Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
17.03.2015 08:46 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin jotkut koevirroittimet olivat tuohon aikaan tuon sarjan vaunuissa punaisia. Virroittimessa on todennäköisesti muutakin poikkeavaa kuin vain väri. E-kirjain yhteistariffikilvessä viittaa kuljettajarahastukseen (tuohon aikaan joillakin linjoilla oli vielä rahastajarahastus ainakin joinakin liikennöintiaikoina) ja rahastajallisissa vaunuissa ei siis ollut muuta kuin nuolikuvio vastaavassa keltapohjaisessa etulaatassa. Suomenkielisissä informaatiolähteissä E:n kerrottiin tarkoittavan "edestä sisään". Pohjanlahden länsipuolella vastaava kilpi (sikäläisessä kalustossa) on yleensä selitetty "enmansbetjänad" kuten Eljas kuvatekstissä kertoo. Mutta: Nivelvaunuihin sai nousta takaakin sisälle, mikäli lippu oli hankittu etukäteen. Tuohon aikaan poistuttiin keskiovista. Niillä ei edes ollut muita ulkonappeja kuin lastenvaunupainike, sekin vain ovien 2 yhteydessä. |
||||
|
17.03.2015 08:22 | Juhana Nordlund | ||
| Keltainen pohjaväri oli tosiaan käytössä mm. yö- ja ruuhkalinjojen "pysäkkipäreissä". Näin asiakas noteerasi rajoitettuun aikaan liikennöitävät linjat paremmin. Käytäntö poistui jossain vaiheessa 1970-lukua eli melko pian kuvan ottamisen jälkeen. Raitioliikenteen (erillisiä) yölinjoja on ollut keltaisettomallakin aikakaudella ainakin vuoteen 1985 saakka. Kuvan pysäkki sijaitsee nimenomaan nykyisen Varsapuistikon pysäkin kohdalla, vuonna 1974 pysäkki taisi olla nimeltään ihan vain Kaisaniemi. Nykyinen Kaisaniemen pysäkki on tuli metroaseman kohdalle vasta keväällä 1995, kun asema otettiin käyttöön. Kyseinen metroasema lakkasi olemasta nimeltään Kaisaniemi tämän vuoden (2015) alkupuolella. Raitiovaunupysäkin nimeä ei tässä yhteydessä muutettu metroaseman tapaan Helsingin yliopistoksi. |
||||
|
13.03.2015 10:18 | Juhana Nordlund | ||
| Katselin samaa ilmakuvaa kuin Markku aiemmin aamulla ja päädyin niin ikään sellaiseen lopputulokseen ettei kuva voi olla ainakaan 1976 jälkeiseltä ajalta. Reinon ilmoittama 1975 taitaa pitää aika hyvin kutinsa. Jossain vaiheessa 1970-luvun puoltaväliä Veturitien pohjoisosa oli korvannut Niittyläntien yhteytenä Pasilan suunnalta Maunulaan. |
||||
|
13.03.2015 09:52 | Juhana Nordlund | ||
| Kuva on upea, kuten Heikki sanoi. Ajosuunta on todellakin ylös päin, takanahan näkyy kaartuvaa rataa. Nuppulinnasta Jokelan suuntaan puolestaan on hyvin suoraa rataa. | ||||
|
|
13.03.2015 09:12 | Juhana Nordlund | ||
| Taustalla näkyvä varikko ja sen osat taitavat taata sen, ettei kuva voi olla ainakaan vuotta 1975 edeltävältä aikakaudelta. | ||||
|
|
13.03.2015 08:50 | Juhana Nordlund | ||
| Kuva on ilmeisesti sellaiselta ajalta, jolloin nykyistä Veturitien pohjoista linjausta ei vielä ollut. Mersu-taksi on vuodelta 1973, joten ei kuvausvuosi varmaankaan paljoa poikkea 1975:stä. Voisiko 1974 olla parempi? Jos kuva on vuodelta 1973, taksiauto on tuliterä. Cht:ssä ja Rt:ssä katot ovat melko pinttyneitä, mutta eipä ihme kun dieselin perässä on menty. | ||||
