Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.04.2015 07:15 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä on erityisesti raitioliikenteen solmukohta eli hubi. Tottahan ihmeessä tämän pisteen kautta menee myös todella useita dieselbussilinjoja, mutta toisaalta sen enempää junia kuin johdinautoja tätä kautta ei mene. Kaubamajan johdinautopäättäri ei tosin ole kovin monen korttelin päässä. Balti jaamissa kohtaavat juna, ratikka ja johdinautot sekä jonkin verran bussejakin, etenkin kauemmaksi meneviä busseja (joskin linja-autoasema on taas ihan muualla). Balti jaam taas on selvästi liikekeskustan ulkopuolella toisin kuin kuvan paikka. |
||||
|
12.04.2015 14:27 | Juhana Nordlund | ||
| Toisaalta muistelisin, että jo joihinkin 1960-luvulla valmistettuihin EFit-vaunuihin asennettiin 1980-luvulla videoiden katseluun tarvittavat laitteet. | ||||
|
|
11.04.2015 10:58 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvatekstissä ymmärtääkseni "vanhat" -käsitteellä viitattiin kaikkiin Tatroihin (KT4D ja KT4SU) yhtenä joukkona. Tallinnaan tosiaan hankittiin Viron viimeisimmän itsenäistymisen jälkeen Saksasta Johanneksen mainitsemia Tatroja korvaamaan pääosin jo 1970-luvulla hankittuja pyöreämuotoisia Tatra T4SU-vaunuja. Tulokkaat saivat kuitenkin Tallinnan rataverkolle sopivat telit korvattaviltaan (eli näiltä T4SU-vaunuilta). T4-kalustolla ajettiin kahden vaunun multippelissa. T4SU-vaunuja näki jonkin verran liikenteessä vielä keväällä 2005, muttei enää vuoden 2006 puolella. Ainakin Ehrfurtista on tullut KT4D-niveliä vielä tuonkin jälkeen, jolloin periaattessa saman tyypin vaunut ovat korvanneet toisiaan. Ja erikoista kyllä korvaajat ovat olleet todellisen ikänsä puolesta jopa korvattavia vanhempia. Syyt tulevat esiin Johanneksenkin kommenteissa. |
||||
|
|
09.04.2015 15:21 | Juhana Nordlund | ||
| Koplin liikenteeseen jää vielä koko joukko Tatroja. Tallinnan raitioliikenteestä on hyvä artikkeli RAITIO-lehdessä 1 / 2015. Kannattaa muuten liittyä jäseneksi, niin saa jäsenetuna lehden. Lehden kustannusyhdistyksestä löytyy tietoja www.raitio.org . | ||||
|
08.04.2015 17:27 | Juhana Nordlund | ||
| Ehft:llinen vararunko oli tänään klo 15 jälkeen passissa omalla paikallaan Linnunlaulussa. Aika hyvin jos se on Porin keikalta sinne päässyt noinkin pian. | ||||
|
08.04.2015 08:49 | Juhana Nordlund | ||
| Veturin sisätilat eivät ole symmetriset. Toisella sivulla on kulkukäytävä (neljä ikkunaa) ja toisella sivulla taas huoltokäytävä (kaksi ikkunaa ja iso säleikköosa). Kulkukäytävää pitkin voi kävellä ymmärtääkseni ohjaamosta toiseen käymättä välillä ulkona. Huoltokäytävä taas on hengenvaarallinen tila silloin, kun veturi on virrallinen. | ||||
|
08.04.2015 08:20 | Juhana Nordlund | ||
| Tällainen eritasoratkaisu on erittäin perusteltu senkin takia, kun junaliikenne tässä kohtaa on sangen vilkkaan puoleista. | ||||
|
|
08.04.2015 08:04 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvatekstissä Ehft:ksi ilmoitetun vaunun keltaraita ei erotu kovin hyvin tässä kuvassa. Se keltaraidaton sisarvaunuhan on Ehf. | ||||
