Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
02.07.2020 16:53 | Juhana Nordlund | ||
| Yksi raide vain, nimenomaan Hermiankadun itäpäässä varikon lähettyvillä. Johonkin vanhaan katusuunnitelmaan muistaakseni oli piirretty tuplaraide tuonnekin asti, mutta lopullinen toteutus hoidettiin kuitenkin näin. Paikka, jossa yksiraiteinen osuus päättyy (tai alkaa, mistä nyt katsotaankin): https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Tampere2020-03/IMG_12722A.jpg | ||||
|
02.07.2020 13:31 | Juhana Nordlund | ||
| Tämähän voisi olla ihan "oikeakin" linjallelähtö aamuvarhain. Mainio kuva. Enin osa raitiovaunuliikenteestä tuossa kohtaa tulee tapahtumaan liikenteen alkaessa (aamulla aikaisin) ja toisaalta uudelleen sen harventuessa ja päättyeässä illalla. |
||||
|
02.07.2020 13:27 | Juhana Nordlund | ||
| Upea, historiallinen kuva. Tästä saa esimakua Tampereen tulevasta katukuvasta. | ||||
|
20.06.2020 06:58 | Juhana Nordlund | ||
| Jotain esim. KL-alkuisia Kuopion lääniin alun perin tarkoitettuja kilpiä tiedän jaetun valtakunnallisessa skaalassa niinkin erikoiseen aikaan kuin vuonna 1997. Muutoin kuulostaa oudolta, että vuonna 2000 olisi jaettu UH- tai UJ-alkuisia tunnuksia sisältäen vuosina 1972 - 89 käytössä ollutta suppeata kirjainvalikoimaa. Mutta esimerkiksi UI-alkuisia tunnuksia jaettiin varmasti kovastikin vuonna 2000, varsinkin väliltä UIM - UIV. Mutta ne eivät liitykään sitten 1970-luvun sarjoihin UHR - UJR. Läänin kilpien aikana tietyt kirjaimet, joihin lukeutuu myös I, eivät olleet lainkaan käytössä toisena tai kolmantena kirjaimena, ensimmäisenäkin vasta kesästä 1987 alkaen. Ja nämä huomiot koskien valkopohjaisia normaalijaossa olleita tunnuksia. | ||||
|
|
18.06.2020 15:36 | Juhana Nordlund | ||
| Itse näin nk. tien päällä ensimmäisen kerran EU-kilpiä toukokuussa 2001. Sen kilven kirjaimet sattuivat olemaan AYU. Vuosituhannen vaihteen tienoilla sarjojen eteneminen hajaantui aika lailla - tunnusten muodostuminen muuttui aina vain epäjohdonmukaisempaan suuntaan, vaikka tietty logiikka on vallinnut, ja vallitsee edelleenkin. On huomattavan hankalaa päätellä, mikä olisi ollut aivan ensimmäinen EU-kilpisarja. Ilmeisesti toukokuusta 2001 alkaen on kuitenkin jaettu ensisijaisesti niitä kilpiä, olipa alkukirjain tai sarjan etenemisvaihe ollut tuolloin mikä tahansa. | ||||
|
|
18.06.2020 12:48 | Juhana Nordlund | ||
| Vuoden 1960 lääniuudistuksessa tosiaan syntyi kaksi uutta lääniä: Keski-Suomen lääni ja Pohjois-Karjalan lääni. Viimeksi mainittu oli lohkaistu oikeastaan vain Kuopio läänistä, jonka varakirjain S oli ehtinyt hyvin kauan sitten olla. S:stä tuli Pohjois-Karjalan läänin tunnus lyhyen Kuopio-kauden jälkeen. Keski-Suomen lääni perustettiin puolestaan alueelle, jotka olivat sitä ennen kuuluneet Vaasan, Hämeen, Mikkelin tai Kuopion lääneihin. | ||||
|
|
18.06.2020 11:24 | Juhana Nordlund | ||
