181-149859 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 23.01.2015 13:14 Juhana Nordlund  
  Vielä kolme ja puoli vuotta sitten oli jokseenkin eri näköistä noilla kulmilla: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2011-09-24/240911+056A.jpg
kuva 12.01.2015 18:47 Juhana Nordlund  
  Yllä näkyvä bussi on esitelty myös kuvan https://vaunut.org/kuva/84866 yhteydessä. Yllätyksekseni ylempänä näkyvät kirjoitukset käsittelevät pääasiassa aivan muita asioita kuin kuvassa näkyviä liikennevälineitä tai maisemia.
kuva 06.01.2015 06:32 Juhana Nordlund  
  Osa Sm2-rungoista kävi n. vuosina 1995 - 2000 kunnostuksessa, suunnilleen samoihin aikoihin kun Sm1-sarjaa saneerattiin. Sm2:sten saneerauksista päätettiin ja ne toteutettiin myöhemmin. Sm2-kunnostuksissa tehtiin joukko muutoksia, ainakin lattiamatot uusittiin ja ikkunalasit vaihdettiin sävylaseihin. Tuuletusikkunoiden lukumäärä jotakuinkin puolittui. Ulkopinnatkin toki maalattiin, mutta vanhoilla perinteisillä Sm-väreillä. Junayksikkö kuvassa vastaa tällaista runkoa. Sm2 6X68 ei kuulunut tällä tavoin kunnostettujen runkojen joukkoon.

Sm2-junissa 6X81 - 6X00 ei ollut koskaan päätyovia. Niitä vanhemmissa oli, ja lähes aina poistettujen päätyovien jäänteitä oli havaittavissa aina saneerauksiin asti (saneerauksien jälkeenkin taitaa näkyä viitteitä päätyovista yksiköissä 6X61 ja 6X77). Kuvan yksikössä ei merkkejä päätyovesta ole eikä voikaan olla.
kuva 02.01.2015 12:56 Juhana Nordlund  
  Kuvan voimalinja menee siis kallioleikkausten jälkeen - ei yli. Tuollainen kyllä näkyy sekä vuoden 1990 peruskartassa että Fonectan nykyisessä ilmakuvassa. Hansin mainitsema silta on tullut vasta myöhemmin, sitä ei näy vuoden 1990 peruskartassakaan vielä. Tämä kuva ei ole vanhalta vaan uudelta, vuonna 1983 käyttöön otetulta linjaukselta - olettaen että paikka on se, jona sitä pidän.
kuva 02.01.2015 06:26 Juhana Nordlund  
  Vuohimäki - Kela, km 44?
kuva 01.01.2015 11:15 Juhana Nordlund  
  Onkohan tämäkin sitten osuudelta Kirkkonummi - Karjaa, kun kerran ajankohdaksi ilmoitetaan sama kuin parille muulle Rantaradan kuvalle? Oikaisulla ollaan, kun viestilinjoja ei ole ja kallioleikkauksia näkyy tuonkin verran.
kuva 01.01.2015 08:57 Juhana Nordlund  
  Porkkana-kuvan takia minunkin veikkaukseni sirtyy Rantaradan oikaisun puolelle. Seuraavaksi voidaan miettiä, onko kuvaaja todellakin ottanut 16.1.1987 kuvia sekä Kuopiossa että Siuntiossa... Valoisa aika tammikuussa ei ole järin pitkä.
kuva 01.01.2015 08:52 Juhana Nordlund  
  Paikka on varmastikin tuo Juhanin mainitsema. Lumen pölinästä päätellen juna kiitää kohti Kirkkonummea. Mutta miksi Porkkana olisi liikkunut tuolla tammikuussa 1987? Vai onko päiväys väärä?
kuva 01.01.2015 00:46 Juhana Nordlund  
  m / k tarkoittanee "mahakantud" eli poistettuja / hävitettyjä yksilöitä.
kuva 01.01.2015 00:35 Juhana Nordlund  
  Eikös Petrin tarkoittamassa kohdassa ollut sähköistys jo 1987? Minun tekisi mieleni veikata Keski-Suomen oikorataa, vaikka Dr13 oli siellä pikajunissa hallitsevin tuohon aikaan. Tosin paukkupakkasilla nähtiin muutakin kalustoa. Ja toki muulloinkin aina silloin tällöin.
kuva 01.01.2015 00:24 Juhana Nordlund  
  Ei ehkä täysin ajantasaista tietoa täälläkään: http://www.phototrans.eu/24,16324,0.html - mutta tyhjää parempaa.

