3246-134299 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 26.05.2018 20:18 Juhana Nordlund  
  Vasemmanpuoleinen veturi on 26-sarjaa (tunnisteissa tällä hetkellä virheellinen merkintä).
kuva 26.05.2018 14:06 Juhana Nordlund  
  Lähijunareittien kirjaintunnukset tulivat käyttöön kaiketi 28.5.1972. Kuva on siis aikaisintaan siltä päivältä tai sen jälkeiseltä ajalta todennäköisesti kuitenkin hyvissä ajoin ennen 1970-luvun loppua.
kuva 26.05.2018 08:14 Juhana Nordlund  
  Oli useammassa kuin kuvan vaunussa. Sm1-kalustossa niitä aikanaan eniten näin, Eio-ohjausvaunuhan kuvassakin näkyy. Tämänkin gallerian kuvien joissakin rungoissa tuota teippausta esiintyy, laitan tähän linkin yhdestä nopeasti löytämästäni esimerkistä: https://vaunut.org/kuva/5145 Linkin kuva on otettu paljon Reinon kuvan jälkeen eli vasta 1984.
Kuvasarja:
Sadanleukaluiden saaren ympäri
 
 12.05.2018 07:12 Juhana Nordlund  
  Nämä ovat kyllä todella nättejä kuvia. Suomalaisuutta upeimillaan.
kuva 11.05.2018 06:00 Juhana Nordlund  
  Pari K:lla alkavaa entistä liikennepaikkaa on sijainnut aika lailla tuon näköisissä maisemissa, nimittäin Kesäniemi ja Kulovesi. Kulovesi oli lähempänä Siuroa.

Juna itsessään taitaa olla 1980-luvulta, viimeinen vaunu näyttäisi olevan ELht. Ensimmäinen vaunu taas on Cht (tai Chft), mikä taas ei oikein tue Porinrata-teoriaa.
kuva 05.05.2018 13:25 Juhana Nordlund  
  Porin nykyisen 34. kaupunginosan nimi on ollut jo vuosikymmeniä Kyläsaari näin kirjoitettuna. Aikanaan kirjoitusasu on todellakin ollut Kylänsaari, joka on rautatienimistössä pysynyt tuollaisena loppuun asti. Kyseinen alue on eräässä vaiheessa tunnettu Kokemäensaarenakin. Silloin tämäkin alue oli osa Porin maalaiskuntaa. Viimeksi mainittu on liitetty Poriin vuonna 1967.
kuva 30.04.2018 07:45 Juhana Nordlund  
  Kyllä, ja toisaalta sveitsiläiskaupunkien 1000-milliset raitioradat tuntuvat vastaavasti kotoisen tutuilta. Ja sitten ihan oman vaikutelmansa luovat Venäjän ja eräiden ex Neuvostoliittoon kuuluneiden paikkakuntien 1524-millimetriset ratikkaradat, kuten vaikka https://vaunut.org/kuva/117182 .
kuva 28.04.2018 08:34 Juhana Nordlund  
  Svenskbusshistorian mukaan paikkajako on 35+112, eli istumapaikkoja on vain murto-osa kaikista paikoista. YLEn uutisen https://yle.fi/uutiset/3-10182637 otsikossakin tulee esille se, että suurin osa paikoista on seisomapaikkoja.

Tämä on Volvon konseptibussi eikä oikein kelpaa esimerkiksi juuri mihinkään. Jos suomalaiskaupunkeihin nivelbusseja vielä joskus aiotaan hankkia, todennäköisesti monet ratkaisut poikkeavat tässä toteutetuista.
kuva 27.04.2018 11:55 Juhana Nordlund  
  Kuljettaja istuu kuin istuukin keskellä koppiaan. http://dy.fi/v7k Normaali dieseltekniikka hydraulismekaanisine automaattivaihteistoineen tuossa näyttäisi (ja kuuluisi) olevan. Volvon hybrideissähän on yleensä i-shift-vaihteisto (itsetoimisesti vaihtava mekaaninen robottivaihteisto).
kuva 27.04.2018 09:12 Juhana Nordlund  
  Tietosivuston www.svenskbusshistoria.se mukaan ajoneuvon pituus on 18700 mm. Bussi oli tänäänkin linjalla 550, ainakin aamuruuhkassa.
kuva 16.04.2018 08:26 Juhana Nordlund  
  Rollikkaliikenne toki päättyi 15.5.1976, ei 13.5.
kuva 14.04.2018 07:50 Juhana Nordlund  
  On täysin mahdollista, että myös TKL 3:n kori oli täyskorjattu, ehkä tosiaan jopa vielä perusteellisemmin kuin vaunun 2 kori. BBC-tekniikkainen TKL 1 siis poistettiin ja romutettiin jo 1967, mutta BTH-tekniikalla varustettu, kolmonen poistettiin toisaalta jo seuraavana vuonna eli 1968. Näitä kahta ei siis ollut olemassa enää siinä vaiheessa, kun valittiin museoautoja.

