Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
16.04.2017 08:25 | Juhana Nordlund | ||
| H 462 taisi muuttua veturivetoiseksi junaksi jo kesällä 1981. Samalla tavoin muistikuvani mukaan muuttui H 466 (lähtöaika Porista 15.15). Iltapäivän henkilöjunan vaunut jatkoivat Tampereelta Helsinkiin pikajunassa 156. H 462:n veturi oli luonnollisesti miltei aina Dv12. Kuitenkin esimerkiksi 3.7.1982 kyseisen henkilöjunan keulilla oli järeämpää vetovoimaa: https://vaunut.org/kuva/5027 |
||||
|
12.04.2017 19:29 | Juhana Nordlund | ||
| Nyt näkyy raidettakin ainakin pääradan puoleisella osalla (tunnelin suhteen). | ||||
|
09.04.2017 08:49 | Juhana Nordlund | ||
| Ekmanin #7 oli Scania BF110, mutta ei kai mikään sataakymppiä sulje varsinaisesti pois. Hallintalaitteet tuovat minulle mieleen ensisijaisesti 111:n, mutta ehkäpä loppupään 110:issä oli jo samanlainen kojelauta ja ratti? Ainakin vanhemmissa 110:issä vaihdekepin pää näytti alunperin kovasti toiselta kuin kuvan bussissa näkyvä. Tuulinlasinpyyhkijöiden malli todellakin perustelisi autoa #7. | ||||
|
08.04.2017 18:15 | Juhana Nordlund | ||
| Presidentti Kekkonen kuoli 31.8.1986. Hän oli eronnut virastaan 27.10.1981, joskin hänen virkakautensa oli muodollisesti jatkunut 27.1.1982 saakka. | ||||
|
30.03.2017 06:33 | Juhana Nordlund | ||
| Henkilöauto on varmaankin Datsun Bluebird 410. | ||||
|
28.03.2017 12:03 | Juhana Nordlund | ||
| En ole täysin vakuuttunut, selviääkö pelkistä numeroista (esim. teho/paino-suhde tai kitkapaino) kaikki mahdollinen tieto sen suhteen, miten jollakin veturityypillä on mahdollista pysyä aikataulussa jollain tarkastellulla junapainolla. Eräät voimansiirtoon liittyvät asiat voivat tuoda oman lisänsä soppaan. On tiedossa, että Sr12:n (eli Deeverin) täyshydraulinen vaihteisto luistaa todella paljon tietyissä tilanteissa ja kiihdytys on kuin kuminauhalla venyttämistä. Usein on todettu, että kaksi Deeveriä ei yllä läheskään samaan kuin Hr13 / Dr13, vaikka moottoritehoa on jokseenkin saman verran. Näin siitäkin huolimatta, että tupla-Dv:ssä on sentään kahdeksan vetävää akselia vs. Alsthomin kuusi. Millaisetkohan välitykset Hr11:ssä oli suhteessa Sr12:een? Minulla ei ole tietoa, olen vain olettanut, että ne (Hr11:n voimansiirtoratkaisut) olisivat olleet optimoidut kevyehkölle max 120 km/h kulkevalle matkustajajunalle. Muunlaisessa käytössä meno on voinut olla vaisua. Onko kukaan verrannut Hr11:n vetovoimakäyrää Sr12:n vastaavaan? Minä en muista Lentävän Suden moista käyrää nähneeni milloinkaan. |
||||
|
27.03.2017 20:12 | Juhana Nordlund | ||
| Kuva https://vaunut.org/kuva/105379 on otettu aivan noina päivinä. Ehkä jopa samana. | ||||
|
27.03.2017 20:08 | Juhana Nordlund | ||
| Helsingissä kahdesta raitiotiemoottorivaunusta kootut "junat" liikennöivät sangen lyhyen aikaa, 1956 - 58. Kyseessä olivat vuosina 1955 - 56 valmistuneet VTS-telivaunut. Sitä ennen ja sen jälkeen on tietenkin ajettu aina vuoteen 1983 saakka moottorivaunu + perävaunu -yhdistelmillä. 1950-luvun "telijunat" vastasivat pituutensa puolesta aika laillakin nykyisiä Articeja (HKL 401 - 440). | ||||
|
|
27.03.2017 16:53 | Juhana Nordlund | ||
