175-30600 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 22.03. 16:08 Juhana Nordlund  
  Sammonaukion esimerkissä on kahdet liikennevalo-opastimet ja vaihdeopastin. Toinen liikennevalomajakka antaa opasteet Teiskontien suuntaan meneville raitiovaunuille ja toinen Sammonkadulle meneville ratikoille. Korkeasaaren esimerkissä ei ole kahta liikennevalomajakkaa tietenkään, kun siinä reitti ei jakaannu kahtia Sammonaukion tavoin. Korkeasaaressa on liikennevalot suojatien takia ja samaan tolppaan on sijoitettu vaihdeopastin. 20.3. klo 15:15 laittamani linkin kuvassa molemmat opastimet näyttävät S-opastetta. Tässä vanhemmassa kuvassa liikennevalot olivat poissa päältä, ja vain vaihdeopastimen S on näkyvissä.
kuva 21.03. 11:49 Juhana Nordlund  
  Särkisalossa tosiaan Perniön suunnalla. Perniökin on jo vuosia (eli 2009 lähtien) kuulunut Saloon. Jos osaa hahmottaa Perniön ja Tammisaaren kartalla, niin sen linjauksen lähettyvillä tuo paikka on, mutta ei tien 52 varrella vaan siitä vähän länteen. Särkisalo on Varsinais-Suomea, mutta Uudenmaan raja ei jää ollenkaan kauas.
kuva 20.03. 15:15 Juhana Nordlund  
  Tampereen raitioteiden opastimet eivät ole automaattisesti täsmälleen samanlaiset kuin Helsingin raitioteiden. Tässä toinen kuva Korkeasaaren S:ää näyttävistä majakoista, lähestyvä raitiovaunukin kurkkii taaempana: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/tilapaiset/Meren_rannalta/IMG_37370A.jpg
kuva 19.03. 17:33 Juhana Nordlund  
  Osuuksilla, jotka on sijoitettu ajoneuvojen kanssa samoille kaistoille, vastakarvaan ajaminen ei ole kovin toimiva juttu. Liikenteenohjaajaa tarvitaan, jos sillä tavoin joudutaan siirtymään jostain akuutista syystä. Ratikkaradan ollessa omalla kaistallaan tai kokonaan omalla alueellaan ei tietenkään tätä ongelmaa ole. Tampereen ratikalla ja Raide-Jokerilla on molemmila lyhyitä pätkiä nk. sekaliikennekaistoja tai yhdistettyjä ratikka- ja bussikaistoja (joukkoliikennekaistoja).
kuva 18.03. 19:05 Juhana Nordlund  
  Mutta palataksemme tuohon linjaan 2 ja sen nivelvaunuihin, niin Vene-77 -messuille on voinut matkustaa Valmet-nivelillä helmikuussa 1977. Löysin netistä 13.2.1977 otetun kuvan, jossa näkyi HKL 42 linjalla 2, kuvattu Itä-Pasilassa lähellä asemaa. Kuvatekstissä mainitaan yhteys messuihin, ja siihenkin että linjaa ajettiin messujen takia myös sunnuntaina.
kuva 18.03. 10:36 Juhana Nordlund  
  Tuo "suunniteltu ajettavaksi kahteen suuntaan kummankin raiteen osalta" tarkoittaa tietenkin poikkeustilanteita. Jommankumman raiteen ollessa poissa käytössä toista raidetta kyetään liikennöimään kumpaankin suuntaan vuorollaan samalla tavoin kuin metrossa (tai rautateillä). Vaihteet (sisältäen myös vastavaihteet eikä vain myötävaihteita) ja opastimet ovat valmiina.
kuva 18.03. 09:39 Juhana Nordlund  
  Jokerilla, joka on taas oma järjestelmänsä, on sellaiset vaihdeopastimet, joissa ajon kieltävä opaste on S, ja ajon salliva opaste on viiva (tai palkki), jonka asento kertoo vaihteen asennon. Jokerin vaihdeopastimia on kaksi- ja kolmeaukkoisia. Kolmiaukkoisia on käytössä säihköistettyjen vaihteiden yhteydessä. Linkin kuvassa nähdään Vihdintien suunnanvaihtopaikan opastimia Etelä-Haagassa. https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-vuosikuvastot/2024/2024-03-07/IMG_27653A.jpg Oletan, että Laajasalon raitiotien Jokerin infraa vastaavilla osuuksilla käytetään hyvin samankaltaisia opastimia. Osuus Korkeasaari - Kruunuvuori poikkeaa kuitenkin Jokerista (ja kaikesta muustakin pk-seudun ratikkaverkosta) siinä, että tuo väli on suunniteltu ajettavaksi kahteen suuntaan kummankin raiteen osalta. Tämä koskee enemmän ehkä muita kuin vaihdeopastimia, mutta toisaalta tämän osuuden molemmissa päissä kaikki vaihdeopastimet ovat kolmiaukkoisia, Jokerillahan niin taitaa olla vain päättärien vaihteilla.