| Joissakin lääneissä ja Helsingissä oli tosiaan "varakirjaimia" jo mustienkin aikana, mikäli ensisijainen tunnuskirjainsarja oli ehditty käyttää loppuun. Helsingin A:n jälkeiset alkukirjaimet olivat B ja C (C vain mustien kilpien aikana), Hämeen läänin I ja N (N vain mustien aikana), Kymen läänin G (tämä vain mustien aikana), Vaasan läänin Y (vain mustien aikana), Uudenmaan läänin ilman Helsinkiä Z ja Turun ja Porin läänin E ja F (F vain mustien aikana). Valkoisten aikana lääneihin perustuvassa jaottelussa vain A, H, T ja U ehdittiin jakaa loppuun asti. 1987 - 89 oli sikäli erikoinen tilanne, että kirjaimet I ja Z palasivat n. 15 vuoden tauon jälkeen käyttöön, mutta tässä vaiheessa vain ensimmäisiksi kirjaimiksi. 1989 syksyllä niitä alettiin sijoittaa mihin tahansa kohtaa. Ja kun mennään hyvin kauas historiassa taakse päin, läänien jaottelu ei ollutkaan sama kuin 1980-luvun lopulla. Niinpä esimerkiksi Jyväskylän suunnan autoissa on joskus muinoin ollut V-alkuisia tunnuksia jo uudesta alkaen. 1990-luvulla, jolloin lääni ei enää vaikuttanut tunnuksiin, läänijakokin päivittyi voimakkaasti. Vuonna 2010 läänit lakkautettiin ja niiden tehtävät siirrettiin AVI:lle ja ELY-keskuksille. Maakuntien rooli maantieteellisinä alueina myös korostui aikaisempaan verrattuna. |
||||
|
|
18.06.2020 06:22 | Juhana Nordlund | ||
| Vuoden 1989 syyspuolella tosiaan rekisteritunnuksissa ensimmäinen kirjain lakkasi viittaamasta lääniin (Helsingin kaupungin osalta kuntaan, muu Uudenmaan lääni tulkittiin Uudenmaan lääniksi). Netissä on joitakin artikkeleita, joissa on varsin ansiokkaasti käyty läpi rekisteritunnusten muodostamisperiaatteiden historiaa - ja ehkä nykyisyyttäkin. Viimeisen noin puolenvuosisadan aikana tehdyistä muutoksista suurimmat olivat tietenkin siirtyminen valkopohjaisiin kilpiin ja samalla 3+3-merkkisiin tunnuksiin 1972 - 73, ja lääniin / alueisiin perustuvasta jaottelusta luopuminen syksyllä 1989. Viimeksi mainitun yhteydessä otettiin uudelleen käyttöön joitakin kirjaimia, jotka olivat jääneet pois valkopohjaisiin kilpiin siitymisen yhteydessä 1972 - 73. Näistä voisi tietenkin keskustella laajemmin resiinakeskustelun puolella. | ||||
|
27.05.2020 18:21 | Juhana Nordlund | ||
| Kommentoin hieman jälkikäteen noista kattokaarilla sijainneista tuuletusritilöistä ja myöhemmin niiden yhteyteen rakennetuista "pöntöistä". Mainitut kotelot ilmestyivät samalla aikakaudella kuin yksiköitä saneerattiin ahkerasti, mutta pönttöjen tulo yksikköön ei kaikissa tapauksissa noudattanut saneerausaikatauluja. Liikenteessä esiintyi saneerattuja, mutta pöntöttömiä yksiköitä ja toisaalta saneeraamattomia, mutta pöntöllisiä yksiköitä. Suojakoteloita ilmestyi hyvin tiheään tahtiin Sm1:iin varsinkin vuonna 1997, jolloin saneerauksetkin olivat hyvässä vauhdissa. Mutta koteloita asennettiin valmiiksi sellaisiinkin yksiköihin, joilla saneeraus oli vasta edessä. Saneeraamaton 6030, mutta pöntöllisenä: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Sm1_6030_IMG_0006.jpg . Saneerattu 6041, mutta ilman mainittuja koteloita: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Sm1_6041_IMG0008.jpg Vastaavia esimerkkejä löytynee vaunut.orginkin galleriasta, en nyt ehtinyt tästä lähteestä niitä kaivaa. | ||||
|
11.05.2020 18:40 | Juhana Nordlund | ||