Kakkonen sai jatkoaikaa aiemmin mainitsemani kirjan mukaan ennen muuta ajomoottorin vaihdon ansiosta. Se oli liikennelaitoksen hallinnassa vielä silloin, kun johdinautoliikenne lakkautettiin. Se valikoitui ymmärrettävästi toiseksi museojohdinautoksi. Ei mitenkään huono asia sikäli, että kakkonen oli samalla ensimmäinen Tampereella liikkunut johdinauto (9.11.1948 koeajo).
kuva 13.04.2018 19:06 Juhana Nordlund  
  TKL:n johdinauto 2:sta on korikorjauksen jälkeiseltä ajalta kuvia eri julkaisuissa - myös Suomen Raitiotieseuran kotisivuilla. Pari esimerkkikuvaa viimeksimainitulta: http://www.raitio.org/trolley/tampere/tkl2/2hyhky1.jpg ja http://www.raitio.org/trolley/tampere/tkl2/2hyhky2.jpg . Ikkunoiden kulmat ovat pyöristetyt.

Samalla tavoin tosiaan uusittiin johdinautot 4 - 20. Kaikissa näkemissäni 1960- tai 70-luvun kuvissa niissäkin on pyöreäkulmaiset ikkunat. TKL:n johdinautoja itse näin ajossa vain muutaman kerran, kun taas Helsingin trollikat olivat minulle hyvinkin jokapäiväisiä kesästä 1966 kesään 1973.
kuva 13.04.2018 16:46 Juhana Nordlund  
  Tampereen Siniset Bussit -kirja kertoo, että kakkonen oli juuri se esisarjan Rollikka, jonka kori kävi läpi suuren koriremontin jo vuonna 1956. Tällöin esimerkiksi ikkunoiden ulkonäkö muuttui paljon. Ajomoottori vaihdettiin vuonna 1967. Sittemmin, vasta liikenteestä poistamisen jälkeen, kori entisöitiin alkuperäistä vastaavaksi. Museoautoja valittaessa esisarjasta ei ollut jäljellä enää muita yksilöitä kuin tämä TKL 2.
kuva 13.04.2018 09:37 Juhana Nordlund  
  Kuvan johdinauto on TKL 2, ja oli (on) BTH:n sähkölaitteilla varustettu (ja samanlainen oli siis Erkin mainitsema numero 3:kin). Ykkönen poistettiin vahvuudesta jo kauan ennen BTH-sisariaan. Ykkösen tavoin BBC:n sähkölaitteilla varustettuja olivat vaunut 21 ja 22. Nekin poistettiin jo sangen varhaisessa vaiheessa ajosta (ja näistä kahdesta viimeksi mainitusta on kuviakin olemassa kovin niukasti). Tampereen Siniset Bussit -teoksen (ISBN-951-609-079-6) mukaan johdinautojen TKL 21 ja 22 BBC-sähkölaitteet oli alunperin tarkoitettu vaunuille 2 ja 3, mutta laitteita ei asennettu niihin.

BBC:läisissä katolla sijaitsevat vastuskotelot olivat suurempia kuin BTH:laisissa. Niinpä ykkösen erotti hyvin kahdesta sisarestaan tämän tuntomerkin ansiosta. Toisaalta johdinbusseissa TKL 28 ja 29 oli myös kookkaat kattokotelot BTH-tekniikastaan huolimatta. 28:n ja 29:n muotoilu vastasi helsinkiläisiä trollikoita (erityisesti HKL 624 - 626:ta), ja HKL-johdinautoissahan oli aina kookkaat vastuslaatikot BTH-tekniikasta huolimatta.

