Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
08.08.2013 09:09 | Juhana Nordlund | ||
| Simon kysymykseen voisi toimia yhtenä vastauksena vaikkapa seuraava linkki: http://www.kotus.fi/index.phtml?l=sv&s=709 | ||||
|
05.08.2013 14:38 | Juhana Nordlund | ||
| Minun mielestäni Scanian kehnoin jousitus (ainakin kaupunkibusseja ajatellen) osui mallisarjaan L94UB. Ne ovat melkoisia ryskyttimiä. Melko vaatimatonta mukavuutta tarjosi myös N113CLL:n kiinteä etuakseliratkaisu. Sitä vastoin Scanian kaikista ensimmäinen matalalattiabussi N113CLB LG erillisripustusratkaisuineen edusti alansa parhaimmistoa aikanaan. Harmi että tämä tekniikka oli niin kallis, että se jouduttiin hyvin pian korvaamaan Jounin tarkoittamilla epämukavammilla ratkaisuilla. | ||||
|
05.08.2013 13:10 | Juhana Nordlund | ||
| Hki - Turku on Edojen osalta tosiaan vielä tässä vaiheessa tällaista välimuotoliikennettä. Turun reitin Edoon saa kuitenkin mennä sisälle matkustamaan, jos haluaa. Paikkoja ohjausvaunuun ei vielä tämän viikon lähtöihin myydä. Kuvan juna on myöhemmin tänään käsittääkseni mennyt Oikoradan kautta Lahteen. |
||||
|
05.08.2013 13:07 | Juhana Nordlund | ||
| Eihän saari vs. Karhula -asettelu ole täysin relevantti. Kotkassa on asutusta paljon muuallakin, esimerkiksi Karhuvuoren, Ruonalan ja Mussalon suunnalla. Kotkalaisia asuu jonkin verran "sisämaassakin", kuten Tavastilan (aseman) suunnalla. Kotkansaari on maantieteellisesti suppea alue kuten Vironniemi Helsingissä. Keskustojen painoarvoa ei useinkaan mitata pinta-alojen, vaan joidenkin muiden asioiden mukaan. |
||||
|
|
05.08.2013 11:55 | Juhana Nordlund | ||
| Tähän voinee lisätä, että samanaikaisesti on ollut liikenteessä Edo-juna, jossa veturina oli 3215 ja Edona 28601. Se liikkui Helsingin ja Turun välillä kaupallisena junana. | ||||
|
03.08.2013 08:39 | Juhana Nordlund | ||
| 1980-luvun alkupuolella veturivetoiset junat Hki - Tku - Hki vedettiin viikonloppuja lukuun ottamatta yhdellä Dv12:lla. Perjantaisin muistaisin nähneeni vuonna 1980 tuplavetoa Helsingin lähdöissä 12:40, 16:02 ja 18:02. Sunnuntaisin tupla saattoi saapua Hkiin klo 11:35 (laivapikajuna) sekä 20:22. Todettakoon että talvikaudella 1979 - 80 maanantaista torstaihin P 125 (Hki 12:40) meni Porkkanalla, mutta muina päivinä oli veturivetoinen. Viikonloppuina taisi olla tuplavetoa enemmänkin kuin mitä edellä kirjoitin, eivätköhän 127 ja 129:kin menneet sunnuntainakin tuplalla. Aivan 1980-luvun alussa Helsingissä oli Turun junilla sekä 02 ja 07 lähtö- ja saapumisminuutteina että 00 ja 05 vastaavia aikalukemia. Aika pian vakiintui tapa 02 ja 07. Junien numerointi meni siten, että Helsingistä lähti numerojärjestyksessä 121, 123, 125 jne. mutta Turusta ei tultukaan yhtä johdonmukaisesti. Pääsääntö oli se, että 121:n paluujuna oli 122, 123:n 124, mutta ihan näin yksinkertaista tämä ei kaiken kaikkiaan ollut. Joinakin viikonpäivinä puolen päivän aikaan Turusta taisi kulkea pikajuna 136 Helsinkiin, jonka vaunut (tai osa vaunuista) taisivat olla 129:stä peräisin. Jossain vaiheessa Turustakin alkoi junat tulla aamusta lähtien suoraan järjestyksessä 122, 124, 126 jne. Harmi, että vanhat Turistini olen hävittänyt jo kauan sitten, niistähän tällaiset olisi helppoa tarkistaa. |