kuva 18.03. 08:51 Juhana Nordlund  
  Noista opastimista ja vähän niiden S-kirjaimista: Ilmeisesti nuo S keskimmäisenä -valomajakat ovat vaihdeopastimia, eivät "liikennevaloja". Liikennevalojen pääopastimet ovat tuossa pimeinä eli niiden S eikä mikään muukaan opastevalo näy. Opastimien sijoitus on kieltämättä mielenkiintoinen enkä ollut yllättynyt, että asia synnytti pohdintaa.
kuva 16.03. 15:27 Juhana Nordlund  
  Paikkaa yritän miettiä. Rata on suoraa ja hyväkuntoista. 1988 perusparannus ulottuikin jo Kokemäelle, joten kovin vaatimattoman kuntoista rataa ei tuona keväänä enää paljon ollutkaan Tampereen ja Kokemäen välillä. Muistatko Tapsa yhtään, mahdoitko liikkua esimerkiksi Äijärissä? Karkun kirkon lähellä periaatteessa voisi olla tuon näköistä kevättalvella. Jos tuo on sieltä, juna olisi tullut tuohon uutta Karkun oikaisua pitkin. Oikaisulta tuo ei ole, 1980-luvun oikaisuille ei viety viestilinjoja. 1960-luvulla vietiin - ainakin Porin radalla.
kuva 14.03. 09:11 Juhana Nordlund  
  Tuossa hahmotelmassa on erityisen paljon vaikutteita Sm2 / Eioc:stä, mutta toisaalta matkatavaraosastojen ovet vastaavat esimerkiksi Eio-ohjausvaunujen vastaavia. Isojen pariovien sijainti tosiaan tuo CEiv-vaunujen (Dm9:ien välivaunu myöhemmällä tunnuksella) keskiovien sijoituksen. Näin tuon uutisen aikanaan, ja olin erittäin myötämielinen tuollaiselle visiolle.
kuva 10.03. 15:56 Juhana Nordlund  
  On täysin makuasia, millä laitteella kukin haluaa kuviaan ottaa. En edes kuvittele ohjeistavani muita, miten tulee toimia. Oma nykykäytäntöni on, että lähtökohtaisesti kuvaan järkkärillä. Mutta on tilanteita, joissa on mielekästä poiketa kameralla kuvaamisesta. Vaikkapa sellainen, että järkkäri ei vaan olekaan päätynyt matkaan mukaan. Joskus otan puhelimella rinnakkaiskuvia, jotka saa hyvinkin nopeasti toimitettua eteen päin, myös paljon puhuttuun some-maailmaan, tai sitten vaan "jollekin sidosryhmäläiselle". Kamerakuvien purkaminen muille laitteille on aina oma työvaiheensa. Loppupeleissä kyllä siirrän puhelinkuvanikin kovalevyarkistoihin.
kuva 07.03. 20:27 Juhana Nordlund  
  Harmaan muistikuvani mukaan joidenkin messujen aikana olisi ajettu nivelillä tuota Itä-Pasilan kakkosta.

Niveliä muuten kuin kakkosella siellä kävi kesäkuun alussa 1985 linjan 7 väliaikaisreitillä. https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/raitiovaunut/HKL_052_Ratapihantie.jpg Kesäkuun 12. päivänä samana vuonna aloittikin jo uusi ympyrälinja 7, joka yleisölle suunnatussa informaatiossa oli vain 7, vaikka se HKL:n sisäisissä tietokannoissa oli jo 7A ja 7B. Vuoden 1986 alkupuolella kirjaimet A ja B ilmestyivät yleisönkin näkyville.
kuva 05.03. 13:16 Juhana Nordlund  
  Kuvaaja on varmaan ollut Ilmalassa. Kamera on osoittanut Huopalahden suuntaan, mutta Huopalahtea ei kuvassa näy ollenkaan. Vaihteet kuvan näkymäalueella ovat (ainakin olleet) Kivihaan nimellä. Maantieteellinen Kivihaka (Haagan osa-alue) ei näy tässä kuvassa.