Ja mukavaa alkanutta vuotta 2015 kaikille vorgilaisille.
Kuvasarja:
Tatratikoitallinassa.
 
 31.12.2014 10:26 Juhana Nordlund  
  Mukava kuvasarja MTP:mäisin sanailuin. Virallisissa yhteyksissä kirjoitamme Tallinnan kahdella n:llä.

Kuvasarjaa arvostan varsinkin siksi, että kuvattavia vaunuja ei ole valikoitu ennalta sen kummemmin, vaan on otettu kuva sattumalta näkyville tulevista vaunuista. Useiden harrastajien valikoiva tyyli saattaa antaa harhauttavan kuvan esim. siitä, mikä on ollut (tai ei olekaan ollut) tavallista joskus jossain. Tämä kuvasarja toimii loistavana dokumenttina ajankohdastaan.
kuva 31.12.2014 07:50 Juhana Nordlund  
  Kuvaushetkellä tämä on varmaankin ollut yksi vanhimmista käytössä olleista sarjansa edustajista. Ensimmäinen ei kuitenkaan oikein monellakaan tavalla, ehkä ensimmäinen kolminumeroinen tämän sarjan Tatra... :) Malli on siis KT4SU. Satanen on vuodelta 1986.
kuva 31.12.2014 07:23 Juhana Nordlund  
  Minäkään en tiedä, miksi vaunu 168 on harmaa, mutta hyvä veikkaus voisi olla, että vaunu on jossain välissä ollut mainosteippauksissa. Ja mainosasuun on kuulunut harmaa tausta.
kuva 31.12.2014 07:21 Juhana Nordlund  
  Erfurtista hankituista vaunuista sangen moni on punavalkoinen - sattuneesta syystä.
kuva 31.12.2014 07:19 Juhana Nordlund  
  Oikealla näkyvä, kamerasta loittoneva vaunu (121) on nykyistä TLT:tä edeltäneen TTTK:n perusvärityksessä. Neuvostoaikana vaunut olivat tietenkin toisenväriset. Kuvaajaa kohti tuleva vaunu nro 160 (vas.) ei ole tallinnalais- vaan erfurtilaisväreissä. Huomattavan moni Erfurtista hankittu vaunu on saanut säilyttää alkuperäispaikkakunnan värit.

Nyt hankittavat täysin uudenlaiset vaunut tulevat olemaan kuvassa näkyvistä vaunuista poikkeavia myös värityksensä puolesta.
kuva 16.12.2014 07:54 Juhana Nordlund  
  Tässä on todellakin M29+M28-multippeliajo. Aikanaan näitä vaunuja, samoin M25:sia, näki myös kolmen nipuissa. Nyttemmin laiturit on lyhennetty eikä kolminajo kaupallisessa liikenteessä ole mahdollista.

Vaunuja hallitaan polkimin. Siksi usein kuullaan lempinimi "Pedaalivaunu". Raitiovaunuissa muutoin hyvin yleisiä ratkaisuja ovat ajokahva tai vastaava käsipyörä eli "ratti".
kuva 16.12.2014 07:35 Juhana Nordlund  
  Kuvauspaikka sijaitsee kahden rataoikaisun välissä: kuvassa taustalla kauempana näkyy Karkun oikaisun länsipäätä vuodelta 1984 ja kuvaajan selän takana on vähän matkan päässä Heinoon suuri oikaisu 1960-luvulta.
kuva 07.12.2014 20:33 Juhana Nordlund  
  1980-luvulla ja jo useita vuosia sitä aiemminkin maassamme vietettiin "helatorstaita" lauantaina. Pyhäpäivän nimi oli kalenterissa "Kristuksen taivaaseenastumispäivä".
kuva 25.11.2014 15:21 Juhana Nordlund  
  Mahtaako se olla sitten tuo toinen kuvatekstissä mainittu veturi eli 2758?
kuva 23.11.2014 18:04 Juhana Nordlund  
  Kiva kuva. 951 on varmaankin menossa Turkuun päin ja 954 Helsinkiin. Kuvateksti kannattaa korjata.
kuva 23.11.2014 15:51 Juhana Nordlund  
  Juu, eilen tosiaan 63 oli kokonaan kaksikerroksinen. Sillä matkustimme Hämeenlinnasta Seinäjoelle. Tuon välin 63 kulki oikein mukavasti aikataulussaan.

