Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
21.02.2015 15:28 | Juhana Nordlund | ||
| VR:n verkkokaupan kautta uusiin aikatauluihin pääsee varsin mukavasti kiinni. | ||||
|
|
20.02.2015 22:03 | Juhana Nordlund | ||
| Uusien aikataulujen myötä Porin matkustajajunien kokoonpanoissa tapahtuu muutoksia, esimerkiksi sininen kalusto poistuu. | ||||
|
20.02.2015 12:14 | Juhana Nordlund | ||
| Keväällä 1990 matkustin Jyväskylästä Haapamäelle. Siinä oli CEit tai CEift, itse kuitenkin istuin konduktööriosastollisessa 2. luokassa, oli se sitten Eift tai CEift. Konduktööri mainosti ykkösluokan parempaa matkustusmukavuutta (kakkosluokan lipulla toki), mutta ilmeisesti veturin läheisyyden takia halusin olla niin edessä kuin mahdollista ja jättää ykkösluokan hienot tuolit toiseen kertaan. Vaunuja junassa saattoi olla vain kaksi, en enää muista. | ||||
|
|
20.02.2015 11:24 | Juhana Nordlund | ||
| Jossain vaiheessahan CEi(f)t-vaunuja alkoi näkyä henkilöjunissakin, vaikkakin nämä junat olivat virallisesti 2. luokan junia. Vai onko kuvan juna liian pitkä henkilöjunaksi? | ||||
|
20.02.2015 08:15 | Juhana Nordlund | ||
| Ensimmäinen vaunu on CEit tai CEift, muttei ainakaan CEhit. | ||||
|
19.02.2015 11:39 | Juhana Nordlund | ||
| Kauempana näkyvät "raitiovaunut" ovat linjan 2 ruuhkaperävaunuja. Ne kuuluvat joko sarjaan 116 - 121 (Oy Suomen Autoteollisuus Ab) tai 122 - 130 (Oy Karia Ab), parhaassa tapauksessa siinä on yksi kumpaakin. Ne ovat kuvassa päivätauolla. Tämähän on se päättäri, jossa ei ollut kääntösilmukkaa, vaan vaunut käännettiin kolmiokääntönä. Perävaunujen takana rata päättyy välittömästi. | ||||
|
19.02.2015 09:37 | Juhana Nordlund | ||
| Kasselin hybridivaunuista on tietoutta englanniksi osoitteessa: http://en.wikipedia.org/wiki/Kassel_RegioTram . | ||||
|
18.02.2015 19:07 | Juhana Nordlund | ||
| Heikin mainitsemasta bussilinja 22:sta tuli mieleeni, että vanha päättäri Etelä-Haagassa oli Angervotien ja Seljatien risteyksen kohdalla. Paikalla on edelleen tyhjä tontti, joskin jokin muuntamokoppi siinä on tainnut olla jo melko pitkään. Isonnevantietä ei silloin muinoin ollut, joten äsken mainitulle paikalle ajettiin tätä päivää ajatellen melko hurjaa reittiä: Kylätietä mentiin Huopalahden aseman eteläpuolelta nykyiselle kävelytielle ja siitä Seljatielle. Niin kapeita paikkoja on varsin vaikea mieltää bussikaduiksi. | ||||
|
|
18.02.2015 13:27 | Juhana Nordlund | ||
| Runkolinjan Spåra-asema oli siis Ruskeasuolla, ei Haagassa. Runkolinja oli käytössä vain parisen vuotta 1950-luvulla eli ei enää 1960-luvun puolella. Runkolinjavaiheen jälkeen linja 10 toki jatkoi liikennöintiään Ruskeasuolle, mutta tavallisena raitiolinjana. Syöttölinja Invalidisäätiölle tosin säilyi aika pitkään tuonkin jälkeen. Haagaan (kuvassa) oli puolestaan liikennöity linjalla H. Kuvan 4S on ilmeisesti jonkin kauden ruuhka-ajan erikoisuus - tätä paikkaa ajatellen melko epätyypillinen juttu. Vuosina 1956 - 58 / 59 Suomen Turistiauto Oy:llä todellakin oli kolme (3) Shkoda-bussia. STA ei ajanut runkolinjaa, ei myöskään tämän syöttölinjaa, vaan suoraa bussilinjaa Hankkijalta Pohjois-Haagaan. Itse asiassa juuri tästä STA:n kaupunkiliikenne syntyi. |
||||
|
18.02.2015 07:25 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä kuva on julkaistu myös Suomen Raitiotieseura ry:n kotisivuilla. Siellä kuvausvuodeksi ilmoitetaan 1952 (elokuu). Lähimpänä näkyvä perävaunu on entinen Kummer-moottorivaunu. | ||||