|
07.04.2015 08:04 | Juhana Nordlund | ||
| Ei se "pieni pintaremontti" radallekaan pahaa tekisi, jos siellä olisi tarkoitus ajaa resiinoita suuremmilla välineillä. | ||||
|
05.04.2015 18:12 | Juhana Nordlund | ||
| Niin, perinteiset IC:t ovat muuttuneet vaiheittain. Osastahan putosi yksikerroksiset vaunut kokonaan pois viime elokuussa, jolloin lopputuloksena oli Edb-Ed-Edfs-ERd. Talvella Edfs ja ERd vaihtoivat paikkaa keskenään. Ja nyt 29.3. lähtien viimeistään Edb:kin siirtyi myyntinumerolle 2, kun se aiemmin kulki ykkösenä. Uudeksi ykköseksi tuli Ed (tai jopa Edo). Minä näkisin kuvan kokoonpanolla yhteyksiä ennemminkin Turku - Pieksämäki -reitiltä tutuksi tulleisiin siirtymäajan IC-runkoihin, joissa esim. kesällä 2012 oli Edb-Ed-Edfs-Rkt-Ex-Eipt. Aika pian Ex ja Rkt vaihtoivat keskenään paikkaa. Sen jälkeen Siniset korvattiin IC-vaunuilla, uusina tulokkaina olivat Rx ja Expt. Ilmeisesti 29.3. viimeistään sekä Ex että Expt molemmat ovat haihtuneet pois, Ex ehkä jo tätä kevättä aiemmin Jounin mainitseman kehityspolun mukaisesti. |
||||
|
05.04.2015 16:08 | Juhana Nordlund | ||
| Eikös ainakin yhden paalin alareunassa selvästi lue "Ein"? | ||||
|
|
05.04.2015 15:51 | Juhana Nordlund | ||
| Tarkoititko Jouni Porin radan Rx:llisiä kokoonpanoja? Lyhyissä IC:issä on Expt kyllä yleensä vaununa myyntinumerolla 3 (ykkösen ollessa Edfs ja kakkosen Ex). | ||||
|
04.04.2015 20:31 | Juhana Nordlund | ||
| Käsittääkseni Hr13:kin on radalla käynyt, joskaan yleinen se ei siellä milloinkaan liene ollut. | ||||
|
Kuvasarja: Resiinointia Mierontiellä |
04.04.2015 20:29 | Juhana Nordlund | ||
| Minun ymmärtämykseni mukaan nimi viittaa siihen, että rakennustöissä käytettiin aika laillakin vankityövoimaa. Mutta itse kuvasarja, se on mahtava! Kiitos Simolle. |
||||
|
28.03.2015 11:19 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvassa taitavat olla linjojen 1 ja 9 vaunut peräkkäin. Minun muistikuvani mukaan vaunu 12 oli alunperin ollut linjan 4 nimikkovaunu. Vaan oliko linjalle 4 ehditty sijoittaa tuoreita niveliä jo kesällä 1974 korvaamaan vuoden 1959 vaunuja? Ehkäpä oli. Näin ollen 12 on joutanut linjalle 1. Vaunun 337 ikkunasta kurkisteleva vuoronumero 87 viittaa mielestäni linjaan 9. Kyseinen ikkuna on oikeasti "kolmikulmainen", vaikka juuri tästä kuvasta asiaa ei ihan heti arvaisi. Kauppatorilla kääntyivät tuolloin ruuhkalinjat 4S ja 10S myös. Mutta niiden päättäri taisi sijaita noin vaunun mitan verran tästä eteenpäin eli nokka jo kohti Kaupungintaloa. Noista nimikkovaunujutuista on kirjoitettu jonkinverran 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun RAITIO-lehdissä. Niitä voi selata www.raitio.org -palvelujen kautta. |
||||
|
27.03.2015 06:48 | Juhana Nordlund | ||
