3106-170992 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 04.06.2021 12:50 Juhana Nordlund  
  2.7.2000 olen kuvannut 6030:n saneeraamattomana M-reitillä, joten se ainakin oli liekkikeulaisena noina hetkinä. Sen ilme poikkesi tietenkin 6037:stä, tässä viimeksi mainitussahan on avattavia ikkunoita yhtä vähän kuin saneeratuissa Sm1:issä. 6030:ssä lähes kaikki avattavat ikkunat olivat jäljellä tuolloin. 6027 taisi olla myös ykkösten viimeisiä saneerattavia. Tuo käsite epämoderni voidaan ymmärtää tässä kontekstissa kahdella tavalla a) moderni mutta ei sillä tavalla moderni kuin esim. saneerattu yksilö b) vanhanaikainen yksiselitteisesti.
kuva 03.06.2021 16:20 Juhana Nordlund  
  Sama juttu, tosin minun etunimessäni on sentään jotain samaa.
kuva 03.06.2021 05:51 Juhana Nordlund  
  Sähkösanomat viestittivät meille tärkeää tietoa, kiitos niistä.
kuva 02.06.2021 06:20 Juhana Nordlund  
  Tässä näkyvä ratalinjaus joen ylityksineen näkyy ilmakuvan https://vaunut.org/kuva/147675 oikealla laidalla melko ylhäällä. Linkin takana olevassa kuvassa näkyy kaiken kaikkiaan aiemmin mainitsemani Porin radan osuus 274+570 - 279+570, ei ehkä tuolla tarkkuudella mutta varsin kattavasti kuitenkin.
kuva 01.06.2021 16:22 Juhana Nordlund  
  Ainakin joissakin Seppo Liedeksen rakennussarjoista kootuissa H0-mittakaavan Dv12:issa olen nähnyt miehistöä ohjaamossa. Itse asiassa omistamani 2747 on yksi niistä. Siitä ja samoihin aikoihin samassa paikassa kootuista Deevereistä (skaala H0) on kuvia jossain päin nettiäkin kokoajan galleriassa, joskaan en muista enää osoitetta. Kokoaja on joka tapauksessa tämän vaunut.org:n jäsen, ja nykyisin kaiketi osa ylläpitotiimiäkin.
kuva 01.06.2021 12:25 Juhana Nordlund  
  Onpas erinomaisen hieno pienoisjuna! Voi vain ihailla.
kuva 27.05.2021 06:28 Juhana Nordlund  
  Tämä on aika ovela kuva. Siinä näkyy oikeastaan kolmekin linjausta. Päällystetty kevyen liikenteen raitti noudattaa kuvan näkymäalueella melko tarkasti vanhinta ratalinjaa. Itse juna (Sm5) on tietenkin uusimmalla linjauksella. Iältään keskimmäinen linjaus erkani hyvin läheltä kuvaajaa hänen oikean olkapäänsä oikealle puolelle tuonne pöpelikköön. Vuonna 1974 pois jääneen linjauksen jäänteet ovat aika tehokkaasti jääneet erilaiseen pusikkoon / metsikköön piiloon. Noista Helsingin kaupunkin ilmakuvista näkee - varsinkin kuvia suurentamalla - hyvin, mistä eri kohdista Rantarata on mennyt eri aikoina noilla kulmilla.

Vuoden 1932 ilmakuvassa muuten taitaa näkyä ensimmäisiä merkkejä seuraavan linjausvaiheen työmaista? Ihan näyttäisi siltä, että vuonna 1943 käytössä olleen kaksoisraiteen käytävää olisi jo vähän ehditty tehdä maastoon vuoteen 1932 mennessäkin.
kuva 27.05.2021 06:16 Juhana Nordlund  
  Tämä paikka on muuttunut aika lailla vuotta 1974 edeltäneestä tilanteesta. Vuoden 1964 ja sitä vanhemmissa ilmakuvissa Ampumaradantien eteläisin osa näkyy hyvin selvästi ratalinjan pohjoispuolella jatkuen aina Nuijamiestentielle asti. Ampumaradantien etelä-pohjoissuuntainen osa on valtaosin jäljellä edelleen, joskin nimeksi on tullut jossain vaiheessa Keskuspuistontaival. Kuvassa näkyvällä osalla ei taida olla mitään kummempaa nimeä, ja tämä kevyen liikenteen tie on johdettu radan alta Kivihaan osa-alueelle. Ampumaradantie oli vuosikymmeniä sitten myös autoliikenteelle sallittu tie. Liikenne oli toki hiljaista.

