Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.05.2020 09:42 | Juhana Nordlund | ||
| Suomi-malleja on tehty kovin pienissä sarjoissa - ja kalustotyyppivalikoimankin osalta melko pienessä laajuudessa. Siihen on syynsä, jotka on tiedetty pitkään pienoisrautatiepiireissä. Kaupasta tiettyjä Suomi-malleja voi ostaa, nykyään etenkin nettikaupasta - mutta niillä on hintansa. Ja syy hintaan on pientuotannon lisäksi runsaassa käsityössä - aikakin on rahaa. Käsityön tekijälle kuuluu palkka tehdystä työstä. Veturin ja vaunun korin voi nykyään tuottaa vaikka 3D-tulostuksena, mutta pelkästä muovinvärisestä korista tai korin osista on vielä pitkä matka valmiiseen tuotteeseen. Onkohan vieläkään veturien puolella ollut mitään muuta suurtuotantoon perustuvaa suomalaisen esikuvan mukaista H0-veturia kuin Sr2? Ja sekin sen ansiosta, että Sr2 on niin samanlainen kuin sveitsiläisesikuvansa. Kansainväliselläkin tasolla yleisen veturimallin pienoismallillekin riitti kysyntää laajemmillakin markkinoilla. Niinpä H0-Sr2 saatiin aikaan laittamalla Sr2:n väritys ja muu ulkoasu Lok 2000:n perusversioon. Rocon aikanaan tuottama H0-Sr2:han ei ollut täsmälleen oikean Sr2:n näköinen, mutta esikuvanmukaisuus oli niin suurta, että ainakin minä lasken tuon mainion rocolaismallin Suomi-veturin pienoismalliksi. Pienoisjunista on paljon tietoa sivustolla http://veturitalli.fi/ Sieltä löytyy Mestarimallien lisäksi muidenkin alan toimijoiden yhteystietoja ja muuta niihin liittyvää. Linkki johtaa keskustelufoorumiin, jossa kaiken kaikkiaan keskustellaan pienoisrautateista sangen monesta näkökulmasta. |
||||
|
05.05.2020 18:51 | Juhana Nordlund | ||
| Raitiotie tosiaan on kyseessä, kuten kaikki tunnistivat. Paikkakunta on Tampere, ja Hervantajärvi-niminen päätepysäkkihän kuvan alueella on rakenteilla. Kuvaushetkellä päätepysäkin vaikutusalueella ei ollut suuremmin maankäyttöä, mutta sitäkin on luvassa aikanaan. Teppo kommentoi kuvan tuoreutta, sitähän kuva oli ilman muuta julkaisuhetkellä. |
||||
|
03.05.2020 16:12 | Juhana Nordlund | ||
| Silloin kun Edb:issä oli vielä lemmikkipaikkoja, ne olivat vaunun välitason osastossa. Kuvan koira kurkistelee alakerran ikkunasta. Edossa lemmikkipaikat kyllä ovat alakerrassa, ja siksi Edossa ei lemmikkienkieltomerkkiä kuuluisi näkyä tämän sisäänkäynnin yhteydessä. Edoissa ei myöskään ole paikkoja 53 - 64, jotka numerot kuvan opasteessa esiintyvät. | ||||
|
22.04.2020 07:21 | Juhana Nordlund | ||
| Ei, vaan 2. luokan hyttivaunuista Eht. Muut kuin onnettomuuksissa tuhoutuneet Eht:t muutettiin sarjoihin Cht ja ELht. Kuvan vaunu edustaa siis jälkimmäistä. Osa Eht-vaunuista muutettiin 1. luokkaan (Cht) jo todella aikaisin, toinen erä muutama vuosi ensimmäisen erän jälkeen. ELht-muutoksenkaan toteuttamisaikana Eht:iden ikä ei ollut millään tavoin korkea, kymmenisen vuotta, ehkä vähän yli. |
||||
|
20.04.2020 20:53 | Juhana Nordlund | ||
| Ensin Eht, sitten Cht, sitten Ci, ja sitten Eipt. | ||||
|
Kuvasarja: Pasilan autojuna-asema |
12.04.2020 17:55 | Juhana Nordlund | ||
