701-165581 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 21.11. 18:46 Juhana Nordlund  
  Mukava kuva reilun vuosikymmenen takaa.

Tällä hetkellä tunnisteissa on mukana pari vaunusarjaa, jotka käsittääkseni eivät kuvassa ole edustettuina. Kuvan kokoonpanossa en näe ERd:tä ja palveluvaunukin näyttäisi olevan Edfs eikä siis Eds.
kuva 16.11. 17:59 Juhana Nordlund  
  Tuo neuvostoliittolainen bussi taitaa olla tosiasiassa kaupunkibussi. Se on kopio amerikkalaisesta standardilinja-autosta. Ruotsissa Scania-Vabis valmisti aikanaan Mackin lisenssillä samankaltaisia Scania-Vabis C50 Metropol-kaupunkiautoja. Tukholmassa oli koeajossa myös yksi alkuperäinen Mack-kaupunkiauto. Kuvan bussi muistuttaa huomattavan paljon Metropol-autoakin, tosin tukholmalaiset olivat vasemmanpuoleisen liikenteen kalustoa eli ovet ja kuljettajan paikka olivat eri puolilla esim. kuvan autoon verrattuna.
kuva 15.11. 13:26 Juhana Nordlund  
  Paljastin sijainnin, kun kommentteihin ilmestyi asiantuntevia päätelmiä, missä ollaan ja mitä näkyy.

Kuvakulmaa ei ollut etukäteen harkittu, tällainen tilanne avautui yhtäkkiä ja sitten piti nopeasti ottaa kuva. Matalalla paistanut aurinko lähes vastasuunnalla ei ainakaan helpottanut kuvaamista, pilviharso sen sijaan hieman helpotti.
kuva 15.11. 13:11 Juhana Nordlund  
  Juhani: Kyllä siellä sellaisen talon kattoa näkyy.

