![]() |
08.06.2010 03:16 | Jari Kuusinen | ||
Uutisoitujen ennakkotietojen mukaan nopeudennosto kahdenksaankymppiin sekä akselipainojen nosto olisi suunnitteilla, eli petonibölkyt tulee. Perusparannussuunnitelman pitäisi valmistua vasta heinäkuussa, joten mikään ei ole vielä varmaa. Onkohan edes se oleellisin, rahoitus? | ||||
![]() |
04.06.2010 05:08 | Jari Kuusinen | ||
Tämä Tammisaaren ensimmäinen "satamaraide" on esiintynyt puolivahingossa(?) myös vanhoissa postikorteissa. Itse raiteen lisäksi paikalla ei muuta tainnut ollakaan, avovaunujen puutavarakuormien annettiin vieriä ratapenkalta veden äärelle? | ||||
![]() |
04.06.2010 04:56 | Jari Kuusinen | ||
Nytkös tämä makuuvaunuliikenne Kainuusta jo käynnistyi? Reittivalintakin on paras mahdollinen! Mikäli se makuuvaunuliikenne Kajaanista aiotaan joskus avata uudelleen, kannattaisi kenties harkita myös kahden kannattamattoman junan yhdistämistä yhdeksi kannattavaksi junaksi: Kuopiosta ollaan tekemässä yhtä uutta yhdistettyjen kuljetusten pääteasemaa, joten onko aivan mahdoton ajatus, jos Kajaanin makuuvaunut ja rekkavaunut matkaisivat samassa junassa Kuopiosta Helsinkiin ja Helsingistä Kuopioon? Molemmilla junatyypeillä olisi kutakuinkin samankaltaiset kulkuajatkin: Lähtö illalla ja aamuksi perille. | ||||
![]() |
04.06.2010 04:37 | Jari Kuusinen | ||
Onko jänisten tarkoitus piileskellä tuolla vaunussa sisällä pöllöiltä piilossa? | ||||
![]() |
03.06.2010 05:21 | Jari Kuusinen | ||
En tiedä, oliko tämä kuvasarja nyt harkittu ja laskelmoitu veto, vaiko pelkkä vahinko viime viikolla keskustelua ja kuumia tunteita herättäneen vastaavan museoajokuvan tai kuvasarjan vastineeksi, mutta ainakin minulle sopisi jatkossa tämänkaltaiset pehmeät myönnytykset turvallisuusmielessä puolin ja toisin. Tähän kuvaan ja kuvasarjaan minulla ei ole muuta sanottavaa kuin että: Huva Kyvä! Lisää ohjaamolinjakuvia! :) | ||||
![]() |
01.06.2010 01:32 | Jari Kuusinen | ||
Ahaa. Unohdinkin edellistä kommenttia kirjoittaessa tämän perusasennon muutoksen. Muutos lienee kai perusteltu sillä, että kakkosraiteelle tultaessa sieltä on mahdollista painaa runko joko suoraan laituriin tai ykkösraiteelle, kun taas aiemmin ykkösraiteelle tultaessa runko piti vetää tasoristeyksen yli mikäli se haluttiin kakkosraiten laituriin. Tämä muutos helpottanee tilannetta aina silloin, kun Niinisalossa on kaksi runkoa tai muita vaunuja samaan aikaan.. Olisi vielä hyvä kuulla näkemyksiä Oskarin esittämiin itse tasoristeystä koskeviin kysymyksiin.. hmm.. | ||||
![]() |
31.05.2010 01:41 | Jari Kuusinen | ||
Topille (ja ehkä muillekin) tiedoksi, että se "tunteikas vuodatus" sisälsi nimenomaan TÄYSIN HARKITTUJA sanankäänteitä ja yliprovosoivia olettamuksia, sillä toisinaan asiat pitää vetää reilusti överiksi ja kusiaispesät kääntää ylösalaisin riittävän huomion aikaansaamiseksi, varsinkin silloin kun joku on sahaamassa harrastajien omaa oksaa! :) Juhan välikommentista voidaan tulkita, että näitä turvallisuusasioita on kyllä mietitty jo ajoja, aikatauluja ja pysähdyksiä suunniteltaessa. Jpl:n kertoma käytännön esimerkki turvallisuusongelmista kuvausajoilla on kuitenkin luonteeltaan sellainen, ettei sitä voida millään ennakkoon määrätyillä lupakäytännöillä tai turvallisuusmääräyksillä poistaa. Museoajoen järjestäjillä lienevät ne ratkaisun avaimet käsissään tämänkaltaisiin yksittäisiin ongelmiin ja ongelmatapauksiin, mutta jokainen harrastaja (tai sellaiseksi itsensä kuvitteleva) voi toki mennä itsekin peilin eteen miettimään, onko omassa käyttäytymisessä turvallisuuden suhteen parantamisen varaa. Minä ainakin menen. | ||||
