831-30051 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 10.06.2006 22:02 [Tunnus poistettu]  
  Miten IHMEESSÄ koojii osasit kysyä nimenomaaan juuri noiden kahden koneen tuplavedosta (;^o=??. Olenko jossain (ilmeisesti olen) aikaisemmin maininnut niistä. Nimittäin juuri nämä yllä mainitsemasi koneet tulivat kerran kaksinvedossa etelästäpäin Iisalmeen. Näin ne muistaakseni auton ikkunasta jossain Iisalmen eteläpuolella. Kovaa ajettuani asemalle, sain koneet vielä yhteenkytkettyinä kuvattua, mutta jo junasta irroitettuna. Koska se oli niin erikoinen kaksinveto joudun säästämään sitä(kin) kuvaa vielä jonkun aikaa. 1960-luvun alkuvuosina mm. Hesassa näki ja onnekkaimmat kuvasivatkin Pekkoja (kiito)tavarajunissa mm. Honkasen Pete. Mä en oo muistaakseni Pekkoja kuvannut varsinaisissa tavarajunissa, mutta erilaisissa sora- ja sepelijunissa useita kertoja. No joo olihan se hieman "masentavaa" nähdä näitä uljaita pikajunavetureita tuollaisissa hommissa, mutta saman tien näyttää moni aikoinaan uljaana dieselinäkin kulkenut veturi vanhemmilla päivillä tehneen.
kuva 10.06.2006 16:08 [Tunnus poistettu]  
  Koojiille rulla-koneista Ylä-Savossa. Kaikki pienillä savunnostolevyillä varustetut höyryveturit olivat loppuaikoinaan Kouvolan kirjoilla ja kun tuo mainitsemasi alue oli Pieksämäen piirin reviiriä niin Pm ei lähettänyt niitä takamailleen. Koska ne olivat parhaimpia höyryvetureita niin niitä tarvittiin eniten kotivarikkonsa tärkeimmissä höyryvetoisissa junissa Kouvolasta. Kilometritilastot näyttävät, että rulla-koneilla ajettiin kuukausittain yleensä selvästi enemmän kuin muilla. Siksi oli varmaan luonnollista, että Pm:kin lähetti rulla-koneet aina takaisin Kouvolaan, eikä esim pistänyt niitä ainakaan säännöllisesti jatkojuniinsa. En muista näin äkkiseltään yhtään mainintaa rulla-koneista Iisalmessa. (Voin tietysti olla väärässäkin). Sen sijaan Kouvolan 900-sarjan Hv3:sia löytyi toisinaaan Iisalmesta saakka. Kun pikku-peltiset olivat uusia, niin niiden raskas akselipaino esti niitä liikkumasta silloin vielä tuolla ylämailla. Kontiomäki sai raskaan kiskotuksen vasta 1968, jolloin siellä harrastajatkin ovat ekat Riston numerot muistiin panneet.
kuva 10.06.2006 15:44 [Tunnus poistettu]  
  Voi kuinka tutun tuntuista tekstiä höyryveturien lähtöpuuhista tuossa yllä. Niin Hr1 1014:han oli se, johon kokeeksi oli asetettu, jossain vaiheessa pienemmät pellit. Sillä etsittiin vielä sopivaa muotoilua. On hieman erilainen kuin nuo varsinaiset rullakoneiden tuulipellit. Tässä vielä yksi mainio otos Rulla-Pekasta Mikkelissä. https://vaunut.org/kuvasivu/11182
kuva 10.06.2006 15:00 [Tunnus poistettu]  
  Muistatko vai tiedätkö koojii, mikä oli se (voi kai sanoa?) ainoa suomalainen Witteläinen, joka ei ollut Rulla-Kone(;^)= viettäen ansaittuja eläkepäiviään tietojeni mukaan nykyään Huopamäellä. - Sekään kone ei ollut alkujaan näillä "saksalaistyylisilla" savunohjauslevyillä varustettu vaan niillä tutuilla suurilla elefantin korvilla. Mikä kone siis kyseessä. Joskus Taanilakin radioissa piruillen varmaan väitti kaikkien suomalaisten tietävän juuri tämän koneen.
kuva 10.06.2006 14:46 [Tunnus poistettu]  
  Koojiille. Mikäli luet Mikkelin ja Pieksämäen Savoon niin niinkuin ilmaisit Witteläiset (myös Pekat) olivat siellä yhtä tuttu näky kuin raitiovaunut Mannerheimintiellä. Pm:n tallaleilla seisoi pikku-peltisiä toisinaaaan useita vierekkäin toiset juuri tulleina toiset kotiin lähdössä. Erottuivat paitsi puhtautensa myös peltiensä ansioista Pm:n omista koneista. Tässä eräs Rulla-Kone Savonsolmussa. https://vaunut.org/kuvasivu/21506.
