Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
13.03.2021 12:33 | Juhana Nordlund | ||
| 23.6.1986 olisi ollut juhannuksen jälkeinen maanantai. | ||||
|
|
13.03.2021 12:32 | Juhana Nordlund | ||
| Kertakaikkisen upea kuva menneiltä vuosikymmeniltä! Arvostan tällaisia. Tätä kirjoittaessani päivämääränä näkyy 23.06.1986, ja kuvatekstissä mainitaan kesäkuun loppupuoli 1968. Äkkiä ajatellen molemmat, sekä 1968 että 1986 hieman mietityttävät. Siniset vaunut kuvassa näkyvässä asussa eivät oikein sovi 1968:aan, eikö niin? Ja 1986 taas Dr12 oli pikajunassa sangen harvinainen, joskin juhannuksen poikkeukset saattoivat tuoda omat erikoisuuteensa veturikiertoihinkin, puhumattakaan vaunustosta puuvaunuineen. Hämeen Hurua kyllä näki silloin tällöin kesän 1984 jälkeenkin matkustajajunissa, joten päiväys varmaan pitää paikkansa. Kuvatekstin 1968 lienee painovirhe? | ||||
|
12.03.2021 17:33 | Juhana Nordlund | ||
| Erittäin mukava arvontakuva. Ja vuonna 2006, jolloin kuvaa on edellisen kerran kommentoitu, ei varmaankaan olisi helposti uskottu, että kuusiakselisia vetureita Suomeen vielä joskus tulee muuallekin kuin itärajan tuntumaan. | ||||
|
12.03.2021 11:58 | Juhana Nordlund | ||
| Sm1-sarja oli tämän näköinen ennen saneerauksia. Kuvan yksiköt ovat nimenomaan Sm1-runkoja. Tämäkään ilme ei ollut alkuperäinen, alkujaan keltaista oli vähemmän, päätyovi oli omalla paikallaan jne. | ||||
|
12.03.2021 11:54 | Juhana Nordlund | ||
| Osaston 3 jälkeisen välikön ikkunasta (ikkunan koko ja tyyppi). Sama ominaisuus oli 6001 - 6005:ssä myös, mutta nehän eivät tule tässä tapauksessa kysymykseen. Saneerausten yhteydessä moinen ikkuna poistui kokonaan. | ||||
|
|
12.03.2021 09:54 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava kuva, kuten Tapsan kuvat ovat tavanneet olla. Taustalla näkyvä Sami on sarjan melko varhaisesta vaiheesta, jokin yksilö 6006 - 6010. Sen verran kylkinumeroista saa selvää, että se ei (todennäköisesti) ole 6007 eikä 6010, vaan mieluummin 6006, 6008 tai 6009. Mahtaako alkuperäisestä kuvasta asia erottua paremmin? | ||||
|
09.03.2021 06:29 | Juhana Nordlund | ||
| Esan mainitsema 1.6.1985 oli ilmeisesti viimeinen kerta, kun Porkkana on käynyt säännöllisesti Porissa. Muistaakseni jossain on kerrottu, että vielä tuonkin jälkeen Poriin on Porkkanalla ajettu, kun Savonlinnan yhteys oli Oopperajuhlien takia ajaettu tilapäisesti veturivetoisella junalla Dm8-9:n sijasta, ja Porkkana oli sitten siinä tilanteessa sijoitettu hetkeksi Porin kiertoon. Savonlinnan Porkkana-yhteys korvautui pysyvästi muulla kalustolla 1986. | ||||
|
07.03.2021 15:51 | Juhana Nordlund | ||
| Huomattavan mukava kuva Porkkana-junasta, kuten nuo muutkin nyt lisätyt. Tämä kuva taitaa olla kuitenkin jostain Dm8:sta joskus aiemmin? | ||||
|
06.03.2021 16:34 | Juhana Nordlund | ||
| 23401:n rypistymistilanteesta on galleriassa kuva http://vaunut.org/kuva/27786 . | ||||
|
|
06.03.2021 16:29 | Juhana Nordlund | ||
| Se on Eift 23401. Se oli vaurioitunut Sievin onnettomuudessa. Tässä kuvassa itse asiassa taitaa näkyä vain sen koria, ilmeisesti kuormattuna tavaravaunun päälle. Resiinan matkustajavaunuluettelon mukaan Eift 23401 oli ennen Eift-muutosta Eit 23048. | ||||
