3235-154763 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 19.06.2013 04:44 Juhana Nordlund  
  Oikein mukava kuva. Tämän ensin Dostoksi kutsutun kaksikerrosjunan kaupalliseksi nimeksi tuli lopulta KISS. Valmistaja on Stadler kuten FLIRTeilläkin, mutta rakenteessa on jonkin verran poikkeavuuksia FLIRTiin nähden. Jakobin telejä muun muassa ei ole.
kuva 18.06.2013 12:33 Juhana Nordlund  
  Sveitsissä kaksinivelisiä trollikoita on 1) Genèvessä 2) Luzernissa 3) Zürichissä ja 4) St. Gallenissa. Eniten niitä on Zürichissä, jonne niitä on toimitettu myös kuluvana vuonna. Seuraavalle sivulle olen koonnut linkkejä trollikkakuvasivuilleni, joissa on kuvia Sveitsinkin trolleybusseista: http://jno.1g.fi/ja-kuvalinkit.htm
kuva 18.06.2013 09:19 Juhana Nordlund  
  Oikein mukava kuva. Janin kuva on otettu hieman eri suuntaan. Paulin kuvassa taustalla keskellä hallitsevat Rosenlewin tehtaat. Keski-Porin kirkosta näkyy oikeastaan tornin yläosa ja ilmeisesti heti sen oikealla puolella näkyy Porin vesitorni. Aivan vasemmassa laidassa häämöttää samoja kerrostaloja kuin mitä näkyy Janin kuvassa varsin selvästi. Janin kuvassa on ilmeisesti aika lailla zoomia.
kuva 15.06.2013 07:39 Juhana Nordlund  
  Itse asiassa Mätäjoen nimi on Vantaan puolella juurikin Mätäoja. Kuvan silta on Helsingissä, joten sillan alla virtaava puro on nimeltään Mätäjoki. Maunulasta Keskuspuiston kautta Etelä-Haagaan ja Pikku Huopalahteen virtaavan entisen Mätäpuron nimi on nykyään Haaganpuro (Hagabäcken).
kuva 11.06.2013 18:00 Juhana Nordlund  
  Ei kai veturia 3101 ollut vielä vuonna 1979 olemassa?
kuva 06.06.2013 09:15 Juhana Nordlund  
  Mikäli tiedot Putajankoskesta ja km-lukemasta 275+150 pitävät paikkansa, niin eihän tämä sitten ole väliltä Äetsä - Ahvenus, vaan Ahvenuksen ja Kokemäen väliltä.
kuva 29.05.2013 22:48 Juhana Nordlund  
  Markulle: Volvo B57:ssä oli pystykone. B12M-mahurissa ja B12B-tuupparissa moottori oli makaavaa mallia. Sitä vastoin B12:ssa (tuuppari) oli pystykone.

B10R oli B10M:ää vanhempi alusta. Joka tapauksessa B10R:ssäkin oli makaava kone, kuten B58:ssa ja B10M:ssä. B10R:ään sai paljon suppeamman valikoiman THD100-versioita verrattuna mahuriin. Minunkin puolestani voimme palata kiskoille.
kuva 29.05.2013 11:43 Juhana Nordlund  
  HKL:n 600-sarjan Volvo B59 -linja-autoissa moottorina oli Volvo THD100D. Kyseessä oli kuusisylinterinen makaava rivimoottori. Samaa moottoria käytettiin myös aikansa keskimoottorialustoissa, Volvo B58:issa.

600-sarjan Volvoissa vaihteistona oli Voith 506U+S, kaksiportainen täysautomaatti. Valitsimista päätellen puheena olevassa kiskobussissa on luultavasti ollut jokin muu Voithin malli.
kuva 28.05.2013 13:09 Juhana Nordlund  
  Ruosniemi - Kankaanpää lakkautettiin 1.6.1985 (todellisuudessa liikenne oli päättynyt jo keväällä). Aitoneva - Haapamäki oli lakkautettu jo 1.1.1985. Niinisalo - Kihniö on edelleen liikennöitävässä kunnossa.
kuva 15.05.2013 12:16 Juhana Nordlund  
  Tähänkin tyrkytän näkemystäni, että 27-sarjalainen olisikin jokin väliltä 2749 - 2760.
kuva 15.05.2013 12:11 Juhana Nordlund  
  27-sarjalainen on kyllä uusinta toimituserää. Tämän puolesta puhuvat korkeat sivukaiteet ja isokokoiset punavalot. Punavalojen koon erottaminen kuvista ei ehkä ole helppoa, mutta sivukaiteiden tyyppi näkyy ihan selvästi.