| Raitiojunan matkustajakapasiteettia voi kasvattaa mm. a) rakentamalla mahdollismman pitkiä yksiköitä kuten kuvassa tai b) sijoittamalla yksiköitä multippeliin (esim. kaksi ratikkaa "kaksinajoon"). Kummassakin ratkaisussa on etunsa ja haittansa. Kun syystä tai toisesta hyvin pitkä yksikkö joutuu jäämään varikolle (vaikkapa nyt kolarikorjaukseen), siinä sitten seisoo huomattavan paljon kapasiteettia. Nykyään toki monet viat voidaan korjata vaihtamalla vikaantunut moduuli ehjään, joten seisonta-aika ei useinkaan jää kovin pitkäksi. Varmasti Budapestissä näitä(kin) juttuja on mietitty hankittaessa pitkiä yksiköitä. |
||||
|
27.03.2017 11:43 | Juhana Nordlund | ||
| Vignol-kiskotettua rataa on tosiaan ollut kuvan osuuden lisäksi ainakin Ruskeasuon radalla vuoden 1989 lopulle saakka, Munkkiniemen radalla hieman siitäkin eteen päin, Salmisaaren vanhalla pääosin yksiraiteisella radalla 1990-luvun alkuun saakka ja Arabian radallakin jonnekin 1980-luvun ensimmäiselle puoliskolle asti. Nykyään metristä Vignol-rataa Helsingin raitioteillä on enää Koskelan varikkoalueella. Edellisen kappaleen esimerkkejä pidempään taisi olla vastaavaa pölkkyrataa myös Kustaa Vaasan tien radalla, joka on ainoastaan hallireittien ja huoltoliikenteen käytössä. |
||||
|
23.03.2017 17:07 | Juhana Nordlund | ||
| Ilmeisesti vuoden 1971 katsotaan kuuluvan "1969 paikkeille", nimittäin Leppävaaran Maxi-Market avattiin (syksyllä) 1971. | ||||
|
20.03.2017 19:46 | Juhana Nordlund | ||
| Peilikuvahan tuo taitaa olla. Diat on vähän turhankin helppoa skannata "nurin päin". | ||||
|
19.03.2017 12:41 | Juhana Nordlund | ||
| Onkohan sittenkään? 6217:ssä VR:n liikemerkki oli aika suurikokoinen: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-vuosikuvastot/2011/2011-07-03/030711+015A.jpg | ||||
|
18.03.2017 20:13 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava talvinen kuva. Ja ehkä jo muutaman vuoden kuluttua tämäkin näkymä on ainakin joltain osin historiaa, eli kyllä näitä kannattaa kuvata mahdollisuuksien mukaan. | ||||
|
16.03.2017 16:58 | Juhana Nordlund | ||
| Taaempi Kutter näyttää itse asiassa 9S:ltä, joka toki oli 9-perhettä. 9S:n jälkeen siihen "luokkaan" tuli 9SS, jonka perillisiä taas olivat 9 Continental ja 9 Clipper. Clipper oli lippulaiva ennen Decan tuloa. Decojakin oli usean eri korkuisia ja erilaisiin tarpeisiin varusteltuja. | ||||
|
10.03.2017 07:47 | Juhana Nordlund | ||
| Esan puolustukseksi on todettava, että tuota 5 miljoonaa ajokilometriä on esitetty ihan oikeasti jopa painetussa muodossa ikään kuin faktatietona jo 30 - 40 vuotta sitten. Oliko se sitten Rautatiemuseon (nyk. Suomen Rautatiemuseon) silloisessa asiakaslehdessä Semafoorissa (kahdella o:lla) vaiko jossain muualla, en nyt muista. Minäkin nielin sen tiedon silloin oikeana, ja varmasti hyvin moni muukin uskoi tiedon olevan totta. | ||||
|
07.03.2017 19:21 | Juhana Nordlund | ||
| Totta, välitanko yksinään ei kerro vaunusarjaa (tai alasarjaa), pituuskin on otettava huomioon. | ||||
|
|
07.03.2017 18:30 | Juhana Nordlund | ||
| Heikin tunnistamistapa ikkunoiden avulla taitaa olla tässä tapauksessa riittävä. Pariovien keskellä ollut välitanko on poistettu. Tukitangon muodon perusteella pystyi päättelemään, mihin alasarjaan lähliikennevaunu kuului. Tässä se on ollut pystysuora. |
||||
|
05.03.2017 08:44 | Juhana Nordlund | ||
| IC 26, joka pysähtyy Kempeleessä, ajaa vaihteissa suorille. Kohtaava IC 23 joutuu väistymään vaihteissa sivulle, vaikka ei asemalla pysähdykään, paitsi jos saapuu etuajassa tai muuten ennen kakskutosta. Aikataulun mukaan 26:n kuuluu saapua Kempeleeseen ennen 23:a. Eilen matkustin itse Ouluun IC 23:lla. | ||||