|
06.03.2021 11:02 | Juhana Nordlund | ||
| Porin radan alkuaikojen asemakaavakartta löytyy netistäkin. Osoite on: http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Kaupunkikartat/Pori%20asemakaava%201895.jpg . Kartalla näkyvät katujen ruotsinkielisetkin nimet. Porin kaduilla oli erääseen aikaan myös venäjänkieliset nimet. Sen ajan kadunnimikilpiä (tai "laattoja") on ainakin 6. kaupunginosan katujen varsille asennettu uudelleen retrohengessä - toki ihan vain joihinkin yksittäisiin kohtiin, ilman kovinkaan kummoista johdonmukaisuutta. | ||||
|
|
05.03.2021 13:16 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä tuossa ovat ne kadut sen nimisinä kuin Erkki kirjoitti. Ja asemarakennus on nykyisen Vapaudenkadun ja silloisen linjaraiteen suuntaisesti. Voimakas savu aseman ympärillä voi saada aikaan sen, että asemarakennuksen asento katuihin nähden saattaa näyttää jopa viistolta. | ||||
|
04.03.2021 19:45 | Juhana Nordlund | ||
| Muita nimiä löytyy mm: https://riihimakiseura.fi/kotiseututietoa/kaupunkirakenne/vr-arkkitehdit/ | ||||
|
|
04.03.2021 19:27 | Juhana Nordlund | ||
| Bruno Granholm piirsi varsin monta asemarakennusta. Ei ihme, hänhän oli Rautatiehallituksen arkkitehti pitkän aikaa. | ||||
|
04.03.2021 10:44 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitos Juhalle asiantuntevista tarkennuksista. | ||||
|
03.03.2021 19:16 | Juhana Nordlund | ||
| Voi kuulostaa jopa hullunkuriselta, mutta Maskinfabriksaktiebolaget Scanian päätuote oli ihan alkuun polkupyörä. Siitä sitten mentiin autojen puolelle. Tuotteina olivat henkilöautot ja pian myös rahtipuolenkin autot. Tuotannon painopiste siirtyi nopeasti autoihin. Scania-Vabis-fuusio totetui 1911, ja vuoden 1921 konkurssin jälkeisten järjestelyiden yhteydessä tosiaan toiminta keskitettiin Södertäljeen. | ||||
|
|
03.03.2021 18:56 | Juhana Nordlund | ||
| Vabis-sanan idea on tuossa Matin mainitsemassa kokonaisuudessa, ikivanha muoto oli tarkalleen ottaen Vagnfabriks-Aktiebolaget i Södertelge. Södertelge on korvautunut myöhemmin asulla Södertälje. Sekä verkosta että painetusta kirjallisuudesta löytyy paljon tietoa Vabiksen ja Scania(-Vabikse)n historiasta. Scania-sana taas on latinaa ja tarkoittaa Skånea. Scanian juuret juontuvat Malmöhön. | ||||
|
|
03.03.2021 17:26 | Juhana Nordlund | ||
| Tuosta kiskotusnäkökohdasta tuli mieleeni kuva http://vaunut.org/kuva/128521 ja sen kommentit. Pasila - Riihimäki oli siis saanut K60-kiskot vuosina 1951 - 54. Joko ne oli ehditty vaihtaa 54-kiloisiin kuvausajankohtaan mennessä? K60:siähän ei hitsattu jatkuviksi vaan ne olivat nk. palakiskoa. Mutta toisaalta K60:set oli asennettu rataan sillä tavoin että 32-metrinen kisko perustui kahteen yhteenhitsattuun 16-metriseen kiskoon. Tämän muistan lukeneeni joskus jostain kirjasta, joka ei nyt ole kätten ulottuvilla. Kiskojen kiinnitystavoista - ja kiskoasioista muutenkin - perillä olevat nähnevät nopeastikin, kummasta kiskotyypistä kuvan tilanteessa on kysymys. |
||||
|
17.02.2021 07:51 | Juhana Nordlund | ||
