Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
26.01. 11:40 | Juhana Nordlund | ||
| Puhuin 15.3.2024 siitä porkkanajunasta, joka sen hetkisessä kuvatekstissä mainittiin. Koska kommentissani selvästi kyseenalaistin porkkanajunan liikkeet tuolla päin noin myöhäisenä ajankohtana, joko kuvaaja tai ylläpito on päivittänyt kuvatekstiä. Kuvatekstien päivityksetä eivät näy kenelle tahansa käyttäjälle, siksi tietenkin olisi asiallista mainita joko kuvatekstissä tai kommenteissa, että nyt on kuvatekstiä muutettu. Muutenhan osa kommenteista tosiaan voi näyttäytyä vähintäänkin erikoisina. | ||||
|
26.01. 11:21 | Juhana Nordlund | ||
| Ei tunnelissa kulkeminen tai kulkemattomuus määritä liikennevälineen eikä -järjestelmän nimeä. Olen JR:n ja JV:n kanssa siitä samaa mieltä, että kuvan liikenneväline perustuu raitiovaunutekniikkaan ja on sen puolesta raitiovaunu. Järjestelmä voi silti olla kaupallisesti metro, kuten se paikkakunnalla näyttäisi olevan. Sen lisäksi joudutaan tarkastelemaan näitä asioita juridiikan kannalta: Millaisen toimiluvan alla järjestelmä toimii. Sillä on oma merkityksensä mm. siihen, mitkä oikeudet noilla sanotaan nyt raitiovaunuilla on katutasossa liikennöitäessä. Kansalaisilla tuntuu olevan varsin omanlaisia käsityksiä eri liikennevälineistä ihan Suomessakin. Muutama päivä sitten matkustin pikaratikka 15:llä kohti Roihupeltoa, kun minua vastapäätä istuva matkustaja sanoi puhelimeen, että hän istuu nyt junassa. Ikää ehkä saman verran kuin minulla, ei merkkejä suomen kielen haasteista tms. |
||||
|
17.01. 07:33 | Juhana Nordlund | ||
| Kas tässäpä on asiallinen junalippu. | ||||
|
09.01. 18:44 | Juhana Nordlund | ||
| Hyvä kuva. Edon loppuopasteet näyttävät kyllä melko vaaleilta... | ||||
|
09.01. 18:42 | Juhana Nordlund | ||
| Hyvä kuva, hieno. | ||||
|
09.01. 18:36 | Juhana Nordlund | ||
| Ensimmäinen vuoro (kuvassa) oli lähtenyt Hervannan kampukselta klo 4:16. Kalusto varikolta Lentävänniemen linjalle ajetaan kaupallisena ajona, ja koska varikko on Hervannassa, Hervannan haaraa pitkin Sammonaukiolle saakka. Osa tästä liikenteestä aloittaa Hervannan kampukselta, mutta on myös vuoroja, jotka aloittavat Hervantajärveltä. Jos tarkkoja ollaan, niin Hervantajärven liikenne aikaisin aamulla perustuu nykyään ykkösiin. Ensimmäisen tunnin kuluessa Hervantajärvellä alkaa näkyä kolmosiakin, ja tietenkin loppupäivä siellä menee kolmosten merkeissä. Ja jotta homma ei olisi tarpeettoman yksinkertainan, aikaisin aamulla muutama kolmonen aloittaa Hervannan kampukselta (eikä siis käy Hervantajärvellä). | ||||
|
28.12.2024 20:49 | Juhana Nordlund | ||
| Silloin kun lähijunissa oli lipunmyyntiä, myöhempinä vuosina myyntiä oli useampirunkoisissa kokoonpanoissa vain osassa yksiköitä, ja niissäkin vain ohjausvaunussa (Eio, Eiob, Eioc) puhuttaessa Sm1-2-kalustosta. Kyseisillä kilvillä, ja myös vanhemman mallisilla kilvillä, opastettiin, oliko ko. yksikössä lipunmyyntiä vai ei. Moottorivaunujen puolella (Sm1, Sm2) lipunmyyntiä ei ole lähijunissa ollut vuosikymmeniin, se saattoi loppua jo 1987. Siitä asiasta informoitiin tarroilla. | ||||