|
26.02.2017 08:02 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan Dv12 2505 ei ikänsä puolesta poikkea kovin paljoa Dr13 2343:sta. 2505 saattaa olla jopa vanhempi. Mielenkiintoista, eikö totta? | ||||
|
17.02.2017 17:10 | Juhana Nordlund | ||
| SRS:n linjahistoriikin mukaan linja 8 on mennyt Helsinginkatua jo syyskuusta 1930 lähtien. Helmikuusta 1951 lähtien seiskakin alkoi liikennöidä Hesarin kautta. Hesarin kiskot ovat eri aikoina palvelleet myös erilaisia ruuhkalinjoja (esim. 4V ja 10V), samoin halli- ja poikkeusreittejä. Osa Helsinginkadusta oli aikanaan nimellä Eläintarhantie. |
||||
|
15.02.2017 19:35 | Juhana Nordlund | ||
| Miten muuten miellätte termin "asemahalli" Helsingin päärautatieaseman kohdalla? Kuvassa näkyvää aluetta usein kutsutaan kioskihalliksi ja kuvassa vasemmalle jäävää isoa hallia keskushalliksi. Onko nähtävä niin, että asemahalli on moniosainen? | ||||
|
13.02.2017 16:32 | Juhana Nordlund | ||
| 120:n kattonopeudesta mentiin 140:een pienen välivaiheen kautta. Lyhyen aikaa jollain rataosalla oli sn 130 - todennäköisesti Parkanon radalla. Se todellakin tapahtui 1980-luvun ensimmäisellä puoliskolla. | ||||
|
|
13.02.2017 06:55 | Juhana Nordlund | ||
| 1970-luvun tilanteesta en tiedä, mutta 1980-luvulla on ollut sellainen vaihe, että Hkistä ylöspäin mentäessä sn on ollut Hki - Psl 80, Psl - Tkl 100 ja siitä pohjoiseen 120 km/h. Kokoonpanoissa, joissa oli puuvaunu(ja), sn oli 110 km/h, jollei sitä jokin muu syy rajoittanut tätä alemmaksi. Hki - Tpe -radalla 140 taisi ensiksi tulla Ke - Ri ja vielä 1980-luvun kuluessa Psl - Ke. Lähdemateriaalia ei ole nyt käsien ulottuvilla. | ||||
|
09.02.2017 08:31 | Juhana Nordlund | ||
| Ehkä niiden, jotka halusivat ohjata junista tulevan kansan asematunneliin Kaivokadun sijaan. Tuostahan olisi muodostunut kohtalaisen suora yhteys alkuperäiselle Kaivokadun metroasemalle, nykyinenhän (nimeltään Rautatatientori) on mutkan takana ja lisäksi varsin syvällä. | ||||
|
06.02.2017 11:41 | Juhana Nordlund | ||
| Enemmän kai Tampereen raitiotie poikkeaa kuvan runkolinjasta teknisesti kuin ideologisesti. Tampereella itse raitioyhteys tehdään alusta pitäen sujuvaksi ja luotettavaksi. Helsingin paljon manattu raitiorunkolinjahan ei sellainen ollut. Aika näyttää, kuinka tamperelaiset tottuvat siihen, että vaihdoton bussiyhteys on korvattu vaihdollisella bussi + raitiovaunu -yhteydellä. Totuttelukauden jälkeen ei luulisi olevan ongelmia. |
||||
|
|
06.02.2017 06:27 | Juhana Nordlund | ||
| Nykyään kymppi tosiaan kääntyy vasemmalle, mutta siten että tästä samasta kuvakulmasta kympin kiskoja ei näkisi lainkaan. 1990 alkaen kympin kiskot ovat olleet Mannerheimintien autokaistojen välisellä alueella, sitä ennen taas kadun itäreunalla (kuten tässä kuvassa). Muutos tehtiin vuonna 1989, jolloin linja 10 kääntyi Kuusitien silmukassa. Osa kuvassa näkyvästä kestopäällysteestä on hyvin tuoretta, joten senkin puolesta liityntäterminaali näyttää tuliterältä ja runkolinja upouudelta. Ratti-Kariassa on muuten otsakilven maitolasi näkyvissä ja linjanumero siihen asetettuna. Sekään näkymä ei ollut kovin pitkäaikainen. |
||||
|
05.02.2017 08:08 | Juhana Nordlund | ||