kuva 27.02. 20:54 Juhana Nordlund  
  Periaatteessa se kai voisi olla myös CEift. Tosin niitä oli sen verran vähän, että todennäköisempää on, että se tosiaan olisi CEit.
kuva 28.01. 09:23 Juhana Nordlund  
  Tämän kokoonpanon pituus vertautuu aika pitkälle 6 Sm4:ään (tai 6 Sm2:een jne.). Ei siis ihan minijuna.
kuva 02.01. 06:57 Juhana Nordlund  
  Ja tästä mentiin bussillakin viitisentoista vuotta. Raide-Jokerin rakentamisen yhteydessä bussi (550) siirtyi monissa kohdissa poikkeusreiteille, myös Oulunkylässä. Maaherrantielle (sen niminen katu tähän tuli) bussi 550 ei enää palannut, vaan tässä kohdassa "poikkeusreittiä" ajettiin kyseisen linjan lakkauttamiseen saakka. Veräjämäen ja Viikinmäen välille tullut ratikkarata (kuvaajan selän takana tätä kuvakulmaa ajatellen) on sepelirataa vignole-kiskotuksella. Huomattavan suuri osa ratikkalinjan 15 kiskotuksesta on vignolea, vaikka niistä osuuksista vain muutamat siellä täällä ovat sepelirataa. Urakiskorataa on taas lähinnä siellä, missä ratikat ja erilainen ajoneuvoliikenne kulkevat samalla kaistalla.
kuva 24.12.2025 09:00 Juhana Nordlund  
  Kuvaa otettaessa Eht-vaunuja taisi olla alkuperäisinä jäljellä enää noin puolet maksimista, ehkä ihan vähän vähemmänkin. Ei ihme, jos perinteisellä Eht:n paikalla olikin EFit, joita taas oli valmistettu noihin aikoihin paljon lisää. Eht -> Cht -muutokset oli kaikki jo toteutettu, ja Eht -> ELht -prosessi oli saatu tukevasti käyntiin.
kuva 18.12.2025 19:20 Juhana Nordlund  
  Itse asiassa kuvan reittikaavio on 1980-lukua myöhemmältä ajalta. M-juna meni tuossa tilanteessa jo Vantaankoskelle asti. Liikenne sinne alkoi 1991. Toisaalta Kytömaa on reitistössä mukana, se lakkautui lähijunien pysähdyspaikkana tultaessa kesään 1994.
kuva 18.11.2025 15:05 Juhana Nordlund  
  Ei ole Spårakoffilla ajettu jännitteenmuutoksen jälkeen. Tarkasteluajankohta siis 18.11.2025.
kuva 14.11.2025 17:41 Juhana Nordlund  
  Reittien opastimet oli varustettu pätemättömyysmerkillä.

Reitit ja aikataulut on selostettu kattavasti HS:n 22.4.1986 ilmestyneessä lehdessä (sivu 11 siellä). P ajoi tosiaan vain Tikkurilaan (ei Hiekkaharjuun) ja Keravalle ajoi N (ei K). Riihimäen juna oli tuossa tilanteessa R (eli H oli pois pelistä).
kuva 14.11.2025 17:19 Juhana Nordlund  
  Reittejä saattoi olla jopa viisi: Hki - Kkn, Hki - Mrl, Hki - Tkl, Hki - Ke ja Hki - Ri. Tällaista tietoa kaivoin HS:n 22.4.1986 ilmestyneestä numerosta.
kuva 14.11.2025 16:53 Juhana Nordlund  
  Minäkin matkustin kotoa Huopalahdesta Helsinkiin (nyk. päärautatieasema) noilla lakon aikaisilla erikoisjunilla. Äkkiseltään muistaisin, että myös Martinlaaksoon ajettiin. Kaksiraiteisen Rantaradan toinen raide oli varattu Mrl:n junia varten ja toinen Kirkkonummen junille.