| Ulkomaalaisen näkemys on linjassa Raitiossa 2 / 1987 esitetyn liikenneuutisen kanssa. Uutisen mukaan vaunu 337 linjan 1 vuorossa 1 oli todellakin viimeinen rahastajarahastusratikka Helsingin raitioliikenteessä ja päivämääräkin pitää kutinsa. Itse olisin muistanut vain päivämäärän, linjan ja vaunuyksilöstä sen verran että joku vaunuista 337 - 339. Itse tästä kuvasta: Eletään murrosvaihetta, vielä edellisenä kesänä kutosella ajettiin vaunuilla 331 - 375 ja niissä oli tietenkin rahastaja. Seuraavana kesänä kalusto perustui nivelvaunuihin, ainakin vuorovaunujen osalta (nk. kokopäivävuorot), tästä ovat muistona tuohon aikaan ottamani diat. |
||||
|
25.03.2015 12:47 | Juhana Nordlund | ||
| Bussidatan kalustolistan mukaan Kuopion Liikenteelle ei ollut tuona ajankohtana hankittu Scania-Vabis-alustaisia linja-autoja lainkaan. Volvo oli yleisin, etenkin kaupunkiautoissa. Muuhun käyttöön oli hankittu meillä melko harvinaisia (harvinaisia bussiksi, ei kuorma-autoksi) Bedfordeja. KL:n koritehdas on Linkkerille korkeintaan mutkan kautta sukua. Kabus-linja-autotuotanto oli Lahdessa alkanut jo ennen Koiviston Auto - Kuopion Liikenne -fuusiota. KA:n aikana toki Varkaudessa alettiin rakentaa koreja Kabuseihin (ja tehtiin siellä perinteisiä KL-korejakin johonkin saakka - ja niitä on mennyt Lahdenkin katuriin). Myöhemmin Kabusit rakennettiin jälleen kokonaan Lahdessa. Kaksi ensimmäistä HSL:lle menevää Linkkeriä ovat entisiä Jyväskylän Liikenteen Kabuseja, jotka siis muutetaan sähkökäytölle. Itse asiassa ensimmäinen on muutettu jo tovi sitten ja sillä on ajettu VTT:n testejä PK-seudulla jonkin aikaa. Nyt se päivitetään kaupalliseen henkilöliikenteeseen. Linkker-konseptin pohjana on ilman muuta Kabus-kaupunkiauto, mutta 2000-luvun kevytbussi, jolla ei ainakaan teknisessä mielessä ole mitään sidosta Varkaudessa tehtyihin malleihin. |
||||
|
25.03.2015 09:46 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvasta käy hyvin ilmi mm. se, että maamme toiseksi suurimman kaupungin keskustan lähistöllä liikutaan. | ||||
|
23.03.2015 08:39 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin Mäkelänkadulla melko lähellä Lautatarhankadun pysäkkiä oli jokin aika sitten hieman tuon tyylinen jäänne. Sitten voi spekuloida sen suhteen, ovatko kaikki tuollaiset jämäpysäkit poistuneita vanhoja erillisiä pysäkkejä vai nykyisen pysäkin edeltäjiä pienen matkan päässä nykyisestä sijainnista. Aikanaan pysäkkejä korotettaessa nykyisen standardin mukaisiksi sijaintikin saattoi siirtyä muutaman kymmenen metrin verran. En osaa sanoa, onko minnekään listattu edellä kuvattuja muutoksia. |
||||
|
22.03.2015 06:48 | Juhana Nordlund | ||
| Nimenomaan tämän kuvan osalta ylempänä näkyvät "pilkuntarkat tietoni" olivat tosiaan suoraan ulkomuistista. Keskustelusta päätelleen olen tainnut tällä kerralla muistaa asiat oikein. Viime aikoina täällä julkaistujen tuota huomattavasti vanhempien kuvien kohdalla olen tosiaan tarkistanut, mitä SRS:n sivut asiasta ovat mieltä ja yleensä mainostanutkin niitä sivuja samassa yhteydessä. |
||||
|
20.03.2015 17:27 | Juhana Nordlund | ||
| Yllä näkyvän kuvan veturi kuuluu 26-sarjaan. | ||||
|
20.03.2015 13:41 | Juhana Nordlund | ||
| 1950-luvun lopulla Härmälän tehtailla tosiaan tehtiin ratikoitakin (ja toki uudelleen 1973 - 75 ja 1983 - 87) sekä linja-autojen koreja, mukaan luettuna johdinautoja. | ||||
|