||||
|
|
02.08.2013 12:03 | Juhana Nordlund | ||
| Muistikuvani mukaan juniin P 121, P 125 ja P 131 ja niiden paluujuniin tuli ensimmäisessä vaiheessa eli kesällä 1984 Dr13. Nimenomaan tuona kautena sunnuntaisin kuitenkin P 125:ssä näki Dv12:ta ja nimenomaan yhtä Dv12:ta (kuva keväältä 1985: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Arkistojen+aarteita/junat/Dv12_2737_IMG0012.jpg ) Kesäkuun 1986 kuluessa Dr13 vyöryi loppuihinkin veturivetoisiin Hki - Tku - Hki -juniin. Ja myöhemmin samana vuonna Porkkanakin poistui Rantaradalta tehden tilaa Dr13:lle. | ||||
|
24.07.2013 08:10 | Juhana Nordlund | ||
| Jatkan OT:tä. Munkkivuoren metro sisältyi nykyistä raskasmetroa edeltäneisiin suunnitelmiin. Joissakin yhteyksissä on puhuttu Castrénin metrosta. Tämä verkostosuunnitelma oli huomattavan laaja käsittäen n. 100 km rataa ja noin sata asemaakin. Myöhemmin esitelty raskasmetro oli erittäin karsittu aiempiin suunnitelmiin nähden. Ensimmäinen linja on nykyinen itä - länsisuuntainen rannikkoa myötäilevä linja, josta Espoon puoleinen osuus on edelleen työn alla. Toisena linjana ehdotettiin nk. U-metroa, missä U tarkoitti linjauksen muotoa kartalla. Siihen sisältyi myös osuus Kamppi - Huopalahti, jonka jatko olisi ollut nykyinen Martinlaakson / Vantaankosken rata, tai hyvin pitkälti sitä ratalinjaa myötäilevä linjaus. Myös Castrénin kartoilla oli haara Myyrmäen ja Martinlaakson suuntaan, mutta se meni idempää mm. Pohjois-Haagassa ja Kannelmäessä. Tämä linjaus olisi mennyt myös Kaivokselan kautta. 1980-luvulla poliittisissa keskusteluissa kuitenkin esitettiin Länsimetron vaihtoehtoiseksi linjaukseksi U-metrosta tuttua Töölön suuntaa. Tämä linjaus olisi kiertänyt Töölön kautta Munkkiniemeen ja sieltä edelleen Etelä-Espooseen. Helsingin päätös linjata metro Ruoholahteen käytännössä torppasi Munkkiniemen kautta kulkevan Länsimetron. Alkuperäiseen itä - länsisuuntaiseen raskasmetroon ei sisältynyt Vuosaaren haaraa. Se on tullut kuvioihin myöhemmin. |
||||
|
22.07.2013 18:06 | Juhana Nordlund | ||
| Tänään, kuvan lisäyspäivänä satuin näkemään tämän saman veturin Helsingin asemalla juuri ennen 7:ää aamulla. Junan toisessa päässä oli Edo-ohjausvaunu. Etpä tainnut Elias tätä kuvaa ottaessasi arvata, kuinka tärkeään tehtävään tämä 3210 yli 10 vuotta myöhemmin pääsikään... :) | ||||
|
11.07.2013 16:32 | Juhana Nordlund | ||
| Edelliseen kommenttiin: Kylläpä vain, ja Shkodia on kovasti Slovakiassakin. Slovakian puolella ei ole johdinautojärjestelmien lakkautuksia tähän mennessä koettu lainkaan. | ||||
|
10.07.2013 10:01 | Juhana Nordlund | ||
| Työnnänpä minäkin teelusikkani tähän keskusteluun: Markkulan silta on eräässä vaiheessa ollut maamme pisin yksiraiteinen rautatiesilta. | ||||