|
|
18.02.2015 05:50 | Juhana Nordlund | ||
| Vuoden 1969 ilmakuvan tilanne päti noin 1973 saakka. 1973 - 74 rautatien eteläpuolelle rakennettiin pitkä silta, joka korvasi vanhan ratalinjauksen. 1974 Hämeenlinnanväylä avattiin aiemman 3-tien itäpuolelle kaksiajorataisena liikenteelle. Rautatien vanha penkka piti tasoittaa tieltä pois. Nuijamiestentielle jäi paikallinen liikenne, myös Helsingin sisäinen bussilinja 63. Pitkämatkaisempi tieliikenne siirtyi uudelle kaksiajorataiselle väylälle. Vuonna 1998 valmistui toinen pitkä rautatiesilta 1973 valmistuneen pohjoispuolelle. 2001 junaliikenne oli järjestetty niin, että kaupunkiradan junat käyttivät eteläisempää siltaa ja muut junat pohjoisempaa. Uudempi silta menee suunnilleen siitä, missä vanha ratalinjaus oli mennyt. Haagan ja Ilmalan välillä ratalinja oli mutkitellut ennen vuotta 1973 aiempaa enemmän. Maastossa on edelleen merkkejä aiemmista ratalinjauksista. |
||||
|
|
17.02.2015 10:24 | Juhana Nordlund | ||
| Runkolinjan päätepysäkki tuli vuonna 1955. Haagan yhteys oli lakkautettu 1953. Ruskeasuon aiempi silmukka oli kyllä sijainnut lähes samassa kohdassa kuin runkolinjan silmukka. Mutta 1955 valmistunut linjaus noudatti Mannerheimintien linjausta, aiempi raideyhteys kiemurteli Koroistentien kautta. | ||||
|
|
17.02.2015 07:47 | Juhana Nordlund | ||
| Ajankohta sopii mainiosti 1950-luvun alkupuoleksi sikälikin, että vaunu on jo yksisuuntainen, vaikka vasemman puolen ovet ovat jäljellä. Tarpeettomien ovien alapuolelta kuitenkin puuttuvat astinlaudat. | ||||
|
|
16.02.2015 19:47 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvausvuosi on näköjään korjattu 1966:sta varhaisemmaksi. Nyt alkaa näyttää asiaankuuluvammalta. | ||||
|
|
16.02.2015 16:56 | Juhana Nordlund | ||
| Aika ovela juttu, jos 4S:n ruuhkarupeamiin on joskus sisältynyt Haagassakin käyntejä. Periaatteessa sekin kai on ollut mahdollista. | ||||
|
16.02.2015 16:51 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvausvuosi ei varmaankaan ole 1966. Vaunusta 36 oli tehty työvaunu jo vuonna 1959. | ||||
|
|
16.02.2015 16:48 | Juhana Nordlund | ||
| Ei kai vaunu 23 sentään noin myöhään enää ollut kaksisuuntainen? 23:een tehtiin jossain vaiheessa huomattava koriremontti niin, että vaunun tyyli muistutti aika lailla 1950-luvulla valmistuineita kaksiakselisia suomalaisvaunuja (ei nyt ehkä kovin paljon Turun "Nesslingejä"). | ||||
|
16.02.2015 16:43 | Juhana Nordlund | ||
| Moottorivaunu ja perävaunu ovat molemmat Kaipion tuotantoa. Moottorivaunu on joko vuodelta 1950 tai 1951, joten sitä vanhempi kuva ei ainakaan ole. K-tunnus poistui Käpylän linjalta elokuun lopulla 1953. | ||||
|
16.02.2015 12:21 | Juhana Nordlund | ||
| Itse asiassa ravintolavaunu on sarjasta Rk. Toki sama vaunu on alkujaan ollut Rkt, muttei enää pitkään aikaan. | ||||
|
13.02.2015 08:38 | Juhana Nordlund | ||
| Raitiovaunu (HRO 176) on HRO:n numerotunnuksin, joten kuva on otettu ennen vuotta 1945. HKL:n aikana tämä saksalaisvalmisteinen vaunu kulki järjestysnumerolla 96. Noin 30 vuoden iässä vaunu koki huomattavan korikorjauksen (Tampereella), remontin jälkeen ulkonäkökin oli muuttunut vastaamaan 1950-luvun alun kaksiakselisia suomalaisvaunuja. | ||||
|
11.02.2015 14:20 | Juhana Nordlund | ||
