2006 12:48 [Tunnus poistettu]  
  Kuva tuoksuu kovasti 1930-lukuselle. Tarkemmin vielä vuodelle 1938. Tuona vuosikymmenenä oli muotia pitää fillarin stongat juuri näin alaspäin tai oikeammin ohjaustongot olivat alunalkaenkin monissa miesten "sporttipyörissä" juuri tämän mallisia. - 1950-lukuinen kuva tämä ei enää ole. Miehen muoti ja pyörän "kehittynyt" valaistus pudottaa 1920-luvun pois. Eikä oikein 1940-lukukaan tähän istu
kuva 13.10.2006 22:54 [Tunnus poistettu]  
  No ohoh! Nyt on JUSSIT kurssissaan. Kaks kuvassa ja kolmas kameran takana. Pikku-Jumbosta ei kuitenkaan saa väännettyä Jussia millään?. Vertaa Esim Heikki (Hv1/Hv2 ja osa Hv3:sta) ja Risto miehen niminä:) - Yksi noita pieniä kolmitakavaloisia Pikku-Jumboja osui munkin kameran eteen. Muutamissa Tk3:ssa oli se isokokoinen takavalonheitin kolmantena ollenko siis näitä hieman yleisempi ahterityyppinä Pikku-Jumboissa?
kuva 13.10.2006 22:06 [Tunnus poistettu]  
  Eikä Jämsän ukkokaan tainnut jäädä enää tästä (Huru)junasta:) Hurut eivät varmaan ehtineet palveleen samaan aikaan Pendojen kanssa? - Ja tänne pääsi vielä 1950-luvulla makuuvaunulla suoraan Hesasta. Liekö ollut maamme lyhin makuuvaunu-linja Helsinki-Jämsä? Ratahan päättyi silloin tänne Jämsänjokilaaksoon.
kuva 13.10.2006 21:18 [Tunnus poistettu]  
  Siis tämä. https://vaunut.org/kuvasivu/29152. Tuo kaponen laituri molemissa kuvissa paljastaa paikan samaksi:)
kuva 13.10.2006 18:16 [Tunnus poistettu]  
  Mukava syksyinen tunnelma. Pakkasella ja kostealla säällä monasti höyryn saa korostetun kauniisti esille kuvissa. Höyryvana varosta ei jätä ketään kylmäksi Kanan tunteista. - Monen monella varikolla nämäkin kolme sarjaa, vasemmalta Vr5, Vr1 ja Hr12 ovat kohdanneet työvuosinaan vaikka ei välttämättä juuri nämä yksilöt. Paikkoja oli itseasiassa niin monta, että luovuin suosilla laskemasta, koska mitään harvinaista näiden kolmen yhdessä olo eri varikoilla "työelämässä" ei ollut.
kuva 12.10.2006 22:13 [Tunnus poistettu]  
  Monissa 1960/70-luvun kuvissa junanlähettäjät, asemapäälliköt, junasuorittajat, millä nimillä heitä puhuteltakoonkaan, eivät tulleet näin reilusti ulos vaan jäivät lähemmäksi asemaa vienosti lippujaan pyörittäen tai toisissa kuvissa erottuu punalippu poikittain tuossa vyötärön korkeudella. Tämmöisiä tapauksia mitä äkkiseltään muistan sain kuvattua mm. Punkasalmella (nyk Punkaharju) Lapinlahdella useasti, Vaajakoskella, Kempeleessä, Uimaharjussa jne olihan niitä.
kuva 06.10.2006 23:10 [Tunnus poistettu]  
  Ja mulle henk. kohtisestikin merkittävä ja nostalginen paikka. Monenlaisia asioita on tässä tapahtunut. Erästä rautateihin liittyvää muistelen kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/17142 Luonto oli silloin 1950-luvulla kesäisin kun täällä käytiin Kuorinkajärven rannalla ilmeisesti aika lähellä tässä eräässä "huvilassa" kyllä aika toisenlainen. Jotenkin sankempaa ja kova kipuaminen ratapenkalle. Toisinaan seisoskelin jonkun tiepahasen, joka ylitti radan tasoristeyksessä junia odottaen.