![]() |
31.05.2010 01:00 | Jari Kuusinen | ||
Koko Roska on minimissään tietenkin kolme vaunua (+vet). Vaunuja voi toki olla myös neljä tai viisi tässä ENSIMMÄISESSÄ, sitä suurempiin vaunumääriin ei jaksa uskoa.. Koko Roskaa ennen jaossa lienee vielä kolmen vihreän vaunun ENSIMMÄINEN kuva, mahdollisesti jopa neljän! Se, että tästä on käynnissä oikein kisakin, ei ollut mikään yllätys, mutta mikähän mahtaa olla palkinto? :) Ensimmäinen on aina ensimmäinen, viimeinen on aina viimeinen, ja loput siltä välitä kuraa, eikös se jotenkin niin mene..? ;) | ||||
![]() |
30.05.2010 02:19 | Jari Kuusinen | ||
Rautatieharrastajan ja junakuvaajan kirjoittamaton sääntö numero yksi on Tiedä mitä olet tekemässä. Se koskee paitsi liikkumista rautatiealueella niin myös nettikirjoittelua. Topin, joka on vain pelkkä veturinkuljettaja eikä kaikesta kaiken tietävä harrastaja, olisi usein hyvä miettiä mitä on tekemässä ja kirjoittamassa. Jo yksin tämän paikallaan polkevan keskustelun avannut lause "miten on varmistettu, ettei porukka mene palloilemaan muun liikenteen eteen?" on holhoavuudessaan vertaansa vailla. Miten Teillä siellä Keravalla on varmistettu, etteivät jalankulkijat mene palloilemaan muun liikenteen sekaan suojateiden ulkopuolella? Tai miten esimerkiksi Alavudella on varmistettu, etteivät asemalla junaa odottavat matkustajat mene palloilemaan muun liikenteen eteen? Miten? Kaupunkilaisjärjellä pärjää pääradalla niin kauan kuin on aidat kertomassa missä mennään, mutta Karttulan Airakselassa pitäisi asioita ajatella jo maalaisjärjellä. Kyllä se kastijärjestelmässä veturinkuljettajien silmissä alimmalla tasolla oleva harrastajaparka menettää henkensä paljon todennäköisemmin Keravan grillillä tai vt3:lla Parkanossa kuin museojunareissulla Airakselassa. Onko suhteellisuudentaju hukassa vai eikö sitä ole, jos pitää spekuloida jo mahdollista ensimmäistä kuolemaan johtavaa onnettomuusmahdollisuutta museojunaliikenteessä? Johan sitä museoliikennettä oleellisesti rajoitettiin kieltämällä museojunaliikenne pääradoilla. Topi, ja ilmeisesti myös Dm9-junayksikköä entisöivä harrastaja näemmä haluavat yllä olevien kommenttien perusteella rajoittaa vielä lisää? Muutamia HMVY:n operoimia ja L. Nylundin konnaroimia museoajoja junan ulkopuolelta seuranneena (kuulumatta HMVY- tai SRHS-organisaatioihin) en ole havainnut puutteita kuvauspysähdysten turvallisuudessa tai informoinnissa: Matkustajia on informoitu miksi on pysähdytty, mitä tapahtuu ja mistä suunnasta kohdattava juna on tulossa. Tämän kuvan yhteydessä esiin nostetut aiheet, liikkuminen rautatiealueella ja radioliikenteen kuuntelu, ovat olleet kautta aikain muutenkin vaikeita aiheita kaikille osapuolille ja käytännössä myös täysin mahdottomia valvoa, joten muuttuuko se tilanne tästä yhtään selkeämmäksi tämän jeesustelun myötä? Harrastajapiireissä ja rautatiemaailmassa on lukuisia muitakin aiheita, joista on parempi olla keskustelematta julkisesti. Yksi sellainen on rautateihin kohdistuva ilkivalta. Jos kaikesta pitää saada keskustella ja vängätä vapaasti, voidaanko siis aloittaa julkinen ja teoreettinen spekulointi siitä, miten se (Topin) juna saadaan oikeasti pudotettua kiskoilta? Varsinkin, kun yksittäinen harrastaja ei näemmä ole itse vastuussa tekemisistään museoajoilla, eikä sen perusteella siis myöskään sanomisistaan missään. Miten ihmeessä rautatieliikenteessä se vastuu voidaan aina työntää surutta eteenpäin liikenteenharjoittajalle, Liikennevirastolle, tai peräti liikenneministerille tai Euroopan Unioniin saakka, kun maantieliikenteessä, esimerkiksi