| Uwe, pakko-ohjattu bussi, voi liikennöidä hyvin ahtaassa tilassa (esim. tunnelissa). Tietenkin pakko-ohjatun bussin ja sen infran hinta tulee huomioida. Mutta tekniikka itsessään on olemassa. Saksankielisessä maailmassa puhutaan O-Bahnista. O-Bahnin bussien käyttövoima voi olla diesel tai sähkö (tai mikä tahansa), ja sähkönkään ei ole välttämättä tultava ilmajohdoista enää nykyään. Itse näen Translohrit (kuvassa) nimenomaan pakko-ohjatun (sähkö)bussin lähisukulaisena, ikään kuin jatkokehitelmänä. | ||||
|
11.02.2021 07:11 | Juhana Nordlund | ||
| On Kyttälän kohdalla junaliikennettä edelleenkin, junien kohtaamispaikka on vaan siirretty Ahvenukseen radan perusparannuksen yhteydessä. Kyttälän liikennepaikka sijaitsi kahden jyrkän mutkan välissä. Ahvenuksen sijainti on senkin puolesta edullisempi, että se sijaitsee paremmin Äetsän ja Kokemäen puolessa välissä. | ||||
|
|
09.02.2021 16:26 | Juhana Nordlund | ||
| Tästä aiheesta on keskustelua kuvan http://vaunut.org/kuva/77140 kommenttiosastolla. En sinänsä vastusta uusien asioiden kehittelyä - päin vastoin - mutta tässä on mielestäni saatu aikaan perin erikoinen risteytys. Kuten Eljas totesi, jollain houkuttimella tätäkin on onnistuttu myymään joillekin. Nykyään on tarjolla niin monenlaisia ja -kokoisia oikeita raitiovaunuja ja toisaalta sähköbussejakin, etten oikein keksi mitään, mikä tekisi tästä risteytyksestä raitiovaunuja tai busseja välttämättömämmän. |
||||
|
05.02.2021 17:52 | Juhana Nordlund | ||
| Aivan varmasti moni rautatieharrastaja toivoisi jotain tuon tapaista, mitä Jimi tuossa toteaa. Pelkään vaan pahoin, että iso osa museoradasta olisi ennen pitkään päätynyt samaan kuntoon kuin esimerkiksi Ruosniemi - Kankaanpää / Niinisalo. Turun Sanomien mukaan ELSA haudattiin jo vuonna 1975. Sen jälkeen sitten jokunen vuosi mietittiin, mitä tehdään ja lopulta 1980 alussa sitten päätettiin korjata koko Rantaradan yksiraiteinen osuus Kirkkonummen ja Turun väliltä. |
||||
|
03.02.2021 17:35 | Juhana Nordlund | ||
| Tuolla ylempänä oli otettu esimerkiksi matka Munkkiniemestä (Hki) Piispanristin pysäkille (Kaarina). Kokeilkaapa ihan huviksenne Matkahuollon aikatauluhausta, monellako bussilla korona-arkena nimenomaan tuon välin voi matkustaa siten, että nousu- ja poistumispaikat ovat juuri nuo. Vaikka tällä näkökohdalla ei ole kovin suurta merkitystä tulevaisuuden skenaarioita mietittäessä, yhteyksien määrä silti hieman yllätti. | ||||
|
|
03.02.2021 16:28 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitos Juhalle tarkennetuista tiedoista perusparannuksen päätöksenteon ajanmäärityksen suhteen. Tuohon aikaan (1979 - 80) olin vielä koululainen ja seurasin näitä asioita tiedotusvälineistä sen minkä kerkesin. Karjaan itäpuolisten kohtien oikaisutyömailta näytettiin kuvamateriaalia television Maakuntakatsaus-ajankohtaisohjelmassa, ja sehän minua kiinnosti. Olimme muuttaneet Rantaradan varrelle joulukuussa 1979 ja Turun pikajunat ja niiden reitti kiinnostivat minua huomattavan paljon. Wikipediassa on paljon artikkeleita, joiden tiedoissa on puutteita. Ehkäpä Rantarata-artikkeli on yksi niistä, siellähän kerrotaan perusparannusten ajoittuvan vuosille 1979 - 1996. https://fi.wikipedia.org/wiki/Rantarata |