| Variotramit (jollainen siis kuvassa näkyy) ovat tunnukseltaan MLRV. Tuo tarkoittaa matalalattiaraitiovaunua. MLRV-tunnuksen perässä ei ole lainkaan numeroa, kun sellaisia sarjoja on / oli vain yksi. Näitä Variotrameja ei ole tällä hetkellä yhtään Helsingissä ajossa, ja erittäin suurella todennäköisyydellä niitä ei ole tulossakaan ajoon. Valmet-niveliä on Helsinkiin toimitettu kaksi sarjaa. Tehtaan mallimerkinnän mukaan ne olivat NrI ja NrII, liikennelaitos kuitenkin antoi niille tunnuket NRV I ja NRV II (NRV=nivelraitiovaunu). Kymmeneen ykkössarjalaiseen ja kaikkiin 42 kakkossarjalaiseen asennettiin 2000-luvulla matalalattiainen väliosa. Muutostyön läpikäyneet yksilöt saivat tunnuksiensa eteen kirjaimet ML, tuloksina MLNRV I ja MLNRV II. Käytän tässä samaa merkintätapaa kuin HKL omilla nettisivuillaan. SRS:n tietokannoissa esiintyy vastaavasti MLNRV1 ja MLNRV2. Transtechin, myöhemmin Škoda-Transtechin, valmistamat Artic-vaunut taas ovat tunnukseltaan MLNRV III (HKL:n merkintätapa). SRS:n sivulla näkyy merkintä MLNRV3. Helsingin Artic-vaunuista on joissakin yhteyksissä (lähinnä valmistajan informaatiossa) käytetty jopa merkintää MLRV01. |
||||
|
10.05.2020 10:39 | Juhana Nordlund | ||
| Konsernin bussiyhtiön käytössä oleva varikkokin on ilmeisesti ihan sattumalta mahtunut kuvaan? :) Kiva kuva joka tapauksessa. |
||||
|
08.05.2020 09:42 | Juhana Nordlund | ||
| Suomi-malleja on tehty kovin pienissä sarjoissa - ja kalustotyyppivalikoimankin osalta melko pienessä laajuudessa. Siihen on syynsä, jotka on tiedetty pitkään pienoisrautatiepiireissä. Kaupasta tiettyjä Suomi-malleja voi ostaa, nykyään etenkin nettikaupasta - mutta niillä on hintansa. Ja syy hintaan on pientuotannon lisäksi runsaassa käsityössä - aikakin on rahaa. Käsityön tekijälle kuuluu palkka tehdystä työstä. Veturin ja vaunun korin voi nykyään tuottaa vaikka 3D-tulostuksena, mutta pelkästä muovinvärisestä korista tai korin osista on vielä pitkä matka valmiiseen tuotteeseen. Onkohan vieläkään veturien puolella ollut mitään muuta suurtuotantoon perustuvaa suomalaisen esikuvan mukaista H0-veturia kuin Sr2? Ja sekin sen ansiosta, että Sr2 on niin samanlainen kuin sveitsiläisesikuvansa. Kansainväliselläkin tasolla yleisen veturimallin pienoismallillekin riitti kysyntää laajemmillakin markkinoilla. Niinpä H0-Sr2 saatiin aikaan laittamalla Sr2:n väritys ja muu ulkoasu Lok 2000:n perusversioon. Rocon aikanaan tuottama H0-Sr2:han ei ollut täsmälleen oikean Sr2:n näköinen, mutta esikuvanmukaisuus oli niin suurta, että ainakin minä lasken tuon mainion rocolaismallin Suomi-veturin pienoismalliksi. Pienoisjunista on paljon tietoa sivustolla http://veturitalli.fi/ Sieltä löytyy Mestarimallien lisäksi muidenkin alan toimijoiden yhteystietoja ja muuta niihin liittyvää. Linkki johtaa keskustelufoorumiin, jossa kaiken kaikkiaan keskustellaan pienoisrautateista sangen monesta näkökulmasta. |
||||
|
05.05.2020 18:51 | Juhana Nordlund | ||
| Raitiotie tosiaan on kyseessä, kuten kaikki tunnistivat. Paikkakunta on Tampere, ja Hervantajärvi-niminen päätepysäkkihän kuvan alueella on rakenteilla. Kuvaushetkellä päätepysäkin vaikutusalueella ei ollut suuremmin maankäyttöä, mutta sitäkin on luvassa aikanaan. Teppo kommentoi kuvan tuoreutta, sitähän kuva oli ilman muuta julkaisuhetkellä. |