kuva 10.06.2006 10:26 [Tunnus poistettu]  
  Huomio kiinnittyy tässä myös kuinka sarjamerkintä on maalattu poikkeuksellisen korkealle. En nyt tosin ole verrannut sitä, mutta ulkomuistin (no sehän ei kyllä sano paljoakaan) mukaan lämmittäjän puolella Ristoissakin merkintä oli hytin vasemmassa alanurkassa. Tässä siis poikkeuksellisen korkeallako?? - Ja muistakaa Ystävät ja .... Tässä näkyy hyvin (jos pyörästöä tai numeroa ei näy), mistä Ukko-Pekan ja Riston erottaa toisistaan. Koskee kaikkia Pekkoja ja Ristoja. Ei siis vain Rulla vehkeitä. Ristoissa tulee yhdistetystä höyry&hiekkakuvusta alas niinkuin tässä neljä hiekoitusputkea, kun Pekoissa niitä on vain kaksi. Tämä pieni eroavaisuus on auttanut identifioimaan monen kinkkisen kuvan kumpi sarja on kyseessä. - Mua askarratti aikoinaan, miksi kovalla pakkasella varsinkin matka-ajossa kanget huurtuivat usein kuvassa nähdyn kaltaisiksi.
kuva 10.06.2006 09:48 [Tunnus poistettu]  
  Rulla-Riston siro olemus tulee tässä kuvassa hienosti esiin. Lähtötunnelma joka henkii voimaa. Höyryveturin oli kuin ihminen, joka tiukanopaikan tullen venyi ja venyi ylittäen itsensä, antaen taitavissa käsissä kaikkensa. Ähisten ja puhisten se pääsi sittenkin mäen päälle vaikka monasti näytti siltä, että se hyytyy mäkeen. Nmrk asian joskus nähnyt. Ei ihme, että pidät tästä kuvasta! Vastavaloko siihen tuo vielä jylhyyttää lisää.
kuva 10.06.2006 09:30 [Tunnus poistettu]  
  Tämä kuva sopisi hyvin esim. salassa otettujen kuvien sarjaan. Kuvaaja taitaakin tässä saada pian hiilipölykasteen, jos tuuli käy sopivasti kameraan päin. Kuva palauttaa mieliin muuutamat sodan aikaiset kuvat, jolloin ilmeisesti äkkiä kamera on otettu takin sisältä veturin jo ohitettua paikan. Englannissahan rautatiekuvaus sodan aikana onnistui tietyin edelletyksin, mutta Saksassa juuri tästä kuvakulmasta otetusta kuvasta eräs sikäläinen kuvaaja joutui poliisiasemalle kertomaan tekosistaan. Poistohöyryimuristako tässä radanvarren kastelua tehdään^;^)=
kuva 10.06.2006 09:04 [Tunnus poistettu]  
  Joissain mm. saksalaisissa junakirjoissa kehuttu kuvakulma. Ehkä siksi, kun ne etuviistokuvat paljon peräkkäin katsottuna alkavat tietysti olla yksitoikkoisia. - Joskus näissä yksinajoissa veturilla oli taaksepäin lyhdyn punaiset lasit laitettu päälle, jotka näin juuri valkoisen höyryn läpi nähtynä antoivat kuviin lisätunnelmaa. - Ai ai kuinka leistangotkin kiiltää. No Kouvolahan piti omistaan huolta.
kuva 10.06.2006 08:56 [Tunnus poistettu]  
  Rulla-Ristot liikkuivat tuohon aikaan laajalla-alueella Kouvolasta. Näiden tässä nähtyjen paikkojen lisäksi niitä näki mm. Helsingissä, Riihimäellä, Imatralla, Kotkassa ja Savonradalla Kuopioon asti. Tästäkin lähtötouhusta melkein voi aistia alas laskeutuvan "makean" höyryn kielen päältään Riston poistohöyryjen tahdittaessa tunnelmaa. Eikä paljon tarvitse silmiä ummistaa kuin jo korvissa kuulen loittonevan Riston suhinaa.
kuva 10.06.2006 08:44 [Tunnus poistettu]  
  Ihmeen hyviä kuvia Felicallakin on pystytty ottamaan. (Miten hyvin pakkasessa toimiva?). Moni asia kielii tässä nimittäin kovasta pakkasesta! Kiertokanki ja kytkintangot huurteessa, hytin suojapressa laskettu alas, eripuolilta tulevat höyryt ja savut ym näkyvät selvästi. - Asiallinen kuvasarja kaikkiaan. Kiitos näistä Tapsa!
kuva 05.06.2006 12:08 [Tunnus poistettu]  
  Niinkuin videoelokuvassa Lapinlahden Soraralli, vek Osmo Rossi Iisalmesta vastaa kysymykseeni. Aina ennen matkalle lähtöä täytyi kaikki sihdit ja verkot huolellisesti tarkastaa.- Siitä huolimatta esim. tuhkalaatikosta saattoi radalle pudota "kuumaa tavaraa", mikä otollisissa olosuhteissa sai palon aikaiseksi. - Nämä palojunat eivat todellakaan olleet koristeina varikoilla. Niiden kuntoa testattiinn säännöllisin ajoin. Törmäsin joskus esim. vesiletkujen tarkastuksiin, jolloin vetta nostettiin letkuilla komeassa kaaressa ylös. Jokainen joka takavuosina kävi esim. Kouvolassa (ja monessa muussakin paikassa) ei voinut olla törmäämättä palojuniin. Kouvolassa palojuna seisoi eri vuosina vähän eriversioissa siinä läntisimmän puolikuunmuotoisen tallin edustalla Motalan rakentaman Hurrikaanin tenderi vesisäiliönään. Ja kuten sanottu näitä palojunia oli kyllä ympäri maata erivarikoilla. Ne alkoivat poistua pikkuhiljaa 1960-luvun loppua lähestyttäessä, mutta kyllä niitä oli vielä 1970-luvullakin. - Hauska juttu! Vielä keväällä 1971 Tr1 1048 oli Karjaalla varalla palojunaa varten vaikka ei siellä enää tuolloin juuri höyryillä ajettu. Mikä nyt joku Riksusta tuli.