|
13.03.2015 07:36 | Juhana Nordlund | ||
| Linjaväreistä(kin) löytyy artikkeli SRS:n sivulta: http://www.raitio.org/historia/linjavar/varit.htm . Siellä kerrotaan myös, että linjaväreistä luovuttiin marras - joulukuussa 1954. Näin ollen linjavärejä ei ole näkynyt (muuten kuin ehkä tilausajoissa - esim. SRS:n "nimikkolinja 15") 1950-luvulla toimitetuissa telivaunuissa ja sitä uudemmassa kalustossa. | ||||
|
13.03.2015 07:03 | Juhana Nordlund | ||
| Tarkoittamani 1960-luvun alussa valmistunut bussi näkyy kuvassa kolmantena alhaalta, laiturinsa etummaisena kulkineena (erottuu hyvin kattokaarimainoksiensa ansiosta). Koska numeroa eikä myöskään pyörännapoja näy, en tästä helposti pysty erottamaan, onko kuvassa vuoden 1960 Scania-Vabis / Wiima sarjasta 405 - 424 vai seuraavan vuoden kevään Vanaja / Wiima sarjasta 106 - 115. Eroa oli myös jäähdyttimen säleikössä, jota ei myöskään voi tarkistaa tästä kuvasta. Mutta yksi muunkinlainen ero sarjoissa kuitenkin oli: Scania-Vabiksessa takalinjanumero oli sijoitettu ylemmäs verrattuna Vanajiin. Viimeksi mainitun perusteella kallistuisin Vanajan puolelle (sarja 106 - 115). Vuoden 1961 suurten sarjojen (425 - 434, 435 - 454, 500 - 529) busseja ei vielä tässä kuvassa näy. Edit: Tarkentavia tietoja lisätty klo 8:06. |
||||
|
|
12.03.2015 15:00 | Juhana Nordlund | ||
| K = Käpylä. K-tunnus poistui elo-syyskuun vaihteessa 1953. Kuvan vaunu on vuodelta 1950 - 51. Nämä kaksi seikkaa rajaavat kuvanottoajankohdan lukemiin 1950 - 53. Moottorivaunu on Oy Karia Ab:n valmistetta, perävaunu on taas kaipiolainen. | ||||
|
12.03.2015 10:10 | Juhana Nordlund | ||
| Jokos tuossa näkyy kiskotyömaa? Reitti (3B / 3T) muuttui Bulevadin kautta kulkevaksi 18.10.1984 SRS:n sivujen mukaan. Johdinautolinjan 14(A) langat näkyvät ainakin, joskin noin myöhään SWS-koejohdinauto liikkui melko vähän. | ||||
|
|
12.03.2015 09:46 | Juhana Nordlund | ||
| Lähes kaikki kuvassa näkyvät HKL:n bussit ovat 1950-luvulta. Yksi on kuitenkin uudempi, mikä? | ||||
|
12.03.2015 09:39 | Juhana Nordlund | ||
| Toki ymmärtänemme, että nollaan päättyvissä päivämäärättömissä vuosiluvuissa puhutaan noin-luvuista. Mielestäni tarkennus, esim. mitä ajankohtaa ennen kuvaa ei ole voitu ottaa, on kommenttipuolella perusteltu koska tätä tarkentavaa tietoa ei ollut kuvatekstissäkään. Näiden vanhojen kuvien suola on juuri se, että mahdollisimman moni löytää kuvista jotain mielenkiintoisia näkökohtia. Historiantuntijoita kiehtoo aina ajankohta mahdollisimman tarkoin ilmoitettuna - ja totta kai monta muutakin asiaa. | ||||
|
|
12.03.2015 08:44 | Juhana Nordlund | ||
| Kuva ei voi olla vanhempi kuin vuodelta 1908 (tätä kirjoitettaessa kuvausvuodeksi on ilmoitettu 1900). | ||||
|
12.03.2015 08:39 | Juhana Nordlund | ||