| Ovat kai Rk-ravintolat ihan yhtä lailla. Ja aggregaattivaunut. | ||||
|
10.04.2020 16:51 | Juhana Nordlund | ||
| No jopas jotakin, mainio sattumakuva. Kyllä tässä asioidaan tai on juuri asioitu Alkon raiteilla. Kaapelitehtaan rata meni toista kautta. Itse Salmisaaren ratahan sijaitsi Itämerenkadun vieressä kadun suuntaisesti. Kaapelitehtaan raide ylitti Itämerenkadun viistosti tuota kohtaa ajatellen idempää. Kaapelitehtaan raiteen erkanemisvaihde oli tietenkin Itämerenkadun vierellä sijainneella radalla. Kyseisen suunnan raide taas erkani Länsisataman ratapihasta kuvan https://vaunut.org/kuva/106856 näyttämällä tavalla. |
||||
|
31.03.2020 09:57 | Juhana Nordlund | ||
| Joissakin kielissä latu ja raide ovat lähes samat sanat (spår, track jne.) Spår ja track yksinään eivät sinänsä merkitse suoraan latua, mutta skidspår sisältää spårin, samoin ski track sisältää trackin. Aika laajoissa piireissä - ja pitkään - noissa asioissa on siis havaittu yhteistä. | ||||
|
30.03.2020 16:33 | Juhana Nordlund | ||
| Noteerasin itse samat asiat kuin Teppo. Näistä silloista on aika lailla kuvamateriaalia ja tietoa tässä galleriassa. Yksi erittäin mukava kuvasarja on linkin https://vaunut.org/sarja/3400 takana. Myös lukuisien muiden kuvien yhteydessä on hyvää tietoa. |
||||
|
|
30.03.2020 08:21 | Juhana Nordlund | ||
| Jimi on tunnistanut sillat oikein. Sillatkin lienevät rakkaita, kun kerran niillä on usein monta nimeä. Tätä siltaa (aiemmin siinä oli vain toinen kuvan silloista) on joskus kutsuttu Vanajaveden Rautasillaksi. Hyvin moni taitaa kutsua siltaparia Vanajaveden rautatiesilloiksi, mutta myös Aulangon rautatiesilloista voi kuulla puhuttavan. Katsokaa tarkkaan sillan rakenteita, ovatko ne keskenään täsmälleen samanlaisia? |
||||
|
29.03.2020 11:37 | Juhana Nordlund | ||
| Junan kaikki vaunut lienevät iältään lähes 40-vuotiaita, Eipt sitäkin vanhempi, kun otetaan huomioon sen valmistuminen aikanaan Eht:ksi. Rk:n alkuperäinen tausta vie samoille ajoille eli lähelle 1970-luvun puolta väliä. Sr1-yksilölläkin on ikää asiallisesti, vaikka on suuresta sarjasta nuorempaa päätä. Kuvassa on tunnelmaa. |
||||
|
21.03.2020 10:39 | Juhana Nordlund | ||
| Todennäköisesti jos pitää Turun Aavevaunujen ulkonäöstä, tykkää myös näistä baselilaisvaunuista. Todella tyylikkäitä olivat, nyttemminhän näitä vanhoja suippopäitä ei enää Baselissakaan kulje. Perävaunuja taitaa näkyä edelleenkin, niistähän huomattavan moni madallettiin telien väliseltä alueelta matalalattiaisiksi. Eikä mikään taida estää liittämästä yhtä korkealattiaista perävaunua kokoonpanoon, jossa esteetön palvelu saavutetaan jonkun muun vaunun avulla. Vuoden 2011 tilanteen mukaisia kokoonpanovaihtoehtoja listasin muutama rivi ylempänä. Vuonna 2013 Baselin "ratikkaskene" näytti pitkälti tältä: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Sveitsi2013/Basel/ |
||||
|
20.03.2020 14:30 | Juhana Nordlund | ||