| Onko varmasti 174:n? Nopeasti muistelisin 174:n olevan kaksikerroksinen Edo-juna. Paremmin kuvan juna sopisi vaikkapa 196:ksi. | ||||
|
04.02.2015 16:24 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan bussi ei ollut City L vaan City M. Senkin matriisikilpilaitteet olivat tulleet jälkiasennuksena. HKL-Bussiliikenteen (kuvan bussin ensimmäinen / alkuperäinen haltija) hankki lähes kaikki City L:nsä (ja City M:nsäkin) nauhakilvillä. Poikkeuksina olivat autot 1 - 3 sekä 101 ja 102, joissa oli Mitronin "mosaiikkikilvet". Sellaiset tulivat itse asiassa jo pieneen sarjaan 9852 - 9854. | ||||
|
03.02.2015 18:58 | Juhana Nordlund | ||
| Joo, 6001 - 6005 / 6201 - 6205 muodostivat oman ryhmänsä. Joonan ohjekirja voi olla sama, joka minullakin on jossain jemmassa. Sama asiahan tuossa tuli esille hieman toisin sanoin. | ||||
|
|
03.02.2015 07:53 | Juhana Nordlund | ||
| Minulla on ollut joskus jemmassa 1980-luvulla saamani Sm1:n ohjekirja. Siinä lueteltiin, mitkä Sm1 + Eio(b):t olivat keskenään yhteensopivia. Loppupään osalta muistaisin ohjeen kertoneen, että 6030 - 6050 olisivat olleet yhteensopivia minkä tahansa ohjausvaunun 6230 - 6250 kanssa. Syksyllä 1985 olikin kulussa jonkin aikaa sekarunko Sm1 6047 + Eio 6237. Siinä oli minulla miettimistä, miten ihmeessä matalaselkänojaisesta 6237:stä saattoi näkyä välikön lasien läpi toisella puolella korkeampia selkänojia... Helsingin asemalla oli "pakko" katsoa kummankin vaunun numero huolellisesti. :) | ||||
|
|
02.02.2015 20:34 | Juhana Nordlund | ||
| Ohjausvaunuhan on sarjaa Eiob, joten senkään puolesta kuva ei voi olla vuodelta 1972. Eiob:lliset Sm1:t valmistuivat vuonna 1973. | ||||
|
26.01.2015 15:24 | Juhana Nordlund | ||
| Juna-asema sopii vallan mainiosti junaradan yhteyteen. | ||||
|
23.01.2015 13:14 | Juhana Nordlund | ||
| Vielä kolme ja puoli vuotta sitten oli jokseenkin eri näköistä noilla kulmilla: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2011-09-24/240911+056A.jpg | ||||
|
12.01.2015 18:47 | Juhana Nordlund | ||
| Yllä näkyvä bussi on esitelty myös kuvan https://vaunut.org/kuva/84866 yhteydessä. Yllätyksekseni ylempänä näkyvät kirjoitukset käsittelevät pääasiassa aivan muita asioita kuin kuvassa näkyviä liikennevälineitä tai maisemia. | ||||
|
06.01.2015 06:32 | Juhana Nordlund | ||
| Osa Sm2-rungoista kävi n. vuosina 1995 - 2000 kunnostuksessa, suunnilleen samoihin aikoihin kun Sm1-sarjaa saneerattiin. Sm2:sten saneerauksista päätettiin ja ne toteutettiin myöhemmin. Sm2-kunnostuksissa tehtiin joukko muutoksia, ainakin lattiamatot uusittiin ja ikkunalasit vaihdettiin sävylaseihin. Tuuletusikkunoiden lukumäärä jotakuinkin puolittui. Ulkopinnatkin toki maalattiin, mutta vanhoilla perinteisillä Sm-väreillä. Junayksikkö kuvassa vastaa tällaista runkoa. Sm2 6X68 ei kuulunut tällä tavoin kunnostettujen runkojen joukkoon. Sm2-junissa 6X81 - 6X00 ei ollut koskaan päätyovia. Niitä vanhemmissa oli, ja lähes aina poistettujen päätyovien jäänteitä oli havaittavissa aina saneerauksiin asti (saneerauksien jälkeenkin taitaa näkyä viitteitä päätyovista yksiköissä 6X61 ja 6X77). Kuvan yksikössä ei merkkejä päätyovesta ole eikä voikaan olla. |
||||
|