Konginkankaan onnettomuudessa, se vastuu jää aina sinne alimmalle tasolle? Edellä mainittuihin kysymyksiin en odota vastattavan, koska niihin ei vain kukaan voi vastata. Mutta jos museojunaliikenteessä, tai museojunaliikenteen yhteydessä tapahtuvan kuvaustoiminnan suhteen nyt tai vastaisuudessa jollakulla on esittää oleellisesti turvallisuutta parantavia ideoita tai ehdotuksia, niitä voinee ilmaista kaikin käytettävissä olevin keinoin suoraan museoajojen järjestäjille ja operoijille, eikö vain? Turvallisuutta parantavat ehdotukset osoitettuna joko VR:lle tai Liikennevirastoon johtavat auttamatta pelkkiin kieltoihin, koska ko. organisaatioissa eletään ikuista 1900-lukua ja niin sanotusta työnteosta vastaavat passiiviset ja mielikuvituksettomat virkamiehet vailla luovuuden alkeita, jotka olettavat monopoliaseman säilyvän koskemattomana oman työuran loppuun saakka. Esimerkkejä tästä joustamattomuudesta ja luovuuden puutteesta ei tarvitse viime talvea kauempaa hakea, jolloin varusmiesten apua ei otettu vastaan edes alhaisten nopeuksien Helsingin ratapihalla sen oltua "äärimmäisen vaarallista". Toinen esimerkki on Vilppulan ja Mänttän välinen henkilöliikenne, joka näemmä vaatisi toteutuakseen junien kulunvalvontajärjestelmä JKV:n siitäkin huolimatta, että kyseessä on vain ja ainoastaan kahden rautatieliikennepaikan välinen pistorata, jolla ei todennäköisesti muutoinkaan liiku kahta junayksikköä samaan aikaan. Pikkukaupunkilaisjärjellä ajatteleva alkeellinen pieni rautatieharrastajaparka jää ihmettelemään sohittuaan kusiaispesää.. :) | ||||
![]() |
30.05.2010 01:31 | Jari Kuusinen | ||
Kaksi vihreää yhdessä junassa oli liikenteessä sivusilmällä suoritetun havainnon (ja vaunukierron) perusteella luonnollisesti jo edellisenä päivänä, perjantaina. Valitettavasti en osannut kiinnittää siihen (junanumeroon/aikaan) sen kummempaa huomiota, mutta runkokierroistahan voinee laskea takautuvasti, milloin se ensimmäinen kahden vihreän vaunun juna on ollut liikenteessä? Tämä Jarkon mainio kuva on kuitenkin ENSIMMÄINEN kuva kahdesta vihreästä vaunusta samassa junassa, joten se titteli ei enää ole jaossa, vaikka joku olisikin ko. kokoonpanon kuvannut, eikö niin?! ;) | ||||
![]() |
30.05.2010 01:24 | Jari Kuusinen | ||
Kerrassaan mukiinmenevä ja The Liikennepaikkahaun perusteella ennen näkemätön kuva The Peltosalmelta! Omiaan lisäämään matkakuumetta The Iisalmen suuntaan! :) | ||||
![]() |
30.05.2010 01:16 | Jari Kuusinen | ||
Eli etummaisen veturin suuttimet - joita myös pakoputkiksi kutsutaan - savuttavat tuplasti sen mitä jälkimmäisen? Niinkö? Hyvä muuten, että sotilaspoliiseille on keksitty oikeasti jotain hyödyllistä, siviilielämää palvelevaa käyttöä, samoin kuin SP-käytössä olevalle VW-kalustolle! :) | ||||
![]() |
30.05.2010 01:09 | Jari Kuusinen | ||
Tämä on ihan järkevä ja mukiinmenevä järjestely, ettei kakkosraiteella ole hälyä aiheuttavaa erkkaria. Muutoinhan tuo tzr huutaisi punaisena tuntitolkulla vaihtotöiden ajan, varsinkin silloin kun Niinisalossa sattuu olemaan kaksi junaa samaan aikaan! Nyt kun Jarkko otti asian esille, tutkailin omia kuviani mm. marraskuulta 2005 ja huomasin sen, ettei tr hälyttänyt silloinkaan kakkosraiteelta lähestyttäessä, mutta ykkösraiteelta kyllä. En sen puoleen löytänyt selvää kakkosraiteen erkkaa osoittavaa kuvaakaan, joten olisiko mahdollista, ettei kakkosraiteen mahdollinen erkka ole edes ollut toiminnassa, vaikka fyysisesti olisikin ollut olemassa, vai onko sitä ollut silloinkaan olemassa? Ihmettelen tätä nyt ensimmäistä kertaa, koska olen aiemmin olettanut tasoristeyksen olleen kytketyn pois toiminnasta vaihtotöiden ajan täällä Niinisalossa. Yleensähän lähtevä runko on painettu kakkoselta ykköselle erkan taakse ennen lähtöä, mutta mm. tällä kertaa se ei ole ollut mahdollista Ems-vaunujen jäätyä ykkösraiteen laiturille. Muutkin Niinisalon ratapihaa ja vaihtotyökäytäntöjä tuntevat voisivat esittää näkemyksiä asiaan.. :) | ||||