Rantaradan vanha linjaus on mennyt siis kuvan hiekkatien vasemmalla puolella. Penkkaa on tasoitettu paljon, jäänteitä on oikeastaan kovin vähän nykyään. Kauempana vasemmalla näkyy ratasiltaa, nykyään niitä on tietenkin kaksi. Kuvaa ajatellen lähempänä oleva eli pohjoinen silta on uudempi. Vuonna 1974 käyttöön otettu (eteläinen) silta jäi kaupunkiradan käytöön 2001 (2001 - 2002 sitä käyttivät myös E- ja L-junat, jotka jatkoivat kaupunkiradan vaikutusalueen ulkopuolellekin; A-junat tulivat vasta kesällä 2002).
kuva 26.05.2021 18:53 Juhana Nordlund  
  Joskus voi ykkösen seuraava vaunu saapua paikalle, kun edellinen odottelee lähtöaikaa. Silloin tullaan sitten "sivuraiteelle". Myös ei-kaupalliset vaunut käyttävät tuota sisempää silmukkaa silloin tällöin, varsinkin jos ulommalla raiteella on ykkösen vaunu päätepysäkkitauolla.
kuva 26.05.2021 15:58 Juhana Nordlund  
  Ihan hyvin lakkopäivä on voinut sotkea kierrot. Otan teoreettisen esimerkin, jonka ei tarvitse koskea juuri tuota päivää. Helsingistä menee IC Turkuun veturi edellä ja Edo perässä, kuten kuuluukin mennä. Sitten sama runko ehkä jatkaa Turusta Tampereelle, Edo edellä ja veturi työntämässä. Tämä käväisee ehkä Porissakin palaten taas Tampereelle. Normaalisuunnitelmien mukaan runko palaisi Turkuun jälleen, veturi edellä ja Edo perässä. Ja sieltä taas Helsinkiin, tavanomaisen rutiinin mukaan Edo edellä ja veturi perässä. Mutta nyt jokin sotkee kuviot, ja Tampereelta mennäänkin Helsinkiin käymättä Turussa. Tampereella ei tehdä rungon suhteen mitään, vaan se ajetaan veturi edellä ja Edo perässä Helsinkiin. Kas näin Helsinkiin saapui IC-runko väärin päin. Jotain tuollaista on voinut tapahtua tuonkin lakkopäivän seurauksena.
kuva 25.05.2021 09:52 Juhana Nordlund  
  Kiitän hyvistä tiedoista.
kuva 24.05.2021 18:13 Juhana Nordlund  
  Kulkiko 464 todellakin tuolloin ilta-aikaan? Kaikilta aikataulukausilta minulla ei ole kovin varmoja tietoja, mutta kaiken kaikkiaan miellän 464:n aamupäivän junaksi.
kuva 23.05.2021 15:53 Juhana Nordlund  
  Topi on oikeassa, toukokuussa 2021 (kuvattu 22.5.) noilla kulmilla näytti tältä: https://vaunut.org/kuva/147418
kuva 23.05.2021 07:52 Juhana Nordlund  
  Taitaa olla jo tässä vaiheessa niin, että arkisin (ma - pe) alittavilla kiskoilla menee jopa enemmän kulkuneuvoja verrattuna ylittäviin, vuorokausitasolla. Koeliikenteen aikana raitiovaunuja menee tunnissa neljä vaunua suuntaansa, tätä liikennettä on ajettu 10. - 21.5. klo 12 - 18. Sen lisäksi samoina päivinä on ajettu koulutus- ja koeajoja. Junaliikennettä ovat rajoittaneet varsinkin koronasupistukset. Junaliikenteen määristä saa varsin luotettavat tiedot avointa dataa hyödyntävien palvelujen avulla. Junienkin määrä kasvanee koronan takia poistettujen junien palatessa vähitellen ajoon, joten nykyinen todella hiljainen vaihe jäänee taakse.