kuva 15.05.2013 10:02 Juhana Nordlund  
  Itse asiassa molemmat veturit näyttävät olevan 1970-luvulta (27-sarjalainen näyttää olevan viimeistä toimituserää 2749 - 2760). Kuvausvuosi voi olla 1974 tai 1975 (ei ainakaan 1973 tai aikaisempi). Kuvattaessa Näsinneulakin on ollut kohtalaisen tuore juttu, ikää on saattanut olla hyvä jos 4 vuotta.
kuva 03.05.2013 08:25 Juhana Nordlund  
  Ei kai vuonna 1993 ollut vielä Ci-vaunuja? Kyseessä on varmaankin Cht-vaunu, vieläpä sellainen, joka on alkujaan ollut Eht. Tuon ryhmän Cht-vaunuja on sittemmin saneerattu Ci-vaunuiksi, ja nämä on taas vuonna 2004 muutettu 2. luokan vaunuiksi Eipt. Hytit ovat kameraan päin.
kuva 03.05.2013 08:19 Juhana Nordlund  
  Toiselta, samaa aihetta käsittelevältä foorumilta, löysin linkin, joka lyhennettynä on http://dy.fi/zfl . Tämän avulla voi itse kukin katsella Martinlaaksonradan profiilia. Osa asemista todellakin sijaitsee "kukkulan laella", osa ei. Jyrkimmät kaltevuudet esiintyvät Pohjois-Haagan ja Myyrmäen eteläpuolella. Linkin takana oleva profiili kuvaa radan itäisen raiteen alkuperäistä linjausta, nyttemmin itäinen raide kulkee Huopalahdenkin päässä läntisen rinnalla - näin ollen kuvaaja voisi tänä päivänä näyttää Huopalahden ja Pohjois-Haagan välillä hieman erilaiselta.
kuva 02.05.2013 08:11 Juhana Nordlund  
  Kuvaa (sellaisena kuin se nettiselaimessa näkyy) katsomalla Dv12:ksi arveltu veturi on todennäköisesti KSR:n Move90.
kuva 29.04.2013 13:32 Juhana Nordlund  
  Toisaalta useissa yhteyksissä automaattisesti toimivan mekaanisen vaihteiston eli robottivaihteiston mielletään eroavan "oikeista automaattivaihteistosta" siinä, että viimeksi mainittuun kuuluu olennaisena osana momentinmuunnin, joka hoitaa samalla kytkimenkin tehtävää. On maailmassa toki ollut kaikenlaisia "automaatteja" ilman nestekytkintä / momentinmuunninta, etenkin kumipyöräpuolella, vaikkapa erilaiset kiilahihnaviritykset. Mutta jätetään ne muihin keskusteluihin.
kuva 18.04.2013 07:47 Juhana Nordlund  
  Ja siinä vaiheessa kun Edoja on paljon aktiivikäytössä, punaisia Pendolinoja onkin hyvin vähän tai ei ollenkaan. Erittäin mukava kuva, joka on samalla - tulevaisuutta ajatellen - tärkeä dokumentti, kun 2010-luvun tapahtumia käydään läpi.
kuva 16.04.2013 14:17 Juhana Nordlund  
  Näissä junissahan oli ensin Rkt ja Ex keskenään päinvastaisissa paikoissa nykytilanteeseen nähden. Vielä viime kesänä Rkt oli heti kaksikerroksisten vaunujen jälkeen.
kuva 16.04.2013 10:19 Juhana Nordlund  
  Kuvatekstissä mainitusta kakkosraiteesta puheenollen, onko ko. raide katkaistu? Purettiinko rantaradan kaksoisraiteen toinen raide sotakorvauksia varten eli johtuuko tässä esiintyvä ehkä vähän outo näkymä siitä? Vai olenko vain nyt ihan pihalla (pitskulla ;)) ?