TKL:n BBC-tekniikalla varustetut Rollikat poistuivat seuraavasti: Numero 1 jo 1967 ja numerot 21 ja 22 vuonna 1970. Niiden kanssa samalla "kaudella" ehti poistua myös BTH-järjestelmäinen numero 3. Kaikki muut Rollikat säilyivät jotakuinkin 1970-luvun puoleenväliin asti (liikenne päättyi 13.5.1976). Kuvan museoauto on merkitty poistetuksi 4.11.1974.
kuva 04.04.2018 18:32 Juhana Nordlund  
  Kuten kuvatekstissä kerrotaan, vasemmalla Hangosta tullut juna jatkaa Riihimäelle. Sillä tarkoitetaan kaukana vasemmalla näkyvää Dv12-vetoista henkilöjunaa. Riihimäen juna palveli Hyvinkäätäkin.
kuva 04.04.2018 07:00 Juhana Nordlund  
  Mukava kuva Karjaalta.

Junat ovat P 123 ja P 128. Viimeksi mainitulla on mielenkiintoinen taival vielä edessäkin, Karjaa - Kirkkonummi oli keväällä 1981 varsin vanhanaikainen linjauksiltaan. Kaunislahden oikaisun vaiheet olivat jo pitkällä, Päivölä hyvä jos aluillaan, Siuntiossa ja Vuohimäessä rata kulki hyvinkin perinteisissä paikoissa.

Laivapikajunan ravintolavaunu oli Rkt, tuolloinhan siitä sarjasta oli vasta ensimmäiset 20 olemassa.

Jossain vaiheessa 1980-lukua Rantaradan junien numerointia muutettiin sillä tavoin, että myös Turusta Helsinkiin kulkevat junat alkoivat ajaa numeroinnin kannalta loogisemmassa järjesteyksessä (numerot alkoivat edetä pienimmästä suurimpaan heti aamusta lähtien).
kuva 04.04.2018 06:46 Juhana Nordlund  
  Kuvan pikajuna on P 123. Junan kokoonpanossa oli eroja viikonpäivien mukaan, joskus oli vain yksi Dm8 tai Dm9, joskus oli toinenkin, mutta se saattoi kulkea joinakin päivinä suljettuna. Perjantaisin oli jopa kolme Porkkanayksikköä.

Toisessa kuvassa näkyvä P 128 Turun satamasta Helsinkiin ei näy vielä tässä kuvassa, sitä siis odotellaan.
kuva 31.03.2018 18:43 Juhana Nordlund  
  IC2-junia ei siis ole ollut yli kolmeen ja puoleen vuoteen. Mutta silloin kun niitä oli, niissä oli mm. seuraavat eroavuudet verrattuna "tavalliseen IC:hen":
- ei ravintolavaunua (kärrymyynti oli kylläkin)
- aina savuton (viitisen vuotta sitten savuttomuus laajeni kaikkiin juniin)
- kalustona vain kaksikerroksiset vaunut (myöhemmin kokonaan kaksikerroksisia junia oli muitakin kuin IC2:sia)
kuva 26.03.2018 11:42 Juhana Nordlund  
  Vielä 1960-luvulla viestilinjat siirrettiin rataoikaisulle eikä pääsääntöisesti jätetty seuraamaan hylättyä linjausta. 1980-luvullahan meneteltiin viimeksi kuvatulla tavalla esimerkiksi Kirkkonummi - Karjaa -välillä. Viestilinjat eivät siis ole seuranneet esimerkiksi Vuohimäen, Siuntion, Päivölän eivätkä Kaunislahden uusia (ja samalla nykyisiä) ratalinjauksia.
kuva 23.03.2018 13:32 Juhana Nordlund  
  Rkt:itä oli tosiaan 1970-luvun loppuvuosina ensimmäisen tuotantoerän verran eli 20 kpl. Niitä siis riitti noin kahteenkymmeneen pikajunarunkoon. EP:issä oli pääsääntöisesti Rt. Porkkanoissa oli oma kärrymyyntinsä. Lopuissa pikajunissa oli Eikt (saattoipa jossain kulkea ravintolapalvelutonkin pikajuna, yleisiä ne eivät taineet olla).