Kympin entisen slingan paikkeilla menee nykyään Ruskontie (ei näy kuvassa itse katu, sen kulkuaukko näkyy osittain), joka yhdistää Mannerheimintien ja Nauvontien. Varikolle tullaan Nauvontietä. Raitiotie ei mene Ruskontietä, vaan jo etelämpää eli Koroistentien päätä hyödyntäen.
kuva 30.10. 10:16 Juhana Nordlund  
  Kuva voisi olla 1980-luvun alkupuolelta. Sr1 3072 on tuossa melko hyvissä maaleissa, veturihan on vuodelta 1979. Kuvassa näkyy myös myöhemmän hankintaerän EFit-vaunu, jollaisia tuli liikenteeseen alkaen vuodesta 1980.
kuva 22.10. 09:59 Juhana Nordlund  
  Aihetta jossain määrin liipaten: https://vaunut.org/kuva/80814
kuva 20.10. 18:30 Juhana Nordlund  
  Tuulilasin takana näkyy jokin lappu tai muu merkki. Viittaako se uusittuun info-/kilpijärjestelmään? Vastaavia lappuja olen nähnyt jossain määrin Sm4-kalustossa viime kuukausina.
kuva 06.10. 18:47 Juhana Nordlund  
  3.10.2024 klo 11:15 kirjoittamani viestin lähteinä olivat 25- ja 27-sarjalaisten osalta M. Alameren kirja Suomen Rautatiet ja sitten vielä toisena Suomen Veturit osa 2 Moottorikalusto. Kirjoissa esiintyvät tekniset tiedot tämän tarkastelun kannalta eivät olleet ristiriitaisia. Teoksista vanhempi eli Suomen Rautatiet on koottu 1970-luvulla, joten 25-sarjalaisten tiedoissa on varmaan huomioitu 1960-luvun lopussa tehdyt vahvistustoimenpiteet. Lisäksi selasin Jt-kansiossani olevia Jtt:itä korjauslehtineen erityisesti siinä toivossa, että löytyisi varsinkin 26-sarjaan liittyvää dataa, jota ei Suomen Rautatiet -kirjaan ollut ehditty sisällyttää.
kuva 06.10. 10:51 Juhana Nordlund  
  En minäkään erota itse kuvasta enempää kuin kolme matkustajille tarkoitettua kaksikerroksista vaunua. Jonnekin oli kuitenkin kirjattu 3+1, kun kerran tuollainen tieto avoimesta datasta on välittynyt Juliaan. Olisiko tuossa todellisessa kokoonpanossa sitten Edg ja sen perässä vain kaksi Edm:ää?
kuva 06.10. 08:37 Juhana Nordlund  
  Julian mukaan siellä on ollut Rx-ravintolan jälkeen Edg ja sitten Edm:iä kolmin kappalein ja sitten autovaunuja, niitä kahdenlaisia (2 Gfot ja 2 Gd). Kuvasta on toki hankala päätellä, minkä sarjan kaksikerrosvaunuja noin kaukana näkyy.
kuva 04.10. 21:40 Juhana Nordlund  
  Lätän keltanokkaversio esiteltiin 14.3.1977 http://vaunut.org/kuva/142162 . Sarja Sm2 tuli alunperinkin keltaisilla päädyillä, ja tulovuosi oli 1975. Joissakin Vr11-vetureissa oli alkuvaiheessa myös keltapäät, nimittäin vihreissä Vr11-vetureissa.
kuva 04.10. 18:25 Juhana Nordlund  
  Kuinka aikaisin Sm1:siin alkoi tulla keltaista väriä päätyihin Sm2-tyylisesti? Tämän täytyy olla varhaisimpia ajankohtia, jos ja kun eletään syksyä 1976. Coltti-mainoksestakin päätellen ajankohta on varmaan juuri tuo.
kuva 03.10. 11:15 Juhana Nordlund  
  Deevereitten yli 60-vuotisen historian aikana painoissa on tapahtunut monenlaisia muutoksia. En laajenna tarkastelua 1980-luvun jälkeiseen aikaan. Ensimmäinen Sv12-sarja (2501 - 2568) oli kevein, kokonaispainoksi ilmoitettiin joissakin tietolähteissä aikanaan 60,8 t. Kaikki myöhemmät versiot ovat olleet niitä painavampia. Sr12 (2701 - 2760) oli 25-sarjalaisia selvästi painavampia - varsinkin alkuperäisvarustuksella (varustuksena höyrynkehityskattila vesisäiliöineen). Painoksi ilmoitettiin 65,6 t. Sen jälkeen uutena versiona tuli Sv12(J), sen ensimmäiset 20 veturia, 2601 - 2620. Muistan nähneeni jossain vetokalustokansiossa jopa 66-alkuisen painolukeman. Ainakin tuo 20 veturin ryhmä "haastoi" 27-sarjalaiset sen ajan varustuksessa, vaikka 66 t ei olisikaan mennyt rikki. Vuoden 1985 jtt-korjauslehdessä koko Dv12-sarjan suurimmaksi painoksi ilmoitettiin 65,8 t. Itse tulkitsen viimeksi mainittua tietoa niin, että sitä enempää ei tuolloin painanut mikään Dv12-veturi mistään sarjasta, ja tuo 65,8 tarkoitti käytännössä painavimpia 26-sarjalaisia (tuossa vaiheessa höyrynkehittimiä ei enää ollut missään Deevereissä ja toisaalta keskuspuskimia noin aikaisin oli vain joissakin 26-sarjalaisissa).

Oliko osassa 26-sarjaa keskuspuskin jo alusta pitäen? Oliko muitakin painavampia 26:sia kuin nuo mainitut 2601 - 2620? Muistan nähneeni tilaston, jossa 2631 - 2635 poikkesivat painoltaan pääsarjasta...
kuva 24.09. 08:29 Juhana Nordlund  
  Hyvä kuva historiallisesta tapahtumasta. Hidaskoeajolla näyttää olevan tapana, että mennään risteyksissä täysin liikenteenohjaajien määräämässä järjestyksessä koskien kaikkia osapuolia. Saman olen havainnut Jokerilla, kuten myös Kalasataman raitiotiellä.
kuva 24.09. 08:26 Juhana Nordlund  
  Tärkeä kuva merkittävästä tapahtumasta. Paikka lienee Lentävänniemi, se ei ilmene kuvatekstistä eikä paikkatiedoista.
kuva 08.09. 17:31 Juhana Nordlund  
  Kiitos kuvasta. Ansiokasta dokumentointia.
kuva 05.09. 17:11 Juhana Nordlund  
  Vaunujoki ylitettiin aikanaan hyvin läheltä Liekovettä. Siellä on ollut pitkään (on ehkä vieläkin) jäänteitä vanhasta sillasta, ainakin sen maatuista.
kuva 05.09. 16:43 Juhana Nordlund  
  Ja linkki on http://vaunut.org/kuva/170539
kuva 05.09. 16:43 Juhana Nordlund  
  Timo, lisäsin galleriaan ilmakuvan, jonka avulla toivottavasti hahmottuu nykyisen ja vanhan ratalinjan sijainnit. Myös frouvaa voi aihe kiinnostaa. -:)
kuva 05.09. 12:54 Juhana Nordlund  
  Vähän ennen kauempana näkyvää tasoristeystä näkyy kohta, jossa vanha ratalinja leikkaa tämän nykyisen. Oikaisu toteutettiin kahdessa vaiheessa, joista Vammalaa lähempi myöhemmin. Ne saatiin käyttöön 1980-luvun puolenvälin jälkeen, Kiikkaa lähempi noin 1985 - 86.
kuva 01.09. 08:08 Juhana Nordlund  
  Onnistunut kuva. Bussitutka-palvelun mukaan kyseinen vaunu oli 13:lla koko lauantain.
Kuvasarja:
Raitiovaunuja kesäisessä Suomessa
 