| Raitiovaunuvalon tarkoitus on antaa vain ratikalle etuajo-oikeus, jokerivalon taas bussille tai bussille ja ratikalle, jos molemmille halutaan antaa tämä etuisuus. Viittaan ylempänä kertomani linkin sisältöön. Lähtökohtaisesti ratikalla on laajemmat oikeudet kuin ajoneuvoliikenteellä. Ratikka on kuitenkin velvollinen väistämään muuta liikennettä, mikäli se tulee kärkikolmion tai STOP-merkin takaa, tai sille palaa seis-opaste. Ratikka noudattaa omia opastinvalojaan, milloin niitä ei ole, niin ajoneuvoliikenteen liikennevaloja. Huomatkaa, että käsite raitiovaunuvalo ja raitiovaunuopastin ovat kaksi huomattavan eri asiaa. Ensimmäinen tarkoittaa kuvassakin näkyvää opastinta, jolla muu liikenne pysäytetään raitiovaunun aikoessa ylittää risteys. Raitiovaunuopastin taas on raitiovaunuliikenteen "liikennevalo". Helsingissä ja joillakin ulkomaisilla paikkakunnilla raitiovaunuopastimia (tai täysin samanlaisia joukkoliikenneopastimia) noudattavat myös bussit, lähinnä jos ne käyttävät ratikoiden kanssa yhteisiä kaistoja. Joissakin yhteyksissä puhutaan nimenomaan joukkoliikenneopastimista. Laitan jälleen yhden linkin: http://www.liikennevalot.info/tieto/joukkoliikenneopastin.shtml Helsingissä on käytännössä hyvin vähän sellaisia paikkoja, joissa bussit noudattavat tässä tarkoittamaani joukkoliikenneopastinta. |
||||
|
|
19.03.2020 08:18 | Juhana Nordlund | ||
| Niin, raitiovaunuvalo ja jokerivalo eivät ole ihan sama asia, vaikka läheltä liippaa. Asiasta on infoa mm. sivulla http://www.liikennevalot.info/tieto/jokerivalot.shtml En ole varmistanut, onko kyseisen sivun teksti ajan tasalla, mutta julkaisuhetkellä "fyysinen" ero oli se, että raitiovaunuvalon punaisen opasteen tuli olla vilkkuva (jokerivalossa se on kiinteä). Linkin tekstissä kerrotaan, milloin risteyksessä tarvitaan raitiovaunu-, milloin jokerivalot. | ||||
|
18.03.2020 15:55 | Juhana Nordlund | ||
| Kaarre taitaa olla oikeasti melko loiva. Mutta voisiko Palopuro olla noilla main? Siitä Hyvinkäälle onkin sitten suoraa rataa. | ||||
|
17.03.2020 06:54 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan vaunu on myös tuossa liikkeellä, eli siinä testattiin varikon raiteistoa. Testien aikataulu ilmenee allianssin tiedotteessa: http://dy.fi/m4y |
||||
|
07.03.2020 19:03 | Juhana Nordlund | ||
| Ylemmissä kommenteissa (lokakuulta 2014) pohditaan, miksi Eil-vaunuja näkyy sunnuntaina liikenteessä. Kuvan pikajunarungossa on myös sinisiä vaunuja. Mielestäni kaikki olennainen tuli esille tuolla ylempänä. | ||||
|
01.03.2020 18:58 | Juhana Nordlund | ||
| Hannoverista. Ei liene päätöstä, mikä on tämän vaunun tulevaisuus testien ja mittausten jälkeen. | ||||
|
26.02.2020 08:00 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitokset Joonalle St. Gallenin tilannepäivityksestä. Siistin näköisiä nuo S21:n uudet junat, joissa on todellakin paljon raitiovaunuista tuttua ilmettä. | ||||
|
24.02.2020 11:10 | Juhana Nordlund | ||
| Reittitunnus on näköjään S21 nykyään. Ja todellakin, linjaus on muuttunut perinpohjaisesti St. Gallenissa. | ||||
|
|
24.02.2020 09:28 | Juhana Nordlund | ||