Osa Rkt:istä oli sijoitettu ehkä vähän "yllättäville" rataosille joinakin aikataulukausina, vaikka niitä ei ollut tuon enempää. Eräässä vaiheessa Porin pikajunaparissa P 145 / 146 oli Rkt, kun se hieman myöhemmin sitten kuitenkin korvattiin Eikt:llä, kunnes 1982 Rkt tuli takaisin. Rantaradalla kulki ainakin yksi Rkt:llinen pikajunarunko (lähtö Hki:stä klo 16:02).
kuva 16.03.2018 10:51 Juhana Nordlund  
  Pasilan aseman ilme raiteiston pohjoispäässä oli jo keväästä 1980 alkaen tässä näkyvään verrattuna erilainen. Millä tapaa erilainen, ilmenee mm. kuvasta https://vaunut.org/kuva/125234 . Sulkisin 1980-luvun pois vaihtoehdoista, vaikka itsekin olen Dr12:ia nähnyt Helsingissä kyseisellä vuosikymmenellä useaan otteeseen.
kuva 16.03.2018 10:29 Juhana Nordlund  
  Eht:istä muutettuja Cht:itä tuli yksi erä jo 1970-80-lukujen taitteessa. Kuvan vaunu periaatteessa voisi olla sellainenkin, mutta moni muu asia kuvassa viittaa tätä edeltävään aikaan.
kuva 16.03.2018 08:34 Juhana Nordlund  
  N-juna on toki Sm2 (tässä siitä näkyy vain Eioc-ohjausvaunun pää), mutta vasemmassa laidassa näkyy hieman Sm1:täkin.

1970-luvun lopulla Dr12 ei mielestäni ollut Helsingin pikajunissa kovin jokapäiväinen veturi, jännitekatkojen takia niitä kyllä pikureissakin näki. Helsingin ja Turun sekä Porin väliset veturivetoiset junat hoidettiin lähes yksinomaan Dv12:illa. Kouvolan suuntakin oli siirtymässä sähkövetoon.
kuva 15.03.2018 11:27 Juhana Nordlund  
  Ääni 2606:lle myös täältä.
kuva 15.03.2018 11:27 Juhana Nordlund  
  Joku kevät 1978 saattaisi olla ajankohta, jolloin tällainen kuva on tallentunut (toki filmille). Hurun perässä näkyvä matkustajavaunu näyttää kovasti varsin tuoreelta CEhit-vaunulta.
kuva 05.03.2018 16:23 Juhana Nordlund  
  Mainos on aivan varmasti uusittu jossain vaiheessa. Otin tämän huomioon edellisen viestini sanamuotoa hienosäätäessäni. :)
kuva 04.03.2018 14:48 Juhana Nordlund  
  Jatkan keskustelua samasta off-topicista, johon osallistuin näköjään jo syyskuussa 2014. Virroitintyyppejä koskevaan näkökantaan minulla ei ole uutta kerrottavaa.

Mutta kaiken kaikkiaan, tuolla tutulla sanalla on tosiaan vallan muitakin merkityksiä. Trolley tarkoittaa myös hyvin monennäköisiä esimerkiksi työnnettäviä kärryjä (ostos- tai matkalaukkukärryt) tai vaikkapa tarjoiluvaunuja. IC-juniemme tarjoilukärrytkin mainitaan (tai ainakin yhteen aikaan mainittiin) englanninkielisissä junakuulutuksissa trolley-termein.
kuva 03.03.2018 11:41 Juhana Nordlund  
  Arvelisin, että kyseessä on Helsingin asemalta klo 16.27 lähtenyt M-juna Martinlaaksoon. Pasilan aika oli 16.32, Ilmalan 16.34 ja Huopalahden 16.36.
kuva 02.03.2018 13:41 Juhana Nordlund  
  Oxygenol-mainos on edelleen tuolla paikalla: http://dy.fi/8gw
kuva 17.02.2018 18:16 Juhana Nordlund  
  Toisaalta 1960-luvulla pysäkillä olisi näkynyt vyöhykenumerot. Yksi asia, joka tekee pysäkkitaulusta vähän oudon, on se että pysäkin nimiliuskaa ei ole. Tuon standardin aikana nimiliuskassa ("päreessä") pohjaväri oli musta ja teksti valkoinen. Nimi oli kirjoitettu suuraakkosin. Uskoisin, että tämä on lavastettu juttu, varmaan kuvituskuvaksi.

Verrokkikuva vuodelta 1972, jolloin vyöhejako siltä erää veteli viimeisiään: http://dy.fi/771
kuva 14.02.2018 13:07 Juhana Nordlund  
  Kuva on otettu todellakin 9.4.2002. Viisaasti päätelty useatkin näkökohdat.

Matkapuhelinkauppa ja vuoden 1959 vaunu (kaupallisessa aikataulunmukaisessa ajossa) luovat mielenkiintoisen yhdistelmän. Mutta niin niihin piipitteleviin kännyköhin ehdittiin puhua tuonkin sukupolven vaunuissa. Tuona keväänä jäljellä olevissa Laihiannivelissä olivat muuten jo Buscom-matkakortinlukulaitteetkin toiminnassa, joskin niiden rinnalla oli Almex-leimauslaitteet yhä uskollisesti käytössä.

