4407-150675 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

   >>

kuva 20.04. 11:49 Juhana Nordlund  
  Pääsiäisliikenteessä 1988 puuvaunujakin näki pikajunien lisävaunuina. 30.3.1988 otin pikajunasta 108 kuvan sen lähtöpäässä Jyväskylässä. Reitin toinen pää oli Turussa. Kuva Jyväskylästä: https://vaunut.org/kuva/4564
kuva 30.03. 10:38 Juhana Nordlund  
  Tuo paikka Helsingin opaskartassa vuonna 1965: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/tilapaiset/tarkennokset/Hg_Hpl_1965KK.jpg

Olen merkinnyt kartan otteeseen kuvaajan sijainnin koodilla Kmr (=kamera). Se on olettamani sijainti.

Tuossa tilanteessa Nuijamiestentie ulottui kohtaan, jossa nykyään menee Matkamiehentien pohjoisempi osa. Se ulottui myös paikkaan, jossa on nykyään Hakamäentien risteys. Hämeenlinnanväylästä ei tuolloin tiedetty mitään. Juhanin mainitsema moottoripyörärata on kartalla Kmr-tekstini vasemmalla puolella.
kuva 29.03. 10:04 Juhana Nordlund  
  Kuvassa näkyvä linjaus ei ole vanhin. Tätä edeltävä tosiaan koukkasi vielä pohjoisempaa. Siitäkin linjauksesta on maastossa jälkiä, mutta ei tässä näkyvässä kohdassa vaan tästä vähän matkaa Ilmalaan päin. Sen ratapohjan osia on edelleen kävelytien käytössä.

Mitä tulee Juhanin kertomaan moottoripyörärataan, niin minäkin kävin samassa paikassa mopokursseilla 1970-luvun puolessa välissä. Se oli aktiivisena tuollaisessa käytössä vielä silloin. Maunulasta käsin fillaroitiin sinne kavereiden kanssa.
kuva 28.03. 18:31 Juhana Nordlund  
  Radan vieressä näkyy tietä nimeltä Ampumaradantie. Tie teki kuvan oikean laidan paikkeilla noin 90 asteen mutkan eli linjaus kääntyi kohti pohjoista (ja jatkui Maunulaan saakka). Sen tien osia on edelleen kevyen liikenteen käytössä, mutta nimellä Keskuspuistontaival. Rantaradan suuntainen kohta on poistunut ja vastaava kävely- ja pyörätie menee pohjoisempana ja paljon kapeampana ja mäkisempänä.
kuva 27.03. 12:02 Juhana Nordlund  
  Helsinkiläisvaunuista viimeinen Volvon tuoma oli KLOY 626. Rissasen kertoman mukaan ensimmäinen Scanian vetämä Jokeri-Artic oli KLOY 627. Itse näin tämän Scanian ensimmäisen kerran omin silmin silloin, kun vaunu 628 tuotiin Roihupeltoon.
kuva 25.03. 06:32 Juhana Nordlund  
  Jyrängontien tasoristeys samalta sillalta vähän toisesta kuvakulmasta katsottuna 20.3.2024, jolloin kaksiraiteinen kapearaiderata oli vasta sähköistymässä: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-vuosikuvastot/2024/2024-03-20/Raitiovaunuja/IMG_27964A.jpg Linkin kuvassa itse tasoristeys ei ole pääaiheena, vaan näkyy Vallilanlaakso-aiheisessa kuvassa omana yksityiskohtanaan aivan etualalla.
kuva 23.03. 18:15 Juhana Nordlund  
  Jarin 27.2.2025 esittämään kysymykseen: MLPRV1-vaunut soveltuvat tarvittaessa 600 V jännitteeseen. Tänään saimme Suomen Raitiotieseuran kevätkokouksessa kuulla KLOY:n edustajalta, että kantakaupungin ratikkaverkon jännite nostetaan 750 V:iin viikonloppuna 12. - 14.9.2025. Siitä eteen päin koko vaunukaluston tulee soveltua siihen. Kuvan vaunun oletusjännite on siis toistaiseksi 600 V.
kuva 22.03. 13:04 Juhana Nordlund  
  Jimi, oli kytketty yhteen mekaanisesti (ei siis sähköisesti). Hetkeä myöhemmin otettu kuva: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2025-03-13/IMG_32362A.jpg