| Itse tutustuin Appenzellin linjauksen St. Gallenin päässä pariin otteeseen 2010 - 2011. Silloin tuon reitin tunnus oli S11, saattaa olla edelleen. S-Bahn-reitistöjen kohdalla on varsin yleistä, että osa linjoista on teknisesti kokonaan erillään valtakunnallisesta rataverkosta, esimerkiksi raideleveyden ja monen muun normituksen suhteen. Nuo reittitunnukset ovat tietenkin hyvin kaupallinen ja markkinoinnillinen juttu, tekniset puolet ovat sitten oma maailmansa. | ||||
|
21.02.2020 18:46 | Juhana Nordlund | ||
| Ohjausvaunu eio Eio, tunnisteisiin siis kuuluisi Eiob. | ||||
|
21.02.2020 07:09 | Juhana Nordlund | ||
| On kerrottu, että tämä vaunu on jotakuinkin identtinen verrattuna HKL:n sarjavaunuihin 403 - 472. Kuvan vaunu on tämän näköisistä vaunuista ainoa, joka ei ole ollut koskaan HKL:n kalustoa. Eli kuvan vaunu on menossa Saksaan täysin uutena (nyt toki on jo perillä siellä). Schöneichessa on siis entuudestaan kaksi Articia, jotka olivat aikaisessa elämässään HKL 401 ja 402. Ne ovat protoja ja poikkeavat hieman niiden jälkeen tehdyistä. Protojen tilalle tehtiin vaunut HKL 471 ja 472, joten Articien kokonaismäärä HKL:lla pysyy 70:nä. Lisää tietoa mm. http://jlf.fi/f17/12929-hkl-401-ja-402-myydaan-schoneicheen/ |
||||
|
19.02.2020 07:22 | Juhana Nordlund | ||
| Jatkan vielä aiempien kommenttieni suhteen. En itse Jazz-seisaketta (mitä sillä sitten viime kädessä tarkoitetaankaan) ole nähnyt toiminnassa. CEmt-vaunu-pohjainen palvelu varmaan edustaa sitä aikakautta, jolloin Jazz-seisakekin on muodollisesti ollut olemassa - jossain. Mutta onko se ollut lainkaan Pri - Mn -radalla vai nimenomaan esimerkiksi veturitallien / vanhan aseman välisellä raiteistolla? Sijaintilukema 323+679 voisi kenties vastata myös viimeksi mainittua kohtaa, vai voiko? Mielestäni luin jostain (1990-luvun?) Resiina-lehdestä aikanaan tästä CEmt-kalustolla hoidetusta Jazz-junapalvelusta. Ehtiikö tai viitsiikö joku kaivaa vanhoja lehtiä esille, ja varmistaa mitä Resiinassa tästä aiheesta on joskus kerrottu? Mikähän lyhtypylväs sitten mahtaa näkyä Jimin linkittämässä Googlen katukuvanäkymässä? Voiko se olla perua kevään 1975 lättähattukokeilusta, jossain tuolla oli silloin seisake Länsipuisto. |
||||
|
|
18.02.2020 07:54 | Juhana Nordlund | ||
| Tätä paikkaa ajatellen muuta historiaa: Tästä taakse päin oli siis Porin vanha asema ja sen liepeillä vielä keväällä 1975 väliaikainen seisake Länsipuisto koeliikennettä (Pri - Mn) varten. Vanha asema itsessään oli jäänyt pois käytöstä jo 1937, jolloin uusi (ja samalla nykyinen) asema otettiin käyttöön. Kuvan näkymän alueella vähän kauempana oli Karjarannan ratapiha ja sen yhteydessä aikanaan myös matkustajajunien pysähdyspaikka. Porin ja Mäntyluodon välinen henkilöliikenne siirtyi kumipyörille jo 1950-luvun alkuvuosina. Karjarannan luonne on muuttunut merkittävästi viimeisen 40 vuoden kuluessa. |
||||
|
|
18.02.2020 06:35 | Juhana Nordlund | ||