Telia-liikkeen noteerasin tästä kuvasta ensimmäisen kerran vasta tänään kuvaa skannatessa ja muokatessa. Vuonna 2002 minulla oli GSM käytössäni, tosin vasta toista kevättä. Silloinen liittymäni oli "oikea Sonera" (joillekin ehkä vielä oikeampi olisi ollut Tele). Mutta Telia-nimen sen kertaisesta poistumisesta (meidän markkinoidemme kannalta) en osannut olla huolissani, vaan 1X:n loppumisen takia olin selvästikin ollut kameran kanssa liikenteessä. Tämä kuva oli luonnollisesti kuvattu filmille. Tämän sarjan vaunuja on kyllä taltioitu digitaaliseen muotoon suoraan kamerallakin, niin pitkään jotkut yksilöt sinnittelivät. Kuvan vaunu on edelleen toimintakuntoinen ja nykyään jopa perävaununvetokykyinenkin. Vaunu HKL 9 on nykyään tilausliikennevaunu.
kuva 14.02.2018 11:18 Juhana Nordlund  
  Jyrki näyttää tietävän paljon Helsingin raitioliikenteestä ja sen historiasta. Kuva on todellakin otettu tuon kauden kuluessa ja vaunu on nimenomaan linjalla 1X. Vielä voi joku yrittää arpoa, mikä on kuvauspäivämäärä. Julkistan sen jossain vaiheessa.
kuva 14.02.2018 10:06 Juhana Nordlund  
  Paikka on tunnistettu oikein. Sitten vaan päättelemään ajankohta ja syy, miksi vaunu on kääntynyt tuolla tavoin kuvaushetkellä.
kuva 07.02.2018 15:33 Juhana Nordlund  
  Tuo kauempana näkyvä porrasperä-Volvo on tosiaan neliovinen ja sen keulakin näyttää enemmän 200-sarjalaisen keulalta kuin sitä vanhemmalta. Näin ollen sen täytyy olla 244. Kaksiovisessa versiossa etuovi olisi suurempi. Takaovi itsessään ei tässä kuvassa kovin paljoa erotu.
kuva 04.01.2018 19:58 Juhana Nordlund  
  BR 120 oli alkuperäisväreissään yllättävänkin eri näköinen tähän uudempaan asuun verrattuna. Minulle malli tuli tutuksi H0-mittakaavassa. Hankin Fleischmannin valmisteen (joskus 1980 - 81) nimenomaan sen takia, että veturin ulkonäkö oli suorastaan upea. Kuvan veturi ei edusta tarkoittamaani vanhaa sarjaa (120.0).
kuva 03.01.2018 17:02 Juhana Nordlund  
  Omat varhaisemmat havaintoni HKL 800:sta olivat linjalta 46, mahdollisesti 1971 - 74. Myöhemmin, 1975 - 78 800:nen oli aika usein 63A:lla ja ilmeisesti myös 21V:llä. Eräässä HS:n uutiskuvassa, joka oli otettu Ruskeasuon korjaamolla, tuokin auto näkyi. Ei ole harvinaista, että protot tai muut koeautot tapaavat viihtyä korjaamon puolella.
kuva 02.01.2018 09:08 Juhana Nordlund  
  Mikko toivoi suoraa linkkiä esimerkkikuvaan: https://www.finna.fi/Cover/Show?id=hkm.HKMS000005%3Akm0021r4&index=0&size=large&w=1200&h=1200 Tuon kuvan kerrotaan olevan vuodelta 1971. Liikennekioskia ei vielä näy, kuva on ehkä keväältä. Myös Simo ja Eeva Rista ovat kuvanneet paljon tuolla vuonna 1971 ja niissäkään kuvissa ei kioskia näy, vaikka kuva kattaisi sen kohdan, jonne kioski hyvin pian tuli.

Liikennekioskista olen saanut ainakin jo vuonna 1973 itselleni HKL:n uusimman linjakartan ja joidenkin bussilinjojen aikatauluja. Kioski ei ollut silloin uunituore, muttei kovin vanhakaan. Rakentamisvuosi 1971 vaikuttaa senkin perusteelta oikealta. Edelleen pysyn kannassani, että kuva on kesältä 1970.
kuva 02.01.2018 07:46 Juhana Nordlund  
  Nyt on tullut esille jo niin monta sellaista näkökohtaa, jotka puoltavat kesää 1970, että kyllä ajankohdan on oltava se. Liikennekioskin rakentamisvuotta en löytänyt mistään, niin sitä en itse voinut tätä ennen asettaa ajankohtaa määrittäväksi tarkaksi kriteeriksi.