Valmet-vaunut korvaavan sarjan (tai sarjojen) hankintaprosessi saataneen syksyllä (2025) sellaiseen pisteeseen, että KLOY:n hallitus voi tehdä toimittajavalinnan. Reilu vuosi sitten eli 6.3.2024 julkaistun uutisen mukaan uudet vaunut tulevat liikenteeseen 2027 - 2034 välillä. Siihen asti katukuvassa näkyy tuota kalustoa, joskin yksinajossa. Kuvassahan harjoitellaan bukseerausta.
kuva 05.03. 07:55 Juhana Nordlund  
  Ja Porin MP-junakin meni aamulla Poriin päin ja tuli illalla takaisin. Siinä tosiaan oli joinakin kausina Dm9, muttei - kuten Petri totesi -mitenkään yleisenä ratkaisuna pidemmällä aikajanalla tarkasteltuna. Pääasiallisin kalusto oli kuvausvuonna veturin vetämä vanha kiitojunavaunusto 72-paikkaisella Ei-vaunulla vahvistettuna.
kuva 28.02. 09:00 Juhana Nordlund  
  Markus, vaunut joudutaan varustelemaan, tarkistamaan, koeajamaan ja katsastamaan varikolla, ennen kuin niillä voi lähteä mihinkään. Eiköhän syksyllä Laajasaloon toimiteta yksi liikennekelpoinen vaunu lavetin päällä Helsingin sisäisenä siirtona.
kuva 27.02. 09:45 Juhana Nordlund  
  Vaunu vietiin Ruskeasuon varikolle. Ensin vaunu saatetaan ajettavaan kuntoon, sitten se katsastetaan, ja sen jälkeen alkaa koeajot ja kuljettajakoulutus kantakaupungin ratikkaverkolla. Vielä kevään aikana tämä vaunu on tarkoitus sijoittaa linjalle 13, joka on Nihdin linjoja Kruunusiltojen linjojen ohella. Mutta kovasti vaikuttaa siltä, että näissä väreissä ei keskustaratikan puolella kovin paljon tulla ajamaan, jos lainkaan. Jokunen seuraava vaunu toimitetaan ilmeisesti edelleen "Jokeri-värisenä", mutta teipataan Helsingin väreihin varsin nopeasti saapumisensa jälkeen.
kuva 17.02. 05:33 Juhana Nordlund  
  Kuvausajankohtana Hyvinkään Liikenne Oy:llä oli vain yksi VDL Citea (tarkalleen ottaen LLE-120), sen rekkari oli ja on KPA-819. Kuvan auto ei ole se. Sitä vastoin vanhempia VDL:iä, joiden kori oli Berkhof Ambassador 200, HyLillä oli useita, ja kuvan auto on yksi niistä. Kaikki edellä luetellut autot liikkuivat tuona kesänä asuntomessukuljetuksissa. Kuvan bussit ovat sen verran kaukana, että yksilön erottaminen on hankalaa. Takana oleva mainostarra sulkee kuitenkin KPA-819:n pois, sattumoisin kuvasin myös sen auton noina päivinä sellaisesta kulmasta, jossa tuo mainos näkyisi, jos se siinä olisi silloin ollut.

Irisbus Crossway on NHV-569, joka oli Hämeenlinnasta. Silloisen Vekka Liikenteen Irisbuseja oli useita yksilöitä messukuljetuksissa Hyvinkäällä. Tuolloin Vekka Liikenne oli Vekka-suvun omistuksessa, tänä talvena (2025) Vekka Group, jonka omistuspohja on tyystin toinen, on ollut uutisissa sangen ikävissä merkeissä. Kuvassa näkyvä "Irisbus" näkyy ajoneuvorekisterissä Iveco-merkkisenä mallin ollessa SFR161.