Ilmeisesti asia on niin, että junat, joissa voi joskus olla yksikerroksisiakin vaunuja, eivät voi kulkea yli 160 km/h. Eli jos tunnukselle 63 on merkitty sn 160, niin se on ja pitää, oli kalusto sitten mitä tahansa (toki jokin tekijä - esim. kalusto - voi sn:ää tilapäisesti pudottaa aina alaspäin). Eilisessä tilanteessa 160 riitti oikein hyvin.
kuva 19.11.2014 08:14 Juhana Nordlund  
  Parisen kertaa olen 55:llä mennyt perjantaina viime kesän jälkeen ja juuri niillä kerroilla ainoana ravintolana oli Rk-vaunu, myyntinumerolla 4. Lokakuun loppupuolella alkaneella jaksolla en ole viisvitosella mennyt enkä tainnut ko. junaa havaita perjantaipäivinä.
kuva 17.11.2014 15:14 Juhana Nordlund  
  100-vuotisjuhlaradassa (Fleischmann) oli keskellä pienoismaailmaa Riihimäen asema - https://vaunut.org/kuva/8353 - ja toisessa päässä rataa Hämeenlinna. Pakostakin molempia oli jouduttu pelkistämään huomattavasti, mutta yksiselitteiset esikuvat kuitenkin olivat. Kyseinen pienoisrautatie on myöhemmin jouduttu purkamaan.
kuva 03.11.2014 19:33 Juhana Nordlund  
  Automaattivaihteistot (hydraulismekaaniset) ovat kehittyneet paljon vuosien ja vuosikymmenien varrella. Erilaisia lukituksia on kehitetty useanlaisia. Esimerkiksi ZF:n linja-autokäyttöön tarkoitetussa 6-portaisessa laatikossa hydraulivetoa on vain vaihteiden 1 ja 2 alkuvaiheessa. Muut portaat ovat kokonaan mekaanisia. Mutta täysin mekaaniset robottivaihteistot ovat momentinmuuntimella varustettuja laatikoita edelleen taloudellisempia ja siksi esimerkiksi pikavuorobussien laatikot ovat lähes järjestään robottivaihteistoja eivätkä perinteisiä automaatteja.
kuva 03.11.2014 07:38 Juhana Nordlund  
  Perinteinen automaattivaihteisto momentinmuuntajineen ei liene kovin hyvä ratkaisu maantiepainotteiseen ajoon. Pidän varsin selvänä, että siinä käytössä itsetoimisesti vaihtava vaihteisto on robottivaihteisto. Niitä näkee nykyään jossain määrin jopa paikallisliikenteen busseissa. Ilman momentinmuunninta toimivassa robottivaihteistossa tehohäviöt ovat minimaaliset verrattuna hydraulis-mekaanisiin ratkaisuihin.