| Itse en ole raitiovaunua päässyt näkemään Lapinlahdenkadulla, mutta kiskojen jäänteitä kylläkin. Ne kaivettiin ylös 1960-luvun lopulla lopullisesti. Ajojohtojen kannatinkoukkuja rakennusten seinillä saattaa näkyä edelleenkin. Taustalla näkyvällä Eerikinkadulla katukiveyksessä näkyy eräässä kohdassa yhä kiskojen paikat - tarkistettu 2015 tammikuussa. Ja tuossa välissähän menee nykyään linjan 9 Länsiterminaalin haara Malminrinteeltä Ruoholahdenkadulla, tämän Lapinlahdenkadun ylittäen (linjaus otettiin käytöön elokuussa 2012, raitioliikenne Lapinlahdenkadulla taas päättyi jo 1959). Joidenkin tässä listaamieni katujen nimet ovat voineet muuttua tämän kuvanoton ja kommentointihetken välillä. Käytän tässä katujen nykyisiä nimiä. | ||||
|
12.03.2015 08:25 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä se Munkkiniemessä on. Tämän vaunun Helsingin vierailusta on kirjoitettu aika lailla Suomen Raitiotieseura ry:n julkaisuissa. | ||||
|
10.03.2015 09:40 | Juhana Nordlund | ||
| Mannerheimintien ja Kaivokadun risteyksessä näkyy olevan jo liikennevalot. Pohjoiseen näyttää etualalla menevän vuonna 1941 valmistunut teli-ASEA vetäen LHW:n kaksiakselista perävaunua. Yhdistelmä kohtaa pula-ajan Karia-vaunu, jonka etupään rakennetta (esim. ikkunajako) ei kuvaushetkeen mennessä ollut muutettu. Perävaununa seuraa Kaipion valmistama yksilö, sekin pula-ajalta. | ||||
|
09.03.2015 12:42 | Juhana Nordlund | ||
| Ei kai koneellinen ilmanvaihto tullut millään tavoin yleiseksi ratkaisuksi puukorisiin vaunuihin. Jostain yksilöstä onnistuin ottamaan kuvan joskus vuonna 1982, oliko yksilö 22269 vai joku muu, sitä en muista enkä varmaan nopeasti löydä edes sitä albumia, jossa tarkoittamani kuva on. Ei liene harvinaista, että uusia kalustohankintoja suunniteltaessa joitakin teknisiä ratkaisuja kokeillaan ensiksi olemassa olevassa kalustossa. |
||||
|
09.03.2015 11:36 | Juhana Nordlund | ||
| Tästä (kuvan) tilanteesta en tiedä mitään, mutta kyllähän se usein helpottaa oikeaan pilttuuseen pääsemistä, kun vähän käännetään, oli ohjaamojen lukumäärä mikä tahansa. | ||||
|
03.03.2015 16:30 | Juhana Nordlund | ||
| Kolmas vaunu on Rbkt ja neljäs todennäköisesti Ei. Lukuisat vaunut näyttävät kovasti Ein-sarjalaisilta. | ||||
|
02.03.2015 16:47 | Juhana Nordlund | ||
| Saunakalliohan on eräänlainen "Järvenpää Pohjoinen". On ymmärrettävää, että Järvenpään juna hoitaa (tai hoiti) samalla tätä pohjoistakin (ja melko tiheästi rakennettua) aluetta palvelevaa asemaa. Muun kuin uusimaalaisen näkökulmasta Saunakallio voisi vaikuttaa miltä tahansa erilliseltä radanvarsitaajamalta, mutta sellainenhan se ei ole eikä ollut esim. G-junien aikana. | ||||
|
28.02.2015 17:33 | Juhana Nordlund | ||
| Näinkin nämä viimeisen päälle siistit ja edustavan näköiset veturit Hämeenlinnan asemalla eilen perjantaina noin klo 16.20 juuri tuolla samalla paikalla. | ||||
|
25.02.2015 07:07 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan veturi on 2700-sarjasta, toisessa kuvassa näkyykin numero kokonaan eli 2704. Käsittääkseni 1980-luvulla 27-sarjan alkupää oli Seinäjoella kirjoilla. Kuinka yleistä oli tuolloin, että Seinäjoen tai Tampereen Deevereitä liikkui esimerkiksi Pieksämäen itäpuolella? | ||||