02.01.2015 12:56 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan voimalinja menee siis kallioleikkausten jälkeen - ei yli. Tuollainen kyllä näkyy sekä vuoden 1990 peruskartassa että Fonectan nykyisessä ilmakuvassa. Hansin mainitsema silta on tullut vasta myöhemmin, sitä ei näy vuoden 1990 peruskartassakaan vielä. Tämä kuva ei ole vanhalta vaan uudelta, vuonna 1983 käyttöön otetulta linjaukselta - olettaen että paikka on se, jona sitä pidän. | ||||
|
|
02.01.2015 06:26 | Juhana Nordlund | ||
| Vuohimäki - Kela, km 44? | ||||
|
|
01.01.2015 11:15 | Juhana Nordlund | ||
| Onkohan tämäkin sitten osuudelta Kirkkonummi - Karjaa, kun kerran ajankohdaksi ilmoitetaan sama kuin parille muulle Rantaradan kuvalle? Oikaisulla ollaan, kun viestilinjoja ei ole ja kallioleikkauksia näkyy tuonkin verran. | ||||
|
01.01.2015 08:57 | Juhana Nordlund | ||
| Porkkana-kuvan takia minunkin veikkaukseni sirtyy Rantaradan oikaisun puolelle. Seuraavaksi voidaan miettiä, onko kuvaaja todellakin ottanut 16.1.1987 kuvia sekä Kuopiossa että Siuntiossa... Valoisa aika tammikuussa ei ole järin pitkä. | ||||
|
01.01.2015 08:52 | Juhana Nordlund | ||
| Paikka on varmastikin tuo Juhanin mainitsema. Lumen pölinästä päätellen juna kiitää kohti Kirkkonummea. Mutta miksi Porkkana olisi liikkunut tuolla tammikuussa 1987? Vai onko päiväys väärä? | ||||
|
01.01.2015 00:46 | Juhana Nordlund | ||
| m / k tarkoittanee "mahakantud" eli poistettuja / hävitettyjä yksilöitä. | ||||
|
|
01.01.2015 00:35 | Juhana Nordlund | ||
| Eikös Petrin tarkoittamassa kohdassa ollut sähköistys jo 1987? Minun tekisi mieleni veikata Keski-Suomen oikorataa, vaikka Dr13 oli siellä pikajunissa hallitsevin tuohon aikaan. Tosin paukkupakkasilla nähtiin muutakin kalustoa. Ja toki muulloinkin aina silloin tällöin. | ||||
|
|
01.01.2015 00:24 | Juhana Nordlund | ||
| Ei ehkä täysin ajantasaista tietoa täälläkään: http://www.phototrans.eu/24,16324,0.html - mutta tyhjää parempaa. Ja mukavaa alkanutta vuotta 2015 kaikille vorgilaisille. |
||||
|
Kuvasarja: Tatratikoitallinassa. |
31.12.2014 10:26 | Juhana Nordlund | ||
| Mukava kuvasarja MTP:mäisin sanailuin. Virallisissa yhteyksissä kirjoitamme Tallinnan kahdella n:llä. Kuvasarjaa arvostan varsinkin siksi, että kuvattavia vaunuja ei ole valikoitu ennalta sen kummemmin, vaan on otettu kuva sattumalta näkyville tulevista vaunuista. Useiden harrastajien valikoiva tyyli saattaa antaa harhauttavan kuvan esim. siitä, mikä on ollut (tai ei olekaan ollut) tavallista joskus jossain. Tämä kuvasarja toimii loistavana dokumenttina ajankohdastaan. |
||||
|
|
31.12.2014 07:50 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvaushetkellä tämä on varmaankin ollut yksi vanhimmista käytössä olleista sarjansa edustajista. Ensimmäinen ei kuitenkaan oikein monellakaan tavalla, ehkä ensimmäinen kolminumeroinen tämän sarjan Tatra... :) Malli on siis KT4SU. Satanen on vuodelta 1986. | ||||
|
31.12.2014 07:23 | Juhana Nordlund | ||
| Minäkään en tiedä, miksi vaunu 168 on harmaa, mutta hyvä veikkaus voisi olla, että vaunu on jossain välissä ollut mainosteippauksissa. Ja mainosasuun on kuulunut harmaa tausta. | ||||
|
31.12.2014 07:21 | Juhana Nordlund | ||
| Erfurtista hankituista vaunuista sangen moni on punavalkoinen - sattuneesta syystä. | ||||
|
31.12.2014 07:19 | Juhana Nordlund | ||