Kahdella takaikkunaruudulla varustettu raitiovaunu on ilman muuta teli-ASEA vuodelta 1941. Se että vaunu on täällä eikä linjalla 9, on yksi tekijä, miksi arvelen kuvan otetun muuna viikonpäivänä kuin ma - pe. Lähes aina noihin aikoihin HKL 181 - 186 kulkivat ysillä, ja sitä liikennöitiin noina vuosina vain ma - pe. Itse menin tuollaisella ASEAlla linjalla 8 eräänä lauantaina juurikin joskus 1969 - 70, ja se oli todella mukava ratikkamatka.

Mietin, voisiko noita bussijuttuja jatkokeskustella mieluummin Resiina-keskustelun puolella. Ylempänä on useita kommentteja, joihin olisi mukava todeta vielä jotain.

Koriteollisuudesta kuitenkin pari sanaa tähän: Ensin Oy Delta-Plan Ab:n omistaja A. Laukka myi Deltan valtion omistamalle Ajokille. Ainakin tähän kauppaan sisältyi Jounin mainitsema ehto (Laukka ei saanut harjoittaa korinrakennustoimintaa Suomessa, mutta hän siirtyi joiksikin vuosiksi Portugaliin). Nelisen vuotta myöhemmin valtiojohtoinen Ajokki-konserni ajautui talousvaikeuksiin ja lopulta sen osti Mustosen perhe eli Wiiman omistajat. Tästä pari vuotta myöhemmin Kutter oli ongelmissa. Se ratkaistiin ajamalla tuotanto yksinkertaisesti alas. Kutterin tehtailla ei sen jälkeen enää linja-autoja valmistettu. Mustosen yhtiöistä muodostettiin Oy Carrus Ab. Viimeksi mainittu myytiin Kiitokoria ja Sammutin Oy:tä lukuun ottamatta Volvolle 1990-luvun lopulla. Kiitokoriin oli sulautettu jo aiemmin Erikoiskori, joka oli siirtynyt Ajokille samaan aikaan kuin Delta-Plan. Volvo on sittemmin ajanut alas Carrus Oy:n tuotantolaitoksia, joskin Liedon tehdas selvisi lopulta ulkoistamisella.

Ja alustoista: Erkin kanssa olen oikeastaan kaikesta samaa mieltä. Oma kantani Sisun viimeisistä raskaista alustoista (BK-190D ja BT-190C) sanoisin, että ne olivat ensimmäistä kertaa pitkään aikaan hyvin kilpailukykyisiä ruotsalaisiin verrattuna (en rohkenisi sanoa Sisuja sentään paremmiksi). Mahurin (BK-190D, josta oli vielä katuriversio BK-160D ja nivelversio BK-200D) moottori oli todellakin DAF:n 11,6-litrainen makaava rivikuutonen. Se oli jalostettu versio Leylandin 11-litraisesta vastaavasta moottorista, jonka ahtamaton versio O.680 oli suomalaisille hyvinkin tuttu. Ilmeisesti juuri DAFin takia uusi mahuri-Sisu ei pärjännyt viimeisen päälle onnistuneelle Volvo B10M:lle. Sisun kannalta oli vahinko, että Cumminsin 10-litraisesta hyvin onnistuneesta moottorista ei ollut tuossa vaiheessa saatavilla makaavaa versiota. Cumminsin pystykonehan oli Sisu BT190C:n voimanlähde.
kuva 01.01.2018 19:49 Juhana Nordlund  
  Jyrkin toimittamassa kuvassa (yllä) Kaivokadun ja Keskuskadun risteys on osittain remontin alla. Siinä ei näy esimerkiksi liikennevaloja vielä. Kuvapalvelun finna.fi kuvastossa on jonkin verran Rautatientorin alueen kuvia esimerkiksi vuodelta 1971. Niissä kuvissa (joissa risteys on kuvassa mukana) liikennevalot näkyvät, samoin kunnolliset suojatieraidat Kaivokadulla. Bussikaluston puolesta tämä kuva voisi aivan täpärästi olla jopa kesältä 1971, mutta periaatteessa joukossa pitäisi olla edes jokunen 1970-mallinen bussi. Vanajia vanhempia Leylandeja ja Scania-Vabiksia oli toki kokopäivävuoroissa vielä 1970-luvun alkuvuosina. Toisaalta takamoottoristen Sisu B-53SP:iden ja Scania BR110:ien läpimurto alkoi 1968 - 69, mutta niiden sijoitus painottui aivan alkuvuosina Ruskeasuon varikolta ajettuihin linjoihin, ja tämän yksikön linjat eivät ilmeisesti Rautatientorille aivan tuohon aikaan juurikaan ajaneet. Toisaalta itään tulivat Sisut (B-53SP) 862 - 891 kuitenkin jo vuonna 1970.