19.03.2015 07:41 | Juhana Nordlund | ||
| Dr14:n (ex Vr12:n) vähälukuisuuteen lienee vaikuttanut useita syitä. Ei ehkä vähiten se, että siinä vaiheessa kun kaikki 24 kpl oli saatu käyttöön, tällaisille lähinnä vain raskaaseen ratapihakäyttöön soveltuvalle veturityypille ei ollut laajempaa käyttöä. En voi mitenkään nähdä tätä kysymystä siinä valossa, että pienilukuisuuden taustalla olisi käyttövarmuuteen tai -talouteen liittyvät ongelmat. Viimeksi mainittuja on pikemminkin saattanut esiintyä seuraavassa yksiohjaamoisessa neliakselisessa raskaassa teliveturisarjassa. | ||||
|
18.03.2015 07:39 | Juhana Nordlund | ||
| Vasemmalle kaartuvan voimalaitokselle johtavan raiteen erkanemispaikalle saakkahan oli kaksi raidetta rinnakkain jo kauan ennen varsinaisen Vantaankosken jatkeen valmistumista. Laitan linkiksi tässä samassa kuvagalleriassa julkaistun Pauli Ruonalan kuvan: https://vaunut.org/kuva/53786 . Suoraan jatkunut raide päätyi ja päättyi Sanomalan seisakkeelle. | ||||
|
17.03.2015 12:56 | Juhana Nordlund | ||
| Suljettu rahastussysteemi noin 35 vuotta sitten käsittääkseni liittyi siihen, että tarkastusmaksulakia ei saatu vahvistettua ajoissa. Kuljettajarahastuksessa käytettiin siinä tilanteessa vain nivelvaunuja. Muutenhan kuljettajarahastukseen muutettiin kaikkiaan 30 (vuonna 1959 valmistunutta) neliakselista telimoottorivaunua nivelvaunusarjan 31 - 70 lisäksi. 1980-luvun alussa useissa kuljettajarahastukseen muutetuissa vaunuissa oli rahastajanaitio kuitenkin omalla paikallaan (ne poistettiin kuitenkin jo melko pian). Vuosina 1983 - 87 valmistuneisiin nivelvaunuihin 71 - 112 ei asennettu rahastajanpaikkaa lainkaan. | ||||
|
|
17.03.2015 08:56 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan ottamisen aikaan seiska oli rengaslinja, joskaan kirjaimia A ja B ei käytetty kaupallisissa yhteksissä eikä missään muussakaan matkustajainformaatioksi. Seiska pätkäistiin Areenatalon ja Harjutorin väliseksi ei-rengaslinjaksi vasta Sörnäisten metroaseman rakentamistöiden ajaksi. Ja tämä katkaistu seiska ajoi Hakaniemestä Harjutorille tietenkin Töölön kautta, ei suorinta reittiä. Seiska poistui vajaaksi vuodeksi kartalta syksyllä 1984. Kesäkuussa 1985 seiska palasi liikenteeseen uudelleen, aluksi reitille Pasilan asema - Ruskeasuo, mutta Helsinki-päivästä alkaen uudeksi rengaslinjaksi (ilman Krunikan kierrosta). Helsinki-päivän aamuna seiska kävi Käpylässä saakka kääntymässä Pasilan aseman luona olevien ratatöiden takia. Pasilan silta vihittiin siis käyttöön Helsinki-päivänä puolilta päivin ja siitä hetkestä lähtien nykyisensukuinen rengasseiska on ollut osa Helsingin raitiolinjastoa. Kirjaimet A j B ilmeistyivät kaupalliseen käyttöön ulkomuistini mukaan kevättalvella 1986 - kuitenkin joitakin kuukausia sen jälkeen kun uudistunut linja oli jo ollut käytössä. |
||||
|
|