24.5. raitiovaunujen koeliikenne laajenee avoimeksi koeliikenteeksi, iltoja venytetään kahdella tunnilla. 7.6. aamut tulevat mukaan, silloin raitiovaunujen ohitukset tällä paikalla karkaavat junien ohituksista täysin. Kuka ottaa ja jukaisee ensimmäisenä kuvan, jossa sekä juna ja ratikka näkyvät tässä?
kuva 23.05.2021 07:16 Juhana Nordlund  
  Miltä mahtaakaan näyttää näillä main nykyään, noin 29 vuotta myöhemmin?
kuva 21.05.2021 07:33 Juhana Nordlund  
  Tampere - Pori - Mäntyluoto on rakennettu samoina aikoina kuin Pasila - Karjaa - Turku. Ne ovat siis ikänsäkin puolesta saman aikakauden tuotteita. Ei ihme, että yhtäläisyyksiäkin on niin paljon. Helposti havaittava ero on tietenkin se, että Rantarata menee vaativamman maaston kautta, mikä näkyy tunnelien määrässä (ennen ja nyt). Lähes kaikki tunnelit on louhittu erilaisten perusparannusten ja niihin liittyvien oikaisujen yhteydessä. Pohjankurun vanhin tunneli ainoastaan on alkuperäisen Rantaradan tunneli, sekin jäi päälinjauksen ulkopuolelle 1960-luvulla. Porin radalle ei tarvittu tunneleita, mutta jotakuinkin kaikki merkittävät kallioleikkaukset ovat syntyneet myöhempien vuosikymmenien aikana linjausmuutosten ja rataoikaisujen seurauksena. Ne jakautuvat melko selkeästi 1960- ja 1980-luvuilla tehtyihin perusparannustöihin. Itse Tampere - Pori on melko kaksijakoinen: Osuus Peipohjasta (Kokemäki uusi) Poriin on päästy tekemään alunperinkin helppoon maastoon ja rata on ollut jo valmistuessaan varsin suora. Kiskot sielläkin on jouduttu vaihtamaan useaan otteeseen, ja toki alusrakenteitakin on pitänyt vahvistaa ja kunnostaa aikojen saatossa.
kuva 20.05.2021 18:49 Juhana Nordlund  
  Noin kaksi vuotta kuvaushetkeä aikaisemmin, 18.4.1970, yksikkö 6007+6207 oli törmännyt Huruun Helsingissä. Moottorivaunu meni ohjaamopäästään huonoon kuntoon. Onko kuva siitä aiheutuneelta konepajareissulta?
kuva 20.05.2021 16:36 Juhana Nordlund  
  On se nyt tietenkin paljon muutakin tosiaan kuin Yyterin sannat, mutta toisaalta tästä on Yyterin kartanollekin vielä matkaa, vaikka siitäkin on edelleen matkaa Kaanaaseen ja siihen Yyteriin, jonka etenkin ulkopaikkakuntalaiset mieltävät Yyteriksi. Mutta ei mitään, tämä on Yyterin tasoristeys ja sellaisena se on hyväksyttävä. Johdonmukaisempaa toki olisi, että tuon niminen tasoristeys sijaitsisi esimerkiksi Yyterin kartanon lähellä tai sitten jossain Kaanaassa.
kuva 19.05.2021 07:18 Juhana Nordlund  
  Tässä on kyllä asiallinen kuva asjalliselta kuvausreissulta. Ohikulkevista junista olen pitkään tähystellyt Risteen seudun vanhan linjauksen jäänteitä varsinkin sellaisina ajankohtina, kun maastoon on hyvä näkyvyys. Pitää olla siis valoisaa kuten keväällä, ja myös kasvuston olisi hyvä olla muunlaista kuin kovin rehevää: siis kevät ja etenkin huhti-toukokuun vaihteen tienoo.