|
09.07.2013 23:32 | Juhana Nordlund | ||
| Olimme samaan aikaan samalla asemalla. | ||||
|
|
09.07.2013 14:29 | Juhana Nordlund | ||
| Jostain syystä minulle tulee mieleeni tämä: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Jyvaskyla2013-07/junat/DSC_0068A.jpg :) | ||||
|
|
07.07.2013 20:14 | Juhana Nordlund | ||
| Tshekin tasavallassa on itse asiassa 13 johdinautokaupunkia. | ||||
|
07.07.2013 05:51 | Juhana Nordlund | ||
| Perinteiset Škodat (14Tr/TrM, 15Tr/TrM) poistunevat lopullisesti lähivuosina, kun Riikaan saapuu vastikään tilatut Škoda 27Tr Solaris -niveltrollikat. Kaksiakselisia Škoda 14Tr(M) -johdinautoja on ajossa jo nykyäänkin hyvin vähän, seisomassa enemmän. Sitävastoin nivelistä suurin osa on edelleen palveluksessa. Kuvassa näkyy 15Tr, joka on hankittu vielä Neuvostoliiton vallan aikana. Neuvostokauden jälkeen tuli kuitenkin erä Škoda 15TrM:iä, ja tämä (ei kovin suuri) sarja on yhä täysilukuisena käytössä. | ||||
|
06.07.2013 17:47 | Juhana Nordlund | ||
| Suurin osa kuvaajan tarkoittamista Škoda 24Tr Irisbus -johdinautoista on varustettu dieselgeneraattorilla, mutta ei kaikki. Sarjan 150 ajoneuvosta vajaa 40 on ilman apumoottoria. Trolleybussilinjat 9 ja 27 ovat ne, joilla on lyhyt dieselillä ajettava osuus. Niille linjoille sijoitetaan tietenkin duokäyttöisiä ajoneuvoja. | ||||
|
04.07.2013 21:33 | Juhana Nordlund | ||
| Joissakin tilanteissa Edb on jouduttu korvaamaan Ed:llä. Näin meneteltäessä kokopunainen olisi edelleen teoriassa mahdollinen. | ||||
|
04.07.2013 07:39 | Juhana Nordlund | ||
| Onko tuo taustalla näkyvä Sm1 varmasti 6003? Siinä ei näy mitään merkkejä helmapelleistä, virroitinkin on yksipolvinen tankovirroitin. Kuvausvuosi on kuitenkin vasta 1976. | ||||
|
02.07.2013 09:08 | Juhana Nordlund | ||
| Muun muassa liikkuvan kaluston kyljissä. Itse näin vastaavan Sm2-rungon ulkoseinällä. | ||||
|
26.06.2013 11:55 | Juhana Nordlund | ||
| Liekkiversioista: Sm2-rungoissa 6051 - 6082 oli alkujaan E-kirjaimen kaltainen pyöristämätön turvaväritys päädyissä. Aika moneen Sm1:een tuli samanlainen jälkeen päin - ei käsittääkseni kaikkiin. Sm2 6083:sta alkaen tuli jo alunpitäen pyöristetty virtaviivainen liekki. Samanlainen tuli uudelleenmaalauksien yhteydessä Sm1-runkoihinkin, joihinkin ilmeisesti alkuperäisraidoituksen (vähän keltaista) jälkeen? Ylempi keltainen turvaväri ulottui sivuilla alkujaan pidemmälle kuin VR:n omilla pajoilla maalatuissa. Tätä väriä ei tietenkään ollut Sm1:sien ensimmäisessä maalausasussa. Ilmeisesti 6078 oli ainoa tapaus, jossa ylempi turvaväri maalattiin jälkeenkin päin alkuperäisen maalaustavan mukaisesti (keltainen ulottui ohjaamon sivuikkunaa pidemmällekin kyljen suuntaan). |
||||
|
25.06.2013 11:45 | Juhana Nordlund | ||
| Arvonta antoi tällä kertaa tällaisen. Hauska katsella tällaista kokoonpanoa nyt, kun jo testaillaankin varsin toisenlaisia juttuja (Edo). Kuten edellinen kommentoija tiesi sanoa, maailma todellakin muuttuu. | ||||