||||
|
03.05.2020 16:12 | Juhana Nordlund | ||
| Silloin kun Edb:issä oli vielä lemmikkipaikkoja, ne olivat vaunun välitason osastossa. Kuvan koira kurkistelee alakerran ikkunasta. Edossa lemmikkipaikat kyllä ovat alakerrassa, ja siksi Edossa ei lemmikkienkieltomerkkiä kuuluisi näkyä tämän sisäänkäynnin yhteydessä. Edoissa ei myöskään ole paikkoja 53 - 64, jotka numerot kuvan opasteessa esiintyvät. | ||||
|
22.04.2020 07:21 | Juhana Nordlund | ||
| Ei, vaan 2. luokan hyttivaunuista Eht. Muut kuin onnettomuuksissa tuhoutuneet Eht:t muutettiin sarjoihin Cht ja ELht. Kuvan vaunu edustaa siis jälkimmäistä. Osa Eht-vaunuista muutettiin 1. luokkaan (Cht) jo todella aikaisin, toinen erä muutama vuosi ensimmäisen erän jälkeen. ELht-muutoksenkaan toteuttamisaikana Eht:iden ikä ei ollut millään tavoin korkea, kymmenisen vuotta, ehkä vähän yli. |
||||
|
20.04.2020 20:53 | Juhana Nordlund | ||
| Ensin Eht, sitten Cht, sitten Ci, ja sitten Eipt. | ||||
|
Kuvasarja: Pasilan autojuna-asema |
12.04.2020 17:55 | Juhana Nordlund | ||
| Ovat kai Rk-ravintolat ihan yhtä lailla. Ja aggregaattivaunut. | ||||
|
10.04.2020 16:51 | Juhana Nordlund | ||
| No jopas jotakin, mainio sattumakuva. Kyllä tässä asioidaan tai on juuri asioitu Alkon raiteilla. Kaapelitehtaan rata meni toista kautta. Itse Salmisaaren ratahan sijaitsi Itämerenkadun vieressä kadun suuntaisesti. Kaapelitehtaan raide ylitti Itämerenkadun viistosti tuota kohtaa ajatellen idempää. Kaapelitehtaan raiteen erkanemisvaihde oli tietenkin Itämerenkadun vierellä sijainneella radalla. Kyseisen suunnan raide taas erkani Länsisataman ratapihasta kuvan https://vaunut.org/kuva/106856 näyttämällä tavalla. |
||||
|
31.03.2020 09:57 | Juhana Nordlund | ||
| Joissakin kielissä latu ja raide ovat lähes samat sanat (spår, track jne.) Spår ja track yksinään eivät sinänsä merkitse suoraan latua, mutta skidspår sisältää spårin, samoin ski track sisältää trackin. Aika laajoissa piireissä - ja pitkään - noissa asioissa on siis havaittu yhteistä. | ||||
|
30.03.2020 16:33 | Juhana Nordlund | ||
| Noteerasin itse samat asiat kuin Teppo. Näistä silloista on aika lailla kuvamateriaalia ja tietoa tässä galleriassa. Yksi erittäin mukava kuvasarja on linkin https://vaunut.org/sarja/3400 takana. Myös lukuisien muiden kuvien yhteydessä on hyvää tietoa. |
||||
|
|
30.03.2020 08:21 | Juhana Nordlund | ||
| Jimi on tunnistanut sillat oikein. Sillatkin lienevät rakkaita, kun kerran niillä on usein monta nimeä. Tätä siltaa (aiemmin siinä oli vain toinen kuvan silloista) on joskus kutsuttu Vanajaveden Rautasillaksi. Hyvin moni taitaa kutsua siltaparia Vanajaveden rautatiesilloiksi, mutta myös Aulangon rautatiesilloista voi kuulla puhuttavan. Katsokaa tarkkaan sillan rakenteita, ovatko ne keskenään täsmälleen samanlaisia? |
||||
|
29.03.2020 11:37 | Juhana Nordlund | ||