kuva 06.10.2006 22:13 [Tunnus poistettu]  
  Veikkaisin Porokylän sorakuopalle. Juuri tuolla radanpätkällä tuli otettua äänitystä Halko-Jumbosta sen nostaessa raskasta sorajunaa Porokylän kuopalta. Oli pimeää ja kun Jumbo oli saanut junansa Porokylän asemalle siellä seisoi järjestelyjunassa myös halkoplttoinen veturi Pikku-Jumbo nro 1110. Veturien ohittaessa toisen sai magnetofoninauhalle ylös näiden kahden tyypillisen suomalaisen halko-koneen ääntä. Kuuluu ero hyvin nauhalla. Pikku-Jumbon ääni oli matala ja kaikupohjainen. Voimakkaan Jumbon ääni oli korkea ja käärmemäisen sihisevä
kuva 05.10.2006 12:31 [Tunnus poistettu]  
  Tän päivän Hesarisssa oli iso artikkeli tästä alueesta otsikolla Ilmalan ratapihalla alkaa jättimäinen rakennustyö. Samassa artikkelissa mainitaan, että tällä alueella oli vuosina 1949-63 Helsingin tärkein kaatopaikka niin kuin tuossa yllä muistelinkin. Tulihan siellä niin monet kerrat käytyä.
kuva 28.09.2006 19:33 [Tunnus poistettu]  
  Kuvassa on jotain kohtalokkaan aavemaista. Sopisi hyvin jännytyselokuvan huipennuskohtauksen väreiksi sopivalla musiikilla höystettynä. Sieltä se odotettu juna nyt vihdoin tulee.
kuva 28.09.2006 18:04 [Tunnus poistettu]  
  Mielenkiintoinen kuva. Otettu vähän ennen kuin muistini yltää näille nuoruuteni kotikulmille. Eurantiellä tais olla näihin aikoihin vielä spårakiskotkin paikoillaan. Rahastajat seisoivat toisinaan poikkeustilanteissa noine laukkuineen esim. Pikku-Ruotsalaisten avoimilla ovilla vaunujen kääntyessä Sturenkadulta Hämeentielle matkallaan näille halleille. Tässähän sitä tuli monet monet kerrat 1950 alusta seurattua mm. tuolta puistosta Vallilan hallien raitiovaunuliikennettä. Tuota puutaloa en tuossa muista. Heitettiin toisinaan "tennispalloa" näiden hallien katolle ja rohkeimmat meistä uskalsivat sen jopa noutaa katolta, ei tosin noita tikkaita vaan oikeita talon omia tikapuita hyödyntäen.
kuva 25.09.2006 00:19 [Tunnus poistettu]  
  Näyttääpäs se nyt kaposelta. 1000 mm. levyinen rata ja kapea soratie, kyllä just autolla ajettava, kulkivat ainakin radan viimeisinä vuosina vierekkäin. Sääli, kun se puinen vesitorni paloi. Oiskohan ilman sitä paloa radan höyvetoinen liikenne jatkunut vielä hieman pidempään.
kuva 24.09.2006 23:44 [Tunnus poistettu]  
  Parikkalan-Syväoron väliltähän tämä. Karhuja viimeks pelättiin, kun täällä liikuttiin. Eli Tiviällä ollaan. (;^)= Kävitkös myös siellä upealla hiekkakuopalla.
kuva 24.09.2006 23:39 [Tunnus poistettu]  
  Jos Volvo on 245 niin kuin se minusta näyttäisi olevan niin sain sellaisen alleni tammikuussa 1975. Oli ymmärtääkseni aika ensimmäisiä 200-sarjan Volvoja Suomessa. Ainakin, kun vein sen pian huoltoon Sturenkadun Volvoon, sen suurta kilometrimäärää ihmeteltiin miehissä. (Eivät millään meinanneet uskoa, että niin uudessa automallissa olisi jo niin paljon kilsoja).
kuva 24.09.2006 15:13 [Tunnus poistettu]  
  Tuota Niilan suosittamaa pitkää valotusaikaa käytin aikoinani oikein tummien kohteiden yökuvauksissa. Joskus kameran sulkimen ollessa auki menin esim. taskulampulla heittään vetureille lisää valoa, mutta oikeastaan sekin oli tarpeetonta. Tarpeeksi pitkällä valotusajalla tummakin kohde tuli mukavasti esiin. - Joskus pääradalta saapuvat Risto-vetoiset tavarajunat ajoivat suoraan tämän tunnelin läpi Sörnästen ratapihalle pysähtymättä Pasilassa lainkaan. Useat Paikutkin ehtivät päivystys- ja aurajunissa ajamaan tämän tunnelin kautta. Ainakin yksi Pekan käynti tiedetään. Ennen tunnelin valmistumista (1965?) Sörnäisiin mentiin siitä mulle tuttuakin tutumman Vallilan tavara-aseman ohi alittaen Hämeentien.