Jossain vaiheessa keräsin jt:itä liitteineen, ja muistelen että kilometrivälillä 274+570 - 279+570 oli K54-kiskotusta jo pitkään ennen Porin radan 1980-luvulla alkaneita perusparannustöitä. Yhtenäistä K54-osuutta tuossa ei tietenkään ollut täyttä viittä kilometriä, ratahan suoristui aika lailla. Itse katson Risteen oikaisun alkavaksi Kyttälän jyrkän mutkan jälkeen siinä kohdassa, jossa on Kokemäenjoen haarojen / juopien pohjoisin silta. Siinä palakiskot vaihtuivat pitkiksi ja junan kolina muuttui merkittävästi harvemmaksi. Deeverin päämoottorin kierrokset nousivat maksimiin nopeuden alkaessa kohota (mentäessä Kokemäen / Peipohjan suuntaan). Oikaistua rataa on siis itse Risteen mutkan lisäksi varsinkin Vitikkalanluodossa, mikä näkyy hyvin karttapaikka-palvelun nettikartallakin. Alkuperäinen ratalinja on kiertänyt Huhkolankalliot itäpuolitse. Ratalinja on ollut todella mutkainen osuudella Kyttälä - Risteen oikaisun länsipää vielä 1960-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Siellä on voinut olla Dm4:sen kyydissä mielenkiintoiset tunnelmat...
kuva 18.05.2021 18:56 Juhana Nordlund  
  Talgon konseptista on ainakin tällainen kuva: https://vaunut.org/kuva/14269 Siinä yksiakseliviritys on nivelen alla. Poikkeaa siis tuosta S-togin rakenteesta.
kuva 18.05.2021 18:22 Juhana Nordlund  
  Latasin: https://vaunut.org/kuva/147318
kuva 18.05.2021 16:32 Juhana Nordlund  
  Tällaiset ovat aika metkoja junakonstruktioita ja vaunusarjoja muutenkin. Jimin tarkoittamat vaunut koskevat tosiaan tuota oikealla näkyvää "runkoa" numeroltaan "82" (tai XX82). Kuvan juna onkin pitkää sorttia, kun siinä on kaksi tuollaista SA-tyypin runkoa multippelissa. Itse havaitsin tuolla myös "puolitoistakertaisia" junia, eli tuollainen SA-runko + SE-yksikkö. SE:ssä on vain neljä moduulia. Tietenkin siellä liikkuu SA:ta ja SE:tä yksinäänkin, ainakin kesällä 2008 ne olivat hyvinkin tavallisia tietyillä reiteillä tiettyyn aikaan. Noissa junasarjoissa huomattavan moni vaunumoduuli on vain yksiakselinen. Jos täällä vorgissa ei ole vielä sellaista kuvaa, josta näkyisi pyörästöä kohtalaisen selkeästi, voin kaivaa arkistojani ja ladata esimerkkikuvan tai -kuvia tännekin.
kuva 15.05.2021 20:10 Juhana Nordlund  
  Kuusi teräsvaunuako tuossa näkyy? Sr12 (Dv12) + kuusi plootua oli melko tavallinen kokoonpano 1970-luvulla ja 1980-luvun alussa, varsinkin reiteillä Helsinki - Turku ja Helsinki - Pori. Aikataulut oli tehty niin löysiksi, että hyvin selvittiin.

Itse muistan kesälomareissulle menon Poriin pikajunalla 145 kesällä 1977. Kokoonpano oli Dv12 + CEit + EFit + Rkt + Eit + Eit + Eit. Lähtö Helsingistä klo 17:10 ja tulo Poriin 21:37.
kuva 13.05.2021 18:38 Juhana Nordlund  
  Jep, 2749 - 2760:ssa oli alkujaan suuremmat punavalot. Tietysti on niin, että 2501:n jäähdytin ja koko keulamoduuli on ollut toinen sen jälkeen, kun se palautettiin Dv12:ksi Sv1-kokeilujen jälkeen.

Onkohan 2749 - 2760 -tyypin keulamoduuleja päätynyt konepajakorjausten yhteydessä 25:siin tai 2701 - 2748:aan? Itse en ole havainnut tuollaista sekoittumista.
kuva 13.05.2021 18:19 Juhana Nordlund  
  Onko muita tunnusmerkkejä kuin koristeraidan eri väri?
kuva 13.05.2021 07:46 Juhana Nordlund  
  Tuo onkin hyvä juttu, että alueella on myös oikeita liityntäpysäköintipaikkoja.
kuva 13.05.2021 07:16 Juhana Nordlund  
  Voi kai epävirallisena liityntäpysäköintinä käyttää tarpeen tullen jonkin ison kauppakeskuksen / hypermarketin paikoitusaluetta, jos sellainen sattuu lähelle raitiovaunupysäkkiä, ja sijainti on luonteva autolla kulkemistakin ajatellen. Itse olen kyseisen raitiotien infrakuvausten yhteydessä pysäköinyt autoni pari kertaa Turtolan CM:n pysäköintialueelle ja kerran Kalevan Prisman parkkipaikalle. Viimeksi mainittu sijaitsee Hakametsän pysäkin lähellä.