kuva 04.06.2006 21:31 [Tunnus poistettu]  
  Tämä nimenomainen palojunan vaunusto seisoi loppuaikoinaan tällälailla harvinaisesti punaiseksi maalattuna tosin hieman pitemmässä kokoonpanossa kuin tässä, Haapamäellä. Näkyy taustalla joissain kuvissani kun esim. höyryjä vesitetään. Näitä palojunia oli ennen (harmaaa/mustaksi maalattuna), voi kai sanoa lähes joka varikolla. Olivat joka tapauksessa erittäin yleisiä. Näkyvät todella monissa varikkokuvissani ympäri Suomea taustalla. Höyryvetureiden kipinän heittovaaran vuoksi (niinkuin hauskasti joskus virallisissa papereissa lukee) varsinkin kesä-aikana tarvittiin näitä palojunia. Silloin kun oli paljon höyryvetureita ajossa oli radanvarsipalojen vaara usein olemassa. Joillakin varikoilla oli yksi höyryveturi nimenomaan lämpimänä kokoajan palojunaa varten, mikä tietysti sitoi kalustoa.
kuva 02.06.2006 19:48 [Tunnus poistettu]  
  Kymmenisen vuotta sitten vieraillessani Alvajärven sorakuopalla oli kiskotkin vielä paikoillaan. Linjalta sinne johti pienen pukkisillan ylittävä pistoraide, joka oli aivan kypsien mansikoiden peitossa. Tuskin missään muualla olen kerralla nähnyt noita punaisia luonnonmarjoja niin paljon kuin tuolloin siellä. - Mutta asiaan. Esim kesäkuussa 1961 näyttää siellä olleen soranajossa useita Kokkolan 800-satasia Pikku-Jumboja Ylivieskan suuntaan. Myös iisalmelaisten kuskien haastatteluissa tuli Alvajärvi useampaankin kertaan esiin. Siis länteenkin päin sieltä vietiin junilla soraa. - Mulle on nää vanhat sorakuopat ovat olleet yhtenä kiinnostuksen kohteena, joita mahdollisuuksien rajoissa on tullut koluttua.
kuva 02.06.2006 10:43 [Tunnus poistettu]  
  Aij ai. Ihan tässä vanha höyryfani herkistyy. No kuuluuhan nää oleellisesti niidenkin aikakauteen. Onnistuit muuten tässä kuvaamaan tuolloin toukokuussa 1968 kaikkein eniten kilsoja ajaneen Dm4:n. Niitä oli tuolloin 5/68 ajossa vielä kaikkiaan 19:sta yksilöä. Muutamilla muillakin ajettiin yli 11-tuhatta kilsaa, mutta tällä kaikkein eniten eli 11,944 km, sisältäen myös muutaman tunnin vaihtotyökilsat. Siis näilläkin tehtiin jonkinlaisia vaihtyitöitä eller hur?
kuva 27.05.2006 20:08 [Tunnus poistettu]  
  Kiitti Timo. Sait näillä Tiensuun kuvilla allekirjoittaneen taas herätetyksi ja käymään mukavista muistoista "ylikierroksilla". Mikäli tunnistin paikan oikein niin tässä harjoiteltiin pitkällä telellä 300 mm (no ainakin sen aikaiseksi kakkulaksi aika tötterö) kuvamaan rautatiekalustoa mm. Pikku-Jumbo 1106:tta. - Tässä opeteltiin myös alkeita fysiikan lakehin (muutaman viisaamman rautateitä harrastavan henkilön kanssa). Tuosta oikealta radan tasolta heitettiin kiviä alas rotkoon ja otettiin kellolla aikaa, yrittäen siitä ajasta kiihtyvyyden lakien mukaan laskea ratapenkan korkeutta (;^)= Hieman ironisesti totesimme, että saattaa vierähtää jonkin verran aikaa ennenkuin näillä tanhuvilla taas kuvaillaan. Niin eipä todella näinä vuosikymmeninä ole tässä tullut käytyä.
kuva 21.05.2006 19:02 [Tunnus poistettu]  
  Ilmeisesti aika pian tämän kuvausajankohdan jälkeen tuo puutalo purettiin. Näkyy aikaisemmilta vuosilta joissain munkin Tk3 kuvien takana vielä ihan siistin näköisenä asuttuna rakennuksena. Ihan noin oppimiseni vuoksi kysäisisin. Jos tää on alkuperäinen (mitä en, tietäen Jonin laajan tietämyksen tasoristeyksien varoituslaitteista, lainkaan epäile) niin mitäs ne tässä kuvatut aivan erinäköiset aikaisemmat tasoristeysvaroituslaitteet ovat, jotta voin nimittää niitä oikein. (;^)=
kuva 18.05.2006 12:24 [Tunnus poistettu]  
  Pari kolme tuommoista lyhyttä tunnelia kun näkyisi tämän tunnelin läpi niin tää ois jo aika Nürnbergiläinen näkymä, jossa höyryaikana kuvattiin lähestyviä höyryjä mm. 044:sia pieninä valkoista? savua päästävinä pisteinä parin tunnelin päässä. No tässä on ainakin vähän samaa fiilistä nykyaikaan suhteutettuna.