kuva 22.09.2006 20:50 [Tunnus poistettu]  
  Nokkelana poikana Petri kirjoittaa. VR TOSIAAN ilmoittaa Tr2:n vetovoimaksi 17780 kg. Kääntäen tästä voisi tehdä johtopäätöksen, että tuo SJ:n R:lle ilmoittama 18800 kg onkin sitten jo aivan jotain muuta kuin totta. Ei tarvitse kuitenkaan loputtomasti ruotsalaisia tietolähteitä tutkia, kun löytää tuon saman. Tosin sielläkin on varmaan tietolähteestä ja laskutavasta riipuen monia totuuksia. Sempä takia olisikin hyvä jos nämä kaavat olisivat aina tiedossa, miten kukin laskien on tulokseensa päässyt. - Noin yleisesti ottaen ulkomaisissa kirjoissa esitetään monasti vetureille suurempia vetovoimia, mitä täällä niille olisi laskettu.
kuva 22.09.2006 12:19 [Tunnus poistettu]  
  Jouko kuinka sinä menit tähän vanhaan kompaan. Ei veturien numerot välttämättä juokse aina ikäjärjestyksessä. - Näitähän on paljon muitakin esim. 9-satasissa Hv:eissä, joissa numerot eivät ole ikäjärjestyksessä.
kuva 22.09.2006 01:36 [Tunnus poistettu]  
  Jaà mukavaa nostalkisuutta! Monestako piipusta lykkää savua. Tää oli jo seissyt jonkin aikaa kylmänä, kun SJK teki excursion Suomeen toukokuussa 1969. He halusivat matkustaa myös vanhimmalla Pekallamme. No mikäs siinä. Hr1 1001 lämmitettiin vielä ylös ja SJK:n reissujen mentyä tämä jäi vielä joksikin aikaa normaaliliikenteeseen. He olisivat halunneet matkustaa myös Hv3:lla, mutta sitä VR ei tuonut Savonlinnasta Kouvolaan, joten ruotsalaisten vierailijoiden oli tyydyttävä täällä mm. Pr1 772:een ja Tr1 1096:een. Täähän ajoi komeasti Sompasaaren kaijjalle oliko se nyt Finnparterin viereen noutamaan arvovieraitaan.
kuva 21.09.2006 18:09 [Tunnus poistettu]  
  Eletäänkö tässä vielä Felica-aikaa. Eikö sillä saanut aika hyvin juuri näin radan suuntaisesti otettuna liikkeen pysäyttävän kuvan? - Mitenkäs se nykytermein menikään asjallista!
kuva 19.09.2006 22:29 [Tunnus poistettu]  
  Niin kuin kuvan talvisen kaunis hektisyyskin! Tästä monikone kuvasta saa hyvin aasin sillan aikaan, jolloin täällä kohtasi pienellä asemalla useita matkavetureita. Pari oli ajettu samalle raiteelle nokat vastakkainkin. Joku nokkela keksi ottaa tapahtumasta kuvan. Niinpä tänään tiedämme, että nuo kaksi konetta olivat Hv4 745 ja Tk3 1110. - Suruakin torni kertoa vois. Matkustajajunan peruuttaessa tornin vierelle vesitykseen oli Uimasalmen? kääntösilta ehditty avata sitten junan sillan ylityksen. Viimeinen vaunu putosi sillalta tuhoisin seurauksin. Molemmat "tarinat" mulle kertonut (ja nokikkain kuvan näyttänyt) yhtenä monen muun kanssa Suurena Jns-Lis-Kon radan ystävänä tunnettu Lumion Mikko.