|
22.12.2024 11:09 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvauspäivästä seuraavana päivänä linjalla 5 olikin jo kuljettajarahastus ja toisenlainen kalusto. | ||||
|
16.12.2024 07:38 | Juhana Nordlund | ||
| No niin! Viimein päästään itse asiaan. Jounille kaikki pisteet + pari ekstrapistettä äärimmäisen tieteellisestä lähestymistavasta ja hyvästä asiantuntemuksesta. Kuvan kahdesta ratikasta kuvaajaa lähempi vaunu on tutulla reitillä Keilaniemestä Itäkeskukseen, ja on siis tässä jo matkansa loppuvaiheessa. Mutta matkansa loppuvaiheessa on tuo taaempikin raitiovaunu. Sillä on kuitenkin hitusen pidempi matka takanaan: sen reitti oli Otanmäki - Roihupelto. Ja koska tuolta reitiltä puuttuu vielä ratikkakiskot, se tosiaan tuli lavetin päällä tuon matkan. Kyseessä on vaunu 628, joka saapui Helsinkiin 2.12.2024. https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2024-12-02/KLOY_628_saapuminen/IMG_31578A.jpg |
||||
|
|
15.12.2024 16:04 | Juhana Nordlund | ||
| Miten nuo OpenStreetMapit ja OpenRailwayMapit kertovat raiteiden menevän tuossa kohdassa, jossa tuo kauempana tuleva ratikka on alittamassa metrosiltaa? | ||||
|
|
13.12.2024 07:48 | Juhana Nordlund | ||
| Palataan vielä itse kuvaan, siihen mitä kaikkea siellä näkyy. Eikö ketään mietitytä se, miksi kauempana häämöttävä ratikka tulee metrosillan alta? | ||||
|
|
12.12.2024 16:10 | Juhana Nordlund | ||
| Itäkeskuksen päätepysäkin sijoittumisesta nykyiseen kohtaan on käyty keskustelua kuvan https://vaunut.org/kuva/160940 kommenteissa. Nykyiseen paikkaan päädyttiin eräiden ikävien sattumien seurauksena. Aika näyttää, päästäänkö Marjaniementien yli metroaseman viereen, ja jos päästään, niin tuleeko siihen Itäkeskusta pidemmälle jatkuvan raitiotien välipysäkki vai linjan 15 uusi päätepysäkki. Nk. Jokerikortteli kuitenkin jäi ainakin joiksikin vuosiksi toteutumatta. Jarin linkin kartassa näkyy Jokerikortteliin asti ulottuva varaus katkoviivalla merkittynä. | ||||
|
|
12.12.2024 11:25 | Juhana Nordlund | ||
| On jopa pohdittu, että Jokeria jatkettaisiin Itäkeskuksesta esimerkiksi Puotilanrantaan. Itäkeskus ei ole linjan päätepiste välttämättä loputtomiin. Toisaalta aivan lähitulevaisuudessa nykyiselle päätepysäkille ei liene tulossa korvaajaa. | ||||
|
|
12.12.2024 08:26 | Juhana Nordlund | ||
| Onhan suunnanvaihtopaikkoja useampiakin, ja niitä käytetään tilanteen vaatiessa. Suunnanvaihtopaikkoja on mm. Latokartanossa, Oulunkylässä, Hämeenlinnanväylän pysäkin luona, Vihdintien pysäkin luona, Talin siirtolapuutarhan pysäkin yhteydessä, Alberganesplanadilla ja Otaniemessä. Eilen PR15:llä oli kaksi häiriötä, joista tietääkseni aikaisemmassa liikenne jaettiin ainakin lyhyeksi aikaa kahdelle osuudelle. Iltapäivän häiriö osoittautui kuitenkin sen verran