|
22.02.2015 10:38 | Juhana Nordlund | ||
| Onkohan kolmas vaunu sittenkin EFits tai EFs? Mutta mukava kuva joka tapauksessa. | ||||
|
22.02.2015 07:45 | Juhana Nordlund | ||
| Olisiko ennemmin Pieksämäki? Savo ei minulle missään nimessä ole tuttua seutua, mutta ennemmin Pieksämäkeä äänestän kuin Mikkeliä. | ||||
|
21.02.2015 15:28 | Juhana Nordlund | ||
| VR:n verkkokaupan kautta uusiin aikatauluihin pääsee varsin mukavasti kiinni. | ||||
|
|
20.02.2015 22:03 | Juhana Nordlund | ||
| Uusien aikataulujen myötä Porin matkustajajunien kokoonpanoissa tapahtuu muutoksia, esimerkiksi sininen kalusto poistuu. | ||||
|
20.02.2015 12:14 | Juhana Nordlund | ||
| Keväällä 1990 matkustin Jyväskylästä Haapamäelle. Siinä oli CEit tai CEift, itse kuitenkin istuin konduktööriosastollisessa 2. luokassa, oli se sitten Eift tai CEift. Konduktööri mainosti ykkösluokan parempaa matkustusmukavuutta (kakkosluokan lipulla toki), mutta ilmeisesti veturin läheisyyden takia halusin olla niin edessä kuin mahdollista ja jättää ykkösluokan hienot tuolit toiseen kertaan. Vaunuja junassa saattoi olla vain kaksi, en enää muista. | ||||
|
|
20.02.2015 11:24 | Juhana Nordlund | ||
| Jossain vaiheessahan CEi(f)t-vaunuja alkoi näkyä henkilöjunissakin, vaikkakin nämä junat olivat virallisesti 2. luokan junia. Vai onko kuvan juna liian pitkä henkilöjunaksi? | ||||
|
|
20.02.2015 08:15 | Juhana Nordlund | ||
| Ensimmäinen vaunu on CEit tai CEift, muttei ainakaan CEhit. | ||||
|
19.02.2015 11:39 | Juhana Nordlund | ||
| Kauempana näkyvät "raitiovaunut" ovat linjan 2 ruuhkaperävaunuja. Ne kuuluvat joko sarjaan 116 - 121 (Oy Suomen Autoteollisuus Ab) tai 122 - 130 (Oy Karia Ab), parhaassa tapauksessa siinä on yksi kumpaakin. Ne ovat kuvassa päivätauolla. Tämähän on se päättäri, jossa ei ollut kääntösilmukkaa, vaan vaunut käännettiin kolmiokääntönä. Perävaunujen takana rata päättyy välittömästi. | ||||
|
19.02.2015 09:37 | Juhana Nordlund | ||
| Kasselin hybridivaunuista on tietoutta englanniksi osoitteessa: http://en.wikipedia.org/wiki/Kassel_RegioTram . | ||||
|
18.02.2015 19:07 | Juhana Nordlund | ||
| Heikin mainitsemasta bussilinja 22:sta tuli mieleeni, että vanha päättäri Etelä-Haagassa oli Angervotien ja Seljatien risteyksen kohdalla. Paikalla on edelleen tyhjä tontti, joskin jokin muuntamokoppi siinä on tainnut olla jo melko pitkään. Isonnevantietä ei silloin muinoin ollut, joten äsken mainitulle paikalle ajettiin tätä päivää ajatellen melko hurjaa reittiä: Kylätietä mentiin Huopalahden aseman eteläpuolelta nykyiselle kävelytielle ja siitä Seljatielle. Niin kapeita paikkoja on varsin vaikea mieltää bussikaduiksi. | ||||
|
|
18.02.2015 13:27 | Juhana Nordlund | ||