Aiempia kommenttejani tarkentaen totean, että VLK4-Vanajia kuvassa on toki neljä.
kuva 01.01.2018 17:20 Juhana Nordlund  
  Moottorien osalta oli olemassa sellainen jako, että Vanajien moottori oli lähtökohtaisesti AEC ja Sisujen Leyland ylempänä tarkastellun ajanjakson aikana. Vanajan suurimmat asiakkaat, kuten HKL ja Posti, saivat kuitenkin Leyland-moottorin halutessaan. Sisuihin AEC:itä alkoi tulla oikeastaan vasta Vanaja-fuusion jälkeen, joskin pääasiassa eri versioita kuin mitä Vanajissa oli esiintynyt.

HKL hankki Vanaja VLK4-68 -busseja enemmän kuin mitä Ajoneuvot Suomessa -teos kertoo. HKL:lle tuli vuonna 1966 Wiima-koriset yksilöt 208 - 237, vuonna 1967 niin ikään Wiima-koriset bussit 181 - 207 sekä Autokori-koriset yksilöt 178 - 180, siis yhteensä 60 kpl. Kuvan Wiimat voivat olla kumpia vain Wiimoja, vuodelta 1966 tai 1967. Eroja oli vain istuinjärjestyksessä, mikä ei tällaisessa kuvassa voi erottua.

Vuonna 1967 valmistunut takamoottorirakenteinen Vanaja (LT6-68) HKL 800 oli Vanajaksi harvinainen: siinä oli automaattivaihteisto. Tampereen liikennelaitoksen LT6-alustoissa oli puoliautomaatti. TKL:n Vanajista vain yksi oli Leyland-koneinen LT6-68 (TKL 248), muut olivat AEC:llä varustettuja (ja niitäkin oli kahta mallia LT6-69 AH691-moottorilla ja LT6-50 AV505-moottorilla). Eikä sovi unohtaa sitä, että TKL 280 - 282 olivat käytännössä samanlaisia "Mopo-Vanajia" kuin TKL 267 - 269 eli ne aiemmin mainitut LT6-50:set. TKL 280 - 282 olivat kuitenkin virallisesti Sisu BT-59BO:ita.
kuva 01.01.2018 15:57 Juhana Nordlund  
  Lahti 31 -korisia näyttäisi olevan kaksi kappaletta. Niistä lähempänä Elimäen Liikenteen RLL-334 ja kauempana joku Sipoon Liikenteen Scania-alustainen Lahti 31. Viimeksi mainittu voi olla Sipoon Liikenne 345 APN-972, mutta siitä en ole täysin varma.
kuva 01.01.2018 12:28 Juhana Nordlund  
  Jatkan off-topicina keskustelua 1960-70-lukujen vaihteen kaupunkiautoista. Erkin näkemykset ovat etenkin Sisu vs. Vanaja -asetelmassa Tampereen kaupungin liikennelaitoksen kokemuksien mukaisia. Ja itse asiassa Vanaja LT6-69 -mallia ei muille edes toimitettu. HKL hankki yhden LT6-68:n koemielessä vuonna 1967, samoin samanlainen meni TKL:llekin jo ennen suurempaa LT6-69-tilausta.

Minun käsitykseni mukaan HKL 800 eli liikennelaitoksen ainoa LT6-68 oli ainakin puolet elämästään vain ruuhka-autona. Saman aikakauden Sisuilla ajettiin kokopäiväliikenettä kuitenkin useiden vuosien ajan.

Kotimaisten alustojen yhteisongelmana olivat todellakin Leylandin ja AEC:n rakenteelliset heikkoudet. Scanian ja Volvon moottorit olivat merkittävästi kestävämpiä. Ruotsalaisten ongelmat olivat tosiaan muualla: molemmilla jarrut kitisivät ja kiljuivat, ja Scanian omat automaattivaihteistot (HR500 ja HR501) oli rakenteellisesti kehnoja. Polttoaineenkulutus oli suorastaan hurja. Volvo B59:ien yksi iso ongelma oli (etenkin alkuvuosina) alimitoitettu jäähdytys eli moottori ylikuumeni kovin herkästi. Volvo B59 oli myös altis kallistelemaan mutkissa.