Ja sitten: Kuvauspäivämääräksi on ilmoitettu 14.8.2013. Onkohan tuo vain kuvan lataamispäivämäärä? 14.8.2013 on ollut keskiviikko, itse kuvasin Suomen Rautatiemuseon loppukesän tapahtumaa jo sunnuntaina 11.8.2013.
kuva 26.01. 11:40 Juhana Nordlund  
  Puhuin 15.3.2024 siitä porkkanajunasta, joka sen hetkisessä kuvatekstissä mainittiin. Koska kommentissani selvästi kyseenalaistin porkkanajunan liikkeet tuolla päin noin myöhäisenä ajankohtana, joko kuvaaja tai ylläpito on päivittänyt kuvatekstiä. Kuvatekstien päivityksetä eivät näy kenelle tahansa käyttäjälle, siksi tietenkin olisi asiallista mainita joko kuvatekstissä tai kommenteissa, että nyt on kuvatekstiä muutettu. Muutenhan osa kommenteista tosiaan voi näyttäytyä vähintäänkin erikoisina.
kuva 26.01. 11:21 Juhana Nordlund  
  Ei tunnelissa kulkeminen tai kulkemattomuus määritä liikennevälineen eikä -järjestelmän nimeä. Olen JR:n ja JV:n kanssa siitä samaa mieltä, että kuvan liikenneväline perustuu raitiovaunutekniikkaan ja on sen puolesta raitiovaunu. Järjestelmä voi silti olla kaupallisesti metro, kuten se paikkakunnalla näyttäisi olevan. Sen lisäksi joudutaan tarkastelemaan näitä asioita juridiikan kannalta: Millaisen toimiluvan alla järjestelmä toimii. Sillä on oma merkityksensä mm. siihen, mitkä oikeudet noilla sanotaan nyt raitiovaunuilla on katutasossa liikennöitäessä.

Kansalaisilla tuntuu olevan varsin omanlaisia käsityksiä eri liikennevälineistä ihan Suomessakin. Muutama päivä sitten matkustin pikaratikka 15:llä kohti Roihupeltoa, kun minua vastapäätä istuva matkustaja sanoi puhelimeen, että hän istuu nyt junassa. Ikää ehkä saman verran kuin minulla, ei merkkejä suomen kielen haasteista tms.
kuva 17.01. 07:33 Juhana Nordlund  
  Kas tässäpä on asiallinen junalippu.
kuva 09.01. 18:44 Juhana Nordlund  
  Hyvä kuva. Edon loppuopasteet näyttävät kyllä melko vaaleilta...
kuva 09.01. 18:42 Juhana Nordlund  
  Hyvä kuva, hieno.
kuva 09.01. 18:36 Juhana Nordlund  
  Ensimmäinen vuoro (kuvassa) oli lähtenyt Hervannan kampukselta klo 4:16. Kalusto varikolta Lentävänniemen linjalle ajetaan kaupallisena ajona, ja koska varikko on Hervannassa, Hervannan haaraa pitkin Sammonaukiolle saakka. Osa tästä liikenteestä aloittaa Hervannan kampukselta, mutta on myös vuoroja, jotka aloittavat Hervantajärveltä. Jos tarkkoja ollaan, niin Hervantajärven liikenne aikaisin aamulla perustuu nykyään ykkösiin. Ensimmäisen tunnin kuluessa Hervantajärvellä alkaa näkyä kolmosiakin, ja tietenkin loppupäivä siellä menee kolmosten merkeissä. Ja jotta homma ei olisi tarpeettoman yksinkertainan, aikaisin aamulla muutama kolmonen aloittaa Hervannan kampukselta (eikä siis käy Hervantajärvellä).
kuva 28.12.2024 20:49 Juhana Nordlund  
  Silloin kun lähijunissa oli lipunmyyntiä, myöhempinä vuosina myyntiä oli useampirunkoisissa kokoonpanoissa vain osassa yksiköitä, ja niissäkin vain ohjausvaunussa (Eio, Eiob, Eioc) puhuttaessa Sm1-2-kalustosta. Kyseisillä kilvillä, ja myös vanhemman mallisilla kilvillä, opastettiin, oliko ko. yksikössä lipunmyyntiä vai ei. Moottorivaunujen puolella (Sm1, Sm2) lipunmyyntiä ei ole lähijunissa ollut vuosikymmeniin, se saattoi loppua jo 1987. Siitä asiasta informoitiin tarroilla.
kuva 22.12.2024 11:09 Juhana Nordlund  
  Kuvauspäivästä seuraavana päivänä linjalla 5 olikin jo kuljettajarahastus ja toisenlainen kalusto.
kuva 16.12.2024 07:38 Juhana Nordlund  
  No niin! Viimein päästään itse asiaan. Jounille kaikki pisteet + pari ekstrapistettä äärimmäisen tieteellisestä lähestymistavasta ja hyvästä asiantuntemuksesta.