Paikallisliikennebusseissa itse pidän perinteistä automaattilaatikkoa kuitenkin onnistuneempana. Robotit kun pyrkivät nykimään hieman samaan tapaan kuin perinteiset manuaalit tai puoliautomaattivaihteistot. Toki viimeksi mainittujen nykimiseen vaikutti aika lailla kuljettajan ajotapakin.
kuva 03.11.2014 07:28 Juhana Nordlund  
  Tanskaa oikeastaan voisi tarkastelta kahdelta kantilta: Köpiksen S-tog ja muu rataverkko. Muusta verkostosta erillään toimivan S-togin vaunuissa on parhaimmillaan 3 + 3 istuinta rinnakkain. Valtakunnalliset junat on mitoitettu toisella tavalla.
kuva 02.11.2014 15:29 Juhana Nordlund  
  Sanoisin kuitenkin, että korin leveys ja sallittu kuormaulottuma ovat tekijöitä, joilla on raideleveyttä keskeisempi merkitys siihen, montako istuinta saadaan sovitettua vaunuun rinnakkain.
kuva 02.11.2014 08:36 Juhana Nordlund  
  Ei-vaunu näyttäisi olevan lähiliikennekäyttöön muutettu yksilö, tässä siis pariovellinen. Lähiliikennevaunujen käytöstä lähiliikennealueen ulkopuolella oli keskustelua tällä palstalla ihan vähän aikaa sitten.
kuva 02.11.2014 06:47 Juhana Nordlund  
  Kas Porkkana-kuva onkin jo edelliseltä lomalta. Heinäkuun 1982 toinen lomakuva voisikin olla https://vaunut.org/kuva/5027 .
kuva 01.11.2014 17:46 Juhana Nordlund  
  Ja tuona samana päivänä itsekin olin Porissa, kesälomaa viettämässä. Kyseisen loman kuvia löytyy myös vaunut.org:n galleriasta. Tässä pari: https://vaunut.org/kuva/9446 ja https://vaunut.org/kuva/5024 .
kuva 01.11.2014 17:39 Juhana Nordlund  
  Nyt näyttää paremmalta, joskin kyseessä on Pori (uusi asema).
kuva 01.11.2014 16:26 Juhana Nordlund  
  Itse olisin luullut paikkaa erääksi toiseksi kaupungiksi, jonka nimi niin ikään päättyy i:hin ja siinäkin nimessä on neljä kirjainta.
kuva 01.11.2014 07:10 Juhana Nordlund  
  Ilmeisesti kaikki Hr13:t olivat valmistuneet jo ennen vuotta 1967? Voisiko kuvausajankohta olla 1966 paperikuvan takana olevasta merkinnästä huolimatta?
kuva 30.10.2014 14:36 Juhana Nordlund  
  83-paikkaisia Ei-vaunuja (22293 - 22337) olen nähnyt Pääradan lähiliikenteen lisäksi pikajunien lisävaunuina, esimerkiksi Pori Jazzien aikana. Samankaltaisia, mutta 94-paikkaisia lähiliikennevaunuja 22651 - 22660 olen nähnyt Pääradan lähiliikenteen lisäksi mm. Hanko - Karjaa - Riihimäki -junissa.
kuva 24.10.2014 13:48 Juhana Nordlund  
  Arvontakuva. Sisu - tai itse asiassa Oy Suomen Autoteollisuus Ab - on valmistanut tämän vaunun alustan, joka siis ei ole alkuperäinen enää myöhemmässä harjavaunukäytössä. SAT:n valmistamat kulkuvälineet on siis tunnettu Sisu-merkkisinä. Ja Suomen Autoteollisuus vaihtoi nimensäkin Oy Sisu-Auto Ab:ksi 1980-luvun alkupuolella. Eikä sekään jäänyt viimeiseksi nimeksi.
kuva 20.10.2014 09:44 Juhana Nordlund  
  No ainakin 29.7.2014 siinä oli neljä vaunua (kuudesta).
kuva 17.10.2014 14:02 Juhana Nordlund  
  Nyt näyttää hyvältä.
kuva 17.10.2014 13:01 Juhana Nordlund  
  Kuvatekstissä esiintyy "Ein 23420". Sellaista ei kuitenkaan käsittääkseni ole olemassa.
kuva 14.10.2014 07:55 Juhana Nordlund  
  Eil-kalustoa on joinakin aikoina käytetty pikajunien lisäkalustona. Kuvan juna taitaa olla siirtymässä Ilmalasta Helsinkiin, mistä on sitten lähdetty maakuntiin.
kuva 13.10.2014 23:09 Juhana Nordlund  
  Kuvaajan kohdalla on sijainnut aikanaan nk. Hullumylly. Nimi esiintyy kirjallisuudessakin.
kuva 12.10.2014 05:49 Juhana Nordlund  
  Oikeassa Ari ja Antti näyttäisivät olevan, Ilmalasta ruuhkarunko näyttää siirtyvän kohti Helsinkiä.

Riihimäki taitaa sijaita aavistuksen verran lännempänä kuin Helsinki (ainakin koordinaattien mukaan), joten ihan väärää tietoa ei kuvateksti välitä lukijoille. Tämä viimeinen toki keventävässä mielessä.