| Mäntämoottoreista, joissa sylinterit ovat vaakasuorassa asennossa, on pohdintaa useammankin kuvan kommenttiosassa. Ennen kuin kommentoin tämän kuvan alla enempää aiheesta, laitan linkin erääseen noin vuosi sitten vireillä olleeseen keskusteluun: https://vaunut.org/kuva/106952 . | ||||
|
04.02.2017 21:46 | Juhana Nordlund | ||
| Porraspömpelit valmistuivat hieman myöhemmin kuin itse Hakamäentie. Ne ovat kuvassa todellakin huomattavan tuoreet. Portaikkojen tarkoitus oli saada aikaan kävely-yhteys Hakamäentieltä asemalle (ja alas muutenkin) eikä niinkään yhteyttä radan eteläpuolelta pohjoispuolelle. |
||||
|
03.02.2017 18:19 | Juhana Nordlund | ||
| Tämän junan vaunut ovat käsittääkseni peräisin pikajunasta 151 Helsinki - Tampere. Näin saatiin vaihdoton yhteys Helsinki - Pori, joskin vaihdottomia pikajuniakin kulki tuolloin kolme suuntaansa samalla välillä. Tästä kuvasta ei suoraan huomaa, että talvi 1982 - 83 oli melko lauha ja vähäluminen (suhteutettuna aikakauteen). Nykyään vähälumiset talvet ovat enemmänkin sääntö kuin poikkeus. |
||||
|
01.02.2017 13:16 | Juhana Nordlund | ||
| Löysin HäSan digiarkistosta nyt aihetta koskevan uutisen. Sen mukaan "ratavaihde" oli asetettu väärään asentoon, mistä syystä kaksi tavarajunaa törmäsi toisiinsa. Toisen veturin kuljettaja menetti henkensä. Alkuperäinen uutinen on julkaistu 2.12.1966, nyt löytämäni 2.12.2016. | ||||
|
|
01.02.2017 12:57 | Juhana Nordlund | ||
| Onnettomuudesta tuli kaksi kuukautta sitten kuluneeksi 50 vuotta, toisin sanoen ikävä vahinko tapahtui 1.12.1966. Taisin noteerata tämän Hämeen Sanomista - en joulukuussa 1966 vaan 50 vuotta sen jälkeen. | ||||
|
08.01.2017 08:33 | Juhana Nordlund | ||
| Entinen BSBV:n bussikin on päässyt kuvaan mukaan. | ||||
|
04.01.2017 07:55 | Juhana Nordlund | ||
| Tunnisteissa näkyy tällä hetkellä moottorivaununa vain Dm8, kuvaajaa lähin yksikkö näyttäisi kyllä olevan Dm9. Kauempana saattaa olla ainakin yksi Dm8-runko. | ||||
|
31.12.2016 10:47 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin vielä 1990-luvulla joissakin ruotsinkielisissä nimikylteissä oli tekstinä Klipsta yhdellä p:llä. Ne on vaihdettu myöhemmin oikealla kirjoitusasulla varustettuihin nimikilpiin. | ||||
|
25.12.2016 18:16 | Juhana Nordlund | ||
| Sattumakuva (erään googletuksen sivutuotteena). Melkein puolet Joonan mainitsemista pysähdyspaikoista oli sellaisia, joita silloin aikanaan (esim. 1950-luvun alussa) ei ollut. Toisaalta silloin pysähdyttiin useilla sellaisilla liikennepaikoilla, jotka eivät olleet vuoden 1975 koeliikenteen aikana mukana. Länsipuisto, Uusiniitty, Kirrisanta ja Mäntyluodon satama olivat vain tämän koeliikenteen pysähdyspaikkoja. Länsipuiston pysäkki lienee ollut hyvin lähellä Porin vanhaa asemaa (jonka lähettyvillä on aikanaan ollut Karjarannan pysähdyspaikka). Koeliikennettä varten perustetut seisakkeet palvelivat muuttunutta maankäyttöä paremmin kuin mitä vain entiset pysäkit olisivat tehneet. Toisaalta aika moni vanhoista (ennen vuoden 1975 koeliikennettä käytössä olleita) seisakkeista sijaitsi melko syrjäisessä paikassa, joten ei ihme, etteivät jotkut Ulasoori ja Reikko olleet mukana. Pihlavaa (ennen muuta sen järeää kerrostaloaluetta) palveli paremmin Rieskala kuin Pihlava-niminen liikennepaikka Rieskalan luoteispuolella. |
||||
|
25.12.2016 17:50 | Juhana Nordlund | ||
| Jo liikennemerkit puhuisivat peilikuvan puolesta. | ||||
|
25.12.2016 17:38 | Juhana Nordlund | ||
| Turisti-kolmonenhan siinä on. | ||||
|