kuva 19.09.2006 14:09 [Tunnus poistettu]  
  Kiitos Tapio mielenkiintoisista taustatiedoista. - Olin kerran kuvaamassa Pasilan laskumäen lähistöllä Toijalan postijunaa ja Paikkua työjunassa samaan kuvaan, kun siihen tuli vannoutunut junafani Matti Vuorisalo (sittemmin mm. YLE:n pikäaikainen kuvanauhatallentaja). Hän tiedusteli mille filmille kuvaan. Vastattuani Agfa Colorille, hän sanoi: suosittelen lämpimästi Ferraniaa. Myöhemmin olen nähnyt Matin Ferrania kuvia jo 1960-luvun puolivälistä mm. Pr1 771 oliko se nyt 3/65 Pasilan talleilla ja ne olivat myös hyviä. - Nykypäivänä ei taideta arvatakkaan, niitä hankaluuksia, mita tuon ajan värifilmeissä ja valotuksissa oli. Siksi tällaiset onnistuneet kuvat ovat arvokkaita ja harvinaista herkkua silmille. Ja kun vielä ovat pisteeksi ii:n päälle "kotimaista" tuotantoa niin arvostus vain nousee.
kuva 19.09.2006 12:03 [Tunnus poistettu]  
  Kuvan värimaailma on myös asiallinen. Ei pohjaudu selvästikään länsi-sakalaisten (tai japanilaisten) filminvalmistajien näkemyksiin, miten he tuolloin tekivät värimateriaalia. Veikkaisimpa enemmin tuonne suuren rapakon taa. Mikäli filmi on Kodakcromea niin hyvän filmin oot "huomannut hankkia", mille valinnalle oot varmaan nykyäänkin vielä tyytyväinen. - Kesti vuosia höyrykauden jälkeen ennen kuin niiden tuomasta värimaailmasta päästiin Helsingin asemalla eroon. Asema maalattiin tuosta höyryjen tuomasta tummanpuhuvasta väristä kirkkaampiin väreihin vasta joskus???.
kuva 19.09.2006 08:07 [Tunnus poistettu]  
  En ole mikään ruotsalaisten vetureiden paremmuuden puolestapuhuja vaikka useat koneet siellä erittäin hyviä omana aikanaan olivatkin (mm. A:t B:t Sb:t F:t jne). SJ ilmoittaa R:lle vetovoimaksi 18800 kg ja VR Trumpalle 17780 kg, mutta ilmeisesti laskutavat ovat erilaiset. Tällä ruotsalaiset puolustivat näkemystään R:n voimakkaammuudesta. Trumpalla olisi tässä tietysti heti asioiden näinkin ollessa muutama hyvä argumentti R:ää vastaan, johon henkilökohtaisesti uskon.
kuva 18.09.2006 22:53 [Tunnus poistettu]  
  Rautatiekuvauksen kannalta on kannustavaa, miten mielenkiintoisia ja arkirutiinista poikkevia tapahtumia nykyäänkin voi kuvata. Makuuvaunu Porvoon radalla ei nyt tietystikään ole mikään uusi asia, mutta teräsrakenteinen on vähintäänkin harvinainen siellä. Soten aikana Porvoossa "vieraili" useita sairasjunia, joiden vaunustoon on tietysti kuulunut makuuvaunujakin. Ja näitä raskaita junia on vedetty Keravalta Porvooseen tuolloin tiettävästi myös raskaampi akselipainoisilla vetureilla, mitä itse asiassa (rauhan-ajan) määräykset tuolloin sinne sallivat.
kuva 18.09.2006 22:27 [Tunnus poistettu]  
  Tämä upea yökuva palauttaa mieliin päivälleen 42 vuoden takaiset tapaukset, miten ne olisivat tuolloin saattaneet näyttää aamuöisellä Porvoon ratapihalla. Vapaasti pasilalaisen vek Vilho Suomea referoiden. Hv4 745 oli edellisenä iltapäivänä tuonut "työläisjunan" Porvooseen. Palannut iltayöstä tavarajunan kanssa Pasilaan ja lähtenyt heti takaisin Porvooseen tavarajunassa ja valmistautuu tässä aamun ekalle henkilöjunavuorolle Helsinkiin. Toinen höyry, mitä vielä käytettiin tuona vikana Porvoon vakinaisen liikenteen höyrykuukautena syyskuussa 1964 oli tämä Pasilan Tk3:mme nro 897. - Niin ja tuon ajankohdan jälkeen dieselit yksistään ja eikö juuri tämän sarjan koneet alkoivat hoitaaa myös näitä Porvoon junia eli alkuun palatakseni eiks se ollutkin juuri tämä kone, joka onkin lähdössä vetämään sitä aamun ekaa henkilöjunaa Hesaan eikä mikään höyry.(;^)=. Aikakausi ehti muuttua. Myöhästyit Jussiseni.