kuva 09.04.2013 08:25 Juhana Nordlund  
  Useita edellisiä kannanottoja myötäillen totean, että mot > motti on aikanaan ollut erittäin luonteva sanan kehityskulku kahdesta syystä: 1) tällä tavoin muistakin kirjainlyhenteistä muodostettuja sanoja (kirjainlyhenteitä on siis alettu lausua ikään kuin ne olisivat sanoja) muutettiin helpommin arkikieleen istuviksi 2) motti-sana oli jo aiemminkin olemassa ja tuntui varmasti luontevalta (ja mahdollisti jopa sanaleikin). Joidenkin sanojen tai käsitteiden tapauksissa kohtaa 2 on sovellettu jopa niin, että lopullinen sana (tai nimi) ei olekaan ollut suomen kieleen luontevimmin i:hin päättyvä versio (eli on toimittu kohtaa 1 vastaan). Esimerkki: MAN -> Manne (joskin Manni-versiokin kulkee sujuvasti rinnalla). Manne on kuitenkin paitsi miehen etunimi, myös muulla tavoin hyvin tuttu käsite, jota on varmasti hauskaa viljellä.

En millään ehdoin pyri tarjoamaan "ainoata oikeata vastausta" tähän motti-kysymykseen. Ilmeisesti sitä ei kukaan oikeasti voi tietää. Kansan (ml. ammattilaiset eri aloilla) suussa keksityt lempinimet tai muut nimitykset on usein keksitty moneen kertaan monessa paikassa, eikä sanan isän tai äidin kunniaa voi kiistattomasti osoittaa kenellekään. Ei myöskään sitä, minkä tekijöiden innoittamana tai motivoimana toteutunut versio on lopulta saanut muotonsa.
kuva 08.04.2013 08:42 Juhana Nordlund  
  Jotta Kurt ei jäisi ihan yksin (hän nimittäin tuntuu olevan kirjoittajista tässä asiassa parhaiten perillä), sanon minäkin muutaman sanan. Suomen kielessä nimittäin on tapahtunut aikojen saatossa tietty kehityskulku ja tässä yhtenä ilmentymänä todellakin on ollut se, että useisiin nomineihin on viimeiseksi vokaaliksi tullut i joko korvaten e:n tai sitten tullut aiemmin viimeisenä kirjaimena olleen konsonantin perään. Puhun tosiaan nomineista, koska myös numeraaleissa on esiintynyt vastaava kehityspolku. Toinen piirre on se, että ti-yhdistelmä on aikojen saatossa korvautunut si-yhdistelmällä. Tämä tuli mieleeni juurikin numeraaleista, joista eräs hyvin tuntemamme on nykyisessa nominatiivissaan täsmälleen samannäköinen kuin jouluinen havupuu.
Asiaan: kuusi-lukusanan kehityspolku on ollut: kuute -> kuuti -> kuusi. Useissa muissa nomineissa, jotka vain nominatiivi-sijassa sisältävät i:n sanan häntäpäässä, sisältävätkin muissa sijoissa vanhan e:n. Ilmiötä ei astevaihtelukaan haittaa millään tavoin.
Tosiasia: i on siis erittäin tavallinen loppuvokaali suomen kielen substantiiveissa. Useisiin muualta lainattuihin konsonanttiin päättyviin sanoihin (tai jopa alunperin kirjainyhdistelmiin) on lisätty joko virallisesti tai epävirallisesti i. Esimerkkejä: hissi (virallinen), bussi (virallinen), Fiiatti (puhekieltä), laamanni (virallinen), banaani (virallinen), Saabi tai Saappi (puhekieltä).
Huomatkaa vielä sellainenkin juttu, että lasi ja vesi ovat äkkiseltään samanolosia nominatiivissa, mutta ihan erilaiset muissa sijoissa. Syy on historiallinen: glas on muuttunut klasiksi ja edelleen lasiksi. Pääte "si" on tullut tällä tavoin. Sanan vesi tausta on toinen: vete -> veti -> vesi. Taivutetuissa muodoissa näkyy edelleen "te" tai sen astevaihtelutoveri "de".
kuva 03.04.2013 13:42 Juhana Nordlund  
  Minun silmilläni ei voi nähdä niin tarkasti, mikä on tuon bussin järjestysnumero tai onko siinä täysautomaattivaihteisto vai Wilson-puoliautomaatti. Noiden kriteerien perusteella bussi on joko Niklaksen tarkoittama H1 (täysautomaatti) tai H58 (puoliautomaatti). Hoo-ykkösiäkin tosiaan oli noilla taitto-ovilla, joten kuvan SL-Bussi voi hyvinkin olla sarjaa H1 (ja minäkin äänestän tässä tapauksessa H1:tä).