![]() |
19.05.2010 00:34 | Jari Kuusinen | ||
Hangossa taisi olla pari vuotta sitten 47 Sdm-vaunua modattuna autosiirtokäyttöön Tulliniemestä Koppnäsiin? Yksi niistä vaunuista oli kuvan 205148. | ||||
![]() |
15.05.2010 22:01 | Jari Kuusinen | ||
Kun pukeudutaan huomiovaatetukseen, ei pientareella odottelu ole enää normaalia jalankulkua. Jos kuvaajalla sattuisi vielä olemaan Tieturva 1 -kurssi käytynä ja kortti perstaskussa, ollaankin juridisesti mielenkiintoisessa tilanteessa. Tietysti pitää muistaa, ettei kuvaustoiminta saa aiheuttaa minkäänlaista haittaa tai vaaraa muulle liikenteelle, kuten ei olisi aiheuttanut varmaan tämän kuvan esimerkkitapauksessakaan. Ei siis ulosmitata turvavaatetuksen tuomaa hyötyä. Kahden euron kertakäyttöliivien ja junaharrastajaliivien sijaan kannattaa tällaisissa tilanteissa käyttää ammattilaiskäyttöön tarkoitettua huomiovaatetusta, jolla on suurempi katu-uskottavuusarvo nyt kun jokainen sauvakävelijä ja moottoripyöräilijäkin käyttää huomioliiviä. Ne yleisliivit ovat hyviä kyllä normaalissa linjakuvaamisessa. Lisäksi tällaisilla oleskelukiellon alaisilla huomiota herättävillä kuvauspaikoilla ja kuvaustilanteissa on syytä toimia mahdollisimman huomaamattomasti ja nopeasti, toisin sanoen vartin odottelu on jo liikaa, varsinkin jos se tehdään liikenteellisesti vilkkaaseen aikaan. Porukalla tällaisille paikolle ei kannata edes mennä. Yksi on aina huomaamattomampi kuin viisi: Yhteen turvaliiviukkoon ei välttämättä kiinnitetä sen suurempaa huomiota, mutta jos niitä on viisi, herää välittömästi kaikkien mielenkiinto siihen mitä on tekeillä. Pertun esimerkki muistuttaa taas siitä, että isokokoisesta varustuksesta on hyötyä, varsinkin jos sitä esitellään näkyvästi mahdollisille ihmettelijöille. Eli aina pitää tietää mitä on tekemässä ja pyrkiä mahdollisuuksien mukaan näyttämään se muillekin. Itse kuva on erinomainen - mutta niinhän ne kaikki Tuomaksen kuvat aina ovat! :) | ||||
![]() |
15.05.2010 01:35 | Jari Kuusinen | ||
Sommitelman täydellisyys! :) Mitä täällä on kipattu junanvaunuihin tuolta lastausrampilta? | ||||
![]() |
01.05.2010 06:25 | Jari Kuusinen | ||
Jatketaan nyt sitten vielä... :) Sekä Tapion että Pekan kuvat ovat ovat merkillistä ja ennennäkemätöntä meille, jotka emme ole eläneet ja nähneet tätä elämää. Siinä mielessä lähes jokainen kuva, oli se sitten yksityiskohtainen kalustokuva tai linjakuva, on sisällöllisesti ja historiallisesti arvokas pala menneisyytä johon ei muutoin enää pääse käsiksi edes museoajojen yhteydessä, vaikka kuinka yritettäisiin. Kommenttien määrää ei pidä pitää kuvan arvon mittarina, kannattaa mielummin tarkastella niiden sisältöä. Täydellinen tai veretseisauttava vaalivoittoon johtava kuva ei välttämättä poi'i yhtään kommenttia, jos kuva on todellakin kirjaimellisesti mykistävä. Esimerkiksi Pekan harvinaisia kalustokuvia katsellessa äärimmäisen harvoin tulee mieleen mitään kommentoimisen arvoista, vaikka silmät saattavatkin tapittaa näitä kuvia poikkeuksellisen pitkän aikaa. Lisäksi jokin alitajunnan syövereissä sanoo, että tällaisten kuvien kommentointikynnys on tämän päivän kuviin verrattuna huomattavasti korkeammalla. Kommentointi on aina kaksipiippuinen työkalu, mikä toisinaan