| Runkolinjan Spåra-asema oli siis Ruskeasuolla, ei Haagassa. Runkolinja oli käytössä vain parisen vuotta 1950-luvulla eli ei enää 1960-luvun puolella. Runkolinjavaiheen jälkeen linja 10 toki jatkoi liikennöintiään Ruskeasuolle, mutta tavallisena raitiolinjana. Syöttölinja Invalidisäätiölle tosin säilyi aika pitkään tuonkin jälkeen. Haagaan (kuvassa) oli puolestaan liikennöity linjalla H. Kuvan 4S on ilmeisesti jonkin kauden ruuhka-ajan erikoisuus - tätä paikkaa ajatellen melko epätyypillinen juttu. Vuosina 1956 - 58 / 59 Suomen Turistiauto Oy:llä todellakin oli kolme (3) Shkoda-bussia. STA ei ajanut runkolinjaa, ei myöskään tämän syöttölinjaa, vaan suoraa bussilinjaa Hankkijalta Pohjois-Haagaan. Itse asiassa juuri tästä STA:n kaupunkiliikenne syntyi. |
||||
|
18.02.2015 07:25 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä kuva on julkaistu myös Suomen Raitiotieseura ry:n kotisivuilla. Siellä kuvausvuodeksi ilmoitetaan 1952 (elokuu). Lähimpänä näkyvä perävaunu on entinen Kummer-moottorivaunu. | ||||
|
|
18.02.2015 05:50 | Juhana Nordlund | ||
| Vuoden 1969 ilmakuvan tilanne päti noin 1973 saakka. 1973 - 74 rautatien eteläpuolelle rakennettiin pitkä silta, joka korvasi vanhan ratalinjauksen. 1974 Hämeenlinnanväylä avattiin aiemman 3-tien itäpuolelle kaksiajorataisena liikenteelle. Rautatien vanha penkka piti tasoittaa tieltä pois. Nuijamiestentielle jäi paikallinen liikenne, myös Helsingin sisäinen bussilinja 63. Pitkämatkaisempi tieliikenne siirtyi uudelle kaksiajorataiselle väylälle. Vuonna 1998 valmistui toinen pitkä rautatiesilta 1973 valmistuneen pohjoispuolelle. 2001 junaliikenne oli järjestetty niin, että kaupunkiradan junat käyttivät eteläisempää siltaa ja muut junat pohjoisempaa. Uudempi silta menee suunnilleen siitä, missä vanha ratalinjaus oli mennyt. Haagan ja Ilmalan välillä ratalinja oli mutkitellut ennen vuotta 1973 aiempaa enemmän. Maastossa on edelleen merkkejä aiemmista ratalinjauksista. |
||||
|
|
17.02.2015 10:24 | Juhana Nordlund | ||
| Runkolinjan päätepysäkki tuli vuonna 1955. Haagan yhteys oli lakkautettu 1953. Ruskeasuon aiempi silmukka oli kyllä sijainnut lähes samassa kohdassa kuin runkolinjan silmukka. Mutta 1955 valmistunut linjaus noudatti Mannerheimintien linjausta, aiempi raideyhteys kiemurteli Koroistentien kautta. | ||||
|
|
17.02.2015 07:47 | Juhana Nordlund | ||
| Ajankohta sopii mainiosti 1950-luvun alkupuoleksi sikälikin, että vaunu on jo yksisuuntainen, vaikka vasemman puolen ovet ovat jäljellä. Tarpeettomien ovien alapuolelta kuitenkin puuttuvat astinlaudat. | ||||
|
|
16.02.2015 19:47 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvausvuosi on näköjään korjattu 1966:sta varhaisemmaksi. Nyt alkaa näyttää asiaankuuluvammalta. | ||||
|
|
16.02.2015 16:56 | Juhana Nordlund | ||
| Aika ovela juttu, jos 4S:n ruuhkarupeamiin on joskus sisältynyt Haagassakin käyntejä. Periaatteessa sekin kai on ollut mahdollista. | ||||
|
16.02.2015 16:51 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvausvuosi ei varmaankaan ole 1966. Vaunusta 36 oli tehty työvaunu jo vuonna 1959. | ||||
|
|
16.02.2015 16:48 | Juhana Nordlund | ||