Tietenkin olisi asianmukaista, että liityntäpysäköintiä varten olisi omat pysäköintipaikkansa, markettien parkkialueet on tarkoitettu markettien asiakkaille. Joillakin paikoilla sallittu pysäköintiaika voi olla melko tiukka, vaikka pysäköinti sinänsä olisi maksutonta. Samalla reissulla voi hyödyntää kyseistä markettiakin, kuten itse tein esimerkiksi Kalevassa (ratikkamaantiedon mukaan Hakametsässä).
kuva 12.05.2021 17:32 Juhana Nordlund  
  Onpas onnistunut kuva 6006 / 6206:sta. Oliko sisustus päivitetty jo tuossa vaiheessa lähemmäksi sarjasaneerattuja yksiköitä? Tuossahan oli vuonna 1994 ja siitä vähän aikaa eteen päin aivan omanlaisensa istuimet, jotka jossain vaiheessa korvattiin samanlaisilla kuin mitä nykyäänkin näkee Sm2:sissa ja Sm4:sissa (tosin eri värisinä).
kuva 12.05.2021 10:22 Juhana Nordlund  
  Pariin edelliseen kommenttiin viitaten: Pysäkki sijaitsee Hallilan itäisen alueen itäpuolella rinteen alapuolella. Paikallisen Salen läheisyyden osoitteet toki ovat kävelymatkan päässä pysäkistä. Itse olen käyttänyt pikapysäköintiin kyseisen kaupan pysäköintipaikkoja (edellyttää kiekon käyttöä), kun olen tuota pysäkkiä ja muuta infraa käynyt muutamaan otteeseen kuvaamassa. Kunnollisia liityntäpysäköintipaikkoja tuolla ei ainakaan silloin vielä ollut.

Tästä on ollut muuallakin juttua, pysäkki palvelee Hallilan tiettyjä kohtia tyydyttävästi ja onhan tuosta jollain tavalla siedettävä kävely-yhteys Lukonmäenkin puolelle, vaikka se jää Hervannan valtaväylän (kaksiajoratainen moottorikatu, ei ainakaan moottoritie) toiselle puolelle.
kuva 12.05.2021 08:44 Juhana Nordlund  
  Voi olla, että aiemmassa viestittelyssä halutaan korostaa sitä, että tämä pysäkki sijaitsee "keskellä ei mitään", tai ainakin ihan metsän ympäröimänä. Ja tottahan se on, ettei sijainti osu lähellekään Hallilan keskipistettä.

Ehkä kuitenkin jokin muu ratikkapysäkki on lähempänä Hervannan (Kanjoninkadun) grilliä kuin tämä? Jos grillille pääsy on joillekin raitiovaunun käyttäjille tärkeä asia. Grilli voi olla kuitenkin kiva juttu, jos sattuu nälkä yllättämään eikä muita ainakaan parempia vaihtoehtoja ole tarjolla.
kuva 11.05.2021 15:06 Juhana Nordlund  
  Vaunun numero on kuulemma 05. Eli kyseessä olisi aiemmin PunaMustan asussa liikkunut vaunu.
kuva 04.05.2021 16:25 Juhana Nordlund  
  Onnistunut kuva. Noilla main kuvasin itsekin etenkin noin vuosi sitten ratainfraa. Vaikka metsää on kosolti näkyvissä, ei asutuskaan tuosta ole kovin kaukana. Hallilan kerrostaloja on jonkin verrankin kuvaajan selän taakse sijoittuvalla suunnalla, ja sieltähän kuvauspaikan lähellä olevan Hallilan pysäkinkin käyttäjäkanta pääosin on.
kuva 01.05.2021 06:40 Juhana Nordlund  
  Mainio kuva Tampereen raitiotien eteläisimmältä pääteypysäkiltä. Tiedotteiden mukaan täältä ei pääse kyytiin vielä 10.5. alkavan avoimen koeliikenteen merkeissä, mutta toivottavasti kuitenkin vielä kesän aikana.