17.03.2015 08:46 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin jotkut koevirroittimet olivat tuohon aikaan tuon sarjan vaunuissa punaisia. Virroittimessa on todennäköisesti muutakin poikkeavaa kuin vain väri. E-kirjain yhteistariffikilvessä viittaa kuljettajarahastukseen (tuohon aikaan joillakin linjoilla oli vielä rahastajarahastus ainakin joinakin liikennöintiaikoina) ja rahastajallisissa vaunuissa ei siis ollut muuta kuin nuolikuvio vastaavassa keltapohjaisessa etulaatassa. Suomenkielisissä informaatiolähteissä E:n kerrottiin tarkoittavan "edestä sisään". Pohjanlahden länsipuolella vastaava kilpi (sikäläisessä kalustossa) on yleensä selitetty "enmansbetjänad" kuten Eljas kuvatekstissä kertoo. Mutta: Nivelvaunuihin sai nousta takaakin sisälle, mikäli lippu oli hankittu etukäteen. Tuohon aikaan poistuttiin keskiovista. Niillä ei edes ollut muita ulkonappeja kuin lastenvaunupainike, sekin vain ovien 2 yhteydessä. |
||||
|
|
17.03.2015 08:22 | Juhana Nordlund | ||
| Keltainen pohjaväri oli tosiaan käytössä mm. yö- ja ruuhkalinjojen "pysäkkipäreissä". Näin asiakas noteerasi rajoitettuun aikaan liikennöitävät linjat paremmin. Käytäntö poistui jossain vaiheessa 1970-lukua eli melko pian kuvan ottamisen jälkeen. Raitioliikenteen (erillisiä) yölinjoja on ollut keltaisettomallakin aikakaudella ainakin vuoteen 1985 saakka. Kuvan pysäkki sijaitsee nimenomaan nykyisen Varsapuistikon pysäkin kohdalla, vuonna 1974 pysäkki taisi olla nimeltään ihan vain Kaisaniemi. Nykyinen Kaisaniemen pysäkki on tuli metroaseman kohdalle vasta keväällä 1995, kun asema otettiin käyttöön. Kyseinen metroasema lakkasi olemasta nimeltään Kaisaniemi tämän vuoden (2015) alkupuolella. Raitiovaunupysäkin nimeä ei tässä yhteydessä muutettu metroaseman tapaan Helsingin yliopistoksi. |
||||
|
13.03.2015 10:18 | Juhana Nordlund | ||
| Katselin samaa ilmakuvaa kuin Markku aiemmin aamulla ja päädyin niin ikään sellaiseen lopputulokseen ettei kuva voi olla ainakaan 1976 jälkeiseltä ajalta. Reinon ilmoittama 1975 taitaa pitää aika hyvin kutinsa. Jossain vaiheessa 1970-luvun puoltaväliä Veturitien pohjoisosa oli korvannut Niittyläntien yhteytenä Pasilan suunnalta Maunulaan. |
||||
|
13.03.2015 09:52 | Juhana Nordlund | ||
| Kuva on upea, kuten Heikki sanoi. Ajosuunta on todellakin ylös päin, takanahan näkyy kaartuvaa rataa. Nuppulinnasta Jokelan suuntaan puolestaan on hyvin suoraa rataa. | ||||
|
|
13.03.2015 09:12 | Juhana Nordlund | ||
| Taustalla näkyvä varikko ja sen osat taitavat taata sen, ettei kuva voi olla ainakaan vuotta 1975 edeltävältä aikakaudelta. | ||||
|
|
13.03.2015 08:50 | Juhana Nordlund | ||
| Kuva on ilmeisesti sellaiselta ajalta, jolloin nykyistä Veturitien pohjoista linjausta ei vielä ollut. Mersu-taksi on vuodelta 1973, joten ei kuvausvuosi varmaankaan paljoa poikkea 1975:stä. Voisiko 1974 olla parempi? Jos kuva on vuodelta 1973, taksiauto on tuliterä. Cht:ssä ja Rt:ssä katot ovat melko pinttyneitä, mutta eipä ihme kun dieselin perässä on menty. | ||||
|
13.03.2015 07:36 | Juhana Nordlund | ||
| Linjaväreistä(kin) löytyy artikkeli SRS:n sivulta: http://www.raitio.org/historia/linjavar/varit.htm . Siellä kerrotaan myös, että linjaväreistä luovuttiin marras - joulukuussa 1954. Näin ollen linjavärejä ei ole näkynyt (muuten kuin ehkä tilausajoissa - esim. SRS:n "nimikkolinja 15") 1950-luvulla toimitetuissa telivaunuissa ja sitä uudemmassa kalustossa. | ||||