lyhytkestoiseksi, että laajempaan poikkeusliikenteeseen ei lopulta menty. Silti kuljettaja- ja kalustokierrot kärsivät. Liikenteen palautuminen normaaliksi ottaa aina aikansa. Ja noiden poikkeusliikennesysteemien jälkeen kuljettajat ja vaunut ovat missä sattuu. Se voi johtaa toisinaan vaunujen kasaantumiseen Itäkeskuksen päähän, joka on se pää, josta vaunut ajetaan varikolle (samoin aloittavat vuorot suurimmaksi osaksi aloittavat Itäkeskuksesta - nykyisestä 22 vuorosta 5 + 2 ei aloita). Itäkeskuksen pää on myös se pää, jossa kuljettajat viettävät suurimmaksi osaksi ruokataukonsa. |
||||
|
|
12.12.2024 07:36 | Juhana Nordlund | ||
| Tuohon aikaan illasta kaikkien lännestä tulevien vaunujen ei kuulunutkaan lähteä enää takaisin Keilaniemeen, vaan osan oli tarkoitus siirtyä tyhjänä varikolle. Kalusto- ja kuljettajakierrot olivat sekaisin, niin se(kin) varmasti sekoitti vaunujen liikkeitä. Täsmällinen syy ei ole tiedossani. Itäkeskuksessa (eikä Keilaniemessäkään) ei ole minkäänlaista kääntöraiteistoa eikä yhtään sivuraidetta (raiteita on kaksi, mikä on ehdoton minimi). Tällaisissa tilanteissa seisontaraiteista voisi kyllä olla hyötyä. |
||||
|
|
12.12.2024 05:09 | Juhana Nordlund | ||
| Mahtoiko kukaan huomata sitä, että kauempana näkyy toinenkin MLPRV1-ratikka? | ||||
|
|
11.12.2024 17:43 | Juhana Nordlund | ||
| Tänään on ollut hässäkkää PR15:llä (eli Jokerilla) ja keskustaratikalla. Raide-Jokerilla oli aamulla jokin tekninen ongelma, mistä syystä aikataulut eivät pitäneet. Iltapäivällä alle kilometrin päässä kuvauspaikasta sattui onnettomuus, joka sekoitti liikennettä aika lailla. Tätä kirjoitettaessa Itäkeskuksessa on vaunusuma edelleen. Mutta kyllä kaiken kaikkiaan on menty parempaan päin. Autojen eksymiset radalle ovat pudonneet paljon viime talvesta. Muutenkin ainakin matkustajan näkökulmasta järjestelmä tuntuu koko lailla luotettavalta, varsinkin vuodentakaiseen verrattuna. |
||||
|
30.11.2024 13:45 | Juhana Nordlund | ||
| Suomen Raitiotieseuran nettisivujen mukaan HRO:n vaunut 56, 64, 82, 84 ja 86 ainakin ovat olleet vuokrattuina Turussa ja liikenteessä siellä. Ne olivat nk. Pikku-Ruotsalaisia. Vuokra-aika päättyi 11.4.1938, osalla se oli alkanut syksyllä 1932, osalla 1933. | ||||
|
28.11.2024 18:02 | Juhana Nordlund | ||
| Hidaskoeajoissa yleensä sahataan kumpaakin raidetta edestakaisin, ei koko matkaa, mutta siellä täällä. Vastakarvaan ajetaan yleensä vain hyvin lyhyt matka. Kyllä varoitusvalo vilkkuu yleensä ainakin siinä päässä, joka osoittaa kulkusuuntaan. Jalankulkijalle tosiaan palaa vihreä valo kuvan laukaisuhetkellä. Ratikalle palaa S (eli punainen). Normaalitilanteessa ratikka tilaa itselleen ajon sallivan opasteen eli nuolen (joka vastaa vihreää) sen verran hyvissä ajoin, ettei valojen takia tarvitse hidastaa. Onko tuo raitiovaunuvalo samanlainen kaksilamppuinen majakka, jollaisia on Raide-Jokerillakin käytössä? Siis opastin, joka ohjaa autoliikennettä tasoristeyksen yli. No se näyttää ainakin punaista, vaikka samansuuntainen jalankulkuvalo on vihreänä... |