Kuvan kahdesta ratikasta kuvaajaa lähempi vaunu on tutulla reitillä Keilaniemestä Itäkeskukseen, ja on siis tässä jo matkansa loppuvaiheessa. Mutta matkansa loppuvaiheessa on tuo taaempikin raitiovaunu. Sillä on kuitenkin hitusen pidempi matka takanaan: sen reitti oli Otanmäki - Roihupelto. Ja koska tuolta reitiltä puuttuu vielä ratikkakiskot, se tosiaan tuli lavetin päällä tuon matkan. Kyseessä on vaunu 628, joka saapui Helsinkiin 2.12.2024. https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2024-12-02/KLOY_628_saapuminen/IMG_31578A.jpg
kuva 15.12.2024 16:04 Juhana Nordlund  
  Miten nuo OpenStreetMapit ja OpenRailwayMapit kertovat raiteiden menevän tuossa kohdassa, jossa tuo kauempana tuleva ratikka on alittamassa metrosiltaa?
kuva 13.12.2024 07:48 Juhana Nordlund  
  Palataan vielä itse kuvaan, siihen mitä kaikkea siellä näkyy. Eikö ketään mietitytä se, miksi kauempana häämöttävä ratikka tulee metrosillan alta?
kuva 12.12.2024 16:10 Juhana Nordlund  
  Itäkeskuksen päätepysäkin sijoittumisesta nykyiseen kohtaan on käyty keskustelua kuvan https://vaunut.org/kuva/160940 kommenteissa. Nykyiseen paikkaan päädyttiin eräiden ikävien sattumien seurauksena. Aika näyttää, päästäänkö Marjaniementien yli metroaseman viereen, ja jos päästään, niin tuleeko siihen Itäkeskusta pidemmälle jatkuvan raitiotien välipysäkki vai linjan 15 uusi päätepysäkki. Nk. Jokerikortteli kuitenkin jäi ainakin joiksikin vuosiksi toteutumatta. Jarin linkin kartassa näkyy Jokerikortteliin asti ulottuva varaus katkoviivalla merkittynä.
kuva 12.12.2024 11:25 Juhana Nordlund  
  On jopa pohdittu, että Jokeria jatkettaisiin Itäkeskuksesta esimerkiksi Puotilanrantaan. Itäkeskus ei ole linjan päätepiste välttämättä loputtomiin. Toisaalta aivan lähitulevaisuudessa nykyiselle päätepysäkille ei liene tulossa korvaajaa.
kuva 12.12.2024 08:26 Juhana Nordlund  
  Onhan suunnanvaihtopaikkoja useampiakin, ja niitä käytetään tilanteen vaatiessa. Suunnanvaihtopaikkoja on mm. Latokartanossa, Oulunkylässä, Hämeenlinnanväylän pysäkin luona, Vihdintien pysäkin luona, Talin siirtolapuutarhan pysäkin yhteydessä, Alberganesplanadilla ja Otaniemessä.

Eilen PR15:llä oli kaksi häiriötä, joista tietääkseni aikaisemmassa liikenne jaettiin ainakin lyhyeksi aikaa kahdelle osuudelle. Iltapäivän häiriö osoittautui kuitenkin sen verran lyhytkestoiseksi, että laajempaan poikkeusliikenteeseen ei lopulta menty. Silti kuljettaja- ja kalustokierrot kärsivät. Liikenteen palautuminen normaaliksi ottaa aina aikansa. Ja noiden poikkeusliikennesysteemien jälkeen kuljettajat ja vaunut ovat missä sattuu. Se voi johtaa toisinaan vaunujen kasaantumiseen Itäkeskuksen päähän, joka on se pää, josta vaunut ajetaan varikolle (samoin aloittavat vuorot suurimmaksi osaksi aloittavat Itäkeskuksesta - nykyisestä 22 vuorosta 5 + 2 ei aloita). Itäkeskuksen pää on myös se pää, jossa kuljettajat viettävät suurimmaksi osaksi ruokataukonsa.
kuva 12.12.2024 07:36 Juhana Nordlund  
  Tuohon aikaan illasta kaikkien lännestä tulevien vaunujen ei kuulunutkaan lähteä enää takaisin Keilaniemeen, vaan osan oli tarkoitus siirtyä tyhjänä varikolle. Kalusto- ja kuljettajakierrot olivat sekaisin, niin se(kin) varmasti sekoitti vaunujen liikkeitä. Täsmällinen syy ei ole tiedossani.