|
20.06.2013 07:48 | Juhana Nordlund | ||
| Eikös ne jyrkät kaltevuudet tule lentoaseman ja Vantaankosken väliselle osuudelle? Kaltevuudet eivät varmaankaan olisi este ajaa Lätällä pääradalta lentoasemalle ja takaisin? | ||||
|
19.06.2013 13:35 | Juhana Nordlund | ||
| Itse matkustin juuri tuolta asemalta Lyoniin ja takaisin huhtikuussa 2011. Passeja tai muita asiakirjoja ei järjestelmällisesti katsottu jokaiselta matkustajalta, mutta paikka oli miehitetty. Pistokoeluontoiset tarkastukset olivat täysin mahdollisia. | ||||
|
19.06.2013 07:49 | Juhana Nordlund | ||
| Marsu (Alppiruusu) kaksikerrosvaunuineen ja Stadlerin FLIRT. Jotain tuttua? :) | ||||
|
Kuvasarja: Kesäkuussa Sveitsissä |
19.06.2013 07:47 | Juhana Nordlund | ||
| Erittäin mukava kuvasarja, ehkäpä miellyttävin koko sivustolla. Kiitos Jorma kuvista. Kuvia katsellessa tuntee melkein kuin olisi itse päässyt paikan päälle näkemään yhtä maailman asiallisimmin hoidettua liikennettä. | ||||
|
19.06.2013 04:52 | Juhana Nordlund | ||
| Genèven päärautatieaseman virallinen nimi on Genève-Cornavin (tunnetaan myös nimellä Gare de Cornavin). Saksankielisillä alueilla Sveitsissä päärautatieasemat tapaavat olla HB:itä, merkitys sama kuin Saksan (maa) Hbf:illä. | ||||
|
19.06.2013 04:44 | Juhana Nordlund | ||
| Oikein mukava kuva. Tämän ensin Dostoksi kutsutun kaksikerrosjunan kaupalliseksi nimeksi tuli lopulta KISS. Valmistaja on Stadler kuten FLIRTeilläkin, mutta rakenteessa on jonkin verran poikkeavuuksia FLIRTiin nähden. Jakobin telejä muun muassa ei ole. | ||||
|
18.06.2013 12:33 | Juhana Nordlund | ||
| Sveitsissä kaksinivelisiä trollikoita on 1) Genèvessä 2) Luzernissa 3) Zürichissä ja 4) St. Gallenissa. Eniten niitä on Zürichissä, jonne niitä on toimitettu myös kuluvana vuonna. Seuraavalle sivulle olen koonnut linkkejä trollikkakuvasivuilleni, joissa on kuvia Sveitsinkin trolleybusseista: http://jno.1g.fi/ja-kuvalinkit.htm | ||||
|
18.06.2013 09:19 | Juhana Nordlund | ||
| Oikein mukava kuva. Janin kuva on otettu hieman eri suuntaan. Paulin kuvassa taustalla keskellä hallitsevat Rosenlewin tehtaat. Keski-Porin kirkosta näkyy oikeastaan tornin yläosa ja ilmeisesti heti sen oikealla puolella näkyy Porin vesitorni. Aivan vasemmassa laidassa häämöttää samoja kerrostaloja kuin mitä näkyy Janin kuvassa varsin selvästi. Janin kuvassa on ilmeisesti aika lailla zoomia. | ||||
|
15.06.2013 07:39 | Juhana Nordlund | ||
| Itse asiassa Mätäjoen nimi on Vantaan puolella juurikin Mätäoja. Kuvan silta on Helsingissä, joten sillan alla virtaava puro on nimeltään Mätäjoki. Maunulasta Keskuspuiston kautta Etelä-Haagaan ja Pikku Huopalahteen virtaavan entisen Mätäpuron nimi on nykyään Haaganpuro (Hagabäcken). | ||||
|
11.06.2013 18:00 | Juhana Nordlund | ||
| Ei kai veturia 3101 ollut vielä vuonna 1979 olemassa? | ||||
|
06.06.2013 09:15 | Juhana Nordlund | ||
| Mikäli tiedot Putajankoskesta ja km-lukemasta 275+150 pitävät paikkansa, niin eihän tämä sitten ole väliltä Äetsä - Ahvenus, vaan Ahvenuksen ja Kokemäen väliltä. | ||||