||||
|
|
03.02.2021 12:48 | Juhana Nordlund | ||
| Eiköhän se vanha ELSA olisi aikataulutettu juurikin niin, että tästä päivästä katsoen rata olisi palvellut meitä todellakin nelisenkymmentä vuotta. Varmasti oltaisiin saatu 160-rataa sen ajan speksein. Ja lisäksi vastaavia tunnelikohtaisia pistemäisiä rajoituksia, kuin mitä Rantaradan 1980-luvun puolessa välissä rakennettujen tunnelien kohdalla on sovellettu. Uusimmat Tunnin juna -projektin sn300 -normitukset ovat täysin eri maailmasta. Toki hintalappukin on sen mukainen, mutta niin varmasti ovat yhteiskuntataloudelliset hyödytkin. |
||||
|
|
03.02.2021 12:25 | Juhana Nordlund | ||
| Rantaradan peruskorjaus oli käsittääkseni alkanut jo 1979 (samana vuonna, jolta kuvakin on). ELSA oli joutunut koipussiin jo sitä ennen. Työt alkoivat Karjaan itäpuolelta, Kaunislahden oikaisu otettiin vaiheittain käyttöön 1980 - 81. Siitä mentiin itään, Päivölä oli valmis 1982. Sitten loikattiin Siuntion yli, Vuohimäen oikaisu valmistui 1983. Sen jälkeen oli Siuntio vuorossa, asemaa lähin osuus valmistui 1984 aivan loppupuolella. Ja syksyllä 1985 saatiin käyttöön Siuntion vaativin osuus Kelan ja Viiman väliltä sisältäen kaksi tunneliakin. Jotain oikaisuja oli tehty kaikkia edellä listattuja aiemmin Turun päässä (esim. Littoinen), mutta ne olisivat palvelleet Rantarataa siinäkin tilanteessa, että ELSAan olisi päätetty lähteä jo 1970-luvulla. |
||||
|
02.02.2021 17:20 | Juhana Nordlund | ||
| Dr13-aika alkoi kesän alussa 1984. Kaksi vuotta mentiin niin, että keskimäärin joka toinen pikajuna oli Dr13-vetoinen. Loput olivat Dv12-vetoisia ja olihan siellä vielä pari edestakaista Porkkana-pikajunaakin. Kesällä 1986 loputkin veturivetoiset pikajunat muuttuivat Dr13-vetoisiksi. Muutos ei tapahtunut hetkessä, vaan "liukumalla" niin, että juhannuksen paikkeilla Deevereitä ei juurikaan enää näkynyt Helsingin ja Turun välisessä pikajunaliikenteessä. Joskus aina näki. Dr13:a alkoi näkyä Rantaradalla tosiasiassa jo kevättalvella 1984. Mutta kyseessä oli kuljettajakoulutus, eivät vakinaiset kierrot. |
||||
|
29.01.2021 05:49 | Juhana Nordlund | ||
| 5.8.2016 kertomani linkki ei ole enää toiminnassa. Tarkoittamani kuva näkyy itse asiassa värillisenä osoitteessa https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/raitiovaunut/NK/066_1.jpg | ||||
|
10.01.2021 13:33 | Juhana Nordlund | ||
| Carrus City L ja Scania MaxCi on kumpikin esitelty vuonna 1992. Carrus City L:n matkustusmukavuus vaihteli sen mukaan, mille alustalle se oli tehty. Esim. Helsingin liikennelaitoksen kuvan autoa vuotta vanhemmat autot olivat MaxCia vastaavalla alustalla, mutta Carruksen korilla. Niiden matkustusmukavuutta en muista kovin monen kehuneen. Kuva yhdestä sellaisestakin vähän ennen kaupallisen liikenteen alkamista: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/HKL/XXXX/9407_JBM-561_1.jpg Ja laitetaan kuva vielä pelkistä alustoista: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/HKL/XXXX/9409_alusta_Konala_2.jpg |
||||
|
|
10.01.2021 11:23 | Juhana Nordlund | ||