syö sivuston laadukkuuden, mutta toimiessaan tuo mukanaan arvokasta perimätietoa historiankirjojen ulkopuolelta. Jälkimmäisestä hyvä esimerkki on Kuukunan Galleria. Kommentointia tärkeämpi mittari on suora palaute kuvista - mikä tosin edellyttää turhaa ja aikaavievää rekisteröitymistä nykykäytännön mukaan. Palautteen saaminen lämmittää aina kuvaajan sydäntä ja auttaa jaksamaan silloin kun tekee mieli tarkistaa kuvauskaluston osumatarkkuus vesilintujen kategoriaan. Kuvia kommentoivat pääsääntöisesti muut harrastajat, osin naljaillen ja mahdollisesti katkeraan sävyyn (Aimäävai? Ainytvai?), mutta se suora palaute tulee hyvin usein ei-harrastajilta ja on tyypiltään vilpitöntä ja aitoa ihailua sisältävää. Tämä ei missään mielessä tarkoita sitä, että kuvien julkaisua tai kommentointia pitäisi vähentää, vaan päinvastoin lisätä! Tietoa ei ole koskaan liikaa, mutta mielipiteitä on senkin edestä, ja tämän suhteen kun saisi käännettyä edes tällä sivustolla päinvastaiseksi! | ||||
![]() |
01.05.2010 04:34 | Jari Kuusinen | ||
Höyryvetureita ja muita romuja tulee ja menee, rautatiet on ja pysyy. Tai sitten ei. Tällaisena myöhäisheränneenä välisukupolven edustajana minulle on ollut aivan se ja sama, mitä radalla liikkuu, on se sitten ollut pumppuresiina tai kiimainen narttukissa - kuvattu on. Kalusto on kuvattu miljoonaan kertaan, mutta miten on rautatiepaikkojen laita? Turusta puhuttaessa odottelen yhä vaihtotyökuvia esimerkiksi kolme vuosikymmentä käytössä olleelta Pernon telakan radalta tai vaikkapa jo kolme vuotta käytössä olleelta senkkerin 1435mm:n terminaalilta. Näissä Tapion erinomaisissa kuvissa on aina ensisijaisesti tullut kiinnitettyä huomio kuvauspaikkaan oli se sitten Turku, Piikkiö tai Hamina, ja vertailtua sitä mielessä tämän päivän tilanteeseen, mutta tokihan aina vanha, jo käytöstä poistunut kalusto tuo lisähiivattia kuvaan kuin kuvaan. Nämä ovatkin olleet siinä mielessä erinomaisia opetuskuvia, joissa on onnistuttu yhdistämään optimaalisella tavalla sekä kuvauspaikka että kalusto. Tämän päivän kuvissa liian usein unohtuukin tämä paikka ja keskitytään zoomaamaan liiaksi itse junakalustoon. Tekisikin usein mieli kysyä kuvan yhteydessä, että "mistä sen nyt sitten näkee että tämä kuva on otettu (esimerkiksi) Riihimäellä". Pekan ja Santerin kiusaksi tähän ei nyt sittenkään taida tulla kommentteja kovin paljoa? | ||||
![]() |
29.04.2010 02:05 | Jari Kuusinen | ||
Edm-vaunusta on olemassa vastaav... tai no, tehkää omat johtopäätöksenne - https://vaunut.org/kuva/21015 :) | ||||
![]() |
24.04.2010 00:47 | Jari Kuusinen | ||
Korvaamattoman kulttuurimaiseman päälle minä en ymmärrä mitään, mutta kyllä tässä jotain kuitenkin menetetään. Jumalattoman kaunis teollisuusrakennushan tämä yhä on, suihkepullosuttuja lukuunottamatta, kuten ovat kaikki viljavarastot. Toinen kuolemaan johtanut syy on liian keskeinen sijainti liian arvokkaassa paikassa. Suomessa 2000-luvulla syntynyt omituinen tarve keskittää asuinrakentaminen tiiviisti ratojen ja ratapihojen varsille tärinä- ja meluhaitoista välittämättä, ikään kuin tonttimaata ei missään muualla olisi. Siilojen purkutyön edistymistä dokumentoidaan osoitteessa http://siilot.blogspot.com/ | ||||
![]() |
24.04.2010 00:27 | Jari Kuusinen | ||
Tämä näyttääkin olevan ensmäine varsnaine raisiolaine tällä sivustolla tunnistetietojen perusteella! Juna on T3559 (Tku-Rai). Kovin on minimaalinen kokoonpanoltaan.. Mites se Smj-sanomat eilen toistikaan logistiikkajohtajan linjauksia.. "Mikäli kuljetusmäärät ovat jossakin jatkuvasti alhaisia, katsotaan onko liikennöinnin jatkaminen niiltä osin järkevää"... "VR:n kannalta määrä on varsin pieni ja aiheuttaa melkoisesti kustannuksia"... No, kyllähän tämä juna on vastaavasti joskus lihavemmankin sorttinen, jos ei nyt sentään kokojuna niin ainakin puolijuna! | ||||