kuva 15.09.2006 10:24 [Tunnus poistettu]  
  Vielä 1960-luvun alussa R:iä -käytettiin raskaissa tavarajunissa (inom Dalarna) niin että vaikka kysymyksessä on heidän vahvin koneensa oli takaa työntämässä apuvetureina mm. SJ:n kuuluisia B-sarjan Ten-Wheelereitä. Näitä mahtavia spektaakkeleita onnistuivat ruotsalaiset harrastajat vielä tuolloin "ikuistaan". Näyttäis niin kuin näitä R:ä-olisi vielä aika paljon käytetty 1960-luvun alussa keski-Ruotsissa Morassa ym siellä päin heidän "herkullisilla" höyryalueillaan, jossa mm. heidän viimeiset suuret normaaliliikenteen aikaiset kaksinvetohöyrynäytelmänsä nähtiin vielä henkilöjunissakin?
kuva 15.09.2006 10:05 [Tunnus poistettu]  
  Kysymyksessä siis ruotsin vahvin höyryveturisarja. SJ:lle rakennettiin 5 R:ää vuosina 1908-1909 malmiradan liikenteeseen. Kun malmiradan sähköistys valmistui kokonaisuudessaan 1923, joutui koneet "tavallisiin" tavarajuniin. Ruotsalaiset olivat erittäin "ylpeitä" näistä R-koneistaan. - Meillä oli toisinaan ruotsalaisten harrastajien kanssa kissanhännänvetoa kumpi on näistä vahvempi, tämä vai Trumppa. (Tosin jotkut ruotsalaisetkin harrastajat pitivät Trumppia vahvempina kurkkiessaan nenä lytyssä Riksun tallien glasien läpi näitä Ämerikan ihmeitä). Mikäli ruots. ja suomalaiset käyttävät samaa kaavaa vetovoiman laskemiseen niin tämä olisi paperilla hieman vahvempi. Silti taitaisin lyödä roponi Trumpan puolesta. Näitähän myytiin yksi F-koneiden yhteydessä 1937 Tanskaan. Kolme R:ää olisi vielä tallella
kuva 15.09.2006 00:49 [Tunnus poistettu]  
  Muuten loogisissa saksalaisissa on vetureista puhuttaessa ISO epäloogisuus. Tämä on heillä tenderiveturi ja muun maailman tankkiveturit siis tällaiset ovat siellä (saksankielisissä) maissa tenderivetureita. - Kuvassa esiintyviä S1:iä rakensi Nohab vuosina 1952-53 20 yksilöä. Sarjan korkein nro 1929 oli samalla viimeinen SJ:lle valmistettu uusi höyryveturi. - S1 sarjasta ei muodostunut yhtä pidettyä kuin vanhemmasta samalla pyöräjärjestyksellä olevista Sb/S2 tankkivetureista siis niistä, jotka olivat esikuvia meidän Paikuillemme (Pr1):mme. Paikuthan piti alun alkaen tulla tälle pyöräjärjestykselle, mutta onnekseemme (suomen tulevia kohtaloita ajatellen) Paikun pyöräjärjestys muutettiin Mikadoksi.
kuva 15.09.2006 00:10 [Tunnus poistettu]  
  Ruotsalaisen höyryn "sielunelämään" tässä nyt sen syvemmin kurkistamatta näyttää kovin samanlaiselta, mitä he muuttivat aikoinaan A-sarjan Atlantic-tyyppisiä koneitaan Ten-Wheelereiksi. Liekö tämä joskus nuoruudessaan juossut siis myös sirona Atlanticina. Meillä ja norjalaisilla ei pohjalossa moista herkkua ole koskaan ollut. Jos näin on, että tämä on ollut nuoruudessaan 4-4-2:n niin se selittäisi veturin ulkonäön, koska heidän A-sarjan Atlanticinsa (myös yksityiset) olivat juuri tälläisiä etuteleiltään ja kytkintangoiltaan. Heidän noormalit (SJ:n) Ten-Wheelirinsä olivat ulkopuolisilla sylintereillä tavallisine kampikoneistoineen.
kuva 14.09.2006 23:52 [Tunnus poistettu]  
  Ja huomatkaa tuo prästenskrage papinkaulus kipinänsammuttaja. Ei liene muualla maailmassa niitä yleisimpä tapoja tehdä se noin. - Näemmeköhän vielä joskus Suomessa 4-4-0:n höyryssä. Tämä englannin kielisissä maissa ns. American tyyppinen veturi on kaikkein yleisimpiä pyöräjärjestyksiä "vanhoina aikoina" henkilöjunissa. Meidän ensimmäiset veturimme olivat tätä tyyppiä ja siis jo varsin kehittyneitä, jos vertaa monen muun maan ensimmäisiin huomattavasti vanhempiin vetureihin.