|
13.03.2015 07:03 | Juhana Nordlund | ||
| Tarkoittamani 1960-luvun alussa valmistunut bussi näkyy kuvassa kolmantena alhaalta, laiturinsa etummaisena kulkineena (erottuu hyvin kattokaarimainoksiensa ansiosta). Koska numeroa eikä myöskään pyörännapoja näy, en tästä helposti pysty erottamaan, onko kuvassa vuoden 1960 Scania-Vabis / Wiima sarjasta 405 - 424 vai seuraavan vuoden kevään Vanaja / Wiima sarjasta 106 - 115. Eroa oli myös jäähdyttimen säleikössä, jota ei myöskään voi tarkistaa tästä kuvasta. Mutta yksi muunkinlainen ero sarjoissa kuitenkin oli: Scania-Vabiksessa takalinjanumero oli sijoitettu ylemmäs verrattuna Vanajiin. Viimeksi mainitun perusteella kallistuisin Vanajan puolelle (sarja 106 - 115). Vuoden 1961 suurten sarjojen (425 - 434, 435 - 454, 500 - 529) busseja ei vielä tässä kuvassa näy. Edit: Tarkentavia tietoja lisätty klo 8:06. |
||||
|
|
12.03.2015 15:00 | Juhana Nordlund | ||
| K = Käpylä. K-tunnus poistui elo-syyskuun vaihteessa 1953. Kuvan vaunu on vuodelta 1950 - 51. Nämä kaksi seikkaa rajaavat kuvanottoajankohdan lukemiin 1950 - 53. Moottorivaunu on Oy Karia Ab:n valmistetta, perävaunu on taas kaipiolainen. | ||||
|
12.03.2015 10:10 | Juhana Nordlund | ||
| Jokos tuossa näkyy kiskotyömaa? Reitti (3B / 3T) muuttui Bulevadin kautta kulkevaksi 18.10.1984 SRS:n sivujen mukaan. Johdinautolinjan 14(A) langat näkyvät ainakin, joskin noin myöhään SWS-koejohdinauto liikkui melko vähän. | ||||
|
|
12.03.2015 09:46 | Juhana Nordlund | ||
| Lähes kaikki kuvassa näkyvät HKL:n bussit ovat 1950-luvulta. Yksi on kuitenkin uudempi, mikä? | ||||
|
12.03.2015 09:39 | Juhana Nordlund | ||
| Toki ymmärtänemme, että nollaan päättyvissä päivämäärättömissä vuosiluvuissa puhutaan noin-luvuista. Mielestäni tarkennus, esim. mitä ajankohtaa ennen kuvaa ei ole voitu ottaa, on kommenttipuolella perusteltu koska tätä tarkentavaa tietoa ei ollut kuvatekstissäkään. Näiden vanhojen kuvien suola on juuri se, että mahdollisimman moni löytää kuvista jotain mielenkiintoisia näkökohtia. Historiantuntijoita kiehtoo aina ajankohta mahdollisimman tarkoin ilmoitettuna - ja totta kai monta muutakin asiaa. | ||||
|
|
12.03.2015 08:44 | Juhana Nordlund | ||
| Kuva ei voi olla vanhempi kuin vuodelta 1908 (tätä kirjoitettaessa kuvausvuodeksi on ilmoitettu 1900). | ||||
|
12.03.2015 08:39 | Juhana Nordlund | ||
| Itse en ole raitiovaunua päässyt näkemään Lapinlahdenkadulla, mutta kiskojen jäänteitä kylläkin. Ne kaivettiin ylös 1960-luvun lopulla lopullisesti. Ajojohtojen kannatinkoukkuja rakennusten seinillä saattaa näkyä edelleenkin. Taustalla näkyvällä Eerikinkadulla katukiveyksessä näkyy eräässä kohdassa yhä kiskojen paikat - tarkistettu 2015 tammikuussa. Ja tuossa välissähän menee nykyään linjan 9 Länsiterminaalin haara Malminrinteeltä Ruoholahdenkadulla, tämän Lapinlahdenkadun ylittäen (linjaus otettiin käytöön elokuussa 2012, raitioliikenne Lapinlahdenkadulla taas päättyi jo 1959). Joidenkin tässä listaamieni katujen nimet ovat voineet muuttua tämän kuvanoton ja kommentointihetken välillä. Käytän tässä katujen nykyisiä nimiä. | ||||
