Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.03.2012 19:51 | Petri Koskela | ||
| Onpa hieno jugend-vaikutteinen lyijylasiaihe ikkunassa. Tai sitten ei. | ||||
|
24.03.2012 19:49 | Petri Koskela | ||
| Mikä ihmeen värivalo, kuvaa suurentaessa se kyllä siltä näyttää vaikka tässä koossa voisi olla loogisempi "varavalo" - etenkin kun näyttää jälkiasennukselta koko kytkin. Olisiko loistevalaisimissa lisäksi hehkulamput kuten sinisissä - jos loisteputken vaatima high-tech ei jostain syystä toimisikaan. Loistevalaisinmuutoksen yhteydessä olisi tällainen kytkin lisätty... | ||||
|
22.03.2012 21:38 | Petri Koskela | ||
| Molemmat kuorma-autot ovat Volvoja, etummainen Trygge/Snabbe/F82/F83 riippuen iästä ja moottorityypistä (bensa V8/rivinelosdiesel), taaimmainen F84/F85/F86. - Yhtäaikaa Eljaksen kanssa muistelimme näemmä... | ||||
|
13.03.2012 16:24 | Petri Koskela | ||
| Eikös näissä kahdessa esimerkissä https://vaunut.org/kuva/74308 ja https://vaunut.org/kuva/74307 kelpoisuuden ja matkan pituuden funktio ole käänteinen ja kumpikin yhden suunnan lippuja... Itse arvelin asian liittyvän aikataulujen vaihtumiseen, joku yhteysväli kiertomatkasta on lakannut olemasta tai lippupolitiikka vaihtunut 19.8.1992 alkaen. | ||||
|
|
13.03.2012 11:55 | Petri Koskela | ||
| Oliko kelpoisuusaika muuttunut vuodesta 1987 - https://vaunut.org/kuva/74308 - vai miksi tämä happanee jo viikossa? | ||||
|
12.02.2012 09:18 | Petri Koskela | ||
| Joku toimittaja on siellä ilmeisesti käynyt: http://www.nordbayerischer-kurier.de/nachrichten/1308733/details_8.htm | ||||
|
06.02.2012 21:11 | Petri Koskela | ||
| Gd tai Gdt - ja vielä korkeakattoinen versio - liian lyhyt Gb:ksi. Tästä voi vertailla: https://vaunut.org/kuva/31276 | ||||
|
02.02.2012 09:00 | Petri Koskela | ||
| Lukituksen voi joku nähdä turvallisuusuhkana - joka toki vähenee oikealla mitoituksella, antakoon periksi äkkipyssäyksissä. Mukille voisi olla oma teline vaikka seinässä - vai olisiko se epätasa-arvoistamista käytäväpaikkalaista kohtaan... | ||||
|
21.01.2012 22:00 | Petri Koskela | ||
| Sielläpä toisen nostosylinterin männänvarsi näkyykin. Melko joukko menee nousevaan osaan letkuja ja/tai kaapeleita. | ||||
|
27.12.2011 09:22 | Petri Koskela | ||
| Oikean ajovaloumpion vaihdolla ja puskurin ojennukseen laittamalla museorekisteriin, viimeiset tehtiin 1981. Kattoluukkua ei vakiona ole eli saattaa olla sisusteltu versio. Mutta ei ruostetta edes lamppujen rautojen ympärillä! | ||||
|
24.12.2011 15:10 | Petri Koskela | ||
| Yllättävän moni on taloista yhä jäljellä http://www.eniro.fi/s/Glp - tai oli kun tuo kuva on otettu. Valitkaa "kopterikuvat" oikeasta yläkulmasta ja zoomatkaa hiiren rullasta pari pykälää. Vatselankatu on alueen pääkatu mutta Vatsela taitaa olla Raisiossa. | ||||
|
21.12.2011 11:29 | Petri Koskela | ||