| Junan kaikki vaunut lienevät iältään lähes 40-vuotiaita, Eipt sitäkin vanhempi, kun otetaan huomioon sen valmistuminen aikanaan Eht:ksi. Rk:n alkuperäinen tausta vie samoille ajoille eli lähelle 1970-luvun puolta väliä. Sr1-yksilölläkin on ikää asiallisesti, vaikka on suuresta sarjasta nuorempaa päätä. Kuvassa on tunnelmaa. |
||||
|
21.03.2020 10:39 | Juhana Nordlund | ||
| Todennäköisesti jos pitää Turun Aavevaunujen ulkonäöstä, tykkää myös näistä baselilaisvaunuista. Todella tyylikkäitä olivat, nyttemminhän näitä vanhoja suippopäitä ei enää Baselissakaan kulje. Perävaunuja taitaa näkyä edelleenkin, niistähän huomattavan moni madallettiin telien väliseltä alueelta matalalattiaisiksi. Eikä mikään taida estää liittämästä yhtä korkealattiaista perävaunua kokoonpanoon, jossa esteetön palvelu saavutetaan jonkun muun vaunun avulla. Vuoden 2011 tilanteen mukaisia kokoonpanovaihtoehtoja listasin muutama rivi ylempänä. Vuonna 2013 Baselin "ratikkaskene" näytti pitkälti tältä: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Sveitsi2013/Basel/ |
||||
|
20.03.2020 14:30 | Juhana Nordlund | ||
| Raitiovaunuvalon tarkoitus on antaa vain ratikalle etuajo-oikeus, jokerivalon taas bussille tai bussille ja ratikalle, jos molemmille halutaan antaa tämä etuisuus. Viittaan ylempänä kertomani linkin sisältöön. Lähtökohtaisesti ratikalla on laajemmat oikeudet kuin ajoneuvoliikenteellä. Ratikka on kuitenkin velvollinen väistämään muuta liikennettä, mikäli se tulee kärkikolmion tai STOP-merkin takaa, tai sille palaa seis-opaste. Ratikka noudattaa omia opastinvalojaan, milloin niitä ei ole, niin ajoneuvoliikenteen liikennevaloja. Huomatkaa, että käsite raitiovaunuvalo ja raitiovaunuopastin ovat kaksi huomattavan eri asiaa. Ensimmäinen tarkoittaa kuvassakin näkyvää opastinta, jolla muu liikenne pysäytetään raitiovaunun aikoessa ylittää risteys. Raitiovaunuopastin taas on raitiovaunuliikenteen "liikennevalo". Helsingissä ja joillakin ulkomaisilla paikkakunnilla raitiovaunuopastimia (tai täysin samanlaisia joukkoliikenneopastimia) noudattavat myös bussit, lähinnä jos ne käyttävät ratikoiden kanssa yhteisiä kaistoja. Joissakin yhteyksissä puhutaan nimenomaan joukkoliikenneopastimista. Laitan jälleen yhden linkin: http://www.liikennevalot.info/tieto/joukkoliikenneopastin.shtml Helsingissä on käytännössä hyvin vähän sellaisia paikkoja, joissa bussit noudattavat tässä tarkoittamaani joukkoliikenneopastinta. |
||||
|
|
19.03.2020 08:18 | Juhana Nordlund | ||
| Niin, raitiovaunuvalo ja jokerivalo eivät ole ihan sama asia, vaikka läheltä liippaa. Asiasta on infoa mm. sivulla http://www.liikennevalot.info/tieto/jokerivalot.shtml En ole varmistanut, onko kyseisen sivun teksti ajan tasalla, mutta julkaisuhetkellä "fyysinen" ero oli se, että raitiovaunuvalon punaisen opasteen tuli olla vilkkuva (jokerivalossa se on kiinteä). Linkin tekstissä kerrotaan, milloin risteyksessä tarvitaan raitiovaunu-, milloin jokerivalot. | ||||
|
18.03.2020 15:55 | Juhana Nordlund | ||
| Kaarre taitaa olla oikeasti melko loiva. Mutta voisiko Palopuro olla noilla main? Siitä Hyvinkäälle onkin sitten suoraa rataa. | ||||
|
17.03.2020 06:54 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan vaunu on myös tuossa liikkeellä, eli siinä testattiin varikon raiteistoa. Testien aikataulu ilmenee allianssin tiedotteessa: http://dy.fi/m4y |