Itäkeskuksessa (eikä Keilaniemessäkään) ei ole minkäänlaista kääntöraiteistoa eikä yhtään sivuraidetta (raiteita on kaksi, mikä on ehdoton minimi). Tällaisissa tilanteissa seisontaraiteista voisi kyllä olla hyötyä.
kuva 12.12.2024 05:09 Juhana Nordlund  
  Mahtoiko kukaan huomata sitä, että kauempana näkyy toinenkin MLPRV1-ratikka?
kuva 11.12.2024 17:43 Juhana Nordlund  
  Tänään on ollut hässäkkää PR15:llä (eli Jokerilla) ja keskustaratikalla. Raide-Jokerilla oli aamulla jokin tekninen ongelma, mistä syystä aikataulut eivät pitäneet. Iltapäivällä alle kilometrin päässä kuvauspaikasta sattui onnettomuus, joka sekoitti liikennettä aika lailla. Tätä kirjoitettaessa Itäkeskuksessa on vaunusuma edelleen.

Mutta kyllä kaiken kaikkiaan on menty parempaan päin. Autojen eksymiset radalle ovat pudonneet paljon viime talvesta. Muutenkin ainakin matkustajan näkökulmasta järjestelmä tuntuu koko lailla luotettavalta, varsinkin vuodentakaiseen verrattuna.
kuva 30.11.2024 13:45 Juhana Nordlund  
  Suomen Raitiotieseuran nettisivujen mukaan HRO:n vaunut 56, 64, 82, 84 ja 86 ainakin ovat olleet vuokrattuina Turussa ja liikenteessä siellä. Ne olivat nk. Pikku-Ruotsalaisia. Vuokra-aika päättyi 11.4.1938, osalla se oli alkanut syksyllä 1932, osalla 1933.
kuva 28.11.2024 18:02 Juhana Nordlund  
  Hidaskoeajoissa yleensä sahataan kumpaakin raidetta edestakaisin, ei koko matkaa, mutta siellä täällä. Vastakarvaan ajetaan yleensä vain hyvin lyhyt matka. Kyllä varoitusvalo vilkkuu yleensä ainakin siinä päässä, joka osoittaa kulkusuuntaan.

Jalankulkijalle tosiaan palaa vihreä valo kuvan laukaisuhetkellä. Ratikalle palaa S (eli punainen). Normaalitilanteessa ratikka tilaa itselleen ajon sallivan opasteen eli nuolen (joka vastaa vihreää) sen verran hyvissä ajoin, ettei valojen takia tarvitse hidastaa.

Onko tuo raitiovaunuvalo samanlainen kaksilamppuinen majakka, jollaisia on Raide-Jokerillakin käytössä? Siis opastin, joka ohjaa autoliikennettä tasoristeyksen yli. No se näyttää ainakin punaista, vaikka samansuuntainen jalankulkuvalo on vihreänä...
kuva 27.11.2024 11:22 Juhana Nordlund  
  4.6.1973 on ollut maanantai. Tuohan voisi olla se päivä. Aseman kellokin näyttää jotain, ehkä 14:05, en ole varma. Maakunnista ovat saapuneet dieselvetoiset EK- tai EP-junat hetkeä tuota ennen.

Bussipuolella on muutakin mielenkiintoista kuin Rautatientorilta lähtevät vaunut. Asema-aukiolla on Lauttasaareen lähdössä HKL:lla koekäytössä ollut "hiljainen diesellinja-auto" Scania CR111M59, AAR-188, HKL 8. Se on siinä linjalla 21. Aika hyvin, että sekin sattui tuohon kuvaan.

Rautatientorin puolella on myös vähintään kaksi tuuppari-Scaniaa, lähimpänä Kaivokatua on juuri lähtemässä liikennelaitoksen Scania BR110 / Wiima. Mikonkadulla hyvin lähellä rakennuksen seinää on viistossa asennossa Sirolan Liikenteen Scania BR11067 / Ajokki. Sekin oli automaattivaihteinen bussi, niitä Sirolan Liikenteellä oli muitakin (jo) tuohon aikaan.
kuva 21.11.2024 18:46 Juhana Nordlund  
  Mukava kuva reilun vuosikymmenen takaa.

