Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
03.02.2017 18:19 | Juhana Nordlund | ||
| Tämän junan vaunut ovat käsittääkseni peräisin pikajunasta 151 Helsinki - Tampere. Näin saatiin vaihdoton yhteys Helsinki - Pori, joskin vaihdottomia pikajuniakin kulki tuolloin kolme suuntaansa samalla välillä. Tästä kuvasta ei suoraan huomaa, että talvi 1982 - 83 oli melko lauha ja vähäluminen (suhteutettuna aikakauteen). Nykyään vähälumiset talvet ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. |
||||
|
01.02.2017 13:16 | Juhana Nordlund | ||
| Löysin HäSan digiarkistosta nyt aihetta koskevan uutisen. Sen mukaan "ratavaihde" oli asetettu väärään asentoon, mistä syystä kaksi tavarajunaa törmäsi toisiinsa. Toisen veturin kuljettaja menetti henkensä. Alkuperäinen uutinen on julkaistu 2.12.1966, nyt löytämäni 2.12.2016. | ||||
|
|
01.02.2017 12:57 | Juhana Nordlund | ||
| Onnettomuudesta tuli kaksi kuukautta sitten kuluneeksi 50 vuotta, toisin sanoen ikävä vahinko tapahtui 1.12.1966. Taisin noteerata tämän Hämeen Sanomista - en joulukuussa 1966 vaan 50 vuotta sen jälkeen. | ||||
|
08.01.2017 08:33 | Juhana Nordlund | ||
| Entinen BSBV:n bussikin on päässyt kuvaan mukaan. | ||||
|
04.01.2017 07:55 | Juhana Nordlund | ||
| Tunnisteissa näkyy tällä hetkellä moottorivaununa vain Dm8, kuvaajaa lähin yksikkö näyttäisi kyllä olevan Dm9. Kauempana saattaa olla ainakin yksi Dm8-runko. | ||||
|
31.12.2016 10:47 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin vielä 1990-luvulla joissakin ruotsinkielisissä nimikylteissä oli tekstinä Klipsta yhdellä p:llä. Ne on vaihdettu myöhemmin oikealla kirjoitusasulla varustettuihin nimikilpiin. | ||||
|
25.12.2016 18:16 | Juhana Nordlund | ||
| Sattumakuva (erään googletuksen sivutuotteena). Melkein puolet Joonan mainitsemista pysähdyspaikoista oli sellaisia, joita silloin aikanaan (esim. 1950-luvun alussa) ei ollut. Toisaalta silloin pysähdyttiin useilla sellaisilla liikennepaikoilla, jotka eivät olleet vuoden 1975 koeliikenteen aikana mukana. Länsipuisto, Uusiniitty, Kirrisanta ja Mäntyluodon satama olivat vain tämän koeliikenteen pysähdyspaikkoja. Länsipuiston pysäkki lienee ollut hyvin lähellä Porin vanhaa asemaa (jonka lähettyvillä on aikanaan ollut Karjarannan pysähdyspaikka). Koeliikennettä varten perustetut seisakkeet palvelivat muuttunutta maankäyttöä paremmin kuin mitä vain entiset pysäkit olisivat tehneet. Toisaalta aika moni vanhoista (ennen vuoden 1975 koeliikennettä käytössä olleita) seisakkeista sijaitsi melko syrjäisessä paikassa, joten ei ihme, etteivät jotkut Ulasoori ja Reikko olleet mukana. Pihlavaa (ennen muuta sen järeää kerrostaloaluetta) palveli paremmin Rieskala kuin Pihlava-niminen liikennepaikka Rieskalan luoteispuolella. |
||||
|
25.12.2016 17:50 | Juhana Nordlund | ||
| Jo liikennemerkit puhuisivat peilikuvan puolesta. | ||||
|
25.12.2016 17:38 | Juhana Nordlund | ||
| Turisti-kolmonenhan siinä on. | ||||
|
25.12.2016 14:54 | Juhana Nordlund | ||
| Kaksikerroksinen ravintolavaunu on tunnukseltaan ERd. | ||||