|
12.03.2015 08:25 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä se Munkkiniemessä on. Tämän vaunun Helsingin vierailusta on kirjoitettu aika lailla Suomen Raitiotieseura ry:n julkaisuissa. | ||||
|
10.03.2015 09:40 | Juhana Nordlund | ||
| Mannerheimintien ja Kaivokadun risteyksessä näkyy olevan jo liikennevalot. Pohjoiseen näyttää etualalla menevän vuonna 1941 valmistunut teli-ASEA vetäen LHW:n kaksiakselista perävaunua. Yhdistelmä kohtaa pula-ajan Karia-vaunu, jonka etupään rakennetta (esim. ikkunajako) ei kuvaushetkeen mennessä ollut muutettu. Perävaununa seuraa Kaipion valmistama yksilö, sekin pula-ajalta. | ||||
|
09.03.2015 12:42 | Juhana Nordlund | ||
| Ei kai koneellinen ilmanvaihto tullut millään tavoin yleiseksi ratkaisuksi puukorisiin vaunuihin. Jostain yksilöstä onnistuin ottamaan kuvan joskus vuonna 1982, oliko yksilö 22269 vai joku muu, sitä en muista enkä varmaan nopeasti löydä edes sitä albumia, jossa tarkoittamani kuva on. Ei liene harvinaista, että uusia kalustohankintoja suunniteltaessa joitakin teknisiä ratkaisuja kokeillaan ensiksi olemassa olevassa kalustossa. |
||||
|
09.03.2015 11:36 | Juhana Nordlund | ||
| Tästä (kuvan) tilanteesta en tiedä mitään, mutta kyllähän se usein helpottaa oikeaan pilttuuseen pääsemistä, kun vähän käännetään, oli ohjaamojen lukumäärä mikä tahansa. | ||||
|
03.03.2015 16:30 | Juhana Nordlund | ||
| Kolmas vaunu on Rbkt ja neljäs todennäköisesti Ei. Lukuisat vaunut näyttävät kovasti Ein-sarjalaisilta. | ||||
|
02.03.2015 16:47 | Juhana Nordlund | ||
| Saunakalliohan on eräänlainen "Järvenpää Pohjoinen". On ymmärrettävää, että Järvenpään juna hoitaa (tai hoiti) samalla tätä pohjoistakin (ja melko tiheästi rakennettua) aluetta palvelevaa asemaa. Muun kuin uusimaalaisen näkökulmasta Saunakallio voisi vaikuttaa miltä tahansa erilliseltä radanvarsitaajamalta, mutta sellainenhan se ei ole eikä ollut esim. G-junien aikana. | ||||
|
28.02.2015 17:33 | Juhana Nordlund | ||
| Näinkin nämä viimeisen päälle siistit ja edustavan näköiset veturit Hämeenlinnan asemalla eilen perjantaina noin klo 16.20 juuri tuolla samalla paikalla. | ||||
|
25.02.2015 07:07 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan veturi on 2700-sarjasta, toisessa kuvassa näkyykin numero kokonaan eli 2704. Käsittääkseni 1980-luvulla 27-sarjan alkupää oli Seinäjoella kirjoilla. Kuinka yleistä oli tuolloin, että Seinäjoen tai Tampereen Deevereitä liikkui esimerkiksi Pieksämäen itäpuolella? | ||||
|
22.02.2015 10:38 | Juhana Nordlund | ||
| Onkohan kolmas vaunu sittenkin EFits tai EFs? Mutta mukava kuva joka tapauksessa. | ||||
|
22.02.2015 07:45 | Juhana Nordlund | ||
| Olisiko ennemmin Pieksämäki? Savo ei minulle missään nimessä ole tuttua seutua, mutta ennemmin Pieksämäkeä äänestän kuin Mikkeliä. | ||||
|
21.02.2015 15:28 | Juhana Nordlund | ||
| VR:n verkkokaupan kautta uusiin aikatauluihin pääsee varsin mukavasti kiinni. | ||||