Matkustajille tarkoitetun liikenteen ensimmäisessä vaiheessa (eli koeliikenteen aikana) pohjoisin päätepysäkki sijaitsee Pyynikintorilla. Mutta pohjoisin pysäkki kaiken kaikkiaan ei olekaan Pyynikintorin pysäkki. Se on - ehkä hieman yllättäen - Sammonaukio. Kun elokuussa alkaa varsinainen liikenne, ja sen mukana liikennöinti alkaa myös linjalla 1, pohjoisin pysäkki ja päätepysäkki onkin Kaupin kampus. TAYSin pysäkki pääsee pohjoisuudessaan miltei yhtä lähelle.
kuva 27.04.2021 16:02 Juhana Nordlund  
  Joukkoliikennefoorumilla jlf.fi kerrotaan, että tiilenpunaisen värin saa 14 vaunua 19:stä. Kolme on teipattu mainosvaunuiksi, yksi varataan kaupungin omaan markkinointiin ja yhdestä tulee taidevaunu.
kuva 26.04.2021 19:09 Juhana Nordlund  
  Hoituiko raiteenvaihto kuvaajan selän takana olevalla vaihteella vai käytiinkö tuolla ihan perällä asti vaihtamassa suuntaa?
kuva 25.04.2021 14:42 Juhana Nordlund  
  Esa: CEhit -> CEi -> Ei. Siis eri vaunuja nuo.
kuva 24.04.2021 19:31 Juhana Nordlund  
  Tuo on jo jonkin ikäinen, koska Koivukylä puuttuu ja toisaalta Hanala on vielä mukana. Tuohon aikaan, ja siitä jonkin aikaa eteenkin päin, R ei pysähtynyt edes Tikkurilassa. K:lla ei ollut ainuttakaan välipysähdystä osuudella Pasila - Tikkurila.
kuva 24.04.2021 19:27 Juhana Nordlund  
  Katsottaessa tunnelin pysäkiltä tänne Isonnevankujan suuntaan näkymä on: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Raide-Jokeri/IMG_15668A.jpg
kuva 24.04.2021 19:20 Juhana Nordlund  
  Paikka on tosiaan Eliel Saarisen tie Etelä-Haagassa. Katu menee tuossa kohtaa lounaasta koilliseen, tässä katsotaan siis koilliseen. Eliel Saarisen tie oli pitkään kahdessa eri jaksossa ilman keskiosaa. Keskiosa valmistui viimein vuoden 2002 alussa, mutta joukkoliikennekatuna. Huopalahden aseman kohdalle rakennettiin silloisen katuvarauksen ylittävä silta kaukonäköisesti jo 1970-luvulla samaan aikaan, kun asemaa muokattiin Martinlaakson radan tuloa silmällä pitäen. Asukkaiden toivomusten seurauksena Riistavuoren ja Laajasuontien välinen osuus katettiin kokonaan betonikannella, mistä syystä paikalle muodostui kuvassa näkyvä tunneli. Tunnelin keskivaiheilla on Huopalahden aseman bussipysäkki, joka on jatkossa myös raitiovaunupysäkki. Raitiokiskot asennettiin tuonne kuluneena talvena, työt ovat edelleen kesken, kuten kuvasta näkyy.
kuva 24.04.2021 12:38 Juhana Nordlund  
  Olisiko Eipt:n järjestysnumero kuitenkin 27368?
kuva 24.04.2021 10:14 Juhana Nordlund  
  Myös Remixin mukaan Teiskon linja 90 kulkee keskustassa Hämeenkatua päästä päähän. Remix esittää Teiskon yhteyden hyvin karkeana. Minun käsittääkseni Teiskon päässä 90-linjoille tulee useammanlaisia eri reittivariaatioita. Aiemmin linkittämässäni palvelussa ne on eroteltu lisäkirjaimin.
kuva 24.04.2021 09:49 Juhana Nordlund  
  Palvelusta https://linjasto2021.digitransit.fi/?time=1628499600 löytyy koko joukko 90-linjoja aikatauluineen. Aikataulut ovat alustavia. En tietenkään voi ottaa kantaa siihen, kuinka luotettavia tuon linkin ennakkotiedot ovat.
kuva 24.04.2021 09:29 Juhana Nordlund  
  En ole Johnin koulukaveri, mutta minäkin asuin kuvanäkymän vasemmalla puolella sijaitsevassa kerrostalossa Työmiehenkatu 4:sessa vuosina 1966 - 73. Kyseinen rakennus jää kuvassa näkyvän kiinteistön taakse katveeseen. Hyvin luultavasti silloinen asumispaikka ja samaan aikaan lahjaksi saamani pienoisrautatien aloituspakkaus jatkohankintoineen saivat aikaan sen, että kiinnostuin junista enemmänkin.