25.12.2016 14:54 | Juhana Nordlund | ||
| Kaksikerroksinen ravintolavaunu on tunnukseltaan ERd. | ||||
|
|
24.12.2016 15:33 | Juhana Nordlund | ||
| Viipurinkatu 7:ssä sijaitseva rakennus on käsittääkseni vuodelta 1963. Kuva voi olla aiemmin arvelemaani ajankohtaa myöhemminkin otettu, muttei enää kovin myöhään 1970-luvulta. Vuonna 1975 kolmosten kalusto vaihtui Ratti-Karioista Valmetin niveliin, tehtaan merkinnällä NrI:iin. Kuvan yleisvaikutelma autoineen kaikkineen saa minut ajattelemaan kuitenkin 1960-luvun loppua. |
||||
|
24.12.2016 13:47 | Juhana Nordlund | ||
| Todennäköisesti tämäkin kuva on otettu noin vuonna 1968 kuten pari muutakin Jyrkin lisäämää mainiota ratikkakuvaa. | ||||
|
|
24.12.2016 13:45 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvausajankohta voi olla 1967 - 68. Olettaen että kuva on otettu samoihin aikoihin kuin Jyrkin lisäämä Hakaniemi-kuva. | ||||
|
24.12.2016 13:41 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava joulupähkinä esimerkiksi ajankohdan määrittäjille. Vuonna 1968 valmistunut Ympyrätalo on lähes valmis, mikä helpottaa ajankohtaa pohdiskelevaa. Jyrkin lisäämät pari muuta ratikkakuvaa saattavat olla samalta aikakaudelta eli 1960-luvun jälkipuoliskolta. Kuvan vaunu HKL 29 on omassa nimikkovuorossaa 59. Tämän sarjan vaunuja liikkui kuljettajarahastukseen muutettuna aina vuoteen 2003 saakka, joskin kuvan yksilö 29 poistui liikenteestä jo vuonna 1991 kolarin seurauksena. Kuvaushetkellä tällä vuonna 1959 valmistuneella Valmet / Strömbergillä oli ikää vain alle 10 vuotta. |
||||
|
23.12.2016 13:38 | Juhana Nordlund | ||
| Porin ratapihalla taisi olla 30 kilon kiskoja noihin aikoihin jonkin verran, joten siellä nähtiin Huruakin aika lailla tuonkin painoisilla kiskoilla (kg / m). | ||||
|
21.12.2016 13:30 | Juhana Nordlund | ||
| Onkohan tämä kuva otettu 1980-luvulla? Ainakin seisakkeen avajaispäivästä on vierähtänyt tovi. | ||||
|
21.12.2016 06:20 | Juhana Nordlund | ||
| Leppävaaran kaupunkiradan raiteiden rakentaminen vaikutti Huopalahden aseman kohdalla jo vuonna 1999 esimerkiksi risteyssiltatyömaan takia. Ymmärtääkseni vuonna 2001 oli jo varsin valmista, kaupunkiradan täysipainoinen käyttö siirtyi vuoteen 2002 liityntäliikenteen viivästymisen vuoksi. Se taas johtui Espoon puolella tapahtuneista myöhästymisistä. | ||||
|
21.12.2016 06:08 | Juhana Nordlund | ||
| Hieno kuva ensimmäisestä Sm2:sta ja mainio historiankuvaus sähkömoottorijunakaluston varhaisemmista vaiheista. Kuva ei Vantaankoskelta oikein voi olla, sillä sinne rata ei ulottunut vielä tuossa vaiheessa. Lounais-Helsingin korvaisin Luoteis-Helsingillä (Haaga, Kannelmäki, Malminkartano). |
||||
|
Kuvasarja: Helsingin raitioteitä vanhoissa valokuvissa |
17.12.2016 14:03 | Juhana Nordlund | ||
| Perävaunu oli perävaunu sananmukaisesti. Peruutettaessa perävaunun rahastaja tähysti ja antoi soittokellon avulla merkkejä moottorivaunuun. | ||||
|
05.12.2016 07:19 | Juhana Nordlund | ||
| Sattumakuva, ja vieläpä mukava sellainen. Kaukana oikealla näkyvä moottorivaunu on nähtävästi kuitenkin Dm8, tunnisteissa lukee tällä hetkellä Dm9. | ||||
|
17.11.2016 16:05 | Juhana Nordlund | ||
| 1970-luvun kuvaksi tämän kyllä luokittelisin. Petrin mainitsema 1974 voisi hyvinkin olla oikea. | ||||
|
06.11.2016 17:13 | Juhana Nordlund | ||
| Vain pikkukuvaa katsomalla oletin kuvaa joitakin vuosikymmeniä vanhemmaksi. | ||||