Tällä hetkellä tunnisteissa on mukana pari vaunusarjaa, jotka käsittääkseni eivät kuvassa ole edustettuina. Kuvan kokoonpanossa en näe ERd:tä ja palveluvaunukin näyttäisi olevan Edfs eikä siis Eds.
kuva 16.11.2024 17:59 Juhana Nordlund  
  Tuo neuvostoliittolainen bussi taitaa olla tosiasiassa kaupunkibussi. Se on kopio amerikkalaisesta standardilinja-autosta. Ruotsissa Scania-Vabis valmisti aikanaan Mackin lisenssillä samankaltaisia Scania-Vabis C50 Metropol-kaupunkiautoja. Tukholmassa oli koeajossa myös yksi alkuperäinen Mack-kaupunkiauto. Kuvan bussi muistuttaa huomattavan paljon Metropol-autoakin, tosin tukholmalaiset olivat vasemmanpuoleisen liikenteen kalustoa eli ovet ja kuljettajan paikka olivat eri puolilla esim. kuvan autoon verrattuna.
kuva 15.11.2024 13:26 Juhana Nordlund  
  Paljastin sijainnin, kun kommentteihin ilmestyi asiantuntevia päätelmiä, missä ollaan ja mitä näkyy.

Kuvakulmaa ei ollut etukäteen harkittu, tällainen tilanne avautui yhtäkkiä ja sitten piti nopeasti ottaa kuva. Matalalla paistanut aurinko lähes vastasuunnalla ei ainakaan helpottanut kuvaamista, pilviharso sen sijaan hieman helpotti.
kuva 15.11.2024 13:11 Juhana Nordlund  
  Juhani: Kyllä siellä sellaisen talon kattoa näkyy.

Kympin entisen slingan paikkeilla menee nykyään Ruskontie (ei näy kuvassa itse katu, sen kulkuaukko näkyy osittain), joka yhdistää Mannerheimintien ja Nauvontien. Varikolle tullaan Nauvontietä. Raitiotie ei mene Ruskontietä, vaan jo etelämpää eli Koroistentien päätä hyödyntäen.
kuva 30.10.2024 10:16 Juhana Nordlund  
  Kuva voisi olla 1980-luvun alkupuolelta. Sr1 3072 on tuossa melko hyvissä maaleissa, veturihan on vuodelta 1979. Kuvassa näkyy myös myöhemmän hankintaerän EFit-vaunu, jollaisia tuli liikenteeseen alkaen vuodesta 1980.
kuva 22.10.2024 09:59 Juhana Nordlund  
  Aihetta jossain määrin liipaten: https://vaunut.org/kuva/80814
kuva 20.10.2024 18:30 Juhana Nordlund  
  Tuulilasin takana näkyy jokin lappu tai muu merkki. Viittaako se uusittuun info-/kilpijärjestelmään? Vastaavia lappuja olen nähnyt jossain määrin Sm4-kalustossa viime kuukausina.
kuva 06.10.2024 18:47 Juhana Nordlund  
  3.10.2024 klo 11:15 kirjoittamani viestin lähteinä olivat 25- ja 27-sarjalaisten osalta M. Alameren kirja Suomen Rautatiet ja sitten vielä toisena Suomen Veturit osa 2 Moottorikalusto. Kirjoissa esiintyvät tekniset tiedot tämän tarkastelun kannalta eivät olleet ristiriitaisia. Teoksista vanhempi eli Suomen Rautatiet on koottu 1970-luvulla, joten 25-sarjalaisten tiedoissa on varmaan huomioitu 1960-luvun lopussa tehdyt vahvistustoimenpiteet. Lisäksi selasin Jt-kansiossani olevia Jtt:itä korjauslehtineen erityisesti siinä toivossa, että löytyisi varsinkin 26-sarjaan liittyvää dataa, jota ei Suomen Rautatiet -kirjaan ollut ehditty sisällyttää.
kuva 06.10.2024 10:51 Juhana Nordlund  
  En minäkään erota itse kuvasta enempää kuin kolme matkustajille tarkoitettua kaksikerroksista vaunua. Jonnekin oli kuitenkin kirjattu 3+1, kun kerran tuollainen tieto avoimesta datasta on välittynyt Juliaan. Olisiko tuossa todellisessa kokoonpanossa sitten Edg ja sen perässä vain kaksi Edm:ää?
kuva 06.10.2024 08:37 Juhana Nordlund  
  Julian mukaan siellä on ollut Rx-ravintolan jälkeen Edg ja sitten Edm:iä kolmin kappalein ja sitten autovaunuja, niitä kahdenlaisia (2 Gfot ja 2 Gd). Kuvasta on toki hankala päätellä, minkä sarjan kaksikerrosvaunuja noin kaukana näkyy.
kuva 04.10.2024 21:40 Juhana Nordlund  
  Lätän keltanokkaversio esiteltiin 14.3.1977 https://vaunut.org/kuva/142162 . Sarja Sm2 tuli alunperinkin keltaisilla päädyillä, ja tulovuosi oli 1975. Joissakin Vr11-vetureissa oli alkuvaiheessa myös keltapäät, nimittäin vihreissä Vr11-vetureissa.
kuva 04.10.2024 18:25 Juhana Nordlund  
  Kuinka aikaisin Sm1:siin alkoi tulla keltaista väriä päätyihin Sm2-tyylisesti? Tämän täytyy olla varhaisimpia ajankohtia, jos ja kun eletään syksyä 1976. Coltti-mainoksestakin päätellen ajankohta on varmaan juuri tuo.
kuva 03.10.2024 11:15 Juhana Nordlund  
  Deevereitten yli 60-vuotisen historian aikana painoissa on tapahtunut monenlaisia muutoksia. En laajenna tarkastelua 1980-luvun jälkeiseen aikaan. Ensimmäinen Sv12-sarja (2501 - 2568) oli kevein, kokonaispainoksi ilmoitettiin joissakin tietolähteissä aikanaan 60,8 t. Kaikki myöhemmät versiot ovat olleet niitä painavampia. Sr12 (2701 - 2760) oli 25-sarjalaisia selvästi painavampia - varsinkin alkuperäisvarustuksella (varustuksena höyrynkehityskattila vesisäiliöineen). Painoksi ilmoitettiin 65,6 t. Sen jälkeen uutena versiona tuli Sv12(J), sen ensimmäiset 20 veturia, 2601 - 2620. Muistan nähneeni jossain vetokalustokansiossa jopa 66-alkuisen painolukeman. Ainakin tuo 20 veturin ryhmä "haastoi" 27-sarjalaiset sen ajan varustuksessa, vaikka 66 t ei olisikaan mennyt rikki. Vuoden 1985 jtt-korjauslehdessä koko Dv12-sarjan suurimmaksi painoksi ilmoitettiin 65,8 t. Itse tulkitsen viimeksi mainittua tietoa niin, että sitä enempää ei tuolloin painanut mikään Dv12-veturi mistään sarjasta, ja tuo 65,8 tarkoitti käytännössä painavimpia 26-sarjalaisia (tuossa vaiheessa höyrynkehittimiä ei enää ollut missään Deevereissä ja toisaalta keskuspuskimia noin aikaisin oli vain joissakin 26-sarjalaisissa).