|
|
24.12.2016 15:33 | Juhana Nordlund | ||
| Viipurinkatu 7:ssä sijaitseva rakennus on käsittääkseni vuodelta 1963. Kuva voi olla aiemmin arvelemaani ajankohtaa myöhemminkin otettu, muttei enää kovin myöhään 1970-luvulta. Vuonna 1975 kolmosten kalusto vaihtui Ratti-Karioista Valmetin niveliin, tehtaan merkinnällä NrI:iin. Kuvan yleisvaikutelma autoineen kaikkineen saa minut ajattelemaan kuitenkin 1960-luvun loppua. |
||||
|
24.12.2016 13:47 | Juhana Nordlund | ||
| Todennäköisesti tämäkin kuva on otettu noin vuonna 1968 kuten pari muutakin Jyrkin lisäämää mainiota ratikkakuvaa. | ||||
|
|
24.12.2016 13:45 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvausajankohta voi olla 1967 - 68. Olettaen että kuva on otettu samoihin aikoihin kuin Jyrkin lisäämä Hakaniemi-kuva. | ||||
|
24.12.2016 13:41 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava joulupähkinä esimerkiksi ajankohdan määrittäjille. Vuonna 1968 valmistunut Ympyrätalo on lähes valmis, mikä helpottaa ajankohtaa pohdiskelevaa. Jyrkin lisäämät pari muuta ratikkakuvaa saattavat olla samalta aikakaudelta eli 1960-luvun jälkipuoliskolta. Kuvan vaunu HKL 29 on omassa nimikkovuorossaa 59. Tämän sarjan vaunuja liikkui kuljettajarahastukseen muutettuna aina vuoteen 2003 saakka, joskin kuvan yksilö 29 poistui liikenteestä jo vuonna 1991 kolarin seurauksena. Kuvaushetkellä tällä vuonna 1959 valmistuneella Valmet / Strömbergillä oli ikää vain alle 10 vuotta. |
||||
|
23.12.2016 13:38 | Juhana Nordlund | ||
| Porin ratapihalla taisi olla 30 kilon kiskoja noihin aikoihin jonkin verran, joten siellä nähtiin Huruakin aika lailla tuonkin painoisilla kiskoilla (kg / m). | ||||
|
21.12.2016 13:30 | Juhana Nordlund | ||
| Onkohan tämä kuva otettu 1980-luvulla? Ainakin seisakkeen avajaispäivästä on vierähtänyt tovi. | ||||
|
21.12.2016 06:20 | Juhana Nordlund | ||
| Leppävaaran kaupunkiradan raiteiden rakentaminen vaikutti Huopalahden aseman kohdalla jo vuonna 1999 esimerkiksi risteyssiltatyömaan takia. Ymmärtääkseni vuonna 2001 oli jo varsin valmista, kaupunkiradan täysipainoinen käyttö siirtyi vuoteen 2002 liityntäliikenteen viivästymisen vuoksi. Se taas johtui Espoon puolella tapahtuneista myöhästymisistä. | ||||
|
21.12.2016 06:08 | Juhana Nordlund | ||
| Hieno kuva ensimmäisestä Sm2:sta ja mainio historiankuvaus sähkömoottorijunakaluston varhaisemmista vaiheista. Kuva ei Vantaankoskelta oikein voi olla, sillä sinne rata ei ulottunut vielä tuossa vaiheessa. Lounais-Helsingin korvaisin Luoteis-Helsingillä (Haaga, Kannelmäki, Malminkartano). |
||||
|
Kuvasarja: Helsingin raitioteitä vanhoissa valokuvissa |
17.12.2016 14:03 | Juhana Nordlund | ||
| Perävaunu oli perävaunu sananmukaisesti. Peruutettaessa perävaunun rahastaja tähysti ja antoi soittokellon avulla merkkejä moottorivaunuun. | ||||
|
05.12.2016 07:19 | Juhana Nordlund | ||
| Sattumakuva, ja vieläpä mukava sellainen. Kaukana oikealla näkyvä moottorivaunu on nähtävästi kuitenkin Dm8, tunnisteissa lukee tällä hetkellä Dm9. | ||||
|
17.11.2016 16:05 | Juhana Nordlund | ||