kuva 12.09.2006 17:08 [Tunnus poistettu]  
  Ai ai:jotain suurenmoista mitä meillä ei ole koskaan ollut, nelisylinterinen Pacific. Nohabbihan "byggas" näitä F:ä 11 vuosina 1914-16. Tää oli sarjansa eka ja heti koeajolla 30.3.1914 meinas käydä hullusti. Ajoi Trollhättanista vähän etelään Alfhemissa tavarajunan perään aika rajusti Nohabin pomo Nygvist mukana. - F:thän veti pikajunia mm. Tukholmasta Göteboriin ja Malmööseen. Triangelin sähköistys valmistui jo 1926 ja kaikki F:t myytiin Tanskaan DSB:lle vuonna 1937. Tanskalaiset antoi sarjalle litteran E ja tekivät vielä itsekin lisää näitä. - Niin vain kaipuun kyynel iski svenssoneihin ja ostivat vuonna 1963 tän takaisin Tanskasta ja saatoivat pitkällisellä rempalla takaisin lähes alkuperäiseen asuun. Nopeakin tämä oli vaikka sen ajan ruotsalaisen tavan mukaan määrättiin suurimmaksi nopeudeksi alhainen 90 km/h. Piirustuslaidalla tämä hieno veturi oli piirretty = laskettu kulkemaan 127 km/h senkin varmaan saavuttaen.
kuva 09.09.2006 00:38 [Tunnus poistettu]  
  Tr2:n pohjoisimmat paikat olivat poikittain Haapamäki-Jyväskylä-Pieksämäki-Varkaus ja Savonrataa Kuopio, Joskus satunnaisesti ajettiin Karjaalta länteenpäin esim syksyllä 1966 Koskelle hakemaan sokerijuurikasjunia. Loppuaikoinahan Trumpat tulivat Karjaalle Riksusta.
kuva 09.09.2006 00:29 [Tunnus poistettu]  
  Mulle on Arto jäänyt mieleen, että juuri näin talvella pitkään paikalla seisoessaan ja koneiden käydessä näiden Hr13/Dr13 ympärillä oli aika kitkerä katku. Mutta varmaan nää nykyiset Dv12:sta pääsevät lähes samaan. Varmaan useat meistä, jotka olemme seuranneet näiden touhuja olemme törmanneet tähän asiaan. Seurasin kerran kesällä 1984 Ykspihlajan satamassa, kun yksinäinen Deeveri "rutkutti" tyhjäkäynnillä puolisen tuntia eikä ketään näkynyt sinä aikana koneessa eikä sen ympärillä. Mutta katku oli aikamoinen jo kauempana veturistakin.
kuva 09.09.2006 00:13 [Tunnus poistettu]  
  Vuosi 1967 oli Oulussakin vielä aikaa, jolloin siellä saattoi havaita vanhoja 800-satasiakin Pikku-Jumboja ajossa. Jyväskylästä vähää aiemmin siirretyt 847 ja 848 olivat vielä tuolloin Oulussa ajossa. Yritin tihrustaa näkyisiko tuon vanhan sillan keskipalkissa muistoja nokisemmista matkaajista, mutta en ole näkevinäni tuossa uudemassakaan sillassa mitään siihen viittavaa vaikka tästä päivittäin monet koneet kulkivat tuolloin vielä esim. päivittäin Toppilan satamaankin. - Tällainen tuolloin aivan tavallinen näkymä on tänään mainio aikakautensa dokumentti tyypillisine 1960-luvun keltaisine maantien kaiteineen.
kuva 09.09.2006 00:04 [Tunnus poistettu]  
  Heh heh mutta ovathan nämä toki oman aikansa kunkkuja. Ja eiks oo metkaa kuinka epämiellyttävätkin asiat nyt kun niitä ei enää oo (niin kuin näiden Dr13:sta katkut) muuttuvat muistoissa paljon miellyttävimmäksi.