kuva 18.05.2006 12:10 [Tunnus poistettu]  
  Talman pieni pysäkkirakennus, jossa Keravan puoleisessa päässä oli pieni tavaramakasiini, sijaitsi aika tarkalleen tuossa puupinon kohdalla. Talman entinen sorakuopan raide oli vuosikausia mulle hyvä saunavihtojen hakupaikka, kun koivut valloittivat ratalinjaa. Se erkani suurin piirtein tuon toisen sähkötolpan viereltä oikealle. Tässäkin ratalinja kulki niin matalalla, että maantiellä ei ollut etelästä päin tultaessa minkäänlaista nousua radalle. Pohjoipuolelta radalle laskeuduttiin mäkeä alas. - Tästä kuvasta mä en saa oikein mitään kiinnekohtaa vanhaan Talmaan paitsi tuon aurausmerkin, joka lienee ainakin aika lähellä entistä paikkaa. Talman laituri alkoi heti tästä tasoristeyksestä, tuosta radan täältä katsottaessa oikealta puolelta jatkuen ehkä n. 50 metriä seuraavaan yksinäiseen laiturinpuoleiseen aurausmerkkiin saakka.
kuva 18.05.2006 11:52 [Tunnus poistettu]  
  Kuvasin keväällä 1971 näitä Porvoon radan asemia. Sattuipas tässä hyvä kuvakulma entisen Martinkylän aseman sijaintia ajatellen. Asema oli tuosta punaisesta rakennuksesta n. 10 metrin päässä samalla puolella rataa kuin tuo rakennus linjassa tuon rakennuksen kanssa tänne päin. Asemalaituri oli aika pitkä ylettyen huomattavasti yli molempien rakennusten. Rata kulki tuolloin tällä kohtaa alempana kuin tuon rakennuksen kivijalka. - Ari jos Martinkylästä, Talmasta ja näistä muista tutuista Porvoonradan asemista ei kukaan laita kuvia niin voin ajan kanssa tuoda niitä joitain esiin.
kuva 15.05.2006 22:18 [Tunnus poistettu]  
  Petri Nummijoki on tuossa edellä epäilyksissään aivan oikeassa. Vesi ei Hv1:llä riittänyt Seinäjoelta Ylivieskaan. Kyllä Kokkolassa viimeistään otettiin vettä lisää Seinäjoki-Oulu Hv1- vetoisiiin pikajuniin.
kuva 11.05.2006 15:46 [Tunnus poistettu]  
  40-vuoden kuluttua sen ajan ihmiset eivät pääse tämän ajan henkeen vaan näkevät tämän päivän asiat sen päivän hengen mukaan. Ja siinä on aina ristiriita. Eräänkin kokeneen veturinkuljettajan selvittäessä kerran mulle toimintatapoja kaksinvetotilanteessa, mulle selvisi vasta Ivaloa (Höyryveturit ja niiden hoito kirjaa) lukiessani kuinka siinä asiat selitettään juuri päinvastoin, miten elävässä elämässä oli toimittu. Eikä tää suinkaan ollut ainoa tapaus. - Kuvassa https://vaunut.org/kuvasivu 5534 ihmetellään henkilökunnan poistumista höyryveturista vastoin sääntöjä?? Se oli niin tavallista kuin olla ja voi tuolloin. Valtion Rautateilla on leveäraidevetureilla sattunut yksi kattila räjähdys, kun veturimiehistö ei ollut paikalla. Ja hyvä niin sillä räjähdyksen syy oli materiaalivika. Tämän päivän ihmiset joutuvat elämään niin monenlaisten määräysten kanssa, että heidän on vaikea ymmärtää, että kerran oli aika, jolloin pystyttiin ja tehtiin monet asiat kokemuksen ja ammatin tuoman pätevyyden kautta, jolloin asiat saatiin tehtyä monen eri osapuolen kannalta järkevimmin.
kuva 11.05.2006 13:01 [Tunnus poistettu]  
  No se on just siinä ja siinä, että pasilalaisen vek Vilho Suomen kotitalo ei tässä kuvassa näy. Lehdettömään vuodenaikaan varmaan näkyisikin. Nostalgia-ajeluilla veturin viheltimelle löytyi tällä kohtaa öisinkin tavallista suurempaa käyttöä, kun kotiväelle ilmoitettiin ohiajosta. Niinkuin Jukan videolta olemme kenties saanet kuulla, kun jälkimmäinen veturi vastasi vihellyksiin ja siinä Villen kotiväen lisäksi heräsi "urkukonserttiin" tummana kesäyönä varmaan koko "kulmakunta" kaksinveto Pekkojen jyristäessä paikan ohi.