||||
|
27.11.2024 11:22 | Juhana Nordlund | ||
| 4.6.1973 on ollut maanantai. Tuohan voisi olla se päivä. Aseman kellokin näyttää jotain, ehkä 14:05, en ole varma. Maakunnista ovat saapuneet dieselvetoiset EK- tai EP-junat hetkeä tuota ennen. Bussipuolella on muutakin mielenkiintoista kuin Rautatientorilta lähtevät vaunut. Asema-aukiolla on Lauttasaareen lähdössä HKL:lla koekäytössä ollut "hiljainen diesellinja-auto" Scania CR111M59, AAR-188, HKL 8. Se on siinä linjalla 21. Aika hyvin, että sekin sattui tuohon kuvaan. Rautatientorin puolella on myös vähintään kaksi tuuppari-Scaniaa, lähimpänä Kaivokatua on juuri lähtemässä liikennelaitoksen Scania BR110 / Wiima. Mikonkadulla hyvin lähellä rakennuksen seinää on viistossa asennossa Sirolan Liikenteen Scania BR11067 / Ajokki. Sekin oli automaattivaihteinen bussi, niitä Sirolan Liikenteellä oli muitakin (jo) tuohon aikaan. |
||||
|
21.11.2024 18:46 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava kuva reilun vuosikymmenen takaa. Tällä hetkellä tunnisteissa on mukana pari vaunusarjaa, jotka käsittääkseni eivät kuvassa ole edustettuina. Kuvan kokoonpanossa en näe ERd:tä ja palveluvaunukin näyttäisi olevan Edfs eikä siis Eds. |
||||
|
16.11.2024 17:59 | Juhana Nordlund | ||
| Tuo neuvostoliittolainen bussi taitaa olla tosiasiassa kaupunkibussi. Se on kopio amerikkalaisesta standardilinja-autosta. Ruotsissa Scania-Vabis valmisti aikanaan Mackin lisenssillä samankaltaisia Scania-Vabis C50 Metropol-kaupunkiautoja. Tukholmassa oli koeajossa myös yksi alkuperäinen Mack-kaupunkiauto. Kuvan bussi muistuttaa huomattavan paljon Metropol-autoakin, tosin tukholmalaiset olivat vasemmanpuoleisen liikenteen kalustoa eli ovet ja kuljettajan paikka olivat eri puolilla esim. kuvan autoon verrattuna. | ||||
|
15.11.2024 13:26 | Juhana Nordlund | ||
| Paljastin sijainnin, kun kommentteihin ilmestyi asiantuntevia päätelmiä, missä ollaan ja mitä näkyy. Kuvakulmaa ei ollut etukäteen harkittu, tällainen tilanne avautui yhtäkkiä ja sitten piti nopeasti ottaa kuva. Matalalla paistanut aurinko lähes vastasuunnalla ei ainakaan helpottanut kuvaamista, pilviharso sen sijaan hieman helpotti. |
||||
|
|
15.11.2024 13:11 | Juhana Nordlund | ||
| Juhani: Kyllä siellä sellaisen talon kattoa näkyy. Kympin entisen slingan paikkeilla menee nykyään Ruskontie (ei näy kuvassa itse katu, sen kulkuaukko näkyy osittain), joka yhdistää Mannerheimintien ja Nauvontien. Varikolle tullaan Nauvontietä. Raitiotie ei mene Ruskontietä, vaan jo etelämpää eli Koroistentien päätä hyödyntäen. |
||||
|
30.10.2024 10:16 | Juhana Nordlund | ||
| Kuva voisi olla 1980-luvun alkupuolelta. Sr1 3072 on tuossa melko hyvissä maaleissa, veturihan on vuodelta 1979. Kuvassa näkyy myös myöhemmän hankintaerän EFit-vaunu, jollaisia tuli liikenteeseen alkaen vuodesta 1980. | ||||