| Itse vietin useita kesälomia Porissa eri vuosien heinäkuussa, etenkin 1980-luvun puoleen väliin saakka. Tuona ajankohtana seisake ei vielä ollut käytössä. Arvelen seisakkeen olleen aktiivisena esimerkiksi 1990-luvulla, jolloin Pori-käyntini eivät tainneet kertaakaan osua kovinkaan lähelle jazz-festivaaleja. Nykyisenlainen Karjarannan kerrostaloalue lienee noussut noille kulmien vasta tuon seisakkeen aktiivisimman ajan jälkeen. Kerrostaloalue on nyttemmin laajentunut joenvartta pitkin kohti Tikkulaa. Uusimmalla alueella järjestettiin asuntomessut jokunen vuosi sitten. Se alue tosin ei liity tämän kuvan näkymään eikä Jazz-seisakkeeseenkaan. Kuvan kohdasta ei tosiaan ole matka eikä mikään Kirjurinluodon sillalle, josta on pääsy luodolle ja itse tapahtumapaikalle. |
||||
|
17.02.2020 06:12 | Juhana Nordlund | ||
| Petri on oikeassa, lähiliikennevaunuja näki toisinaan muuallakin kuin Helsingin lähiliikenteessä. Esimerkkikuva tässä: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Dv12_2757_Ei_22659.jpg . Tuossa elettiin talvea eli osassa tuon tyylisistä vaunuista on täytynyt olla myös yksikkölämmitys kaminoineen. Aikaisemmin 1980-luvulla näin Porissa joko tavallisena viikonloppuna tai Jazz-viikonloppuna pikajunan lisävaunuina muutaman vastaavan vaunun ryhmästä 22294 - 22337. Kesällä lämmitystä ei tarvittu. Vaunuja 22601 - 22641 en ole niiden aktiivikautena nähnyt lainkaan muualla kuin Pääradan ruuhkajunissa (reitit Hki - Ri ja Hki - Ke). |
||||
|
16.02.2020 11:08 | Juhana Nordlund | ||
| Mahtaako kuvan juna edes olla kuvatekstissä viitattu Porvoon juna? Mutta kyllähän Kilpilahteen (ruots. Sköldvik), joka nykyään on Porvoon kunnan alueella, pääsee sähkövedollakin. |
||||
|
16.02.2020 10:21 | Juhana Nordlund | ||
| Tällaista rautatie- ja väyläarkeologiaa arvostan kovasti. Kiitän Jimiä vaivannäöstä. Kukapa viitsisi lähteä esimerkiksi rataosuudelle Lielahti - Kokemäki kuvaamaan vanhoja linjauksia vastaavalla tavoin? Joiltakin rataosilta täällä on kyllä tälläkin hetkellä mukavasti aineistoa muuttuneilta linjauksilta, kiitos aktiivisten kuvaajien ja kuvien esille laittajien. |
||||
|
|
15.02.2020 18:51 | Juhana Nordlund | ||
| Tällaisia istuimia oli tiettynä aikakautena tuplaovisissa puukorisissa telivaunuissa, esim. vaunuissa 22293 - 22337 (sarja ei yhtenäinen numero numerolta), 22601 - 22641 (johonkin yksilöön taisi jäädä puupenkit) ja 22651 - 22660. Vaunujen käyttö tällaisessa varustuksessa oli Helsingin lähiliikenne. | ||||
|
10.02.2020 12:06 | Juhana Nordlund | ||
| Laitetaan toinenkin linkki: https://vaunut.org/kuva/53746 . Sen kautta löytyy vastaus aiempaan esittämääni kysymykseen käyttövoimasta. | ||||
|
|
10.02.2020 12:00 | Juhana Nordlund | ||
| Laituritraktoreista (kutsuttu myös laituriautoiksi) on ollut kuvia ja juttua jonkin verran tällä sivustolla. Tässä yksi esimerkki: https://vaunut.org/kuva/18150 Onko näiden jommankumman tai molempien kuvien ajoneuvot mallia VB-10? Käytettiinkö polttoaineena nestekaasua vai jotain perinteisempää polttonestettä? |
||||
|
10.02.2020 10:54 | Juhana Nordlund | ||
| Vilppulan onnettomuuden jälkiä on muutamassa tämän gallerian kuvassa, kuten https://vaunut.org/kuvasivu/20347 . Tuosta ei yksilön numero kovin hyvin erotu, se voi olla kyllä 2636:kin? | ||||