![]() |
22.04.2010 19:52 | Jari Kuusinen | ||
Seuraavaksi täältä katoaakin hyvin todennäköisesti itse vaihde. (ellei maailmantalous syöksy syvään taantumaan) Tänä, ja vielä ilmeisesti ehkä myös seuraavana kesänä on mahdollisuus käydä taltioimassa tämä näky, mutta viimeistään kesällä 2012 alkanee tämänkin rataosuuden perusparannnustyöt, mikäli Pajalasta aiotaan siirtää jotakin Kemin satamaan vuonna 2013 valmistuvaa uutta Pajalan kaivosrataa pitkin. Vaihde (ja liikennepaikka) tullee mahdollisesti palaamaan Rautuvaaran suunnan uudelleenavaamisen myötä, mutta sitä on liian ennenaikaista spekuloida vielä tässä vaiheessa. | ||||
![]() |
20.04.2010 17:53 | Jari Kuusinen | ||
Pakkohan tässä on vedellä ivakortteja hihasta, pendolinon tulo Laihian radalle on jotain sellaista, mitä ei ole nähty sitten Alkon saapumisen - http://www.youtube.com/watch?v=_dPclgVrvMg .. Hyvinkään konepajalla taitaakin olla työn alla jo joku laihialaisversio pendolinosta: https://vaunut.org/kuva/62173 :P | ||||
![]() |
20.04.2010 17:43 | Jari Kuusinen | ||
Juuri näin, taitaa olla veturikierrollinen syy? Rovaniemen radalle riittää sataaneljääkymppiä kulkeva mosse, kun taas etelässä on jopa pulaa tehokkaista ja kolmattasataa kulkevista käkikelloista. Vieläkö muuten Sr2:lla on hallussaan nopeimman junan titteli, vai joko Allegrolla päästelty vieläkin kovempaa? | ||||
![]() |
20.04.2010 17:35 | Jari Kuusinen | ||
Kyllä nyt kuvankäsittely pissaa ja vääristää todellisuutta enemmän kuin puolimetriset teletötteröt! Oikeat värisävyt voi tarkistaa esimerkiksi kuvasta https://vaunut.org/kuva/55220 | ||||
![]() |
20.04.2010 03:20 | Jari Kuusinen | ||
Aiemmin tänä vuonna Pohjalaisen painettu versio tiesi kertoa, että VR on jo aloittanut Vaasan rataa koskevan pendolinovuoron aikataulusuunnittelun. Toisaalta, ei siinä pitäisi mitään suunniteltavaa olla, siirretään vain Seinäjoelta lähtevä S40 yöpymään Vaasaan. Näin yksinkertaisella muutoksella saadaan vaasalaismatkustajatkin pendolinohinnoittelun piiriin! Matka-ajatkaan eivät lyhene, siitä pitää huolen rataosuuden lukuisat tasoristeykset, joita ei toistaiseksi olla poistamassa. :) | ||||
![]() |
19.04.2010 04:34 | Jari Kuusinen | ||
Toivottavasti Tero ei ole hermostunut, vaikka kaksi vuotta sitten esitettyyn kysymykseen ei ole kukaan osannut vastata. Kerrotaan nyt viimein, että polttoaineiden purkupaikka oli ainakin vielä kuvanottohetkellä osa Kemijärven ratapihaa, tarkemmin sanottuna raide 025b. Kysymyksen linkki johtaa nyt myös viimein oikeaan osoitteeseen error-ilmoituksen sijaan. | ||||
![]() |
17.04.2010 19:07 | Jari Kuusinen | ||
Tottahan toki! Vai miksi ei olisi? Kuvia tältä radalta löytyy vain turhan vähän, josko ollenkaan. Taitaa toistaiseksi ainoat löytyä täältä - http://porissa.blogspot.com/2009/09/jos-minne-lie-polkuni-vie.html ? | ||||
![]() |
14.04.2010 02:55 | Jari Kuusinen | ||
Se onkin kesärenkaiden vaihtoaika näköjään myös siellä idässä! Helsingin Vuosaaressa käytettiin samaa menetelmää, mutta pienemmässä mittakaavassa: http://www.vartti.fi/artikkeli/845fb683-4eec-4be0-ba5e-89241c3bdb9b | ||||
![]() |
27.03.2010 22:55 | Jari Kuusinen | ||