|
22.10.2024 09:59 | Juhana Nordlund | ||
| Aihetta jossain määrin liipaten: https://vaunut.org/kuva/80814 | ||||
|
20.10.2024 18:30 | Juhana Nordlund | ||
| Tuulilasin takana näkyy jokin lappu tai muu merkki. Viittaako se uusittuun info-/kilpijärjestelmään? Vastaavia lappuja olen nähnyt jossain määrin Sm4-kalustossa viime kuukausina. | ||||
|
06.10.2024 18:47 | Juhana Nordlund | ||
| 3.10.2024 klo 11:15 kirjoittamani viestin lähteinä olivat 25- ja 27-sarjalaisten osalta M. Alameren kirja Suomen Rautatiet ja sitten vielä toisena Suomen Veturit osa 2 Moottorikalusto. Kirjoissa esiintyvät tekniset tiedot tämän tarkastelun kannalta eivät olleet ristiriitaisia. Teoksista vanhempi eli Suomen Rautatiet on koottu 1970-luvulla, joten 25-sarjalaisten tiedoissa on varmaan huomioitu 1960-luvun lopussa tehdyt vahvistustoimenpiteet. Lisäksi selasin Jt-kansiossani olevia Jtt:itä korjauslehtineen erityisesti siinä toivossa, että löytyisi varsinkin 26-sarjaan liittyvää dataa, jota ei Suomen Rautatiet -kirjaan ollut ehditty sisällyttää. | ||||
|
06.10.2024 10:51 | Juhana Nordlund | ||
| En minäkään erota itse kuvasta enempää kuin kolme matkustajille tarkoitettua kaksikerroksista vaunua. Jonnekin oli kuitenkin kirjattu 3+1, kun kerran tuollainen tieto avoimesta datasta on välittynyt Juliaan. Olisiko tuossa todellisessa kokoonpanossa sitten Edg ja sen perässä vain kaksi Edm:ää? | ||||
|
|
06.10.2024 08:37 | Juhana Nordlund | ||
| Julian mukaan siellä on ollut Rx-ravintolan jälkeen Edg ja sitten Edm:iä kolmin kappalein ja sitten autovaunuja, niitä kahdenlaisia (2 Gfot ja 2 Gd). Kuvasta on toki hankala päätellä, minkä sarjan kaksikerrosvaunuja noin kaukana näkyy. | ||||
|
04.10.2024 21:40 | Juhana Nordlund | ||
| Lätän keltanokkaversio esiteltiin 14.3.1977 https://vaunut.org/kuva/142162 . Sarja Sm2 tuli alunperinkin keltaisilla päädyillä, ja tulovuosi oli 1975. Joissakin Vr11-vetureissa oli alkuvaiheessa myös keltapäät, nimittäin vihreissä Vr11-vetureissa. | ||||
|
|
04.10.2024 18:25 | Juhana Nordlund | ||
| Kuinka aikaisin Sm1:siin alkoi tulla keltaista väriä päätyihin Sm2-tyylisesti? Tämän täytyy olla varhaisimpia ajankohtia, jos ja kun eletään syksyä 1976. Coltti-mainoksestakin päätellen ajankohta on varmaan juuri tuo. | ||||
|
|
03.10.2024 11:15 | Juhana Nordlund | ||
| Deevereitten yli 60-vuotisen historian aikana painoissa on tapahtunut monenlaisia muutoksia. En laajenna tarkastelua 1980-luvun jälkeiseen aikaan. Ensimmäinen Sv12-sarja (2501 - 2568) oli kevein, kokonaispainoksi ilmoitettiin joissakin tietolähteissä aikanaan 60,8 t. Kaikki myöhemmät versiot ovat olleet niitä painavampia. Sr12 (2701 - 2760) oli 25-sarjalaisia selvästi painavampia - varsinkin alkuperäisvarustuksella (varustuksena höyrynkehityskattila vesisäiliöineen). Painoksi ilmoitettiin 65,6 t. Sen jälkeen uutena versiona tuli Sv12(J), sen ensimmäiset 20 veturia, 2601 - 2620. Muistan nähneeni jossain vetokalustokansiossa