| Samaa mieltä paikasta, Hämeentien silta jää juuri kuvan ulkopuolelle vasemmalla mutta voi kuvitella tien olevan vasemman laiden kahden rakennuksen välillä. Tässäkin näkyvät talot vielä: http://opaskartta.turku.fi/Web/Default.aspx?layers=Ilmakuva&lon=-%20Ilmakuva%201973&cp=6704832,23461080&z=0.5&language=fin - ja savelle menevän pistoraiteen varoitusmerkkikin on kuvassa. | ||||
|
15.09.2011 10:31 | Petri Koskela | ||
| Jos vuonna 2011 haluaisi JormaT:n kuvaamalla tavalla Mansikin (vain millä kirjaimella nykykuljetettava sitten alkaisikaan) kanssa matkailla niin mistähän kaikista virastoista pitäisi yrittää lupa moiseen saada? Paljonkohan maksaisi kuljetus ja minkä matkustusluokan lippu pitäisi mummolla olla, entä tarvittavien muutostöiden hinta johonkin olemassaolevaan vaunutyyppiin - EU säännösten mukaan tietenkin... Monet asiat ovat nykyisin helpompia toteuttaa kuin 40 vuotta sitten, toiset taas liki mahdottomia. |
||||
|
09.08.2011 13:17 | Petri Koskela | ||
| 3 jalkaa eli n. 914 mm: http://en.wikipedia.org/wiki/Lahaina,_Kaanapali_and_Pacific_Railroad | ||||
|
09.06.2011 08:39 | Petri Koskela | ||
| Kaksitahtisia 2Д100 vastakkaismäntämoottoreita olivat, kahdella kampiakselilla: http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Diesel2D100.jpg | ||||
|
05.06.2011 22:42 | Petri Koskela | ||
| National Raiway Museum Yorkissa säilöö samanlaista laitetta: http://www.flickr.com/photos/45767493@N00/4367848988/ - siihen viittasin kommentissani, saarella sekin. | ||||
|
|
04.06.2011 12:31 | Petri Koskela | ||
| Mutta onko kuvaussaari lähempänä kuin kotisaari? | ||||
|
23.05.2011 19:52 | Petri Koskela | ||
| Voisiko liittyä huoltovarmuuteen ja sitä sääteleviin direktiiveihin? | ||||
|
20.05.2011 23:17 | Petri Koskela | ||
| Runsaasti on tavaraa katolla, tunnistan soittokellon, etupäänmerkit, kamiinantorven, tuulettimet ja erikoisenmalliset viheltimet mutta loppu menee arvailuksi. Jäähdyttimennäköiset kaksi loodaa voisivat olla niitä - mutta miksi kaksi, yksimoottorinenhan tämä oli. Mikä on sitten pienempi jäähdyttimennäköinen laite ja koneisto-osaston korokkeen päällä olevat säiliöt? Koroke lienee vain tuuletusta varten vai oliko näissä sähköjarru ja sen vastukset tuon korokkeen alla, ajamiseen ei kai Lemp-kytkennässä vastuksia tarvita. Kiinnitti huomioni myös loppuopastekoukut mutta niinpä Jt sanoo että loppuopasteet on oltava myös moottorivaunuissa, en muista nähneeni sellaista kuvaa missä yksinäisessä motissa olisi levyt tai lyhdyt peräpään koukuissa. Jt:stä sai käsityksen että loppuopaste on junan loppumerkki, punavaloja käytetään vain yksinäisen veturin kulkiessa linjalla. Koukut on muuten myös Dm4:ssä mutta ei niissä mitään ole ainakaan tässä https://vaunut.org/kuva/23316 kuvassa, liekö säännöt muuttuneet. | ||||
|
13.05.2011 19:49 | Petri Koskela | ||
| Jos vertailukuvassa näkyy enemmän vaihdejärjestelyjä niin saisiko koko kuvan näytille, siinä ilmeisesti on melko jyrkkä raideristeys antamassa lisää vapauksia lähtösuuntiin. Tai jos jollain on piirustus niin sekin kiinnostaisi. Mielestäni ei täällä ole vanhan järjestelyn kuvaa. | ||||