| Ei kai vaunu 23 sentään noin myöhään enää ollut kaksisuuntainen? 23:een tehtiin jossain vaiheessa huomattava koriremontti niin, että vaunun tyyli muistutti aika lailla 1950-luvulla valmistuineita kaksiakselisia suomalaisvaunuja (ei nyt ehkä kovin paljon Turun "Nesslingejä"). | ||||
|
16.02.2015 16:43 | Juhana Nordlund | ||
| Moottorivaunu ja perävaunu ovat molemmat Kaipion tuotantoa. Moottorivaunu on joko vuodelta 1950 tai 1951, joten sitä vanhempi kuva ei ainakaan ole. K-tunnus poistui Käpylän linjalta elokuun lopulla 1953. | ||||
|
16.02.2015 12:21 | Juhana Nordlund | ||
| Itse asiassa ravintolavaunu on sarjasta Rk. Toki sama vaunu on alkujaan ollut Rkt, muttei enää pitkään aikaan. | ||||
|
13.02.2015 08:38 | Juhana Nordlund | ||
| Raitiovaunu (HRO 176) on HRO:n numerotunnuksin, joten kuva on otettu ennen vuotta 1945. HKL:n aikana tämä saksalaisvalmisteinen vaunu kulki järjestysnumerolla 96. Noin 30 vuoden iässä vaunu koki huomattavan korikorjauksen (Tampereella), remontin jälkeen ulkonäkökin oli muuttunut vastaamaan 1950-luvun alun kaksiakselisia suomalaisvaunuja. | ||||
|
11.02.2015 14:20 | Juhana Nordlund | ||
| Onko varmasti 174:n? Nopeasti muistelisin 174:n olevan kaksikerroksinen Edo-juna. Paremmin kuvan juna sopisi vaikkapa 196:ksi. | ||||
|
04.02.2015 16:24 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan bussi ei ollut City L vaan City M. Senkin matriisikilpilaitteet olivat tulleet jälkiasennuksena. HKL-Bussiliikenteen (kuvan bussin ensimmäinen / alkuperäinen haltija) hankki lähes kaikki City L:nsä (ja City M:nsäkin) nauhakilvillä. Poikkeuksina olivat autot 1 - 3 sekä 101 ja 102, joissa oli Mitronin "mosaiikkikilvet". Sellaiset tulivat itse asiassa jo pieneen sarjaan 9852 - 9854. | ||||
|
03.02.2015 18:58 | Juhana Nordlund | ||
| Joo, 6001 - 6005 / 6201 - 6205 muodostivat oman ryhmänsä. Joonan ohjekirja voi olla sama, joka minullakin on jossain jemmassa. Sama asiahan tuossa tuli esille hieman toisin sanoin. | ||||
|
|
03.02.2015 07:53 | Juhana Nordlund | ||
| Minulla on ollut joskus jemmassa 1980-luvulla saamani Sm1:n ohjekirja. Siinä lueteltiin, mitkä Sm1 + Eio(b):t olivat keskenään yhteensopivia. Loppupään osalta muistaisin ohjeen kertoneen, että 6030 - 6050 olisivat olleet yhteensopivia minkä tahansa ohjausvaunun 6230 - 6250 kanssa. Syksyllä 1985 olikin kulussa jonkin aikaa sekarunko Sm1 6047 + Eio 6237. Siinä oli minulla miettimistä, miten ihmeessä matalaselkänojaisesta 6237:stä saattoi näkyä välikön lasien läpi toisella puolella korkeampia selkänojia... Helsingin asemalla oli "pakko" katsoa kummankin vaunun numero huolellisesti. :) | ||||
|
|
02.02.2015 20:34 | Juhana Nordlund | ||
| Ohjausvaunuhan on sarjaa Eiob, joten senkään puolesta kuva ei voi olla vuodelta 1972. Eiob:lliset Sm1:t valmistuivat vuonna 1973. | ||||
|
26.01.2015 15:24 | Juhana Nordlund | ||
| Juna-asema sopii vallan mainiosti junaradan yhteyteen. | ||||
|
23.01.2015 13:14 | Juhana Nordlund | ||
| Vielä kolme ja puoli vuotta sitten oli jokseenkin eri näköistä noilla kulmilla: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2011-09-24/240911+056A.jpg | ||||