| 1970-luvun kuvaksi tämän kyllä luokittelisin. Petrin mainitsema 1974 voisi hyvinkin olla oikea. | ||||
|
06.11.2016 17:13 | Juhana Nordlund | ||
| Vain pikkukuvaa katsomalla oletin kuvaa joitakin vuosikymmeniä vanhemmaksi. | ||||
|
03.11.2016 06:30 | Juhana Nordlund | ||
| Onnettomuus tapahtui 23.9.1985 (Raitio 3 / 1985). Linja oli 7, liikenneteknisesti 7B. Seuraavana kevättalvena 7 jaettiin kaupallisestikin kahteen osaan 7A ja 7B (kiertosuuntien mukaisesti). | ||||
|
16.10.2016 19:06 | Juhana Nordlund | ||
| Niin, meriltä on saapunut laivoja Kokemäenjoen rantaan Rosenlewille useita vuosikymeniä sitten. Silloin Porin sillan pohjoisosan läppä oli avattavissa (nykyään ei), silloin ei ollut Linnansiltaa, kuten ei myöskään Länsitien (ylempänä mainittu ohikulkutie) siltojakaan. Reposaaren maantiellä on edelleen toimiva (muutama vuosi sitten kunnostettu) läppäsilta, ja silläkin on jo 60 vuotta ikää. Tahkoluodon rata kääntösiltoineen on 1980-luvulta. Pihlavaan pitäisi siis olla vesireitti kohtuukokoisiakin aluksia varten. | ||||
|
|
15.10.2016 07:41 | Juhana Nordlund | ||
| Kokemäenjoen varren ja sen kulloisenkin suistoalueen kauppa- ja satamapaikkahistoriasta löytyy kiveen hakattu kirjoitus Ulvilan keskiaikaisen kirkon portilta: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/tilapaiset/ulvila/IMG_2232_u.jpg Kirjoituksessa mainittu Ravani sijaitsee myös Ulvilassa, mutta jonkin matkan päässä kuvan kirkon alueesta. Ravani sijaitsee melko lailla Haistilaa vastapäätä, sijoittuen kuitenkin joen toiselle puolelle (Haistilan ja rautatien suhteen). |
||||
|
12.10.2016 06:22 | Juhana Nordlund | ||
| Mikolle: Ainakin alun perin lähtökohtana oli se, että lataamiseen tarvittavaa tehoelektroniikkayksikköä ei sijoitettaisi ajoneuvoon mukaan. | ||||
|
|
11.10.2016 19:52 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä se perustuu ihan fyysiseen kosketukseen. Tässä toteuttamistavassa ajoneuvon katolta nousee pantografi ylös ja se ohjautuu kuvassa näkyvään kouruun. Virroittimessa kulkee latausvirran lisäksi (+ ja -) suojamaa sekä lataustietoa, joilla suojellaan ladattavia akkuja. | ||||
|
|
11.10.2016 19:27 | Juhana Nordlund | ||
| Vastaukset oikein. Itse latauslaite ei liity rautateihin - ei oikein millään tavalla katsottuna. Mutta lataustolppaa aikanaan hyödyntävät sähköajoneuvot (sähköbussit) minun näkemykseni mukaan liittyvät rautateihin yhtä vähän tai paljon kuin tässä kuvagalleriasta esiintyvät muut bussit tai johdinautot (jotka nekin ovat busseja). Bussi 23:n (ja monen muunkin) voidaan lisäksi katsoa syöttävän matkustajia junilta esim. välillä Pasila - Invalidisäätiö. |
||||
|
09.10.2016 08:37 | Juhana Nordlund | ||
| Myyntijärjestelmässä on esiintynyt joskus vaunusarjaan viittaavia koodeja, joita ei ole käytetty koskaan vaunujen todellisina sarjatunnuksina. Arvelen Henrin mainitseman tunnuksen EFitil esiintyneen eräässä vaiheessa VR:n verkkokaupassa. Mutta itse kuvaan, se on upea. |
||||
|