 25.08. 15:47 Juhana Nordlund  
  Hyvä kuvasarja.
kuva 21.08. 16:48 Juhana Nordlund  
  Minä matkustin tuolla yksiköllä Hämeenlinnasta Pasilaan maanantaina 19.8.2024 - eli onhan se tavanomaisessa käytössä.
kuva 20.08. 19:12 Juhana Nordlund  
  Tämän pysäkin nimeksi tulikin nyttemmin Velodromi. Myös Mäkelänkadulla on Velodromin pysäkki. Se sijaitsee tätä kuvaa ajatellen vasemmalla. Uintikeskuksen pysäkkiä ei enää ole.
kuva 20.08. 14:30 Juhana Nordlund  
  Nyttemmin KAPA-raitiotieyhteys on otettu jo käyttöön ja tiedetään, miten kuvassa näkyvä kävely- ja pyörätie on linjattu tuon jälkeen, ja mitä muuta kuvassa näkyville asioille kuten oikean laidan puille (osalle niistä) on käynyt. En näköjään ole linjan 13 vaunuja vielä tuossa kohdassa kuvannut, mutta palatkaamme hidaskoeajopäivään: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo​-foto/2024-04-29/IMG_28514A.jpg
kuva 19.08. 09:59 Juhana Nordlund  
  Hakutoiminnon avulla voi kätevästi selvittää, mitä kuvia veturista Dr13 2349 on mahdollisesti otettu 27.12.2007 ja sitten ladattu tähän galleriaan. http://vaunut.org/kuvat/?kd=27.12.2007&k​d2=27.12.2007&tag0=1%7CDr13%7C2349 Eli kyllä päivämäärä näyttäisi olevan oikea.
kuva 11.08. 07:13 Juhana Nordlund  
  Ei noissa valoissa punainen vilku missään tilanteessa. Siinä on samanlaiset jalankulkijanvalot kuin suojateilläkin on. Ratikka noudattaa tuossa joukkoliikenneopastimen valoja S - poikkiviiva - nuoli, joiden merkitys on punainen - keltainen - vihreä. Raide-Jokerilla noissa paikoissa on lähes aina pallovalo vielä S:n yläpuolella. Opasteen näyttäessä S:ää ensin syttyy pallo ja sen jälkeen viiva. Kun nuoli syttyy, S ja viiva tietenkin sammuvat, mutta pallo jää palamaan sinne ylös. Pallo ja nuoli -yhdistelmä viestittää kuljettajalle, että valo ei vaihdu nenän edestä S:lle. Vaunun ohitettua opastimen valot vaihtuvat takaisin S:lle viivan kautta. Silloin pallokin on jo sammunut.