|
29.05.2013 22:48 | Juhana Nordlund | ||
| Markulle: Volvo B57:ssä oli pystykone. B12M-mahurissa ja B12B-tuupparissa moottori oli makaavaa mallia. Sitä vastoin B12:ssa (tuuppari) oli pystykone. B10R oli B10M:ää vanhempi alusta. Joka tapauksessa B10R:ssäkin oli makaava kone, kuten B58:ssa ja B10M:ssä. B10R:ään sai paljon suppeamman valikoiman THD100-versioita verrattuna mahuriin. Minunkin puolestani voimme palata kiskoille. |
||||
|
|
29.05.2013 11:43 | Juhana Nordlund | ||
| HKL:n 600-sarjan Volvo B59 -linja-autoissa moottorina oli Volvo THD100D. Kyseessä oli kuusisylinterinen makaava rivimoottori. Samaa moottoria käytettiin myös aikansa keskimoottorialustoissa, Volvo B58:issa. 600-sarjan Volvoissa vaihteistona oli Voith 506U+S, kaksiportainen täysautomaatti. Valitsimista päätellen puheena olevassa kiskobussissa on luultavasti ollut jokin muu Voithin malli. |
||||
|
28.05.2013 13:09 | Juhana Nordlund | ||
| Ruosniemi - Kankaanpää lakkautettiin 1.6.1985 (todellisuudessa liikenne oli päättynyt jo keväällä). Aitoneva - Haapamäki oli lakkautettu jo 1.1.1985. Niinisalo - Kihniö on edelleen liikennöitävässä kunnossa. | ||||
|
15.05.2013 12:16 | Juhana Nordlund | ||
| Tähänkin tyrkytän näkemystäni, että 27-sarjalainen olisikin jokin väliltä 2749 - 2760. | ||||
|
15.05.2013 12:11 | Juhana Nordlund | ||
| 27-sarjalainen on kyllä uusinta toimituserää. Tämän puolesta puhuvat korkeat sivukaiteet ja isokokoiset punavalot. Punavalojen koon erottaminen kuvista ei ehkä ole helppoa, mutta sivukaiteiden tyyppi näkyy ihan selvästi. | ||||
|
|
15.05.2013 10:02 | Juhana Nordlund | ||
| Itse asiassa molemmat veturit näyttävät olevan 1970-luvulta (27-sarjalainen näyttää olevan viimeistä toimituserää 2749 - 2760). Kuvausvuosi voi olla 1974 tai 1975 (ei ainakaan 1973 tai aikaisempi). Kuvattaessa Näsinneulakin on ollut kohtalaisen tuore juttu, ikää on saattanut olla hyvä jos 4 vuotta. | ||||
|
03.05.2013 08:25 | Juhana Nordlund | ||
| Ei kai vuonna 1993 ollut vielä Ci-vaunuja? Kyseessä on varmaankin Cht-vaunu, vieläpä sellainen, joka on alkujaan ollut Eht. Tuon ryhmän Cht-vaunuja on sittemmin saneerattu Ci-vaunuiksi, ja nämä on taas vuonna 2004 muutettu 2. luokan vaunuiksi Eipt. Hytit ovat kameraan päin. | ||||
|
03.05.2013 08:19 | Juhana Nordlund | ||
| Toiselta, samaa aihetta käsittelevältä foorumilta, löysin linkin, joka lyhennettynä on http://dy.fi/zfl . Tämän avulla voi itse kukin katsella Martinlaaksonradan profiilia. Osa asemista todellakin sijaitsee "kukkulan laella", osa ei. Jyrkimmät kaltevuudet esiintyvät Pohjois-Haagan ja Myyrmäen eteläpuolella. Linkin takana oleva profiili kuvaa radan itäisen raiteen alkuperäistä linjausta, nyttemmin itäinen raide kulkee Huopalahdenkin päässä läntisen rinnalla - näin ollen kuvaaja voisi tänä päivänä näyttää Huopalahden ja Pohjois-Haagan välillä hieman erilaiselta. | ||||
|