jopa 66-alkuisen painolukeman. Ainakin tuo 20 veturin ryhmä "haastoi" 27-sarjalaiset sen ajan varustuksessa, vaikka 66 t ei olisikaan mennyt rikki. Vuoden 1985 jtt-korjauslehdessä koko Dv12-sarjan suurimmaksi painoksi ilmoitettiin 65,8 t. Itse tulkitsen viimeksi mainittua tietoa niin, että sitä enempää ei tuolloin painanut mikään Dv12-veturi mistään sarjasta, ja tuo 65,8 tarkoitti käytännössä painavimpia 26-sarjalaisia (tuossa vaiheessa höyrynkehittimiä ei enää ollut missään Deevereissä ja toisaalta keskuspuskimia noin aikaisin oli vain joissakin 26-sarjalaisissa). Oliko osassa 26-sarjaa keskuspuskin jo alusta pitäen? Oliko muitakin painavampia 26:sia kuin nuo mainitut 2601 - 2620? Muistan nähneeni tilaston, jossa 2631 - 2635 poikkesivat painoltaan pääsarjasta... |
||||
|
24.09.2024 08:29 | Juhana Nordlund | ||
| Hyvä kuva historiallisesta tapahtumasta. Hidaskoeajolla näyttää olevan tapana, että mennään risteyksissä täysin liikenteenohjaajien määräämässä järjestyksessä koskien kaikkia osapuolia. Saman olen havainnut Jokerilla, kuten myös Kalasataman raitiotiellä. | ||||
|
24.09.2024 08:26 | Juhana Nordlund | ||
| Tärkeä kuva merkittävästä tapahtumasta. Paikka lienee Lentävänniemi, se ei ilmene kuvatekstistä eikä paikkatiedoista. | ||||
|
08.09.2024 17:31 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitos kuvasta. Ansiokasta dokumentointia. | ||||
|
05.09.2024 17:11 | Juhana Nordlund | ||
| Vaunujoki ylitettiin aikanaan hyvin läheltä Liekovettä. Siellä on ollut pitkään (on ehkä vieläkin) jäänteitä vanhasta sillasta, ainakin sen maatuista. | ||||
|
|
05.09.2024 16:43 | Juhana Nordlund | ||
| Ja linkki on https://vaunut.org/kuva/170539 | ||||
|
|
05.09.2024 16:43 | Juhana Nordlund | ||
| Timo, lisäsin galleriaan ilmakuvan, jonka avulla toivottavasti hahmottuu nykyisen ja vanhan ratalinjan sijainnit. Myös frouvaa voi aihe kiinnostaa. -:) | ||||
|
|
05.09.2024 12:54 | Juhana Nordlund | ||
| Vähän ennen kauempana näkyvää tasoristeystä näkyy kohta, jossa vanha ratalinja leikkaa tämän nykyisen. Oikaisu toteutettiin kahdessa vaiheessa, joista Vammalaa lähempi myöhemmin. Ne saatiin käyttöön 1980-luvun puolenvälin jälkeen, Kiikkaa lähempi noin 1985 - 86. | ||||
|
01.09.2024 08:08 | Juhana Nordlund | ||
| Onnistunut kuva. Bussitutka-palvelun mukaan kyseinen vaunu oli 13:lla koko lauantain. | ||||
|
Kuvasarja: Raitiovaunuja kesäisessä Suomessa |
25.08.2024 15:47 | Juhana Nordlund | ||
| Hyvä kuvasarja. | ||||
|
21.08.2024 16:48 | Juhana Nordlund | ||
| Minä matkustin tuolla yksiköllä Hämeenlinnasta Pasilaan maanantaina 19.8.2024 - eli onhan se tavanomaisessa käytössä. | ||||
|
20.08.2024 19:12 | Juhana Nordlund | ||
| Tämän pysäkin nimeksi tulikin nyttemmin Velodromi. Myös Mäkelänkadulla on Velodromin pysäkki. Se sijaitsee tätä kuvaa ajatellen vasemmalla. Uintikeskuksen pysäkkiä ei enää ole. | ||||
|
20.08.2024 14:30 | Juhana Nordlund | ||