||||
|
07.03.2020 19:03 | Juhana Nordlund | ||
| Ylemmissä kommenteissa (lokakuulta 2014) pohditaan, miksi Eil-vaunuja näkyy sunnuntaina liikenteessä. Kuvan pikajunarungossa on myös sinisiä vaunuja. Mielestäni kaikki olennainen tuli esille tuolla ylempänä. | ||||
|
01.03.2020 18:58 | Juhana Nordlund | ||
| Hannoverista. Ei liene päätöstä, mikä on tämän vaunun tulevaisuus testien ja mittausten jälkeen. | ||||
|
26.02.2020 08:00 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitokset Joonalle St. Gallenin tilannepäivityksestä. Siistin näköisiä nuo S21:n uudet junat, joissa on todellakin paljon raitiovaunuista tuttua ilmettä. | ||||
|
24.02.2020 11:10 | Juhana Nordlund | ||
| Reittitunnus on näköjään S21 nykyään. Ja todellakin, linjaus on muuttunut perinpohjaisesti St. Gallenissa. | ||||
|
|
24.02.2020 09:28 | Juhana Nordlund | ||
| Itse tutustuin Appenzellin linjauksen St. Gallenin päässä pariin otteeseen 2010 - 2011. Silloin tuon reitin tunnus oli S11, saattaa olla edelleen. S-Bahn-reitistöjen kohdalla on varsin yleistä, että osa linjoista on teknisesti kokonaan erillään valtakunnallisesta rataverkosta, esimerkiksi raideleveyden ja monen muun normituksen suhteen. Nuo reittitunnukset ovat tietenkin hyvin kaupallinen ja markkinoinnillinen juttu, tekniset puolet ovat sitten oma maailmansa. | ||||
|
21.02.2020 18:46 | Juhana Nordlund | ||
| Ohjausvaunu eio Eio, tunnisteisiin siis kuuluisi Eiob. | ||||
|
21.02.2020 07:09 | Juhana Nordlund | ||
| On kerrottu, että tämä vaunu on jotakuinkin identtinen verrattuna HKL:n sarjavaunuihin 403 - 472. Kuvan vaunu on tämän näköisistä vaunuista ainoa, joka ei ole ollut koskaan HKL:n kalustoa. Eli kuvan vaunu on menossa Saksaan täysin uutena (nyt toki on jo perillä siellä). Schöneichessa on siis entuudestaan kaksi Articia, jotka olivat aikaisessa elämässään HKL 401 ja 402. Ne ovat protoja ja poikkeavat hieman niiden jälkeen tehdyistä. Protojen tilalle tehtiin vaunut HKL 471 ja 472, joten Articien kokonaismäärä HKL:lla pysyy 70:nä. Lisää tietoa mm. http://jlf.fi/f17/12929-hkl-401-ja-402-myydaan-schoneicheen/ |
||||
|
19.02.2020 07:22 | Juhana Nordlund | ||
| Jatkan vielä aiempien kommenttieni suhteen. En itse Jazz-seisaketta (mitä sillä sitten viime kädessä tarkoitetaankaan) ole nähnyt toiminnassa. CEmt-vaunu-pohjainen palvelu varmaan edustaa sitä aikakautta, jolloin Jazz-seisakekin on muodollisesti ollut olemassa - jossain. Mutta onko se ollut lainkaan Pri - Mn -radalla vai nimenomaan esimerkiksi veturitallien / vanhan aseman välisellä raiteistolla? Sijaintilukema 323+679 voisi kenties vastata myös viimeksi mainittua kohtaa, vai voiko? Mielestäni luin jostain (1990-luvun?) Resiina-lehdestä aikanaan tästä CEmt-kalustolla hoidetusta Jazz-junapalvelusta. Ehtiikö tai viitsiikö joku kaivaa vanhoja lehtiä esille, ja varmistaa mitä Resiinassa tästä aiheesta on joskus kerrottu? Mikähän lyhtypylväs sitten mahtaa näkyä Jimin linkittämässä Googlen katukuvanäkymässä? Voiko se olla perua kevään 1975 lättähattukokeilusta, jossain tuolla oli silloin seisake Länsipuisto. |