05.09.2016 11:33 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin seisake.net-sivustossa olevan artikkelin mukaan VR-logo tuli alunperinkin jo veturiin 3222. Linkki: http://www.seisake.net/kuukaudenveturi_2.php . 3221 oli siis viimeinen V-logon kylkeensä saanut Sr2. Sekin tosin menetti kyseisen kuvion sangen aikaisessa vaiheessa. Suoniemen onnettomuudessa tulleiden vaurioiden korjaamisen yhteydessä 3221:n kylkiin tuli yhtiön viralliset logot, jollaiset kyllä veturien päädyissä olivat olleet koko sarjassa alusta pitäen. | ||||
|
01.09.2016 15:19 | Juhana Nordlund | ||
| Porkkanoilla suurin akselipaino oli kuitenkin sellaisella tasolla, että A-radoilla liikennöintiä oli rajoitettu todella paljon. Nyt ei ole Jtt:tä (miltään vuodelta) käsillä, mutta dieselkaluston osalta A-radoilla "järkevää" nopeutta (henkilöliikennettä ajatellen) oli mahdollista ajaa lähinnä kiskoautokalustolla. Savonlinnasta Huutokoskelle rata kuului siis tuohon aikaan luokkaan A. | ||||
|
26.08.2016 19:09 | Juhana Nordlund | ||
| 2607 (kuvassa ehkä vielä Sv12:na) on vuodelta 1974. | ||||
|
24.08.2016 17:26 | Juhana Nordlund | ||
| Heikin tarkoittamat bussit olivat kuitenkin muutoksen jälkeen kuvassa näkyvää uudemmissa väreissä - kuvan bussi ei siis ole siitä sarjasta (itse asiassa sarjoja oli kaksi, toinen vuodelta 1960 ja toinen 1961). Takalinjakilpi kyllä on "houkuttelevasti" samalla tavoin sijoitettu. | ||||
|
|
24.08.2016 15:15 | Juhana Nordlund | ||
| Kaukana oikealla loittoneva HKL:n bussi näkyy kyllä melko huonosti. Mahdollisesti se on jokin 1950-lukulainen, ja jos näin on, niin 1970-luvusta sulkeutuu pois lähes kaikki muut paitsi vuosikymmenen aivan alun vuodet. Bussi voi olla jopa vuosien 1962 - 64 Leyland, mikä antaa paremmin sijaa 1970-luvun vuosillekin. Sinisestä bussista selkeästi erottuu se, että takalinjakilpi ja sen tasku on sijoitettu takaikkunoiden alapuolelle. Tämä ratkaisu sulkee hyvin monta 1960-luvun bussisarjaa pois. |
||||
|
24.08.2016 06:46 | Juhana Nordlund | ||
| HKL 24, Valmet / Strömberg vm. 1959, omassa nimikkovuorossaan 54. Kuvattaessa vaunulla lienee ollut ikää kymmenkunta vuotta tai vähän vähemmän. Siitä huolimatta 24:nen näyttää tässä yllättävänkin rähjäiseltä. Valmetin sarja RM3 käsitti kaikkiaan 15 raitiotiemoottorivaunua, HKL 16 - 30. Suurin osa tästä sarjasta näki vuoden 2000, mutta kuvan vaunu 24 poistui jo 1994 huonon kuntonsa takia. Jo sitä aiemmin riveistä olivat lähteneet HKL 29 vuonna 1991 (kolari) ja HKL 19 vuonna 1993. HKL 17 puolestaan poistettiin vuonna 1997 Töölöntorin luona sattuneen kolarin vuoksi. Mainittakoon, että yksi sarjan vaunuista on päätynyt peräti Taiwaniin asti. Tästä vaunusta HKL 23 löytyy runsaasti lisätietoja sivulta http://www.raitio.org/ratikat/helsinki/hkl/hkl23/hkl23.htm . |
||||
|
|
24.08.2016 06:30 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava kuva Ruskeasuolta. Ajankohta lienee 1960-luvun toinen puolisko. Moottorivaunu on kotimaista valmistetta, Karia / Strömberg, vuodelta 1950 (tai -51). Perävaunu on vetäjäänsä aika lailla vanhempi, saksalainen NWF vm. 1924. Kahta vaunuyksilöä lukuun ottamatta (HKL 651 ja 654) nämä perävaunut poistuivat jo vuoteen 1960 mennessä. Säästyneet oli peruskorjattu kauttaaltaan 1950-luvulla. | ||||