| Nyttemmin KAPA-raitiotieyhteys on otettu jo käyttöön ja tiedetään, miten kuvassa näkyvä kävely- ja pyörätie on linjattu tuon jälkeen, ja mitä muuta kuvassa näkyville asioille kuten oikean laidan puille (osalle niistä) on käynyt. En näköjään ole linjan 13 vaunuja vielä tuossa kohdassa kuvannut, mutta palatkaamme hidaskoeajopäivään: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2024-04-29/IMG_28514A.jpg | ||||
|
19.08.2024 09:59 | Juhana Nordlund | ||
| Hakutoiminnon avulla voi kätevästi selvittää, mitä kuvia veturista Dr13 2349 on mahdollisesti otettu 27.12.2007 ja sitten ladattu tähän galleriaan. https://vaunut.org/kuvat/?kd=27.12.2007&kd2=27.12.2007&tag0=1%7CDr13%7C2349 Eli kyllä päivämäärä näyttäisi olevan oikea. | ||||
|
11.08.2024 07:13 | Juhana Nordlund | ||
| Ei noissa valoissa punainen vilku missään tilanteessa. Siinä on samanlaiset jalankulkijanvalot kuin suojateilläkin on. Ratikka noudattaa tuossa joukkoliikenneopastimen valoja S - poikkiviiva - nuoli, joiden merkitys on punainen - keltainen - vihreä. Raide-Jokerilla noissa paikoissa on lähes aina pallovalo vielä S:n yläpuolella. Opasteen näyttäessä S:ää ensin syttyy pallo ja sen jälkeen viiva. Kun nuoli syttyy, S ja viiva tietenkin sammuvat, mutta pallo jää palamaan sinne ylös. Pallo ja nuoli -yhdistelmä viestittää kuljettajalle, että valo ei vaihdu nenän edestä S:lle. Vaunun ohitettua opastimen valot vaihtuvat takaisin S:lle viivan kautta. Silloin pallokin on jo sammunut. Sellaisilla ylityspaikoilla, joissa ei jalankulkijaa eikä pyöräilijää ohjata ollenkaan valo-opasteilla, mutta muuta liikennettä samalla alueella (esim. kiertoliittymä) ohjataan, ratikan valot poikkeavat edellisen kappaleen erimerkistä siinä, että ratikan nuoli onkin korvattu kolmiolla (ylösalaisin oleva kolmio). Sen merkitys on "aja varovasti". Niissä valoissa ei ole edellisen kappaleen palloa ollenkaan. Lisäksi valojen syttymisjärjestyskään ei ole täysin sama, eli S:ltä kolmioon mennään suoraan. Viivaopastin syttyy vain silloin, kun valot ovat vaihtumassa takaisin S:lle. |
||||
|
10.08.2024 21:09 | Juhana Nordlund | ||
| Maaseuturatikka. Aika hyvin se tuonne maastoutuu. | ||||
|
|
10.08.2024 21:06 | Juhana Nordlund | ||
| Tuo on siis valo-ohjattu ylityspaikka. Valojen ollessa toiminnassa mennään niiden mukaan. Valojen ollessa pimeinä (tai vilkulla) kevyt liikenne väistää. | ||||
|
09.08.2024 11:56 | Juhana Nordlund | ||
| Minä taas kerroin omia muistelujani tuolla asumisesta kuvan https://vaunut.org/kuva/72457 yhteydessä. | ||||
|
02.08.2024 06:50 | Juhana Nordlund | ||
| Onhan noita salmiakkisiltoja tosiaan Porin radallakin, kuvassa näkyvän lisäksi esimerkiksi lähellä Kiikkaa. Oikaisua pitkinhän tuossa tullaan. Vanha linjaus jää vasemmalle metsän taakse. Kauempana näkyvän sillan alla kurkistaa kohta, jossa nykyinen ja vanha linjaus leikkaavat toisensa. Sitä kauempana vanha linjaus kulkee nykyisen linjauksen oikealla puolella tätä kuvaa ajatellen. |
||||