||||
|
|
18.02.2020 07:54 | Juhana Nordlund | ||
| Tätä paikkaa ajatellen muuta historiaa: Tästä taakse päin oli siis Porin vanha asema ja sen liepeillä vielä keväällä 1975 väliaikainen seisake Länsipuisto koeliikennettä (Pri - Mn) varten. Vanha asema itsessään oli jäänyt pois käytöstä jo 1937, jolloin uusi (ja samalla nykyinen) asema otettiin käyttöön. Kuvan näkymän alueella vähän kauempana oli Karjarannan ratapiha ja sen yhteydessä aikanaan myös matkustajajunien pysähdyspaikka. Porin ja Mäntyluodon välinen henkilöliikenne siirtyi kumipyörille jo 1950-luvun alkuvuosina. Karjarannan luonne on muuttunut merkittävästi viimeisen 40 vuoden kuluessa. |
||||
|
|
18.02.2020 06:35 | Juhana Nordlund | ||
| Itse vietin useita kesälomia Porissa eri vuosien heinäkuussa, etenkin 1980-luvun puoleen väliin saakka. Tuona ajankohtana seisake ei vielä ollut käytössä. Arvelen seisakkeen olleen aktiivisena esimerkiksi 1990-luvulla, jolloin Pori-käyntini eivät tainneet kertaakaan osua kovinkaan lähelle jazz-festivaaleja. Nykyisenlainen Karjarannan kerrostaloalue lienee noussut noille kulmien vasta tuon seisakkeen aktiivisimman ajan jälkeen. Kerrostaloalue on nyttemmin laajentunut joenvartta pitkin kohti Tikkulaa. Uusimmalla alueella järjestettiin asuntomessut jokunen vuosi sitten. Se alue tosin ei liity tämän kuvan näkymään eikä Jazz-seisakkeeseenkaan. Kuvan kohdasta ei tosiaan ole matka eikä mikään Kirjurinluodon sillalle, josta on pääsy luodolle ja itse tapahtumapaikalle. |
||||
|
17.02.2020 06:12 | Juhana Nordlund | ||
| Petri on oikeassa, lähiliikennevaunuja näki toisinaan muuallakin kuin Helsingin lähiliikenteessä. Esimerkkikuva tässä: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Dv12_2757_Ei_22659.jpg . Tuossa elettiin talvea eli osassa tuon tyylisistä vaunuista on täytynyt olla myös yksikkölämmitys kaminoineen. Aikaisemmin 1980-luvulla näin Porissa joko tavallisena viikonloppuna tai Jazz-viikonloppuna pikajunan lisävaunuina muutaman vastaavan vaunun ryhmästä 22294 - 22337. Kesällä lämmitystä ei tarvittu. Vaunuja 22601 - 22641 en ole niiden aktiivikautena nähnyt lainkaan muualla kuin Pääradan ruuhkajunissa (reitit Hki - Ri ja Hki - Ke). |
||||
|
16.02.2020 11:08 | Juhana Nordlund | ||
| Mahtaako kuvan juna edes olla kuvatekstissä viitattu Porvoon juna? Mutta kyllähän Kilpilahteen (ruots. Sköldvik), joka nykyään on Porvoon kunnan alueella, pääsee sähkövedollakin. |
||||
|
16.02.2020 10:21 | Juhana Nordlund | ||
| Tällaista rautatie- ja väyläarkeologiaa arvostan kovasti. Kiitän Jimiä vaivannäöstä. Kukapa viitsisi lähteä esimerkiksi rataosuudelle Lielahti - Kokemäki kuvaamaan vanhoja linjauksia vastaavalla tavoin? Joiltakin rataosilta täällä on kyllä tälläkin hetkellä mukavasti aineistoa muuttuneilta linjauksilta, kiitos aktiivisten kuvaajien ja kuvien esille laittajien. |
||||
|
|
15.02.2020 18:51 | Juhana Nordlund | ||
| Tällaisia istuimia oli tiettynä aikakautena tuplaovisissa puukorisissa telivaunuissa, esim. vaunuissa 22293 - 22337 (sarja ei yhtenäinen numero numerolta), 22601 - 22641 (johonkin yksilöön taisi jäädä puupenkit) ja 22651 - 22660. Vaunujen käyttö tällaisessa varustuksessa oli Helsingin lähiliikenne. | ||||