|
19.08.2016 13:52 | Juhana Nordlund | ||
| Jälkivaunu on hyvin turkulainen termi, jolla tarkoitetaan raitiovaunun perävaunua. Perävaunun ja liitevaunun ero taitaa olla siinä, että perävaunu on tarkoitettu kulkemaan junan tai "junan" takana moottorivaunu(je)n perässä, liitevaunu voi sijaita, ja usein sijaitseekin, moottorivaunujen välissä. Tosin tiedän varmuudella ainakin yhden ratikkapaikkakunnan, jossa perävaunuja sijoitetaan raitiotiemoottorivaunujen väliin(kin): Basel. Kimmo, vielä rollikkakaupungin näkökulmaakin: Mikä mahtaakaan kulkea rollikan perässä tässä kuvassa? http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Sveitsi2011-04/Lausanne/trolleybus/Fr-Ch2011-04+237A.jpg :) |
||||
|
19.08.2016 08:58 | Juhana Nordlund | ||
| Henrin kysymykseen en osaa vastata, mutta osa yöjunista kulkee edelleen perinteisillä numeroillaan. 800-sarjaan siirtäminen koskee siis vain tiettyjä junia, kuten kuvankin junaa. | ||||
|
|
19.08.2016 06:07 | Juhana Nordlund | ||
| Kyseinen moottorigeneraattori tuli näihin vaunuihin todellakin jälkikäteen. Heikkovirtaa / pienjännitettä tarvittiin valaistuksen lisäksi merkinantojärjestelmään (soittokellot rahastajien paikoilta kuljettajalle). Alun perin viimeksi mainittu järjestelmä toimi kuulemma paristojen voimin. | ||||
|
18.08.2016 12:54 | Juhana Nordlund | ||
| Väittäisin kuitenkin, että vuonna 1974 toimitetun Eit-sarjan istuimia käännettäessä lukitus vapautettiin nimenomaan poljinta polkaisemalla - poiketen siis sarjansa aiemmista vaunuista (23001 - 23103). | ||||
|
|
18.08.2016 11:21 | Juhana Nordlund | ||
| Minulle kerrotun mukaan kyseisellä laitteella on tuotettu vaunuun heikkovirtaa. | ||||
|
|
18.08.2016 07:31 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan vaunu TKL 30 on tässä edelleen "lähes" kaksisuuntainen. Myös toisella puolella vaunua on ovet edessä ja takana, joskaan ne eivät ole avattavissa. Vaunuihin 16, 22, 30 ja 33 "väärän" puolen ovet jäivät paikoilleen loppuajoiksi. Lisäksi vaunuihin TKL 31 ja 32 jäi vastaavat "turhat" takaovet. Tämän vaunun on aikanaan toimittanut Oy Suomen Autoteollisuus Ab. Esikuvana on vastaava ASEAn vaunu, joita oli toimitettu sekä Turkuun että Helsinkiin. Helsinki oli tämän umpimallin kanssa liikkeellä jo turkulaisia aikaisemmin. Helsingin ASEA-vaunujen edeltäjiä olivat vastaavat NWF:n vaunut, ne taas oli rakennettu amerikkalaisesikuvan mukaan. Tätä (TKL 24 - 33) myöhemmät vaunut tulivat suoraan yksisuuntaisina. Niissä oli alusta pitäen ovet vain oikealla sivulla eikä ohjaamoakaan ollut enää kakkospäässä. Perävaunuissa ei ohjaamoa ollut muutenkaan. Täsmälleen tämän (viittaus kuvan vaunuun) sukupolven perävaunuja Turussa ei muuten ollut lainkaan. Sitä vastoin yksisuuntaisia umpivaunuperiaatteen mukaisia perävaunuja TKL:lle hankittiin kotimaisilta valmistajilta (SAT, Karia, Kaipio) useita, numerot olivat 101 - 105 ja 116 - 130. Ne muistuttivat todella paljon oman aikansa helsinkiläisperävaunuja. Kun Turussa oli vähän kaipiolaisia, Helsingissä niitä taas oli paljon. HKL:llä taas oli Karian perävaunuja vähän (nk. pulaperävaunut), mutta Turussa SAT/Karia oli keskeinen perävaunusarja myöhempinä aikoina. |