kuva 11.05.2006 10:46 [Tunnus poistettu]  
  Mikäs on sorajunan vakituinen veturi:-O. Varmaan lähdettiin aina kirjoista katsoon mikä veturi pitää olla ensimmäisenä riippumatta siitä mitä hankaluuksia se tuo tullessaan (:^)= Useiden vanhojen kuskien juttusilla olleena tuntui välillä, että elämän käytäntö oli sanellut monet asiat miten toimitaan riippumatta siitä miten kirjanoppineet ovat asiat kirjoihinsa pistäneet. Yksilöimättä tässä sen tarkemmin tuntui heitä kuunnellessaan, että terve järki voitti montaa kertaa. Vasta myöhemmin olen nähnyt kuinka asiat selitetään kirjoissa toisin. No silloinhan oli toinen aika, toinen kulttuuri tehdä asioita, Silloin yksilö pystyi päättämään monasti miten toimitaan eikä kaikkea oltu nyky-yhteiskunnan tapaan säännelty pilkuntarkasti, mikä tuntuu lyövän leimansa, kun jotkut nuoremmat ajettelat miten ennen on muka toimittu.
kuva 09.05.2006 23:03 [Tunnus poistettu]  
  Ivalon kirjaa (tätä höyrymiesten "raamattua") löytyy ainakin kolmea erilaista painosta nimittäin vuosilta 1945, 1946 ja 1953. Osaa näistä mun kirjoistani on lyijykynä ym. merkinnöistä päättäen käytetty myös ahkerasti oppikirjoina niinkuin varmaan monen muunkin harrastajan vastaavia teoksia. Vanhoista kiertokirjeistä ja mm. Lumion Mikon numeroiduista veturitarinoista voidaan lukea, että se ei suinkaaan aina ollut itsestään selvä juttu, että saataisiin apuveturi vaikka kyseessä olisi painava juna. (Riippuu varmaan aina kustakin aikakaudesta, mitä eletään). Sama pätee myös muuten apulämmitäjän saamiseen. Joidenkin vuosien kiertokirjeiden mukaan apulämmitäjä saatiin vain poikkeustapauksiin ja varikonhoitajien oli tästä aina ilmoitettava asianomaisille konejaksojen päälliköille. - Tuosta kaksinvetoveturien järjestyksestäkin varmaan käytännön syistä poikettiin ainakin loppuaikoina. Tuli muutaman kerran kuvattua huomattavasti nopeampi veturi kaksinvedossa johtoveturiksi kytkettynä.
kuva 09.05.2006 21:23 [Tunnus poistettu]  
  Juhalle vastauksen poikasta hieman myöhästyneenä kysymykseesi höyryvetureiden miehistöjen kommunikoinnista kaksinajotilanteessa. Iisalmelaisen vek Ensio Rossin mukaan komento on siirretty johtoveturin kuljettajalle, joka esim. hoitaa junan jarrutuksen, jolloin jälkimmäinen veturi kulkee ikäänkuin vaununa. Poikkeustilanteissa voidaan toki jälkimmäisestäkin veturista jarruttaa. Tarvittaessa viheltimillä pystyttiin ilmoittamaan monenlaisista asioista. Muistaakseni Ivalon kirjan mukaan kahta erilaista höyryveturia ei pidä kytkeä kaksinvetoon. Enkä heti löytänyt perustelua tälle asialle. Olisiko tehohukka liian suuri. Siis taloudellisuus kysymyskö? Kahden samanlaisenkin höyryveturin kaksinajossa lienee tehohäviöitä, mikä suurenee veturien ollessa kovin erilaisia. - Käytännössä näin hyvinkin erilaisia höyryvetureita kaksinvedossa. Ehkäpä suurimpina erilaisuuksina Ukko-Pekka 1016:sta ja Jumbon 921:n tuplaveto sorajunassa Iisalmessa kesällä 1969.
kuva 09.05.2006 19:38 [Tunnus poistettu]  
  Joo sikälikin mielenkiintoinen kuva, että toukokuun alkupaivinä pystyi jo ilman paitaa oleen "nurtsilla". Ehkä jos tätä kuvaa katsotaan joskus sadan tai kahdensadan vuoden kuluttua ilmastomuutos on tehnyt tehtävänsä ja toukokuun alut ovat yleisestikin näin lämpimiä. Mutta näihin aikoihin ei todellakaan vielä. Parivuotta aiemmin (2004):n toukokuun alussa tosin oli myös paita- ja uintikelejä, mutta poikkeukksia nämä todella tähän asti ovat olleet. Terveisiä vaan sinne kauas tulevaisuuten tästä ajasta, jos tämä kuva säilyy ja joku sattuu sen silloin vielä näkemään (;^)=
kuva 09.05.2006 17:43 [Tunnus poistettu]  
  Jussi mä löysin sen Hinthaarassa otetun PVK:n dian. Ei se kone ainakaan tämä ole vaikka hyvin samannäköinen onkin. Näyttäisi niin kuin sen numero olisi PVK 1 tai 4. Numero näkyisi varmaan hyvin, jos sen dian heittäisi valkokankaalle, mutta mun projektorini on tällä hetkellä kaput. Se PVK seisoi radan sivussa Hinthaaran aseman itäpuolella 1.6.1986 illalla, jäljistä päätellen siihen uupuneena mihin pölkynvaihtotyöpäivä on sinä päivänä päättynyt.