Sellaisilla ylityspaikoilla, joissa ei jalankulkijaa eikä pyöräilijää ohjata ollenkaan valo-opasteilla, mutta muuta liikennettä samalla alueella (esim. kiertoliittymä) ohjataan, ratikan valot poikkeavat edellisen kappaleen erimerkistä siinä, että ratikan nuoli onkin korvattu kolmiolla (ylösalaisin oleva kolmio). Sen merkitys on "aja varovasti". Niissä valoissa ei ole edellisen kappaleen palloa ollenkaan. Lisäksi valojen syttymisjärjestyskään ei ole täysin sama, eli S:ltä kolmioon mennään suoraan. Viivaopastin syttyy vain silloin, kun valot ovat vaihtumassa takaisin S:lle.
kuva 10.08. 21:09 Juhana Nordlund  
  Maaseuturatikka. Aika hyvin se tuonne maastoutuu.
kuva 10.08. 21:06 Juhana Nordlund  
  Tuo on siis valo-ohjattu ylityspaikka. Valojen ollessa toiminnassa mennään niiden mukaan. Valojen ollessa pimeinä (tai vilkulla) kevyt liikenne väistää.
kuva 09.08. 11:56 Juhana Nordlund  
  Minä taas kerroin omia muistelujani tuolla asumisesta kuvan http://vaunut.org/kuva/72457 yhteydessä.
kuva 02.08. 06:50 Juhana Nordlund  
  Onhan noita salmiakkisiltoja tosiaan Porin radallakin, kuvassa näkyvän lisäksi esimerkiksi lähellä Kiikkaa.

Oikaisua pitkinhän tuossa tullaan. Vanha linjaus jää vasemmalle metsän taakse. Kauempana näkyvän sillan alla kurkistaa kohta, jossa nykyinen ja vanha linjaus leikkaavat toisensa. Sitä kauempana vanha linjaus kulkee nykyisen linjauksen oikealla puolella tätä kuvaa ajatellen.
kuva 30.07. 04:07 Juhana Nordlund  
  Jounille: http://vaunut.org/kuva/169627 Ja kaikille muillekin: http://vaunut.org/kuva/169620
kuva 29.07. 17:50 Juhana Nordlund  
  Kuvausajankohdasta kerrotaan tätä kirjoitettaessa vain vuosi. Kuvasta näkee että kesäkausi on meneillään ja on valoisaa. Tiedossa on, että keskäaikataulujen aikana (alkoivat 17.6.) linjan 1 lähdöt lähes kauttaaltaan ovat 1T:itä. Sen puolesta kuva on otettu ilmeisesti ennen kesäaikataulukauden alkua. Bussitutka-nimisestä palvelusta havaitsin, että vaunu 441 on ollut linjalla 1 mm. 12.6. ja 10.6. Voisiko jompikumpi osua todelliseksi kuvausajankohdaksi?
kuva 28.07. 10:05 Juhana Nordlund  
  Laitetaanpa kuvalinkki paikan päältä sillä tavoin, että molempien raiteiden rajoitusmerkit näkyvät: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Rai​de-Jokeri/IMG_26035A.jpg OpenRailwayMapissa on ollut aika lailla epätarkkuuksia, joskin Raide-Jokerin Espoon puolta ja aivan viime aikoina Helsinginkin osuutta on saatu siivottua paljon siitä, mitä se oli aikaisemmin.

OpenRailwayMap kertoo hyvinkin "paksua" tietoa metrosta ainakin Aalto-yliopiston aseman ympärillä. Kartan mukaan siellä olisi voimassa kautta linjan 80 km/h. Sehän on aivan täyttä puppua, Aalto-yliopiston tulokaarteissa on merkittävät rajoitukset molemmissa päissä.