02.05.2013 08:11 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvaa (sellaisena kuin se nettiselaimessa näkyy) katsomalla Dv12:ksi arveltu veturi on todennäköisesti KSR:n Move90. | ||||
|
29.04.2013 13:32 | Juhana Nordlund | ||
| Toisaalta useissa yhteyksissä automaattisesti toimivan mekaanisen vaihteiston eli robottivaihteiston mielletään eroavan "oikeista automaattivaihteistosta" siinä, että viimeksi mainittuun kuuluu olennaisena osana momentinmuunnin, joka hoitaa samalla kytkimenkin tehtävää. On maailmassa toki ollut kaikenlaisia "automaatteja" ilman nestekytkintä / momentinmuunninta, etenkin kumipyöräpuolella, vaikkapa erilaiset kiilahihnaviritykset. Mutta jätetään ne muihin keskusteluihin. | ||||
|
18.04.2013 07:47 | Juhana Nordlund | ||
| Ja siinä vaiheessa kun Edoja on paljon aktiivikäytössä, punaisia Pendolinoja onkin hyvin vähän tai ei ollenkaan. Erittäin mukava kuva, joka on samalla - tulevaisuutta ajatellen - tärkeä dokumentti, kun 2010-luvun tapahtumia käydään läpi. | ||||
|
16.04.2013 14:17 | Juhana Nordlund | ||
| Näissä junissahan oli ensin Rkt ja Ex keskenään päinvastaisissa paikoissa nykytilanteeseen nähden. Vielä viime kesänä Rkt oli heti kaksikerroksisten vaunujen jälkeen. | ||||
|
16.04.2013 10:19 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvatekstissä mainitusta kakkosraiteesta puheenollen, onko ko. raide katkaistu? Purettiinko rantaradan kaksoisraiteen toinen raide sotakorvauksia varten eli johtuuko tässä esiintyvä ehkä vähän outo näkymä siitä? Vai olenko vain nyt ihan pihalla (pitskulla ;)) ? | ||||
|
09.04.2013 08:25 | Juhana Nordlund | ||
| Useita edellisiä kannanottoja myötäillen totean, että mot > motti on aikanaan ollut erittäin luonteva sanan kehityskulku kahdesta syystä: 1) tällä tavoin muistakin kirjainlyhenteistä muodostettuja sanoja (kirjainlyhenteitä on siis alettu lausua ikään kuin ne olisivat sanoja) muutettiin helpommin arkikieleen istuviksi 2) motti-sana oli jo aiemminkin olemassa ja tuntui varmasti luontevalta (ja mahdollisti jopa sanaleikin). Joidenkin sanojen tai käsitteiden tapauksissa kohtaa 2 on sovellettu jopa niin, että lopullinen sana (tai nimi) ei olekaan ollut suomen kieleen luontevimmin i:hin päättyvä versio (eli on toimittu kohtaa 1 vastaan). Esimerkki: MAN -> Manne (joskin Manni-versiokin kulkee sujuvasti rinnalla). Manne on kuitenkin paitsi miehen etunimi, myös muulla tavoin hyvin tuttu käsite, jota on varmasti hauskaa viljellä. En millään ehdoin pyri tarjoamaan "ainoata oikeata vastausta" tähän motti-kysymykseen. Ilmeisesti sitä ei kukaan oikeasti voi tietää. Kansan (ml. ammattilaiset eri aloilla) suussa keksityt lempinimet tai muut nimitykset on usein keksitty moneen kertaan monessa paikassa, eikä sanan isän tai äidin kunniaa voi kiistattomasti osoittaa kenellekään. Ei myöskään sitä, minkä tekijöiden innoittamana tai motivoimana toteutunut versio on lopulta saanut muotonsa. |
||||
|
|
08.04.2013 08:42 | Juhana Nordlund | ||