kuva 07.05.2006 11:01 [Tunnus poistettu]  
  Jatkosodan aikana Äänislinnaan oli eri vuosina sijoitettu hieman vaihdellen eri Wilskejä. Kuitenkin varmaan jokainen Wilson on jatkosodan vuosina käynyt Äänislinnassa (?) niin paljon niitä käytettiin tuolla esim. sotilas-, sairas- ja niinkuin ne aikataulukirjoissa kulki henkilöjunan vetureina. Tässä tyypillinen hiilipolttoinen Wilson ilman valoja himmentäviä lippoja kesäaika, kun on. Jumbothan usein näissä Muurmanninradan kuvissa esiintyvät halkolämmitteisinä. Vasemmalla näyttäisi olevan G11/Sk3 394. Se oli ainakin vielä kesäkuussa 1944 Äänislinnan kirjoilla. Suomalaisten "liikennöimän" osuuden eteläpisteestä Syväriltä on tosi mielenkiintoista nähdä kuvia. Paikkaankun liittyy rautatiehistorialliseltakin kannalta erikoisia tapauksia.
kuva 07.05.2006 01:14 [Tunnus poistettu]  
  Jaa'a oiskohan tästä taas verrokki "höyryajalta" paikallaan. https://vaunut.org/kuvasivu/7379
kuva 05.05.2006 21:19 [Tunnus poistettu]  
  Eiks tuolla taustalla pilkota Huopalahden asema:-O Tää on siinä tapauksessa otettu Huopalahdesta vähän Hesaan päin. Verrokkia ihmeteltäväksi https://vaunut.org/kuvasivu/12309
kuva 05.05.2006 12:12 [Tunnus poistettu]  
  Meikäläinen ei aina saa paikallistettua tarkkaa paikkaa tutunseudunkin kuvista. Mutta "klubin" nurkkaako tässä lähestytään:-D
kuva 04.05.2006 23:05 [Tunnus poistettu]  
  Aika symppiksen näköinen pienveturi. Ilmeisesti harvinaista herkkua saada tänä päivänä kuvattua tällainen (Otso?) vielä normaaliliikenteessä. - Onko tuo porvoolaisten Tve https://vaunut.org/kuvasivu/24686 samanlainen:-O
kuva 04.05.2006 22:50 [Tunnus poistettu]  
  On kyllä munkin mielestä tunnelman täyteinen "karstan" poistokuva. Mäkikin meikäläisiin olosuhteisiin aika hurjan näköinen. Ois sitä näemmä Emmalle sielläkin töitä. Se kun on ainakin täällä etelässä ravannut ahkerasti.
kuva 04.05.2006 16:44 [Tunnus poistettu]  
  Mä olisin taipuvainen uskoon, että tää kuva olisi vielä vanhempikin kuin keväältä 1967. Eiks sulla ole mitään tarkempaa käsitystä kuvausajankohdasta. Absoluuttisesti viimeinen Hv1- ajo Turussa oli 27.5.1967 koneen ollessa Hv1 556. Oli samalla muuten myös koko Suomessa viimeinen kerta, kun Hv1 oli vakinaisen liikenteen aikaisessa liikenteessä. Myös Hv1 554 (se nykyinen Riihimäen muistomerkkiveturi) oli ollut vielä keväällä 1967 Turussa ajossa. Mielenkiintoinen havainto myös, että höyryssä on valot päällä, mutta dieselissä ei. Olisi myös hyödyllistä tietää minne tämä juna oli lähdössä ja lähtikö tuplavetoisena
kuva 04.05.2006 15:08 [Tunnus poistettu]  
  Kiitos Jouko huomaavaisuudestasi. Tässähän tuntuu pysyvän nuorenmielisenä kokoajan, kun aina pitää opetella uusia asioita pysyäkseen edes jotenkin kehityksen mukana. Ja samalla pitäs yrittää pitää fysiikkaakin yllä. - Tuolle Sami Hovin mainitsemalla raitiovaunuajelulle Koskelan halleille ajoin Saken suoraan Jokelan turmapaikalta. Ei siinä vain tainnut päästä mukavaan huviajelutunnelmaan enää sinä päivänä.
kuva 04.05.2006 00:51 [Tunnus poistettu]  
  Mullakin on omat kirkkaat hetkeni ja tässä yht'äkkiä mä muistin, että olin tuona Jokelan onnettomuuspäivänä, (jos se nyt jotakuta kiinnostaa) 50v 3kk 18 pv, kun asia tuli tuossa ylhäällä kuitenkin hieman epätäydellisesti sanottua. Rataverkollamme on myös liikkunut nimittäin venäläisiä vuokravetureita vuosina 1917-18, ja jotka voivat sekoittaa pakkaa ja joilla osalla oli varsin korkeat numerot ja joita en kuitenkaan tarkoittanut.