Kuvassa ollaan siinä pisteessä, että lakko on päättynyt ja tässä ajetaan koeajoa pk-seudun radoilla. Kuvan juna on menossa Kirkkonummelle. Kuvasin myös Martinlaaksosta tulleen junan Huopalahdessa.
kuva 16.10.2025 18:14 Juhana Nordlund  
  Noissa kaukobussien Helsinkiin suuntautuneiden pikavuororeittien kulkumuoto-osuuspohdinnoissa kannattaa palautella mieleen vaikkapa se, olisivatko tietyt pikavuorotalot löytäneet markkinaraon satamiin ja lentokentälle pyrkivien matkustajien suhteen. Ennen Kehärataa juna oli aika kömpelö Hki-Vantaalle haluavien kannalta verrattuna bussiin. Myös satamiin useat bussiyhtiöt järjestivät erittäin käteviä jatkoyhteyksiä Kampista. On erittäin ilmeistä, että varsinkin aamulla hyvin aikaisin ja yöllä myöhään pikalinja-autoissa satamien ja Vantaan matkustajia oli aika isokin osa kaikista matkustajista, erityisesti mitä tulee Tampereen ja Turun reitteihin.
kuva 15.10.2025 08:40 Juhana Nordlund  
  Linja 12 (Kruunusiltojen toinen linja) päättyy nimenomaan Hakaniemeen. Linjan 12 päätepysäkki ja siihen liittyvät suunnanvaihtovaihteet olivatkin tämän koeajon yksi teema. Samalla koeajettiin muitakin Hakaniemen raiteita, joita oli uusittu Kruunusiltojen radan aiheuttamien muutosten takia. Koeajopäivänä Hakaniemeen ei päässyt raitiovaunulla muuten kuin Pitkänsillan kautta, niinpä kuvan tilanteessa ollaankin valmistautumassa Siltasaarenkadulle siirtymiseen. Tähän on tultu Päärautatieaseman (Kaivokatu) kautta.

Vuoden 2027 aikana Junatien metrosillan remontti alkaa, ja metroliikenne katkea välillä Hakaniemi - Herttoniemi. Osa korvaavasta liikenteestä hoidetaan Nihdin kautta kulkevin raitiovaunuin, joihin lukeutuu myös linja 12. Siinä tilanteessa linja 12 saattaa jatkua Hakaniemestä Mikonkadulle, Rautatientorin laidalle. Tällöin nähtäneen tätä vaunumallia Pitkälläsillalla päivittäin. Lisäksi ensi vuosikymmennellä linja 12 on tarkoitus ulottaa keskustan läpi Länsiterminaaliin, jolloin vaunumalli tulee pysyvästi jokapäiväiseksi tässäkin kohtaa kaupunkia.
kuva 13.10.2025 05:46 Juhana Nordlund  
  Jos tarkkoja ollaan, Google Mapsin linkki on kuvan tiedoissa, ei kuvatekstissä. Linkki muodostuu niistä koordinaattitiedoista, jotka kuvan lisääjä antaa merkitsemällä kuvauspaikan karttaan. Mutta tosiaan noissa ilmakuvissa esiintyy paikka paikoin varsin mielenkiintoisen näköisiä yksityiskohtia, kun pohjana on lukematon määrä eri kuvia, jotka sitten yhdistyvät.

Googlen Flirt-tilanteessa liikennöintisuunnat kaksoisraiteella olivat eri, verrattuna siihen tilanteeseen, kun raiteet oli sijoitettu alkuperäisellä tavalla. Tämä maininta lähinnä siksi, että jotkut voivat Flirt-kuvaa katsellessaan miettiä, mikä juna on menossa minnekin, ja toisaalta mihin suuntaan tuota vanhaa linjausta lähtökohtaisesti ajettiin.
kuva 30.08.2025 21:19 Juhana Nordlund  
  Ja Sm-tuntemukseni mukaan tuo on moottorivaunu, eli itse Sm2. Virroittimen se on menettänyt. Haastava kuvakulma kerrassaan.
kuva 30.08.2025 21:11 Juhana Nordlund  
  Samin puolikas ei ole Sm1:stä, se olikin jo korjattu.
kuva 29.08.2025 16:19 Juhana Nordlund  
  Jotkut saattavat joskus pohtia, onko Spårakoff joskus käväissyt esimerkiksi Vallilanlaakson radalla, joka on jo melkein pikaraitiotie. Vastaus on, että onhan se: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2025-06-12/IMG_34354A.jpg
kuva 25.08.2025 19:18 Juhana Nordlund  
  Toisenlainen kuva: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2025-07-08/IMG_34658A.jpg
kuva 25.08.2025 19:07 Juhana Nordlund  
  Ainakin joissakin Helsingin kirjastoissa on mahdollista digitoida VHS-tallenteita. Kovinkaan monella ei luultavasti ole sitä tekniikkaa kotona. Videomateriaalit tietenkin tallennetaan omalle muistitikulle tai kovalevylle, ja videoita voi sen jälkeen katsella ilman videonauhureita.