|
08.02.2020 16:53 | Juhana Nordlund | ||
| Noissa pienissä "tötsissä" lukee KOFF kävele koffilliselle. Samoja tötsiä näkyy muissakin vuonna 1970 otetuissa Aleksi-kuvissa. 1970 tuolla kokeiltiin kävelykatua, ainakin jollain osuudella. Raitiovaunut kulkivat, kuten ne kulkevat nykyäänkin. Eri aikoina Aleksanterinkadulla on voinut ajaa myös vapaasti yksityisautoilla (nykyään on taas rajoituksia). Nykyään tuon paikan ratikkakiskot sijaitsevat vähän eri kohdassa. EDIT: Kirjoitusvirhe korjattu. |
||||
|
04.02.2020 15:20 | Juhana Nordlund | ||
| Oikealla Lahdenväylän vieressä näkyvä halli on huoltohalli ja iso rakennus on tosiaan säilytyshalli, jonka yhteydessä on myös henkilökunnan tiloja. | ||||
|
28.01.2020 06:36 | Juhana Nordlund | ||
| Ks. myös kuvat https://vaunut.org/kuva/92814 , https://vaunut.org/kuva/120295 ja esim. https://vaunut.org/kuva/59006 . | ||||
|
25.01.2020 11:21 | Juhana Nordlund | ||
| Mukavaa nähdä nk. peltipaikku aktiivisena arjessa. | ||||
|
25.01.2020 11:19 | Juhana Nordlund | ||
| Moni saattaisi päätellä, että Sm2:sia ei ehkä ole ainakaan liikaa PK-seudulla, kun Tampereen vastikään alkanut lähiliikenne sitoo sitä kalustoa muutaman yksikön. Ehkä Eil-junilla varmistetaan, etteivät Sm2:t lopu kesken? | ||||
|
18.01.2020 08:16 | Juhana Nordlund | ||
| Huomattavan mukava kuvaerä Antilta, kiitokset siitä. Rantarataa on todellakin parannettu monella tavalla hyvin pitkän ajan kuluessa. Monet 80 - 90 vuotta sitten tehdyt linjausmuutokset eivät kaikki välttämättä ole edes meidän harrastajien tietoisuudessa, paitsi jos on lukenut huolellisesti aiheesta kirjoitetut kirjat ja muut julkaisut. Nämä kuvat eivät tule itsestään. Kuvaajan pitää nähdä aika lailla vaivaa etsiessään tietoa vanhoista linjauksista ja siitä, mikä on kyseisten kohteiden luoksepäästävyys nykyisin. Ja sitten pitää lähteä matkaan ja omistaa aikaa tälle projektille. Hatunnoston arvoinen suoritus Antilta jälleen kerran. Kuvassa näkyy siis 1930-luvulla rakennettua ratalinjaa ja vähintään yksi polttomoottorikäyttöinen, kumipyörin varustettu vaunu? |
||||
|
14.01.2020 09:32 | Juhana Nordlund | ||
| Jos jotakuta mietityttää kuvateksti, niin suosittelen vilkaisemaan vaikkapa kuvaa 23078 teksteineen... :) | ||||
|
14.01.2020 06:39 | Juhana Nordlund | ||
| Eli yhteenvetona ylempänä esiintulleista: Kesä 1978, pikajuna P 124 Tku - Hki, klo 18:25? Huopalahden suunnan junille Hki-aikalukemiksi tuli 1970-luvun aivan lopulla 2:een ja 7:ään päättyviä aikoja nollien ja vitosten asemesta. Talvikaudella 1979 - 80 Rantaradan pikajunilla oli sekaisin kumpiakin: 7.32, 9.10, 9.52, 11.35, 12.40, 13.05, 14.55, 16.02, 18.02, 18.27, 20.22. 21.10, ja sitten se laivajuna puolilta öin. Sitä en oppinut ulkoa, koska en niin myöhään viitsinyt käydä bongaamassa junia (ehkä se oli 23.32 jossain vaiheessa?). 1980-luvun päästyä kunnolla käyntiin 0:aan ja 5:een päättyneet lähtö- ja tuloajat poistuivat näiltä junilta Helsingin aseman osalta kokonaan. |
||||
|
|