kuva 04.05.2006 00:07 [Tunnus poistettu]  
  Oonhan mä täällä jo monta kertaa aiemmin kertonut saman, minkä moni muukin syntymävuodestaan, veturin numeroilla merkittynä: syntymäpäivä kuukausi ja vuosi. On tainnut jäädä huomaamatta:-D. Mutta toistetaanpa tämä erittäin helppo ja yksinkertainen kaava. Eka Vk1 ja korkeanumeroisin höyryveturi, mitä koskaan VR:n ajossa on liikkunut vakinaisessa liikenteessä 1524 mm:n raiteistolla. (Siis sotasaaliskalustoa ei lasketa mukaan) + 27 = helppo nakki eiks vaan;-D No joo en mä taida edes muistaa, mitä mä olin 10 vuotta sitten. No ainakin 10-vuotta vähemmän, kun nyt ;^D
kuva 03.05.2006 23:46 [Tunnus poistettu]  
  Komeen sillan ovat rakentaneet Oulun ratapihan yli junabongareille:-D No samanlainenhan me saatiin Pasilan alaratapihan yli. Niin mutta Oulussa oli ratapihan laajuuden vuoksi paljon vaikeampi ratapihan reunalta seurata junaa ja Pasilan alaratapihan laajuus, mitä se nyt oli Ouluun verrattuna. Nyt se Oulun junien seuraaminen käynee kätevästi tualta sillalta. Monet kerrat tuli munamankelilla huristeltua Oulun ratapihan laitaa ja toisinaan se juna kadotettuakin. Kerran se häipyi Kukon painamana hmn muistankohan nyt tehtaan nimen oikein jonnekin Nuottasaareen no ainakin se tehdas oli iso ja haisi pah äsh ja jääköön se nimi tietävämmille.
kuva 03.05.2006 23:24 [Tunnus poistettu]  
  Oot onnistunut saamaan tosi nätin värimaailman näihin. - Kömyttääko kone vieläkin hyttiin, kun kattoluukku on auki vai joko keväinen sää lämpeni niin, että hyttiä piti jo luonnollisella tavalla viilentää. Nyt jo kulunutta sanontaa käyttääkseni. Kuvahan on tunnelmaltaan kuin maalaus. Tosin jos mä oisin ollut maalari niin ehkäpä siihen ois yritetty maalata joku niistä monistä höykkäreistä, joita varmaan Porvoonkin radalla on työjunissa nähty. Täähän on hirvi rikasta seutua. Kyllä sä vielä (toivottavasti) saat joskus sen metsän kruunupäänkin kuvaan yhdessä rautatiekaluston kanssa.
kuva 03.05.2006 23:08 [Tunnus poistettu]  
  Sarjassamme missä olit silloin, kun Jokelan junaturma sattui. Olin juuri tullut hiihtämästä kotiin. (Myöhäisin keväinen ajankohta muuten, mitä näillä leveysasteilla on koskaan Hakunilan Urheilupuiston koneladuilla skimpattu), kun Salon Sakke soitti, että heillä on sattunut paha haaveri ja kiinnostaisko lähtee kattoon. Ajoimme pikaa pikaa Jokelaan, jossa koko turman suuruus paljastui. Veti ilmeet pitkäksi aikaa vakaviksi.
kuva 03.05.2006 22:52 [Tunnus poistettu]  
  Kas kuinka Nättiä kuvausmaastoa löytyy "rämpimällä" tutulta Porvoon radaltakin. Värisävyt viittaavat pikemmin syksyyn Taustalla riistan vai junabongaukseen rakennettu tähystystasanne. Sopinee molempiin;^D
kuva 01.05.2006 17:01 [Tunnus poistettu]  
  Mun ensimmäisiin ruotsalaisiin junaystäviini kuului göteborgilainen Lennart Nilsson. (Ollut näemmä sittemin mukana monessa SJK:n julkaisemissa kalustoluetteloissa yhtenä tekijänä) Opin hänet tuntee täällä Pasilan varikoilla ja heillä oli useita tuttuja Suomen rautateillä. Pisti aina mulle silloin tällöin tuleen Göteborin raitiovaunukuvia. Ne pojat kuvasivat hullunlailla jäjellä olevia raitiovaunulinjoja ennen liikenteen oikeanpuolistamista syksyllä 1967. Pyysivät muokin Tukholmaan kuvaan vielä vasemmanpuolista liikennettä. Oikeastaan ois pitänyt mennä, sillä ehdin ruotsissa ajaan paljon venstra handenin aikaan. Erikoisuutena olen muistelevinani, että niissä Göteborin sporissa olisi ollut vielä loppuaikoina kyljessä ulkona postilaatikko. Mahtaako pitää paikkansa Juhana?
kuva 01.05.2006 15:58 [Tunnus poistettu]  
  Jos suop jotain yrittää arvuutella niin muutamia 963:n kuvia vertailemalla se olisi noista vuosista 1972. Seuraavana vuonna 963 oli jo huomattavasti likaisempi eikä toukokuussa 1974 Toijalassa ollut enää Ankkoja töissä. En esim. löytänyt noin upean mustaksi maalattua soittokelloa mistään 1973:n kuvista. Ja niitä löytyy eri vuodenaikoina otettuna:-D
kuva 01.05.2006 15:42 [Tunnus poistettu]  
  Mikko Lumiota lainaten Kaipiaisten tunnelmasta: Kaipiaisissa on vieläkin hitusen verran mennyttä suuruuden aikaa. Ratapiha on avara ja pitkä. Raiteiden välissä saarena olevan asemarakennuksen voi helposti nähdä paljon suurempana ja läheisen vesitornin juurelle voi uudestaan sijoittaa aikoja sitten puretun 9-pilttuisen punatiilitallin. Edelleen voi mielikuvituksen silmin katsella kahta pitkää matkustajajunaa, jotka iltapäivisin seisoivat korkeiden laitureiden vierellä. Etelänpuolinen meni Pietariin, pohjoispuolella seisssyt oli matkalla Helsinkiin. Kansainvälinen yleisö täytti upean asemaravintolan ja viereisen varikon kääntöpöydällä välkkyi Lankkihatun messinkikuorinen höyrytoomi. Näin siis Mikko muisteli vanhaa Kaipiaista 1970-luvun alussa.