| Oikealla näkyvä, kamerasta loittoneva vaunu (121) on nykyistä TLT:tä edeltäneen TTTK:n perusvärityksessä. Neuvostoaikana vaunut olivat tietenkin toisenväriset. Kuvaajaa kohti tuleva vaunu nro 160 (vas.) ei ole tallinnalais- vaan erfurtilaisväreissä. Huomattavan moni Erfurtista hankittu vaunu on saanut säilyttää alkuperäispaikkakunnan värit. Nyt hankittavat täysin uudenlaiset vaunut tulevat olemaan kuvassa näkyvistä vaunuista poikkeavia myös värityksensä puolesta. |
||||
|
16.12.2014 07:54 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä on todellakin M29+M28-multippeliajo. Aikanaan näitä vaunuja, samoin M25:sia, näki myös kolmen nipuissa. Nyttemmin laiturit on lyhennetty eikä kolminajo kaupallisessa liikenteessä ole mahdollista. Vaunuja hallitaan polkimin. Siksi usein kuullaan lempinimi "Pedaalivaunu". Raitiovaunuissa muutoin hyvin yleisiä ratkaisuja ovat ajokahva tai vastaava käsipyörä eli "ratti". |
||||
|
16.12.2014 07:35 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvauspaikka sijaitsee kahden rataoikaisun välissä: kuvassa taustalla kauempana näkyy Karkun oikaisun länsipäätä vuodelta 1984 ja kuvaajan selän takana on vähän matkan päässä Heinoon suuri oikaisu 1960-luvulta. | ||||
|
07.12.2014 20:33 | Juhana Nordlund | ||
| 1980-luvulla ja jo useita vuosia sitä aiemminkin maassamme vietettiin "helatorstaita" lauantaina. Pyhäpäivän nimi oli kalenterissa "Kristuksen taivaaseenastumispäivä". | ||||
|
25.11.2014 15:21 | Juhana Nordlund | ||
| Mahtaako se olla sitten tuo toinen kuvatekstissä mainittu veturi eli 2758? | ||||
|
23.11.2014 18:04 | Juhana Nordlund | ||
| Kiva kuva. 951 on varmaankin menossa Turkuun päin ja 954 Helsinkiin. Kuvateksti kannattaa korjata. | ||||
|
23.11.2014 15:51 | Juhana Nordlund | ||
| Juu, eilen tosiaan 63 oli kokonaan kaksikerroksinen. Sillä matkustimme Hämeenlinnasta Seinäjoelle. Tuon välin 63 kulki oikein mukavasti aikataulussaan. Ilmeisesti asia on niin, että junat, joissa voi joskus olla yksikerroksisiakin vaunuja, eivät voi kulkea yli 160 km/h. Eli jos tunnukselle 63 on merkitty sn 160, niin se on ja pitää, oli kalusto sitten mitä tahansa (toki jokin tekijä - esim. kalusto - voi sn:ää tilapäisesti pudottaa aina alaspäin). Eilisessä tilanteessa 160 riitti oikein hyvin. |
||||
|
19.11.2014 08:14 | Juhana Nordlund | ||
| Parisen kertaa olen 55:llä mennyt perjantaina viime kesän jälkeen ja juuri niillä kerroilla ainoana ravintolana oli Rk-vaunu, myyntinumerolla 4. Lokakuun loppupuolella alkaneella jaksolla en ole viisvitosella mennyt enkä tainnut ko. junaa havaita perjantaipäivinä. | ||||
|
17.11.2014 15:14 | Juhana Nordlund | ||
| 100-vuotisjuhlaradassa (Fleischmann) oli keskellä pienoismaailmaa Riihimäen asema - https://vaunut.org/kuva/8353 - ja toisessa päässä rataa Hämeenlinna. Pakostakin molempia oli jouduttu pelkistämään huomattavasti, mutta yksiselitteiset esikuvat kuitenkin olivat. Kyseinen pienoisrautatie on myöhemmin jouduttu purkamaan. | ||||
|
03.11.2014 19:33 | Juhana Nordlund | ||
| Automaattivaihteistot (hydraulismekaaniset) ovat kehittyneet paljon vuosien ja vuosikymmenien varrella. Erilaisia lukituksia on kehitetty useanlaisia. Esimerkiksi ZF:n linja-autokäyttöön tarkoitetussa 6-portaisessa laatikossa hydraulivetoa on vain vaihteiden 1 ja 2 alkuvaiheessa. Muut portaat ovat kokonaan mekaanisia. Mutta täysin mekaaniset robottivaihteistot ovat momentinmuuntimella varustettuja laatikoita edelleen taloudellisempia ja siksi esimerkiksi pikavuorobussien laatikot ovat lähes järjestään robottivaihteistoja eivätkä perinteisiä automaatteja. | ||||