kuva 08.09.2006 23:42 [Tunnus poistettu]  
  Dr13 fanien olisi pitänyt tämmöisessä tilanteessa ottaa säkkikaupalla parfyymiä talteen ja aina suurten rautatiejuhlapyhin kunniaksi raottaa vähän säkin suuta. - Huomatkaa taustalla pitkä jono noita F:n seuraaajia Fh:oita joihin mun silmä ei koskaan oikein tottunut niiden monenlaisa variaatioita omaavien F:ien jälkeen. Yökuvaustaito on ollut upeasti "jo tuolloin hanskassa"
kuva 08.09.2006 17:50 [Tunnus poistettu]  
  Kiitos Jukka täsmennyksestä. Nämä radan varret kun näyttävät nyt niin pusikoituneilta, että on vaikea hahmottaa tarkaa kohtaa. Höyrykuvissa ei radan varressa näe juuri puustoa ainakaan vuonna 1968, jolloin täällä jo ainakin kuvailin.
kuva 08.09.2006 15:58 [Tunnus poistettu]  
  Tää oli kova nousu höyryaikana, jos vähääkään arvaan paikkaa oikein. Ollaanko jossain Köhniön seutuvilla. Pm:n Jyväskylään sijoittamat pas.....t Ristot nousivat äänekkäästi tätä (?) mäkeä pauhun kantautuessa kauas alas kaupungille. Monet kerrat tuli nähtyä Pikku-Jumbojen lähdöt tenderi edellä järjestelyjunissa Haapamäen suuntaan, Joskus tuli seurattuakin, kun ne nousivat tätä mäkeä. Miten pitkälle lie ajoivatkaan. - Oli näissä Keski-Suomen mäissä joskus Trumpatkin vaikeuksissa. Tr2 1305 jäi 2.1.1963 Kovalanmäkeen matkatessaan Pm:stä- Jy:lään. Kesken Kovalanmäen nousua alkoi junan loppupää jarruttaa ja juna pysähtyi. Useasta jarrutuksesta ja irroituksesta huolimatta junaa ei saatu liikkeelle. Viidennellä vetoyrityksellä katkesi eräästä vaunusta vetotanko, jonka jälkeen juna tuotiin osissa ylös. Ack om man hade varit där!
kuva 06.09.2006 23:30 [Tunnus poistettu]  
  Tässä näemme hyvin kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu/29153 Arin esille tuomaa asiaa kuinka asemalle johtava raide kaartaa vasemmalle ja lähes suoraan (parin vaihteen kautta) mennään kääntöpöydän tai Porvoon tapauksessa paremminkin kääntölevyn kautta talleille.
kuva 06.09.2006 22:43 [Tunnus poistettu]  
  Heh heh tarkoittaako Jussi tuota askeltavaa konduktööriä. Cabuusista peili voisi löytyäkin. No mutta eihän suomalaisissa junissa ole (enää?) cabuuseja. No sitten tuon matkustajavaunun sokkeloista. Peilistä junailija voisi löytää jotain tuttuja piirteitä (;^)=. - Vieläkö kunduktöörin toimenkuvaan kuuluu puhdistaa rapun kaiteet, niin kuin ennen muinoin kuului. Näin olemme nähneet mm. mainiossa filmissä "Kouvolan miesten matkassa" junailijan tekevän.
kuva 06.09.2006 22:09 [Tunnus poistettu]  
  Tästä kuvasta näemme kuinka rautatie saapuu Porvoon asemalle tuon kauempana oikealla näkyvä lyhtypylvään vasemmalta puolelta. Eikö nää "ratapihan kiskojärjestelyt" muutettu Porvoon asemalla joskus 2000-luvun taitteessa. Parikymmentä vuotta sitten tuo pylväs tai tuolla paikalla silloin ollut pylväs ohitettiin tästä katsottuna pylvään oikealta puolelta https://vaunut.org/kuvasivu/29013
kuva 06.09.2006 21:59 [Tunnus poistettu]  
  Meillä on hieno kirja Rautatien Arkea. Toivottavasti joskus tulevaisuudessa saamme myös kirjan Museoliikenteeen Arkea. Joka tapauksessa sellaiseen löytyy hyvää kuvamateriaalia. Tässä on oiva esimerkki nostalgialiikenteen arjesta. Tuo konduktöörin askel tuo mukavasti elävyyttä kuvaan. Taitaapi loppuopasteet olla vielä siirtämättä takapäähän. Veturihan on korostetun siisti näyttelyesine kuten aina (tähän mennessä) on ainakin ollut. Ja taitaapi tuolta hytän väliköstä kurkistella tuttu hahmo.
<<   >>