Ennen sähköistyksen valmistumista osuudelle Kirkkonummi - Karjaa Huopalahden suunnalla näkyi Sr1-kalustoa todella harvoin. Vuonna 1995 tapahtui tietenkin se historiallinen muutos, joskin hieman sitä ennen Karjaalle ulottuvaa tavaraliikennettä kulki sähkövedollakin.
kuva 09.10.2014 08:49 Juhana Nordlund  
  Kuvassa taitaa tarkemmin katsottuna näkyä "keltapäisiä" eli oman aikansa huomiovärillä varustettuja Sr1:siä, joten kuvan on oltava ainakin 1970-luvun jälkipuoliskolta. 1970-80-lukujen vaihdekin saattaa olla mahdollinen ellei jopa todennäköinen.
kuva 09.10.2014 06:12 Juhana Nordlund  
  Arvelen, että kuva ei ole ihan vuodelta 1971. Vuosikymmen on varmasti oikea.
kuva 25.09.2014 11:54 Juhana Nordlund  
  Mahtaako Hämeenlinnan iltapaikussa enää kulkea Sm1 - 2? Toukokuun lopulla kyllä matkustin kyseisellä junalla ja silloin kalustona vielä oli Sm1.
kuva 24.09.2014 06:52 Juhana Nordlund  
  H-junissa oli Sm1- ja Sm2-kalustoa suunnitellusti 10.8.2014 saakka. Sen jälkeen kunniakkaasti vuosikymmeniä palvelleita kotimaisia sähkömoottorijunia on näkynyt Hki - Ri -junissa pääosin T-tunnuksin, mutta joissakin tapauksissa myös kirjaimettomissa ruuhkalähijunissa (ts. Eil-kalustolle suunnitelluissa junissa).
kuva 18.09.2014 08:02 Juhana Nordlund  
  Expt:n hyteissäkin olevien istuimien selkänojia voidaan tosiaan säätää lepoasentoon, mutta ei istuinta vetämällä, vaan selkänojaa kallistamalla seinää kohti. Tavallaan poikkeava ratkaisu hyttikäytöä ajatellen. Säätövaraa on tosiaan rajallisesti, kuten Topi edellä mainitsi.
kuva 16.09.2014 08:15 Juhana Nordlund  
  Taitaa olla ensimmäinen Suomessa valmistettu raitiovaunu, joka tässä tarkoituksessa lähtee ulkomaille. Mutta eikös Suomessa liikenteessä olleita Mannheim-vaunuja jo ole lähtenyt ulkomaille siinä tarkoituksessa, että niillä ryhdytään liikennöimään siellä?

Suomessa rakennettu SWS-johdinauto taisi olla 1980-luvulla ulkomailla testiajossa. Se ei tokikaan ole raitiovaunu.
kuva 11.09.2014 09:15 Juhana Nordlund  
  Kuvaan olisi sopinut paremmin Hr13, mutta jostain syystä Hr12 on tullut valituksi. Tarkoituksena on luonnollisesti ollut mainostaa tehokkainta tuolloin käytössä ollutta "superrekan" veturia.
kuva 04.09.2014 10:10 Juhana Nordlund  
  Kehäradan reitillä junan sama pää ei ole matkan alkaessa (Hki) ja päättyessä (Hki) esimerkiksi eteläpää.
kuva 01.09.2014 04:46 Juhana Nordlund  
  Trolley ei tainnut alkujaan viitata itse liikennemuotoon, vaan virroitinmalliin. Raitiovaunuissakin on eri aikoina ollut trolleyvirroittimia, alkujaan juoksupyörällä varustettuja (siitä nimikin). Myöhemmin ratkaisu on kehittynyt U-palkin muotoiseksi liukulaahaimeksi, jossa juoksupyörää ei enää ole. Tämä virroitinmalli on johdin(linja-)autoissa edelleen käytössä, ja joissakin raitiovaunuissakin (mm. Riiassa). Riiankin kalustoluetteloissa joissakin yhteyksissä liikennemuotoja on jaettu luokkiin Trolley (raitiovaunu) ja Trackless Trolley (johdinbussi eli trolleybussi).
<<   >>