13.01.2020 19:38 | Juhana Nordlund | ||
| Talvella 1979 - 80 Turusta ajettiin Helsinkiin klo 17.20 - 20.22 pikajuna P 126. Se oli minun havaintojeni mukaan maanantaista torstaihin Dm8 - 9. Perjantaina ja sunnuntaina se oli Dv12-vetoinen. Lauantaina se ei tainnut kulkea? Sunnuntaina siinä oli tupla-Deeveri ja lisävaunuja. Ja sunnuntaina sillä saattoi olla tarvittaessa pysähdykset myös Koski- ja Kuovila-nimisillä seisakkeilla. Kolme tuntia ja kaksi minuuttia Turusta Helsinkiin, nykyään haaveillaan tunnin junasta kun 40 vuotta sitten jouduttiin tyytymään pahimmillaan kolmen tunnin junaan. Pitkään Helsinkiin saapui iltaporilainen klo 22.00. Jossain vaiheessa se aikaistui saapumaan jo 21.30. Ensin mainittu, myöhemmin kulkenut oli lähtenyt Porista klo 18.00, tämä puoli kymmenen saapunut jo 17.20. 21.30 saapuneen aikana (= aikakaudella jolloin siis P 144 kulki 17.20 - 21.30) Tampereen ja Helsingin välinen osuus vedettiin pääasiassa Sr1:llä. Tosin kesällä 1984 alkaneella aikataulukaudella P 143 - 144 meni koko matkan dieselvedolla. Porin kokoonpanoissa en muista tuollaiseen aikaan nähneeni koskaan Eht-vaunua. |
||||
|
|
13.01.2020 14:41 | Juhana Nordlund | ||
| Konstalle kerron, että Dv12 2757 esiintyy mm. 23.12.2019 otetussa kuvassa https://vaunut.org/kuva/136770 . Luultavasti tämä veturi on edelleen käytössä, tuosta on kulunut vasta jokunen viikko. Deeverijunassa näkyy myös Eikt-vaunu, heti Eht:n jälkeen. Mutta mistä Dv-juna on tulossa, Turusta? 1970-luvun aivan lopulla Turusta saapui Helsinkiin pikajunia mm. klo 18.27 ja 20.22 (ulkomuistista, noihin aikoihin seurailin innokkaana Turun junia Huopalahdesta käsin). Tuolloin oli toki tavallista, että nuo junat olivat Porkkanoita, mutta aina mahtui kesä jos toinenkin, kun Porkkanasta tuttu juna olikin veturivetoinen juna. Lisäksi jotkut junat ajettiin esim. ma - to Dm8-9:llä, mutta viikonloppuna Deeverivetoisena. Saapuuko Deeveri-juna muuten raiteelle 9? |
||||
|
13.01.2020 10:27 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan talviin soveltuva joululaulu saattaakin olla No onkos tullut kesä... | ||||
|
23.12.2019 07:16 | Juhana Nordlund | ||
| Liputus voi todellakin johtua jostain satunnaisesta syystä kuten valtiovierailusta. Ei siis ole mitään takeita siitä, että kyseessä olisi esimerkiksi kesäkuun 4. päivä. Mutta ETYK tuo ei varmaankaan ole, koska silloin kaksiakselisia vaunuja ei enää kulkenut aikataulunmukaisessa liikenteessä. Jokin kunnostus tuolla Seurahuoneen talossa on ollut käynnissä, kuten ylempänä todettiin. Kuvassa näkyvässä julisteessa (aivan vasemmalla) mainitaan sekä Hessun Pankki että heinäkuu. Sana Hessun erottuu (alkuosansa osalta) juuri ja juuri puun takaa. YLEn arkiston filmissä, josta on maininta ylempänä, näkyy myös Jorman mainitsema työmaakilpi, joten senkin puolesta kuva on nimenomaan vuodelta 1973. Filmin kuvauksiin mennessä Hessun Pankki -juliste oli korvautunut jollain toisella mainoksella. |
||||
|
|
22.12.2019 19:15 | Juhana Nordlund | ||