|
10.02.2020 12:06 | Juhana Nordlund | ||
| Laitetaan toinenkin linkki: https://vaunut.org/kuva/53746 . Sen kautta löytyy vastaus aiempaan esittämääni kysymykseen käyttövoimasta. | ||||
|
|
10.02.2020 12:00 | Juhana Nordlund | ||
| Laituritraktoreista (kutsuttu myös laituriautoiksi) on ollut kuvia ja juttua jonkin verran tällä sivustolla. Tässä yksi esimerkki: https://vaunut.org/kuva/18150 Onko näiden jommankumman tai molempien kuvien ajoneuvot mallia VB-10? Käytettiinkö polttoaineena nestekaasua vai jotain perinteisempää polttonestettä? |
||||
|
10.02.2020 10:54 | Juhana Nordlund | ||
| Vilppulan onnettomuuden jälkiä on muutamassa tämän gallerian kuvassa, kuten https://vaunut.org/kuvasivu/20347 . Tuosta ei yksilön numero kovin hyvin erotu, se voi olla kyllä 2636:kin? | ||||
|
08.02.2020 16:53 | Juhana Nordlund | ||
| Noissa pienissä "tötsissä" lukee KOFF kävele koffilliselle. Samoja tötsiä näkyy muissakin vuonna 1970 otetuissa Aleksi-kuvissa. 1970 tuolla kokeiltiin kävelykatua, ainakin jollain osuudella. Raitiovaunut kulkivat, kuten ne kulkevat nykyäänkin. Eri aikoina Aleksanterinkadulla on voinut ajaa myös vapaasti yksityisautoilla (nykyään on taas rajoituksia). Nykyään tuon paikan ratikkakiskot sijaitsevat vähän eri kohdassa. EDIT: Kirjoitusvirhe korjattu. |
||||
|
04.02.2020 15:20 | Juhana Nordlund | ||
| Oikealla Lahdenväylän vieressä näkyvä halli on huoltohalli ja iso rakennus on tosiaan säilytyshalli, jonka yhteydessä on myös henkilökunnan tiloja. | ||||
|
28.01.2020 06:36 | Juhana Nordlund | ||
| Ks. myös kuvat https://vaunut.org/kuva/92814 , https://vaunut.org/kuva/120295 ja esim. https://vaunut.org/kuva/59006 . | ||||
|
25.01.2020 11:21 | Juhana Nordlund | ||
| Mukavaa nähdä nk. peltipaikku aktiivisena arjessa. | ||||
|
25.01.2020 11:19 | Juhana Nordlund | ||
| Moni saattaisi päätellä, että Sm2:sia ei ehkä ole ainakaan liikaa PK-seudulla, kun Tampereen vastikään alkanut lähiliikenne sitoo sitä kalustoa muutaman yksikön. Ehkä Eil-junilla varmistetaan, etteivät Sm2:t lopu kesken? | ||||
|
18.01.2020 08:16 | Juhana Nordlund | ||
| Huomattavan mukava kuvaerä Antilta, kiitokset siitä. Rantarataa on todellakin parannettu monella tavalla hyvin pitkän ajan kuluessa. Monet 80 - 90 vuotta sitten tehdyt linjausmuutokset eivät kaikki välttämättä ole edes meidän harrastajien tietoisuudessa, paitsi jos on lukenut huolellisesti aiheesta kirjoitetut kirjat ja muut julkaisut. Nämä kuvat eivät tule itsestään. Kuvaajan pitää nähdä aika lailla vaivaa etsiessään tietoa vanhoista linjauksista ja siitä, mikä on kyseisten kohteiden luoksepäästävyys nykyisin. Ja sitten pitää lähteä matkaan ja omistaa aikaa tälle projektille. Hatunnoston arvoinen suoritus Antilta jälleen kerran. Kuvassa näkyy siis 1930-luvulla rakennettua ratalinjaa ja vähintään yksi polttomoottorikäyttöinen, kumipyörin varustettu vaunu? |
||||
|
14.01.2020 09:32 | Juhana Nordlund | ||
| Jos jotakuta mietityttää kuvateksti, niin suosittelen vilkaisemaan vaikkapa kuvaa 23078 teksteineen... :) | ||||