|
02.05.2011 17:38 | Petri Koskela | ||
| Vaiko paremminkin Fleischmannin, niissähän ainakin oli - onko uusissa enää - pohjassa epäkeskeisesti "tatti" jolla ohjattiin juurikin tuon krokotiilinoloisella joskin yhtenäisellä rampilla vaihteita tai muuta automatiikkaa. | ||||
|
|
01.05.2011 23:19 | Petri Koskela | ||
| Tuolla http://en.wikipedia.org/wiki/Le_Crocodile lisätietoa, punaisella pilli soi ja viidessä sekunnissa alkaa hätäjarrutus ellei kuljettaja kuittaa napilla, vihreällä vain gongi soi. Tämä tapahtuu siis esiopastimen jälkeen ennen pääopastinta. Nimi johtuu radassa olevan vastakappaleen muodosta, tässä http://www.carreweb.fr/Croco.bmp selvempi kuva. | ||||
|
22.04.2011 19:00 | Petri Koskela | ||
| Tämän kuvan perusteella on vaikea sanoa kumpi on oikein kun kampi ei taida olla ihan kolmessa vaan vähän vaille, muissakaan vorgin ristokuvissa ei kunnolla näy vastapainon asemaa kammentappiin nähden - sen tiedon ja neljännessä kommentissa olevan perustelun voimin voisi varmistua asiasta. Nyt joku Toijalaan, Haapamäelle tai Kurikkaan tarkistamaan luonnosta kumpi on edellä - ellei Tapion asteet ole varmaa tietoa, kaipa Haapamäellä joku on paikalla kun on näin pitkä vapaa. Tarkoittaako veturin oikea ja vasen kuljettajan näkökulmasta katsottuna vai edestä? | ||||
|
|
21.04.2011 23:19 | Petri Koskela | ||
| Kun toisen puolen kammentapin paino pitää kompensoida tällä puolella (Ivalo s.203) on vastapainoa kasvatettu ja siirretty toisen puolen tapin suuntaan. Kello kuusi sanon minäkin. | ||||
|
21.04.2011 19:17 | Petri Koskela | ||
| Siltaa ja muuta ympäristöä pääsee tutkimaan vaikka tästä: http://tinyurl.com/6zlf9kh | ||||
|
20.04.2011 16:06 | Petri Koskela | ||
| Kaksi virroitinta per yksikkö ei siis mahdollistakaan ajoa tällaisissa tapauksissa, eikö niitä ole mahdollista erottaa suurjännitepiiristä yksi kerrallaan? | ||||
|
12.04.2011 00:13 | Petri Koskela | ||
| Tuossa https://vaunut.org/kuva/45708 vähän avarammassa paikassa vastaavanlainen pylpyräkokoelma. | ||||
|
09.04.2011 19:31 | Petri Koskela | ||
| Lainataan teosta "Suomen Valtionrautatiet 1862-1912", sen II osaa sivulta 435: "Säiliövaunut (Sarja S). Vuonna 1910 rakennettiin 20 kpl. 2-akselista säiliövaunua nesteiden kulettamista varten rautatien impregneerauslaitoksen tarpeeksi. Jokaisessa vaunussa on 6 m/m levystä niitattu, 6220 m/m pitkä ja 1650 m/m läpimittainen säiliö. Se nojaa kuuden puisen poikkipalkin välityksellä aluskehykseen, johon se on vinositeillä kiinnitetty". Tuntomerkit täsmäävät. Ässä on tämä ollut syntyessään. | ||||
|
08.04.2011 09:33 | Petri Koskela | ||
| Puskinpalkki ilmeisesti nostetaan vaijerin voimalla pystyasentoon tositoimiin ryhdyttäessä | ||||
|
01.04.2011 00:23 | Petri Koskela | ||
| Heitänpä tuollaisen http://tinyurl.com/6bgmprh paikan tarjolle... | ||||
|
31.03.2011 08:30 | Petri Koskela | ||