| Jimin kysymykseen en osaa vastata, mutta tuohon linja-autoon pääsin tutustumaan ennen kuin se huristeli missään (pisin huristelu kuvaushetkeen mennessä oli ollut osuudella Katrineholm - Tukholma). Kuva: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/HKL/XXXX/9512_VGL-356_2.jpg | ||||
|
05.01.2021 16:16 | Juhana Nordlund | ||
| Ei mitään, nyt on oikea tieto paikallaan! Mukavaa loppiaista ja hyviä kuvaussäitä Eevertille ja muille jatkossakin. | ||||
|
|
04.01.2021 17:53 | Juhana Nordlund | ||
| Ihailen nuorten harrastajien nopealiikkeisyyttä. Jo klo 13:een mennessä on saatu lisättyä galleriaan näinkin hämärään aikaan vuodesta kuvien lisäämispäivältä tämänkin verran pitkän matkan päässä toisistaan olevia kuvia, eli tämä Höllön kuva ja sitten Rajamäen kuva. | ||||
|
31.12.2020 15:02 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava kuva uljaasta Ukko-Pekasta. Vaikka numeronsa puolesta 1000 oli pienin Ukko-Pekan järjestysnumero, niin tämä yksilö ei ole sarjan ensimmäinen. Aivan ensimmäisinä valmistuivat yksilöt 1001 ja 1002. | ||||
|
27.12.2020 16:53 | Juhana Nordlund | ||
| Nämä Björkqvistin kuvat ovat todella asiallisia ja erittäin tärkeitä dokumentteja kotimaisesta rautatiehistoriasta. Hienoa, että näitäkin kuvia on saatu tänne meidän kaikkien katsottaviksi. | ||||
|
27.12.2020 16:44 | Juhana Nordlund | ||
| Onkohan kuva otettu vähän myöhemmin kuin kesällä 1988? | ||||
|
25.12.2020 19:51 | Juhana Nordlund | ||
| Tällä hetkellä tunnisteissa näkyy vaunun numerona 23. Käsittääkseni se on kuitenkin 25. HKL:llä käytössä olleella kultanumerofontilla kolmosen yläosa oli kaareva. Moottorivaunu on siis Valmet RM3, sarjasta HKL 16 - 30. Sitä seuraa perävaunu Karia HPII sarjasta HKL 501 - 530. Ruuhka-aikaan tällainen yhdistelmä oli vakiokalustoa linjalla 6. | ||||
|
25.12.2020 15:39 | Juhana Nordlund | ||
| Korsteenit tosiaan paljastavat, että Siljan väreissä näkyvä lautta on nimenomaan M/S Bore Star. Noiden vuosien kesinä Helsingin ja Tukholman välillä purjehti kolme samanlaista modernia lauttaa, ne kaksi muuta olivat M/S Svea Corona ja M/S Wellamo. Kuvan pääkohde, HKL 68, on jotakuinkin alkuperäisasussaan (en äkkiseltään keksi yhtään poikkeamaa alkuperäisestä). Tuon ajan nivelet olivat rahastajarahastuksessa, joskin aivan noina aikoina kuljettajarahastus teki tuloaan Helsinginkin raitioteille. NRV1-vaunuissa myös sisustus oli alkuun erilainen verrattuna myöhempiin aikoihin. Ovia 2 ja 3 vastapäätä oli istuimia, ainoa lastenvaunutila oli vaunun takaosassa. Istuinten sijoittelu nivelen luona poikkesi myös myöhemmistä ratkaisuista. Linjatunnuksena näkyvä 3 ilman kirjainosaa mietityttää minuakin. Onko kilpilaitteen kirjainnauha jumissa tai poikki, vai onko tunnusta asetettaessa vaan tapahtunut erehdys? |
||||
|
25.12.2020 09:07 | Juhana Nordlund | ||
| Mahtaako alkuperäistä kuvaa suurentamalla pystyä varmistamaan, mikä vaunuyksilö on kyseessä? Itse päädyin vaunuun HKL 13, joka kuuluu sarjaan 1 - 15, Karia / Strömberg vm. 1959. Kuvan vaunu on joka tapauksessa sarjasta 1 - 15, joka oli kuvaushetkeen mennessä muutettu kuljettajarahastukseen. Joissakin vaunuyksilöissä oli kuvausvuonna vielä kuitenkin rahastajanaitio jäljellä, joten niitä yksilöitä oli mahdollista käyttää (ja käytettiinkin) rahastajalinjoilla. Kuvassa vaunu kulkee kuljettajarahastusta soveltaen. Tuona aikataulukautena linjalla 8 oli joku tai jokunen rahastajarahastusvuorokin (ruuhkassa), mutta niissä tilanteissa vaunu oli jokseenkin aina sarjasta 331 - 375. | ||||