Palataan OpenRailwayMapin Raide-Jokeri-sisältöön vielä vähän. Heittoa on edelleen Patterimäen tunnelin osalta (oikeasti Itäkeskukseen ajettaessa tunnelin sisällä sisäkaarteessa rajoitus putoaa 40 km/h:iin. Nopeusmerkki on tunnelissa ja sen havaitseminen ei missä tahansa kohdassa vaunua ole helppoa. Kaiken kaikkiaan tilanne OpenRailwayMapsin nopeusrajoitustiedoissa on kehittynyt parempaan päin.
kuva 28.07. 03:11 Juhana Nordlund  
  Onnistunut kuva. Vasemmalla puolella näkyy vapaan raiteen nopeusrajoitus, joka tuosta Otaniemeen päin on kaarteen kohdalla seuraavaan merkkiin asti 20 km/h. Sillä raiteella, jolla vaunu on, vastaava rajoitus on 15 km/h. Sen raiteen nopeusmerkki jää piiloon tässä kuvassa.
kuva 16.07. 05:28 Juhana Nordlund  
  Kuorma-autossa yhdistyy mielenkiintoisella tavalla kaksi eri aikakautta. Hytti on selvästi vanhaa tyyliä, muistuttaen kovastikin Scania-Vabis L(S)60-sarjaa. Konesuoja ja lokasuojat ovatkin malliltaan seuraavan sukupolven mukaisia. Mikä mahtaa olla tuollaisen kombinaation taustalla..?
kuva 13.07. 21:33 Juhana Nordlund  
  Tuota samaa mallia käytetään tulevaisuudessa muillakin pikalinjoilla. Niistä monet ulottuvat myös kantakaupungin verkon puolelle, jolloin niiden tulee pystyä kulkemaan varsin pienisäteisien kaarteiden kautta.
kuva 10.07. 17:28 Juhana Nordlund  
  https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Van​ajavesi2013/DSC_0211A.jpg - m/s Silver Star.
kuva 07.07. 08:03 Juhana Nordlund  
  Onko tämä hallinnollisesti tasoristeys? Kuvatekstissäkin mainitaan vain ylityspaikka. Vuosaaren metron yhdysradan varrella on myös jokunen tasoristeystä muistuttava ylityspaikka, joista puuttuu tasoristeyksen liikennemerkit (käsittääkseni ihan tarkoituksellisesti).
kuva 05.07. 16:59 Juhana Nordlund  
  Toisaalta Scalat tehtiin loppuun asti kevytmetallikoreina. Viimeiset Scalat toimitettiin asiakkaalle kesällä 2013. Teräskoristen OmniExpressien tuotanto Jokimaan tehtaalla oli alkanut jo 2007.
kuva 02.07. 09:25 Juhana Nordlund  
  Hr11:n muotoilussa voinee nähdä merkittävässä määrin vaikutteita aikansa kiitojunakalustosta, johon Hr11 oli alunperinkin, joskin vetovaunun (Dhm1) muodossa, varsin pitkälti suunniteltu. Hr11:n ilmeessä on näin ollen paljon yhteistä myös Dm3:n ja Dm4:n kanssa. Paino-ongelmien takia matkatavaraosastollinen vetovaunu typistettiin matkatavaraosastottomaksi yksiköksi, ja se lakkasi olemasta moottorivaunu. Moottorivaunun sijasta siitä tuli diesel(linja)veturi ja sarjatunnuskin oli Hr11. Matkatavaraosastollisia Dhm1-moottorivetovaunuja oli siis vain suunnitelmissa, valmiit tuotteet olivat alusta pitäen Hr11-linjavetureita.
kuva 24.06. 07:36 Juhana Nordlund  
  Tuon ajan rataosaselostuksiin oli sn:ksi ilmoitettu 70 mainitulle osuudelle. Sama näkyi nopeusmerkeissäkin.
kuva 23.06. 20:15 Juhana Nordlund  
  Kyllä vaan Esa, Kela - Siuntio oli kokonaan sn70 1980-luvun ensimmäisellä puoliskolla ennen Siuntion oikaisun osien käyttöönottoa.

Eikä Karjaa - Perniö ollut kovin häävissä kunnossa sekään tuolloin eikä Jarmon ottaman kuvan aikoihin. Kosken seutuvilla oli useita hyvin alhaisia pistemäisiä rajoituksia tyyliin sn65 ja sn70. Nopeimmat pikajunat ajoivat Hki - Tku ajassa 2:40, aamupikajuna P 121 taisi 1980-luvun aivan alussa suoriutua tuosta välistä ajoajalla 2:38.
kuva 23.06. 16:10 Juhana Nordlund  
  Vuonna 1976 en seurannut Turun junia enkä niiden kalustokiertoja kovinkaan tiiviisti. Vähän myöhemmin seurasin. Talvella 1979 - 80 P 125 / 126:n kalustokierrossa oli viikonpäiväpoikkeuksia. 125 meni tuona talvena Helsingistä Turkuun maanantaista torstaihin Porkkanalla. Perjantaista sunnuntaihin kalustona oli Dv12 (perjantaina muistaakseni pari) + siniset vaunut (perjantaina ja / tai lauantaina ehkä puukorisia lisävaunujakin). Paluujuna 126 oli maanantaista torstaihin Porkkana, viikonloppuna veturivetoinen juna, joka tosin lauantaisin ei tainnut kulkea. Sunnuntaina muistaisin nähneeni siinä puukorisia lisävaunuja ja Deevereitäkin tapasi olla kaksi. Juna ei ollut nopeudella pilattu, ajoaika taisi olla peräti 3:02. Lähtö Turusta 17:20 ja tulo Helsinkiin 20:22.