Muutaman kerran näin höyryvetureita tuolla ratapihalla, lähinnä parina talvena. Itse asiassa eniten taisin nähdä Pr1:siä, jotka olivat vanhoilla päivillään siirtyneet vaihtotöiden varakalustoksi.
kuva 24.04.2021 09:22 Juhana Nordlund  
  Toisin sanoen bussiliikenne vähenee eniten Hämeenkadun sillä osuudella, jossa menee molemmat ratikkalinjat eli linjat 1 ja 3. Se osuus jää Koskipuiston ja rautatieaseman väliin. Sinne (eli kauemmas kuvaajan selän taakse) jää enää kaksi bussilinjaa (6 ja 90 versioineen), joista Teiskon linjat eli 90, 90A, 90B jne. kulkevat koko lailla harvoin.
kuva 23.04.2021 14:13 Juhana Nordlund  
  Niin, googlaamalla tosiaan löytyi sellainenkin tieto, että neljäs Finnairin Caravelle (III) eli OH-LED oli (lempi)nimeltään Sinipiika. Sama nimitys on monelle tutumpi lattianpesuvälineistä puhuttaessa.
kuva 23.04.2021 08:42 Juhana Nordlund  
  Asiallinen tilannekuva aikakaudelta, jolloin raitiovaunu on / oli arkipäiväinen näky tällä alueella, mutta kaupallinen liikenne oli vielä edessä päin. Hämeenkadulla on ollut etenkin Keskustorin ja Koskipuiston välisellä alueella (eli tässä) todella vilkas bussiliikenne. Lähes kaikki Nysse-brändiin kuuluva liikenne on mennyt tästä. Tähän tulee muutos kesällä 2021. Elokuussa bussien suhteellinen osuus vähenee vielä enemmän. Hämeensillalle jää busseista enää runkolinjat (linjatunnus enintään 10 sekä myös linja 19) ja niiden lisäksi tietyt seutulinjojen päälinjat (numerotunnus on tasakymmenluku). Koskipuiston ja rautatieaseman väliseltä osuudelta bussit poistuvat lähes kokonaan. Busseja siis siirtyy varsinkin Satakunnankadulle, mutta myös Ratinan sillalle. Joitakin linjoja yksinkertaisesti katkaistaan ydinkeskustan laidalle, esimerkiksi Hämeenpuistoon Tuulensuun kohdalle.
kuva 21.04.2021 16:16 Juhana Nordlund  
  Kaiken lisäksi veturin käyttövoimakin oli noin 40 vuotta sitten muutaman vuoden ajan sähkö. Sarjatunnus oli silloin Sv1 ja järjestysnumero 3201.
kuva 17.04.2021 11:39 Juhana Nordlund  
  Kuvan vaunu on TRO04. Tunnisteisiin voi lisätä 04.
kuva 17.04.2021 11:36 Juhana Nordlund  
  Vaunu on TRO05, tunnisteissa voisi olla näkyvissä tuo 05.
kuva 14.04.2021 10:50 Juhana Nordlund  
  Luottakaamme Raition (ja sen verkkopalveluiden) tietoihin, ne on tarkistettu.
kuva 14.04.2021 10:29 Juhana Nordlund  
  Vuosina 1941 - 51 kulussa ollut raitiolinja 2 käytti Harjutoria toisena päätepysäkkinään. En ole ihan varma, käytettiinkö silloin tätä silmukkaa, vai oliko raiteet noilla kulmilla eri tavoin. Mutta Harjutori-niminen päättäri on ainakin ollut olemassa vuosikymmeniä sitten kaksiakselisten vaunujen kaudella.
<<   >>