Anti on todellakin kyseenalainen jos ei tiedetä mitä on kuvattu, saati että milloin on kuvattu. Toisaalta tämä "kuvasarja" laittoi miettimään, milloin sitä on tullut viimeksi käytyä täällä Suomen ainoassa höyryveturipuistossa rapsuttamassa ja kutittelemassa harvoja olemassaolevia höyryhepoja.. Rautatieharrastaja-statusta halajaville pitäisi asettaa minimivaatimukseksi vierailu vähintään kerran vuodessa niin Veturipuistossa kuin myös muissa rautatiealan museoissa pääsymaksua vastaan! | ||||
![]() |
27.03.2010 22:28 | Jari Kuusinen | ||
Ei o. Kenelläkään-ei-ole-fotoja-siitä-reissusta. Ja mitä tulee Keuruun herkullisuuteen rautatieympäristönä, niin tokihan sinne tuli palattua seuraavana kesänä ja syksynä, sekä sitä seuraavana kesänä että kesää seuraavana talvena, ja sitä seuraavana kesänä, ja sitä seuraavana keväänä, kesänä, syksynä ja talvena, sekä sitä seuraavana kesänä. Kenelläkään vain ei ole fotoja näistä reissuista! Vai onko? :D | ||||
![]() |
17.03.2010 03:32 | Jari Kuusinen | ||
Knoppi oli vaikeusasteeltaan sopiva, eli haasteellinen, muttei kuitenkaan mahdoton ratkaistava! Jos aletaan sormilla laskemaan, niin Suomen rataverkostolta ei tänä päivänä löydy enää kovinkaan paljoa näitä herkullisia ja tutkimusmatkojen arvoisia käyttämättömiä/hylättyjä teollisuusraiteita! | ||||
![]() |
13.03.2010 19:25 | Jari Kuusinen | ||
Ohn? Ohneja vielä vuonna 2009? | ||||
![]() |
13.03.2010 18:54 | Jari Kuusinen | ||
T3507 myös vetovoimasta päätellen. Numero voi olla tietysti ihan mitä tahansa, kun mukana ei ole satamalakosta johtuen Kyrön sahatavaravaunuja eikä Kyröstä ole aikataulun perusteella poimittu rapuvaunujakaan. Turun seudulla on kolme raakapuun lastauspaikkaa: Piikkiö, Salo ja Muhkuri Turussa - http://dy.fi/an0 - joiden vaunuista kasataan Turusta lähtevät rapujunat. Kyrön vaunut vaihtuu nykyään tämän T3507:n avulla, mutta vaihtotyöveturiaikakaudella Kyrön vaunut haettiin nekin Turkuun ja lähetettiin Turusta varsinaisen tavarajunan mukana Tampereelle, toistamiseen Kyrön ohi. | ||||
![]() |
13.03.2010 18:32 | Jari Kuusinen | ||
Hauska bongaus, vähän vain huono knopitettavaksi kun vastaus löytyy vilkaisemalla aiempia kuvia: https://vaunut.org/kuva/60984 :) | ||||
![]() |
10.03.2010 03:33 | Jari Kuusinen | ||
Arin esittämä veikkaus näytti jo pelottavan oikeaanosuneelta - https://vaunut.org/kuva/4062 ..paha on! Mitään (juna)liikennettä väillä radoilla ei näytä vuosiin olleen, paikka vaikuttaisi enemmän erkanemiskohdalta kuin ratapihan päästä ja metsässä ollaan kun minkäänlaisia rakennuksia ei taustalla näytä kasvavan. Rata näyttäisi myös hieman nousevan tänne suuntaan. Jokin entinen teollisuusraide tai ratapihan tutkimaton kolkka... Hmm | ||||
![]() |
09.03.2010 02:40 | Jari Kuusinen | ||
Aukiajettavaa vaihdetta kutsutaan myös veeterivaihteeksi, jossa on jonkinlainen jousirakenne, joka puolestaan palauttaa vaihteen automaattisesti oletusasentoon aukiajon jälkeen.. Miten yksinkertaista! Hämärästi muistelen YouTubesta löytyvän jonkinasteisen aukiajovideon, joka kenties selventää asiaa lisää - http://www.youtube.com/watch?v=BYXDPnADRuk | ||||
![]() |
09.03.2010 02:30 | Jari Kuusinen | ||
Johtuisiko siitä, että Mobilin logistiikkakeskus on muuttanut Ovakon tontille Turkuun ja Vgk-vaunujen lastaus tapahtuu nyt siellä, eikä enää Naantalin satama-alueella? | ||||
![]() |
09.03.2010 02:20 | Jari Kuusinen | ||
Kovin on kotoisen näköistä puskarataa. Vaan ei nyt sytytä. Olisiko Porin ja Kankaanpään väliltä? Haluan ostaa vokaalin! Äh.. Rosvosektorille meni tämä knoppi! Ja vuoro siirtyy Jukalle? | ||||
![]() |
09.03.2010 02:05 | Jari Kuusinen | ||
Näkyy jääneen ovi kutsuvasti raolleen... ... ;) | ||||
![]() |
05.03.2010 18:27 | Jari Kuusinen | ||