kuva 01.05.2006 12:25 [Tunnus poistettu]  
  Myöhemmin monenakin erivuonna tuli tätä kuoppaa kuvattua ilman liikkuvaa kalustoa kiskot vielä paikoillaan. Meneekö pahasti metsäään, jos sanon että vielä ainakin 1998 siellä oli kiskot paikoillaan. En kyllä kaivanut kuvia tai dioja asian varmistamiseksi esille?? Joo kyllä me varmaan joskus nähdään niitä Jumbonkin kuvia sielta. Sen Jumbo kuskin nimi muuten, joka tuona päivänä oli ajovuorossa oli Esa Kalilainen. Siirtyi tietojeni mukaan myöhemmin Savonlinnaan.
kuva 30.04.2006 19:10 [Tunnus poistettu]  
  Voi Antti kiitos tästä kuvasta. On taas niin nostalginen paikka että. Tuosta kivistä vähän eteenpäin kerran aamuhämärissä äänittelin isolla AIWA- mankalla, kun halko-Jumbo nosti täyteen lastattuja Ma-soravaunuja Porokylän kuopalta. Nousu kuopalta oli niin jyrkkä, että Jumbo joutui nostamaan vaununsa kahdessa osassa ylös. Nauhalta tai nykyään DVD:ltä kuuluu lähestyvän Jumbon siis halkokoneen puuskutuksen yli, kun junamiehet huutelevat toisilleen. Minä meen kahtoo. Joo se näytti jo vihreätä. Ai se naaha hommia. Tarkoittivat ilmeisesti linjalle tuloa tuo keskenäin keskustelu. - Illalla työpäivän päättyessä tässä paistoi vielä kauniisti aurinko ja sain otettua vain yhden? kuvan, kun Jumbo laskeutuu kuopalle.
kuva 29.04.2006 19:38 [Tunnus poistettu]  
  Juttelin tuossa hetki sitten iisalmelaisen vek O. Rossin kanssa. Hän puhui kyllä, että noita sahan raiteita oli monessa paikassa niin sitten varmaan Sukevallakin on ollut. Hän alaitti koneen päällä 1947 ja teki koko elämäntyönsä Ilm:ssa. Järki leikkaa vielä kuin "partaveitsi" Sitä vain ei näemmä kaikkea voi näin heti äkisti muistaa. Tuosta vankilan raiteesta ja siitä liikenteestä hän kertoi äsken pitkään ja mm. lumeen kiinni jäämisestä tuossa Kalliomäessä jne. Uskomattomia tarinoita tänpäivän mittapuun mukaan.
kuva 29.04.2006 18:57 [Tunnus poistettu]  
  Ossi muisteli, että Sukevalla ei liene ollut sahan pistokasta. Kalliomäellä vähän Sukevalta ylöspäin on ollut ainakin tiilitehtaan pistoraide.
kuva 29.04.2006 01:01 [Tunnus poistettu]  
  Reubenille: Junaa odottaessa kameran kanssa radan varressa kokemuksiini kuuluu mm., että olen joutunut työntää lehmää takapuolesta teurasautoon, hyvää kuvapaikkaa etsiessä juuri ennen junan tuloa meinannut pudota jään läpi kylmään veteen, saanut verenmyrkytyksen haavasta sormeen, unohtanut kamerat kaitafilmikamerat mankat ym. radan varteen ja huomannut puuttuvat tavarat vasta seuraavassa kuvauspaikassa, saanut parikertaa ruoka myrkytyksen baarin pilaantuneista ruuista, kerran Kouvolan aseman baarin tai ravintolan, jolloin olin mahataudissa usean vuorokauden ja vääntäydyin väkisin kuvaan tupla Tk3:sia Lieksassa. Ihmettelen vieläkin, miten jaksoin ajaa sinne asti. Tässä nyt vähän päältä poimittua, mitä äkkiseltään muistin. Ai niin onhan toki, joku kuva tullit otettua ilman suurempaa vaivaakin.
kuva 28.04.2006 22:12 [Tunnus poistettu]  
  Tulevaisuudessa varmaan tällaisten kuvien, missä useampi arkipäivän liikennemuoto kohtaa katselunautinto vain kasvaa. - Vieläkin tuo vesiposti, vesiviskuri, kastari jne. on näemmä saanut olla paikoillaan muistuttamassa jostain muinaisuudesta. Eipähän oo kettään häirinnykkään. Joskus oon nähnyt, kun näistä kasteltiin myös Mas:sien sepelilasteja purkauksen aikana tapahtuvan pölyämisen ehkäisemiseksi. - Joskus kiirellä myöhässä ollutta pikajunaa vesitettäessä on käynyt niinkin, että viskuria voimalla sivulle käännettäessä se on rikkonut ensimmäisen puuvaunun päädyn ja kiire on loppunut siihen, kun vaunu on jouduttu poistamaan junasta.
<<   >>