||||
|
17.08.2016 06:33 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä on oikein mukava kuva Sr3-vetoisesta junasta. Veturin numerokin erottuu kuvasta, sehän ei nykyään aina ole mikään itsestäänselvyys numeroiden ollessa melko pienikokoisia uudessa kalustossa. Kuvaaja on malttanut odotella myöhässä kulkevaa junaa kaikessa rauhassa. Sellainen ahkeruus palkitaan sitten ainutkertaisen kuvan muodossa. |
||||
|
11.08.2016 16:31 | Juhana Nordlund | ||
| 2664 on tuonut myös Sm5 53:n Helsinkiin. Siitäkin tapahtumasta on vaunut.org:n galleriassa kuvia. | ||||
|
|
11.08.2016 16:00 | Juhana Nordlund | ||
| Erinomaisen upea kuva. | ||||
|
05.08.2016 12:14 | Juhana Nordlund | ||
| Saivartelu ei ehkä ole asiallista, mutta tarkennan kuitenkin yhtä kuvatekstissä esille tullutta asiaa: Muutos sarjasta M94 sarjaan M97 (eli väliosan lisääminen + ohjaamomuutos) tehtiin tähän vaunuyksilöön vasta vuonna 2001. Itse asiassa kuvasin tämän vaunun M94:sena eli väliosattomana 8.5.2001. Kuvat on julkaistu Raitio-lehdessä 2 / 2001, jonka verkkoversio löytyy osoitteesta http://raitio.de/lehdet/2001.02%20Raitio.pdf (sivu 9). Kas kummaa kun tämä sama 66:nen ohittaa kuvaajan siinäkin tilanteessa tällä samalla pysäkillä samassa ajosuunnassa... :) | ||||
|
05.08.2016 06:40 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä nuo (M06:t) kaksisuuntaisia ovat. Verkolla pärjää kyllä yksisuuntaisillakin vaunuilla. Joskushan voi Norrköpingiinkin tulla haaroja, joille ei ehkä tehtäisi kääntösilmukkaa linjauksen päähän. | ||||
|
02.08.2016 16:54 | Juhana Nordlund | ||
| Kuva on mainio. Sen verran kuin mitä samaa junaa katselin pk-seudulla, niin keulimmainen olisi 3304 ja kakkosveturi 3303. | ||||
|
31.07.2016 08:09 | Juhana Nordlund | ||
| Kyseiset Hyvinkään Liikenteen bussit ovat hyvin todennäköisesti entisiä Espoon Auton Volvo B57 / Wiimoja. Korimalli on M68. Korotettuja leveitä etulinjakilpiä toimitettiin uutena lähinnä Espoon Autolle. HML-STA-konsernissa oli myös korimallia M68, joskin Pohjois-Haagan linjalla useimmin korottamattomalla etukilpisysteemillä. Kaivokselan linjoilla näkyi korotetuillakin kilvillä varustettuja vastaavia Wiimoja, joskin niissä kilpilaite oli yleisimmin kapea. Viimeksi mainittu kalusto konsernista myytiin Vantaan Liikenteelle samoihin aikoihin, kun liikenne Martinlaakson radalla oli käynnistynyt ja bussien rooli Myyrmäen suunnalla muuttunut merkittävästi. |
||||
|
20.07.2016 15:13 | Juhana Nordlund | ||
| Niin, Nakkillassakin oli vuosina 1938 - 89 Arantilan maantiesiltana Tampereelta käytöstä poistunut rautatiesilta. | ||||
|
05.07.2016 07:24 | Juhana Nordlund | ||
| Itse asiassa on nähty - jo 1,5 kk sitten - tosin vaunut.org:n ulkopuolella: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2016-05-23/IMG_1248A.jpg . | ||||