|
25.12.2020 08:54 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvassa näkyy kaiken kaikkiaan kolme raitiovaunua. Pääosassa on tietenkin teli-ASEA, jonka numero on tosiaan tuo 184. Toiseksi parhaiten erottuu linjan 3B Ratti-Karia, sekin linjansa vakikalustoa. Ysilinjan vaunun takana pilkistää linjan 1 Valmet-vaunua sarjasta 331 - 375. Etenkin alan harrastajat kutsuivat tämän sarjan vaunuja VTS:iksi (Valmet/Tampella/Strömberg). Ykköslinjan kokopäivävuorojen vaunut olivat tuolloin nimenomaan tuon sarjan vaunuja. | ||||
|
23.12.2020 11:44 | Juhana Nordlund | ||
| Nämä pohjoisen kuvat ovat todellakin vertaansa vaille. Todella hienoja ja tunnelmallisia. Kiitokset kuvaajalle. | ||||
|
21.12.2020 07:16 | Juhana Nordlund | ||
| Äkkiseltään muistaisin, että myös Simonkadun raitiovaunukaistat (jotka olivat alunperin bussienkin käytössä), olisivat lämmitettäviä. Voi olla, että vielä jollekin muulle helsinkiläiselle raitiovaunukadulle oli ainakin suunniteltu lämmitystä. | ||||
|
19.12.2020 14:52 | Juhana Nordlund | ||
| Tuolla osuudella nurmirata vihertää keskellä joulukuutakin: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Raide-Jokeri/IMG_15258A.jpg | ||||
|
11.12.2020 15:20 | Juhana Nordlund | ||
| Kertaus on kaikesta huolimatta opintojen äiti. :) | ||||
|
09.12.2020 16:00 | Juhana Nordlund | ||
| Ilmanvaihdollisista puukorisista vaunuista on keskusteltu kuvan http://vaunut.org/kuva/105483 kommenttiosastolla. Mutta jos ilmanvaihto oli asennettu jo ennen 1950-luvun puoltaväliä, niin silloinhan on voitu valmistautua kiitojunanrunkojenkin ilmavaihtoratkaisuihin. | ||||
|
08.12.2020 17:41 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava kuva ja asiallinen selostus muutoksen läpikäyneistä vaunuista. Alkuperäisen numeron säilyttäneet vaunut olivat 83-paikkaisia. Vaunut 22651 - 22660 olivat ymmärtääkseni 94-paikkaisia. Omien havaintojeni mukaan 100-paikkaisista 83- tai 94-paikkaisiksi lähiliikennevaunuiksi muutetuissa vaunuissa oli päätyjen ylimenosuoja eli "kumikaulukset". Vaunuissa 22601 - 22641 ei sellaisia näkynyt ensinkään. Havainnot ovat siis 1980-luvulta heti vuosikymmenen alusta. 83-paikkaisia Ei-vaunuja, samoin kuin Ei-vaunuja 22651 - 22660 käytettiin jonkin verran muuallakin kuin Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. Niitä saattoi nähdä pikajunissa viikonloppujen sekä juhlapyhien lisävaunuina tai ihan vaan esimerkiksi Hangon radan henkilöjunissa (myös Karjaa - Riihimäki -reitillä). |
||||
|
08.12.2020 17:30 | Juhana Nordlund | ||
| Siisti kuva ja mukava selostus vanhan paikallisliikennevaunun vaiheista ja ominaisuuksista. Matkustin 1980-luvun alussa Helsingistä Hyvinkäälle joitakin kertoja tarkoituksellisesti veturivetoisissa lähijunissa, jotta pääsin kokemaan tällaisten vaunujen tunnelman. Omien havaintojeni mukaan 1980-luvulla liki koko sarjassa oli "tekonahkaistuimet", itse asiassa hyvin samantyyliset kuin mitä Sm2:issakin oli alunperin käytössä. Ei-vaunujen istuinten väri poikkesi Sm-kaluston istuinten väristä. |