Kuvan Vanajat ovat keskimoottorirakenteisia VLK4:sia. Niiden ongelma oli se, että taka-akseli kääntyi vuosien saatossa sen verran, että bussi alkoi kulkea kuin ajokoira. Se vaati leveyssuunnassa tilaa enemmäkin kuin vain yhden linja-auton mitan. En osaa sanoa, periytyikö tuo ominaisuus LT6-alustaperheeseen.

Hetku-lehdestä olen lukenut, että Sisulla oli ollut kompleksinen asenne Vanajaa kohtaan aika kauan. Ei ole sattumaa, että Sisulla oli kova tarve fuusion yhteydessä hävittää kaikki Vanajaan viittaava. Jo sovittuja Vanaja-kauppoja liikennöitsijöiden kanssa Sisu pyrki muuttamaan Sisu-toimituksiksi. Vähintään Sisu toimitti alunperin Vanajiksi tilatut alustat Sisu-merkkisinä omine mallimerkintöineen niin että malli vastasi teknisesti kuitenkin Vanajaa. Tämä politiikka tosiaan johti ainakin joissakin tapauksissa Erkin mainitsemiin epäkohtiin, missä mielestäni kaikki (paitsi ulkomaiset kilpailijat) olivat häviäjiä.
kuva 01.01.2018 09:34 Juhana Nordlund  
  HKL:n Vanaja-busseja VLK4-68 Wiiman korilla kuvassa näkyy ainakin kolme kappaletta. Niitä tuli liikennelaitokselle vuosien 1966 ja 1967 loppupuolella 57 kpl (molemmat toimituserät osuivat loppuvuodelle). Ne näyttäisivät olevan kuvan uusimmat bussit. Kuvaan ei ole sattunut lainkaan 1970-luvun bussikalustoa. Kuva on otettu ruuhka-ajan ulkopuolella (mahdollisesti la tai su), joten periaatteessa kuvan bussit ovat kokopäivävuoroissa ja sen perusteella tässä näkyvä kalusto on ollut saatavilla olevasta uudemmasta päästä. Sen perusteella arvelisin kuvan olevan todellakin noin vuodelta 1969 / 70. Oikealla alhaalla näkyvä mainos muistuttaa väriensä puolesta ARS 69:n mainosta, mutta taitaa kuitenkin olla jokin muu?
kuva 01.01.2018 00:22 Juhana Nordlund  
  Onkohan kuva oikeasti vähän vanhempi kuin vuodelta 1974?
kuva 26.12.2017 15:29 Juhana Nordlund  
  Reino on varmasti kuvannut paljon Nokian suunnalla, mutta viestilinjojen pylväät eivät oikein puhu Porin radan puolesta. Tolpat sopisivat paremmin vaikkapa Rantaradalle. Tässä vaiheessa en keksi hyvää vastausta siihen, missä kohtaa Rantarataa on joskus maisemat näyttäneet tällaiselta. Mutta jos Rantaradalla ollaan, aloittaisin veikkailut Karjaan ja Turun väliltä.
kuva 18.12.2017 11:28 Juhana Nordlund  
  Ei PPP tarkoittane esittämällään lukemalla vain tämän kuvan kommentteja. Mutta tämän kuvan kommentointiin kyllä liittyy lukema 44 kommenttia / vrk, kun vain keksii mistä se muodostuu. Sitä en kylläkään ollut huomannut, että tällä saavutuksella olisi rikottu ennätyksiä. Niinkin on aivan hyvin voinut tapahtua.

Hyvä että kuvat herättävät ajatuksia.
kuva 14.12.2017 18:46 Juhana Nordlund  
  94-paikkaisissa Ei-vaunuissa 22601 - 22641 ei kyseisiä suojuksia ollut. Niitä on ollut käytössä vielä 1980-luvullakin, usean vuoden ajan.
kuva 11.12.2017 19:41 Juhana Nordlund  
  On olemassa jopa maantiejunia (engl. road train). Ne liittyvät ylläolevaan kuvaan suunnilleen yhtä vähän kuin tämän kommentin edellä (19.36) kerrottu esimerkki junasta.
kuva 07.12.2017 15:29 Juhana Nordlund  
  Ja kiitokset Johan-Antillekin historiallisen tilanteen todistamisesta upealla kuvalla.
kuva 07.12.2017 15:27 Juhana Nordlund  
  Ja on se tämäkin oikein kaunis ajankohtaiskuva. Kiitokset myös Henrikille.
<<   >>