| Tulipa turhaa toistoa, tätähän onkin käsitelty jo *kuvasarjan* kommenteissa https://vaunut.org/sarja/1656 - jäävät helposti huomaamatta pelkkiä kuvia selatessa. | ||||
|
|
31.03.2011 00:16 | Petri Koskela | ||
| Tuossa http://www.youtube.com/watch?v=_e19A4lVhLI videossa tekee töitä samanlainen kaksoismoottori, ääni on juurikin tuollainen. Minuutin kohdalta alkaa tosi toiminta. Lisää vaikkapa haulla "gm 6-71" Tuota etsiessäni löytyi myös ääninäyte Hr11/Vv12/Sv11 -moottorista, ihan suomalaisesta aluksesta: http://www.youtube.com/watch?v=dD48gf63rhc | ||||
|
|
30.03.2011 23:42 | Petri Koskela | ||
| Tuolla https://vaunut.org/kuva/4378 on keskusteltu ja pohdittu äänimaailmaa, valitettavasti keskustelussa viitatut italialaiset moottorinkuvasivut eivät enää toimi. Ääni on siis hyvin kaukana porkkanan Bredan äänestä joka on "tavallinen" diesel, tässä on mekaanisesti ahdettu kaksitahtikaksoisdieselit, kaksi niitä, nelimoottorinen vaunu siis. Vv13 oli (on) samalla moottorilla toteutettu, sopivana hetkenä voi sitä ääntä kuulua vaikka Haapamäen suunnalta. | ||||
|
30.03.2011 06:48 | Petri Koskela | ||
| Dm4+Fo+Ei+Ei - mutta mikä sitten kun noin matalalta näyttää vai loppuuko juna ja jokin rakennus näkyy juuri siinä kohdassa radan takaa? | ||||
|
27.03.2011 20:39 | Petri Koskela | ||
| Nyt asettuivat palat kohdilleen, samassa liuskassa on sillalta otettu kuva jossa Hr12 on juuri ajamassa kiinni junan ensimmäiseen puuvaunuun, selvästi on katon profiili Po:n eikä eteisellisen vaunun. Kaipa tänne vielä yksi kuva mahtuu kun on kuitenkin kohtalaisen vanha otos: https://vaunut.org/kuva/68727. | ||||
|
27.03.2011 15:54 | Petri Koskela | ||
| Käänsinpä tämänkin pois peilikuvastaan niin ei tule liikaa vaikeusastetta. Olli taisi jo paikan tunnistaakin. | ||||
|
27.03.2011 15:52 | Petri Koskela | ||
| Olipa ensiluokkainen hämäys itseltäni - kuva oli peilikuva - eikä edes tarkoituksella. Paljon ovat puut kasvaneet. | ||||
|
|
27.03.2011 15:28 | Petri Koskela | ||
| Tämäkin https://vaunut.org/kuva/47150 on samoilla piirustuksilla tehty mutta liian pitkä täksi sillaksi. | ||||
|
27.03.2011 10:02 | Petri Koskela | ||
| Kyllä liuskan reunassa Tri-X lukee, alan miehet tietää... | ||||
|
25.03.2011 22:58 | Petri Koskela | ||
| Yhä ihmettelen etupäänmerkin olemusta kuten jo 6 vuotta sitten https://vaunut.org/kuva/12197 - onko kellään tietoa niiden materiaalista tai muusta tarinasta, oliko tämä ainoa veturi jossa tuollaiset pallot oli? Vuoden 1955 Hr11 ja 1952 Dm3 tehdaskuvissa oli Valmetin muissa tuotteissa peltitikkarit - Junat 4/89 ja https://vaunut.org/kuva/59117 | ||||
|
24.03.2011 00:00 | Petri Koskela | ||
| Nyt on vaihdettu Seppo Romanan siivoamaan kuvaan se edellinen pöly- ja naarmukokoelma, tuskin niitä jää kukaan kaipaamaan. Kiitokset Sepolle. | ||||
|
20.03.2011 13:44 | Petri Koskela | ||