Hyvin luultavasti kuvan Porkkana on tuolloinen P 126 aivan kuten kuvaaja ilmoittaa. Laiturikatoksen päässä näkyvä kellokin taitaa näyttää aikalukemaa 17:10 (noin).
kuva 06.06. 13:46 Juhana Nordlund  
  Timo, Nokianvirralla tosiaan on ollut aiemmin eri nimi: se oli Mäkijoki, kerrotaan teoksessa Kylä nimeltä Korvola.
kuva 06.06. 10:07 Juhana Nordlund  
  Minulle periaatteessa sopisi oikein hyvin se, että Nokianvirrankin kohdalla joen nimi olisikin Kokemäenjoki. Vastaavalla periaatteella tosiaan joitakin jokia on maassamme nimetty.

Maantieto on mielenkiintoinen tiede. Järvet tai niiden osat voivat sisältää kapeikkoja, joskus pitkiäkin, ja vuolteita yms., molempia vaihtelevan määrän. Ne muistuttavat erehdyttävän paljon jokia eikä niistä aina voi olla varma, ovatko ne oikeasti järviä (järven osia) vai jokia. Olen tavannut ihmisiä, jotka ovat puheessaan maininneet esimerkiksi Vanajaveden (Hämeenlinnan kaupunkialueen läpäisevä osuus) jokena. He ovat kyseistä järveä katselleet rannalta käsin ja siitä tulleet omaan tulokseensa. Vanajavesikin kuuluu Kokemäenjoen vesistöön.

Suomalaiset vesistömaisemat ovat etenkin kesällä todella kauniita. Se välittyy yllä näkyvästäkin kuvasta.
kuva 05.06. 22:13 Juhana Nordlund  
  Ne vaunut, jotka kuvassa kohtalaisen kunnolla näkyvät, näyttäisivät olevan 100-paikkaisista vaunuista muutettuja (eli ei siis ryhmään 22601 - 22641 kuuluvia).
kuva 05.06. 06:59 Juhana Nordlund  
  Tyrvään voimalaitoksen sijaintipaikka on Hartolankoski. Se on siis Kokemäenjoen alkamiskohta.

Kokemäenjoen vesistö on sitä vastoin paljon laajempi juttu. Kulovesi, Rautavesi ja Liekovesi (Hartolankosken toisella puolella Kokemäenjokeen nähden) kuuluvat niihin, ja monet muutkin (kaukanakin edellä mainituista) sisävedet, joiden vesi virtaa kohti Kokemäenjokea, ja samalla Kokemäenjokea pitkin Selkämereen. Arkisessa kielenkäytössä Kokemäenjoki ja Kokemäenjoen vesistö voivat joskus sekoittua keskenään, mutta tuon joen alkamiskohta on todellakin tuossa pisteessä, jonka Tero mainitsi.
kuva 20.05. 07:51 Juhana Nordlund  
  Henkilövaunukuvaston jotkut sivut ovat ansaitusti arvostettuja. Se näkyy niiden suosiossa esimerkiksi tähän galleriaan liittämisessä. Pari esimerkkiä aiemmista kerroista: http://vaunut.org/kuva/17440 ja http://vaunut.org/kuva/71184 Noiden yhteydessä on kommenttejakin, jotka omalta osaltaan voivat herättää uusia ajatuksia - ehkä.
kuva 13.05. 10:25 Juhana Nordlund  
  Pirkankadulla ja Itsenäisyydenkadulla otetuissa kuvissa kyllä näkyy samanlaisia johtimia.
kuva 13.05. 08:51 Juhana Nordlund  
  Samanlaiset johdot ovat myös pikaratikka 15:n eli Raide-Jokerin reitillä siellä, missä ei ole kannatinlankaa - noin pääsääntöisesti. Tuo johto puuttuu myös kohdista, joissa perinteinen ajolanka on korvattu kiintoajojohtimella. Kannatinlangallisia osuuksia on toteutettu pääsääntöisesti sinne, missä sallittu ajonopeus on yli 50 km/h.
   >>