kuva 25.08.2025 10:18 Juhana Nordlund  
  Kyseinen 2282 eli "Ananas" tuli tänään vastaan Pitäjänmäentiellä klo 9.39. Se oli hieman huvittavan näköinen, kun ovitus oli ikään kuin väärällä puolella. Siinä tilanteessa se oli matkalla Espoon suuntaan.
kuva 25.08.2025 03:49 Juhana Nordlund  
  Kolmonen on siis hetkeä ennen kuvan ottamista ollut pysäkillä, jonka nimi on Fredrikinkatu. Kuvaushetkellä vaunu kääntyi Bulevardilta Fredrikinkatu-nimiselle kadulle.
kuva 10.08.2025 09:39 Juhana Nordlund  
  Eilen ainakin Koirasaarentiellä oli vielä joitakin ilmajohtoihin liittyviä töitä käynnissä. Projektin omien tiedotteiden mukaan koeajot tehtäisiin syyskuussa. Itse pidän mahdollisena, että ne alkaisivat aikaisemmin, kun vaunutkin tuonne jo tällä viikolla toimitettiin.
kuva 10.08.2025 08:54 Juhana Nordlund  
  Koeajopäivinä aitausta avataan sen verran, että vaunut saa taukopaikalta pois. Aitauksen lisäksi tuolla on vartija paikalla.
kuva 08.08.2025 08:34 Juhana Nordlund  
  2210 oli toisarvoistunut 30-vuotiaana tuollaiseen käyttöön. Sekin käyttö loppui jo aika pian. Tuntui pahalta, että Dr12-sarjan elinkaari jäi tietyssä mielessä lyhyeksi. Toki Sr2:sia poistuu nyt 35 vuotta myöhemmin ihan saman ikäisinä.
kuva 08.08.2025 08:27 Juhana Nordlund  
  Monella tavoin mielenkiintoinen kuva, ja ennen muuta korvaamaton dokumentti aikansa tapahtumista. Esikatselukuvasta päättelin, että kuva olisi pienoisrautatien junasta.

Dr12 siis työntää tuota työjunaa. Ja jos hetki sitten on tultu Halikon uudesta tunnelista, pian oltiin jo Pepallonmäen tunnelissa?
kuva 30.07.2025 07:33 Juhana Nordlund  
  Sm2 6062 on ollut R-junassa Helsinki - Riihimäki 17.7.2025. Juliadata-palvelun mukaan se on ollut junassa HL 19699, jonka lähtöaika Helsingistä oli klo 16.39. Junassa oli myös kolme muuta Sm2-yksikköä. Julian mukaan ne olivat 6088, 6098 ja 6100. Ne ovat voineet olla itse junassa muussa kuin tuossa listatussa järjestyksessä, dataan ne listautuvat numerojärjestykseen todellisesta järjestyksestä riippumatta. HSL:n järjestelmiin tuo lähtö ei jostain syystä ole tallentunut, joten esimerkiksi Bussitutkasta tämän junan tarkempia tietoja ei voi tarkistaa.
kuva 24.07.2025 10:24 Juhana Nordlund  
  Voidaan lisätä kuvatekstiä ajatellen sellainen päivitys, että 23.7.2025 Espoossa on käynyt linjalla 15 liikennöimisen merkeissä myös MLPRV2 nro 635. https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Articit/X54/635_3.jpg Linkin kuva on Leppävaaran asemalta.
kuva 19.07.2025 21:00 Juhana Nordlund  
  Pitää paikkansa. On varmaankin sama.
kuva 19.07.2025 20:08 Juhana Nordlund  
  Onko kuvassa oikea Nastolan seisake vai jotain elokuvaa varten lavastettu "Nastolan seisake"? Lahden seudun rautatieliikennepaikkahistoria ei ole vahvinta osaamisaluettani.
kuva 15.07.2025 18:48 Juhana Nordlund  
  Tuo pysäytyskuva voi hyvinkin olla vuonna 1962 kuvatulta filmiltä.
kuva 15.07.2025 16:52 Juhana Nordlund  
  Taitaa olla NWF-vaunu vuonna 1960 (tai jopa 1959). Savukemerkin nimen yhteydessä (kyljessä) ilmeisesti luki Men like ja toisessa kohdassa Men smoke. Lausahdukset saattoivat lukea pienellä alkukirjaimella.