| Vain neljäsosan pitäisi muistuttaa Afrikasta - Wikipedia: "Mellan gången och stora vänthallen finns Ringen, en öppning mot nedre hallen med 7 meters diameter som invigdes 1959 för att skapa ljus till den nedre gången. Ringen är ett smideskonstverk skapat av skulpturprofessor Stig Blomberg som föreställer de fyra väderstrecken med figurer som representerar dessa. Populärt kallas ringen för "Spottkoppen" och den fungerar som mötesplats för många Stockholmare." Eli kuvanveistelyprofessori Blomberg kuvailee kaiteessa neljää ilmansuuntaa ja hahmoja jotka näitä vastaavat. Sylkykupiksi tuota kohtauspaikkaansa Tukholmalaiset kutsuvat. |
||||
|
16.03.2011 12:18 | Petri Koskela | ||
| Kun katsotaan toisesta kulmasta https://vaunut.org/kuva/31589 niin havaitaan myös ensimmäinen sukupolvi. | ||||
|
16.03.2011 12:00 | Petri Koskela | ||
| Suomessakin olisi ollut osasto veturissa vaikkapa polkupyörille jo liki 60 vuotta sitten jos Hr11 olisi tehty alkuperäisten suunnitelmien mukaan. | ||||
|
12.03.2011 09:51 | Petri Koskela | ||
| Vaijeriasiaan selitys näkyy täällä: https://vaunut.org/kuva/30064 - koska opastin oli kaukana suojaamastaan radasta olivat vaijerit viedyt Tampereen suunnan vaijereiden kanssa samaa reittiä. Numeroasia taitaa varmistua Timon linkittämästä ruudusta, sopiva likaantuminen saa aikaan optisen harhan. | ||||
|
08.03.2011 07:52 | Petri Koskela | ||
| Täältä https://vaunut.org/kuvasivu/32533 ja sivun linkeistä lisätietoa tapahtuneesta | ||||
|
13.02.2011 15:43 | Petri Koskela | ||
| Vähän epäselvästi ilmaisin kommentissani ensimmäisessä lauseessa sen että nimenomaan Ole Winther Laursenin (näin kirjoitettuna kannessa) kirjoittama on tuo kirja, kustantaja The Oakwood Press, Tandridge Lane, Lingfield Surrey, England. ISBN 9780853611226, tällä hetkellä ei näytä olevan tarjolla netissä. | ||||
|
|
13.02.2011 12:42 | Petri Koskela | ||
| Tämä on toinen kahdesta Suomi-kuvasta kuvaajan kirjassa "Bygone Light Railways of Europe" vuodelta 1973 - toinen on LWR diesel 2 laatikkolumiauran kanssa paikassa nimeltä Lathi kuten hän systemaattisesti nimen kirjoittaa - muutenkin vaikuttaa siltä ettei kukaan kotoisista asiantuntijoista ole ehtinyt tekstiä maamme osalta oikolukea. Kirjassa on siis kaksi ja puoli sivua Suomen "kevytradoista", kirjan laajuus 156 sivua. | ||||
|
13.02.2011 09:43 | Petri Koskela | ||
| Sitten sopisi Liedon ja Käyrän välillä oleva kaarre, tasoristeys on nyttemmin purettu. Kartalla ja virallisissa ilmakuvissa kaarre näyttää tosin paljon lievemmältä. | ||||
|
07.02.2011 14:22 | Petri Koskela | ||
| Syksyyn 1986 asti toimi Kyrönniemessä leirintäalue - muistelen telttailleeni joskus 70-luvulla juurikin tuon aidan vieressä tunnelinsuun yläpuolella. | ||||
|
02.02.2011 00:53 | Petri Koskela | ||
| Tuleekohan tuollainen etupäänmerkki jonain päivänä vielä jostain kätköstä esiin, vielä vaivaa sen materiaali - se on siis pallo eikä ristikkäisistä pelleistä tehty - klikkaa Sv11 -linkkiä tuossa ylempänä niin näet muita kuvia aiheesta. Ilmeisesti tässäkin oli käännettävä valonheittimen heijastin kuten Hr11:ssa alkujaan. | ||||