Tämähän on kuvattu perjantaina! Toisekseen, ennen syksyn 2006 aikataulumuutoksia Eifet matkasi Seinäjoelle yleensä perjantain P223:n ensimmäisenä vaununa, tullen takaisin yleensä lauantain IC44:n viimeisenä vaununa. Siis yleensä, ei aina. Onko tässä siis tapaus Aina, ja miten Seinäjoen vaunut vaihtuivat ennen nykykäytäntöä? | ||||
![]() |
28.02.2010 00:31 | Jari Kuusinen | ||
Ahaa... "Allegroa on nyt kahta laatua. Toinen on halpaa ja toinen edullista." - http://www.allegrosuomi.com/ | ||||
![]() |
27.02.2010 20:33 | Jari Kuusinen | ||
Kuinkakohan paljon Liikennevirastolle olisi pitänyt pulittaa ratamaksua ja oikoradan investointiveroa jos resiina olisi siirretty ajamalla Kouvolasta Ilmalaan? | ||||
![]() |
25.02.2010 02:22 | Jari Kuusinen | ||
Vartti.fi uutisoi edellispäivänä vähän vastaavanlaisesta tapauksesta: http://www.vartti.fi/artikkeli/6a1acb8b-b521-4510-9510-f9f9fcc25d9d :) | ||||
![]() |
07.02.2010 04:10 | Jari Kuusinen | ||
Jotain logiikkaa nyt näihin kommenttien poistoihin, kiitos. | ||||
![]() |
04.02.2010 18:23 | Jari Kuusinen | ||
IC²125:n ensimmäisinä vaunuina matkasi 02.11.2009 ainakin kaksi, ellei peräti kolme Nom-sarjan vaunua, eli välttämättä ei ole ollut sama vaunu. Löytyykö joukosta muuten yhtään tosiharrastajaa, joka olisi päässyt nauttimaan tämän vaunusarjan tarjoamasta matkaliputtomasta ilmaismatkustusvaihtoehdosta? | ||||
![]() |
20.01.2010 03:42 | Jari Kuusinen | ||
Minä puolestani suosittelen hakemista VR:n palvelukseen, jos asiat pitää tehdä esimerkin kaltaisesti ilman nokkeluutta ja luovuutta. (VR:llähän tunnetusti ei mielikuvitusta ja luovuutta saa käyttää, vaan työt tehdään juuri niin kuin ne on ohjeistettu tai opastettu tehtäväksi!) Miksi muuten autoa ei voinut ajaa radan toiselle puolen purkupaikan viereen? Tai jos kerran purkutapahtuman ajaksi piti soittaa lupa liikenteenohjaukselta, niin eikö olisi ollut sama ajaa auto purkutapahtuman ajaksi tasoristeyksen päälle tällä "erikoisluvalla"? Lisäksi ihmettelen sitä, miksi ei käytetty vanerilevyjä tai vastaavia tasoristeyksen päällä? Tai mikäli niitä ei ollut käytettävissä niin miksi ei ollut? Kuvassa http://dy.fi/772 esitetyn idean avulla kaapelikelat olisi saatu tarvittaessa vaikka keskelle perunapeltoa pelkän pumppukärryn avulla. Vai onko tässäkin tapauksessa havaittavissa junaharrastajille tyypillinen luonteenpiirre, missä ei osata alitajuisesti luopua harrastajan roolista aina kun joudutaan tekemisiin rautateiden kanssa tai matkustamaan junassa, ja lopputuloksena nähdään tällaisia ylilyöntejä? Toisaalta, ei kukaan ole seppä, saati sitten jakeluautonkuljettaja syntyessään. Kouluissa opitaan perusasiat, mutta tällaiset käytännön sovellukset opitaan vasta työn ohessa. Ja jos ei opita, on ura toimihenkilönä suositeltava vaihtoehto. Otahan Osku seuraavalla tasoristeyksen ylityskerralla kuva itse ylitystapahtumasta! Ja muista ne vanerilevyt niin pääset helpommalla! ;) | ||||
![]() |
15.01.2010 05:21 | Jari Kuusinen | ||
Tämä ilmeisesti toimii nykyään pelkästään kevyen liikenteen tasoristeyksenä, kuva tai kuvateksti ei sitä suoraan osaa kertoa? | ||||
![]() |
08.01.2010 21:35 | Jari Kuusinen | ||
Vaunuston (ja vetovoiman) perusteella tämä juna näyttää minun silmissäni raumalaiselta... Eli pakkasen aiheuttamasta (sähkö)veturipulasta johtuen ajettu joku Rauman rahti tällä Dr14:lla? Tyylikästä joka tapauksessa! | ||||
![]() |
19.12.2009 00:23 | Jari Kuusinen | ||
Me salolaiset puolestaan olimme tunnistavinaan paikan ensi silmäyksellä, mikä ei ole Salo. Eikös tässä ole vaunujen takana toinenkin raide? :) | ||||
![]() |
21.09.2009 02:13 | Jari Kuusinen | ||
Asemalla ollaan, veturitallin vieressä! :) |