| Autoliikenteen valo-opaste tuossa näkyy. Ratikan "punainen" oli tuolloinkin S, aivan kuten se on nykyäänkin. Silloin kun raitiovaunulle ei ole omaa opastinta, se noudattaa ajoneuvoliikenteen liikennevaloja. | ||||
|
|
22.12.2019 18:57 | Juhana Nordlund | ||
| Se rinkula-H-kilpi kertoi, että bussi kuuluu yhteistariffin piiriin. Bussissa matkustettiin samoilla lipuilla kuin liikennelaitoksen liikennevälineissä. Näitä nk. hejuli-liikennöitsijöitä olivat Helsinki-Maaseutu-Liikenne Oy, Oy Liikenne Ab, Metsälän Linja Oy, Saaren Auto Oy, Sirolan Liikenne Oy, Suomen Turistiauto Oy ja Tammelundin Liikenne Oy. Keväällä 1975 H-tunnus jäi pois, kun saatiin uusi keltapohjainen merkki, jossa esiintyi HKL:n liikemerkistä tuttu nuolikuvio mustana. Tämä keltataustainen tariffimerkki tuli myös liikennelaitoksen busseihin, myöhemmin myös raitiovaunuihin. | ||||
|
22.12.2019 16:18 | Juhana Nordlund | ||
| Tuollaisia kahvimainoksia näkyy huomattavan monessa vuonna 1973 otetussa raitiovaunukuvassa. Näkyy niitä parin seuraavan vuoden puolellakin kuvatuissa otoksissa, mutta jotenkin tästäkin kuvasta tulee ensimmäisenä mieleen juuri 1973. Kauempana näkyvässä suojatie-liikennemerkissä on valkoinen reunus. Se rajaa jostakin vuodesta vanhemman ajan pois. |
||||
|
|
22.12.2019 16:13 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitos Pasille hyvistä lisätiedoista! Tuo filmi Päivä Helsingissä on muutenkin varsin mainio. Kesä 1973 näyttää tätä taustaa vasten varsin todennäköiseltä (filmi on silloin kuvattu joka tapauksessa). Ja silloin varmasti saattoi kaksiakselinen vaunu päätyä varavaunun ominaisuudessa jopa vuorovaunuksi, kuten Jorma asiantuntevasti muistelee. Kiireistä sijoitusta perustelee takalinjakilven puuttuminen, ennen vanhaa kilvitykset yleensä hoidettiin tip-top, myöhempinä aikoina on saattanut näkyä tiettyä lipsumista. Tosin aivan viime aikoina kilvityskin on sähköistynyt ja sitä ohjaa lippu- ja informaatiojärjestelmä LIJ. Mutta jos tosiaan kesää 1973 kuvassa eletään, niin on jo aika hyvin että kaikki kolme vasemmalla näkyvää autoa on valkokilpisiä, niitähän oli kuvaustilanteessa ollut vasta reilun vuoden verran jaossa. |
||||
|
|
22.12.2019 09:10 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä tuo rahastajan selkänojan kohdalla oleva kilpi tosiaan näyttää enemmän aikansa linjakilveltä kuin joltain muulta. Kuvan täytyy olla paljon vanhempi kuin mitä kuvausajankohdaksi ilmoitetaan (nyt siellä näkyy ??.06.1979). Joku 1974 voisi osua paljon lähemmäs todellisuutta. Takalinjakilven puuttuminen taas voi johtua siitä, että perävaunu on jouduttu varsin yllättäen jättämään pois matkasta (eli se on hyvin luultavasti jäänyt pois jo ennen ulosajoa hallista). Perävaunun kanssa kuljettaessa takalinjakilpi oli tietenkin perävaunussa. Kaksiakselisia moottorivaunuja kulki ilman perävaunua vielä 1970-luvunkin puolella, vaikkei se mikään erityisen yleinen näky ollut. Mutta ei kyllä ollut täysi harvinaisuuskaan. |
||||
|
|
21.12.2019 20:05 | Juhana Nordlund | ||
| Jotain Hessun pankissa on tapahtunut heinäkuussa. Hessun pankki oli Säästöpankki... | ||||