||||
|
07.12.2020 18:59 | Juhana Nordlund | ||
| Onko kuvassa risteys Kaapelikatu / Joentaustankatu? Kalkkua tai vielä pikemmin Myllypuroa kai tuo ennemmin on kuin Lielahtea. | ||||
|
07.12.2020 18:55 | Juhana Nordlund | ||
| Kalkku minulle tästä mieleeni tulee. Kuvan tiedoissa mainitaan Lielahti. | ||||
|
07.12.2020 08:58 | Juhana Nordlund | ||
| Tepon ilmoittamat Jtt-pohjaiset Sn-lukemat vastaavat käsitystäni. Kyseessä on rataluokan mukaiset maksimit. Suurinta sallittua nopeutta ovat voineet rajoittaa edellisiä alemmiksi esimerkiksi pistemäiset rajoitukset, jollaisen nopeusmerkki kuvassa näkyykin, ja lisäksi kalustosta johtuvat rataluokkakohtaiset rajoitukset. Esim. Dr12:lla ei ollut sallittua ajaa B2:lla 110 km/h kovempaa eikä B1:llä yli 80 km/h nopeuden. Dv12:lla 120 onnistui B2:lla, mutta B1:llä rajoitus oli 90 km/h (1980-luvun jälkipuoliskolla tämä nousi 95:een). Dr13:lla rajoitukset olivat näiltä osin samat kuin Dv12:lla. Porkkanoilla lukemat olivat 120 / 95, jälkimmäistä nostettiin vielä 1980-luvun kuluessa. C:llä ei 120:tä alentanut kalustosta aiheutuneet tekijät, paitsi jos kalusto itse ei muutenkaan voinut (missään) hyödyntää noin suurta nopeutta. Kuvan kohta lukeutuu siis osuudelle Tyris - Vesta, ja siinä on 120 mahdollinen periaatteessa kaikella 120 km/h:n kalustolla (Dm8-9, Dr12, Dr13 ja Dv12). |
||||
|
05.12.2020 11:37 | Juhana Nordlund | ||
| Ilmakuvat täydentävät perinteisiä kuvia varsin oivallisella tavalla. Tähän olisi suonut kuvatekstiin tiettyä informaatiota, mitä aluetta kuva esittelee. Iso tie kuvassa on siis Hervannan valtaväylä. Hervanta itsessään on kameraa ajatellen "selän takana" - tässä siis katsotaan Hervannasta pois päin. Tässä kohtaa raitioväylä ottaa etäisyyttä Hervannan valtaväylään varsinkin itäisen ohikulkutien (E63) eritasoliittymän, mutta toisaalta Hallilan mutkankin, takia. Kuvan oikeassa laidassa tuolla kauempana näkyy hieman Turtolan pysäkkiä. Pysäkin näkee vain, jos todella tietää mihin kohtaa pitää katse kohdistaa. |
||||
|
05.12.2020 10:26 | Juhana Nordlund | ||
| Kyseessä on Opiskelija-niminen raitiovaunupysäkki. Se sijaitsee kahden kiertoliittymän välisellä osuudella Insinöörinkadulla. Kuvassa näkyvätkin molemmat kiertoliittymät. Lähimpänä näkyvä on Orivedenkadun kiertoliittymä ja tuo kauempana sijaitseva taas Opiskelijankadun vastaavan tyyppinen liittymä. Bussipysäkin nimi oli silloin kun tuolla viimeksi kuvasin nimeltään Orivedenkatu, nimet yhtenäistetään (Opiskelijaksi) varmasti viimeistään silloin, kun raitioliikenne alkaa. Tämä tulee siis olemaan yksi vaihtopysäkeistä liikennemuodosta toiseen Hervannassa. Busseissa on ovet vain oikealla puolella, siksi ajoratojen / kaistojen järjestely on nimenomaan näin päin. Tampereella raitiovaunujen molempien kylkien ovia hyödynnetään jo ihan yhteenkin suuntaan ajettaessa, ei ainoastaan vaunujen kaksisuuntaisuuden takia. Kauempana, toisenkin kiertoliittymän takana, sijaitsee Hervantakeskus. Sinnekin tulee vaihtopysäkki, mutta osittain hieman Opiskelijasta poikkeava. |
||||