kuva 08.07.2025 16:19 Juhana Nordlund  
  Kuvauspäivänä elettiin HSL-alueella talviaikataulujen aikaa. Tuolloin 6.6. linjalla 13 oli viisi vuoroa ajossa. Niissä kaikissa oli MLNRV3-sarjan Artic. Yksi niistä oli KLOY 421, joka saattaa esiintyä tässä kuvassa.
kuva 08.07.2025 11:45 Juhana Nordlund  
  Kyllä 13 joudutaan aika ajoin kääntämään jos tässä, kun ollaan niin paljon myöhässä, ettei ehdi Länsi-Pasilaan asti. Ja 13:lla on tosiaan nykyään pari - kolme X54-Articia.

Jyrkkien kurvien yhteydessä X54:sten päätymmäiset moduulit tekevät jännän "vemppaisun", ilmeisesti nivelenhallintavivuston toiminnan ansiosta. Tuo ilmiö on tullut erityisen tutuksi esimerkiksi Viikin tiedepuiston pysäkin luona, samoin Leppävaarassa Sellon kulmilla.
kuva 03.07.2025 12:03 Juhana Nordlund  
  Muistaakseni 2701 - 2725 ovat olleet jo vuosia pois pelistä. Sitä uudemmistakin vaikka kuinka monta on siirtynyt pois palveluksesta, joten varmaan tuo Jounin arvio on melko lähellä totuutta tai vähän optimistinen. Tämä yhtenä vastauksena Joelille.
kuva 01.07.2025 11:46 Juhana Nordlund  
  Ainakin firman johdon olisi kannattanut opetella ranskan alkeet vähän paremmin. Ce n'est pas là.... Tuolla tavoinhan tuo menee oikeasti.
kuva 01.07.2025 04:47 Juhana Nordlund  
  Oikaisun ensimmäinen vaihe (Viiman paikkeilta Siuntioon) otettiin käyttöön vasta tuon vuoden loppupuolella. Iso oikaisu Kelasta Viimaan taas valmistui vasta vuoden 1985 loppusyksyllä. Yhtenäiseltä vaikuttava oikaisu on siis otettu käyttöön kahdessa vaiheessa, ja kuvaa otettaessa kumpikaan oikaisun osuus ei ollut vielä käytössä.
kuva 24.06.2025 13:32 Juhana Nordlund  
  Nykyisissä aikatauluissa Nokian päässä liikkuu R-tunnuksisina junina vain ne, joilla Riihimäki on lähtö- tai määränpääasema. Näin ollen lähijunista selkeä enemmistö on M-junia Nokian reitillä.
kuva 24.06.2025 12:46 Juhana Nordlund  
  Lisäksi on Riihimäki - Nokia -junia, jotka ajetaan Sm2:silla, ja joiden idea on vaihtaa Toijala - Nokia -junien kalusto. Riihimäki - Nokia -junia on vain jokunen päivässä, ja ne on tietenkin sijoitettu Sm4-kalustolla ajettavien R-junien väliin jääviin sloteihin.
kuva 21.06.2025 13:34 Juhana Nordlund  
  Niin, Dm3:sissa oli hyvin aikaisessa vaiheessa "pilliviheltimet" myöhemmin tulleiden viheltimien sijaan. En tiedä, oliko alkuperäisen tyyliset viheltimet edes kaikissa yksilöissä vai ainoastaan sarjan alkupään vaunuissa.
kuva 12.06.2025 06:02 Juhana Nordlund  
  Linkin takana oleva KLOY:n nettisivun teksti on voitu kirjoittaa jo muutama vuosi sitten. Sisältö ei näin ollen ehkä ole enää kesällä 2025 täysin ajan tasaista. Jatkosarjassa (alkaen vaunusta 630) voi olla joitakin pieniä eroja, miksi liikennöitsijä on nyttemmin päättänyt antaa uuden sarjatunnuksen (MLPRV2) sille. Ykkös- ja kakkossarjojen erot voivat olla niin pieniä, ettei matkustaja sitä edes havaitse. Itse olen mennyt kakkossarjalaisilla vasta yhtenä päivänä enkä havainnut muita eroja kuin matkustamon puolelle sijoitettujen kameroiden kotelon värin. Noin pieni poikkeavuus ei tietenkään ole peruste määrätä uusi sarjatunnus. :)
   >>