Oliko osassa 26-sarjaa keskuspuskin jo alusta pitäen? Oliko muitakin painavampia 26:sia kuin nuo mainitut 2601 - 2620? Muistan nähneeni tilaston, jossa 2631 - 2635 poikkesivat painoltaan pääsarjasta...
kuva 24.09.2024 08:29 Juhana Nordlund  
  Hyvä kuva historiallisesta tapahtumasta. Hidaskoeajolla näyttää olevan tapana, että mennään risteyksissä täysin liikenteenohjaajien määräämässä järjestyksessä koskien kaikkia osapuolia. Saman olen havainnut Jokerilla, kuten myös Kalasataman raitiotiellä.
kuva 24.09.2024 08:26 Juhana Nordlund  
  Tärkeä kuva merkittävästä tapahtumasta. Paikka lienee Lentävänniemi, se ei ilmene kuvatekstistä eikä paikkatiedoista.
kuva 08.09.2024 17:31 Juhana Nordlund  
  Kiitos kuvasta. Ansiokasta dokumentointia.
kuva 05.09.2024 17:11 Juhana Nordlund  
  Vaunujoki ylitettiin aikanaan hyvin läheltä Liekovettä. Siellä on ollut pitkään (on ehkä vieläkin) jäänteitä vanhasta sillasta, ainakin sen maatuista.
kuva 05.09.2024 16:43 Juhana Nordlund  
  Ja linkki on https://vaunut.org/kuva/170539
kuva 05.09.2024 16:43 Juhana Nordlund  
  Timo, lisäsin galleriaan ilmakuvan, jonka avulla toivottavasti hahmottuu nykyisen ja vanhan ratalinjan sijainnit. Myös frouvaa voi aihe kiinnostaa. -:)
   >>