| Jotta Kurt ei jäisi ihan yksin (hän nimittäin tuntuu olevan kirjoittajista tässä asiassa parhaiten perillä), sanon minäkin muutaman sanan. Suomen kielessä nimittäin on tapahtunut aikojen saatossa tietty kehityskulku ja tässä yhtenä ilmentymänä todellakin on ollut se, että useisiin nomineihin on viimeiseksi vokaaliksi tullut i joko korvaten e:n tai sitten tullut aiemmin viimeisenä kirjaimena olleen konsonantin perään. Puhun tosiaan nomineista, koska myös numeraaleissa on esiintynyt vastaava kehityspolku. Toinen piirre on se, että ti-yhdistelmä on aikojen saatossa korvautunut si-yhdistelmällä. Tämä tuli mieleeni juurikin numeraaleista, joista eräs hyvin tuntemamme on nykyisessa nominatiivissaan täsmälleen samannäköinen kuin jouluinen havupuu. Asiaan: kuusi-lukusanan kehityspolku on ollut: kuute -> kuuti -> kuusi. Useissa muissa nomineissa, jotka vain nominatiivi-sijassa sisältävät i:n sanan häntäpäässä, sisältävätkin muissa sijoissa vanhan e:n. Ilmiötä ei astevaihtelukaan haittaa millään tavoin. Tosiasia: i on siis erittäin tavallinen loppuvokaali suomen kielen substantiiveissa. Useisiin muualta lainattuihin konsonanttiin päättyviin sanoihin (tai jopa alunperin kirjainyhdistelmiin) on lisätty joko virallisesti tai epävirallisesti i. Esimerkkejä: hissi (virallinen), bussi (virallinen), Fiiatti (puhekieltä), laamanni (virallinen), banaani (virallinen), Saabi tai Saappi (puhekieltä). Huomatkaa vielä sellainenkin juttu, että lasi ja vesi ovat äkkiseltään samanolosia nominatiivissa, mutta ihan erilaiset muissa sijoissa. Syy on historiallinen: glas on muuttunut klasiksi ja edelleen lasiksi. Pääte "si" on tullut tällä tavoin. Sanan vesi tausta on toinen: vete -> veti -> vesi. Taivutetuissa muodoissa näkyy edelleen "te" tai sen astevaihtelutoveri "de". |
||||
|
03.04.2013 13:42 | Juhana Nordlund | ||
| Minun silmilläni ei voi nähdä niin tarkasti, mikä on tuon bussin järjestysnumero tai onko siinä täysautomaattivaihteisto vai Wilson-puoliautomaatti. Noiden kriteerien perusteella bussi on joko Niklaksen tarkoittama H1 (täysautomaatti) tai H58 (puoliautomaatti). Hoo-ykkösiäkin tosiaan oli noilla taitto-ovilla, joten kuvan SL-Bussi voi hyvinkin olla sarjaa H1 (ja minäkin äänestän tässä tapauksessa H1:tä). | ||||
|
03.04.2013 06:42 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvateksti korjattu oikeaan asuun. Hyvin yleinen kirjoitusvirhe on kirjoittaa tähän (käytettäessä östraa kokonaisena sanana) Stockholm ilman viimeistä ässää. Lyhyempi muoto on oikeastikin Stockholm Ö (ei Stockholms Ö). Ja siis: Pitkä nimi on ihan oikeasti Stockholms östra station. Isolla kirjaimella kirjoitetaan vain Stockholm-sana, tässä tilanteessa muodossa Stockholms. Puhekielessä asema on usein vain Östra station. | ||||
|
|
02.04.2013 16:45 | Juhana Nordlund | ||
| Stockholms Östra. Siis ässällinen. | ||||
|
28.03.2013 14:54 | Juhana Nordlund | ||
| Olisikohan raiteen rakentamisen aikana ATUa ja muuta ulottumaa riittänyt hieman paremmin verrattuna kuvauspäivän tilanteeseen..? :) | ||||