kuva 03.04.2013 06:42 Juhana Nordlund  
  Kuvateksti korjattu oikeaan asuun. Hyvin yleinen kirjoitusvirhe on kirjoittaa tähän (käytettäessä östraa kokonaisena sanana) Stockholm ilman viimeistä ässää. Lyhyempi muoto on oikeastikin Stockholm Ö (ei Stockholms Ö). Ja siis: Pitkä nimi on ihan oikeasti Stockholms östra station. Isolla kirjaimella kirjoitetaan vain Stockholm-sana, tässä tilanteessa muodossa Stockholms. Puhekielessä asema on usein vain Östra station.
kuva 02.04.2013 16:45 Juhana Nordlund  
  Stockholms Östra. Siis ässällinen.
kuva 28.03.2013 14:54 Juhana Nordlund  
  Olisikohan raiteen rakentamisen aikana ATUa ja muuta ulottumaa riittänyt hieman paremmin verrattuna kuvauspäivän tilanteeseen..? :)
kuva 28.03.2013 11:52 Juhana Nordlund  
  Edellisen kirjoittajan kanssa olen samaa mieltä nimenomaan siitä, että km-kustannukset sähkövedolla ovat pienemmät kuin (vastaavantehoisella) polttomoottorikalustolla ajettaessa. Jotta sähkövetoa olisi mahdollista hyödyntää, tarvitaan investointeja. Investointien kuolettaminen edellyttää, että edullista sähkövetoa päästään hyödyntämään riittävän paljon. Ihan jo ruohonjuuritasolla törmätään kysymykseen: Paljonko minun on ajettava vuodessa, jotta minun kannattaisi hankkia kallis sähköauto paljon halvemman polttomoottoriauton asemesta. Samaa ovat miettineet itävaltalaiset kaupunkiliikenteestä vastaavatkin ja pystyneet esittämään laskelman, paljonko bussilla pitää ajaa vuodessa, jotta tarkasteltavalle linjalle kannattaa ostaa trolleybusseja ja rakentaa tarvittava muu infra.
kuva 28.03.2013 11:41 Juhana Nordlund  
  1940-luku taisi olla ensimmäinen vuosikymmen, jolloin Helsinkiin tuli vain yksisuuntaisia raitiovaunuja. Pieni erä yksisuuntakalustoa oli tullut jo edellisellä vuosikymmenellä. Edellisen kirjoittajan kanssa olen samaa mieltä siitä, että pääkaupunkiimme on miltei aina hankittu parasta (kunkinhetkinen tietämys huomioiden) saatavilla olevaa kalustoa. Ehkä sota- ja pulavuosien ratkaisuja tulisi tarkastella omana tapauksenaan.
Mutta vaikka Helsinkiin on johdonmukaisesti hankittu modernia kalustoa, ei se tarkoita etteikö Helsingin raitiotiejärjestelmä voisi kaivata isoakin remonttia. Liikennettä pahiten hidastavat ja rampauttavat tekijät pitäisi eliminoida pikaisesti. Vaihteet pitäisi korvata syväuraisilla ratkaisuilla, jotta laipalla ajamisesta päästäisiin eroon. Etuuksia pitäisi parantaa huomattavasti. Kadunvarsipysäköinti tulisi järjestää niin, etteivät pysäköidyt ajoneuvot jatkuvasti halvaannuta raitioliikennettä. Ongelmat eivät ehkä ole niinkään teknisiä, vaan enemmänkin arvostuskysymyksiä. Niin kauan kun todellinen tahtotila on nykyisenlainen, kovin rajuja muutoksia tuskin tulee näköpiiriin. Jos ongelmista ei puhuta ääneen, tahtotilaan on aivan turha odottaa mitään muutoksia. Mutta uudistusten myyminen kannattaa hoitaa taidolla. Epäonnistuneita esimerkkejä on valitettavasti nähty myös internetin keskustelupalstoilla.
kuva 26.03.2013 12:07 Juhana Nordlund  
  Matka-aikaero nimenomaan Mitteen on varmasti tuo 8 minuuttia. Harvanpa määränpää on kuitenkaan tuo Mitte. Itse valitsin 2012 kevätreissullani juurikin tuon S7:n sen takia, että se pysähtyy kaupungin päässä useammalla asemalla ja sen ansiosta useisiin jatkokyyteihin pääseekin joustavammin. Lopputuloksena kokonaismatka-aika voikin muodostua lyhyemmäksi samalla kun rahaa säästyy. CAT:n lippukaan ei taida kelvata monellakaan jatkoyhteysvälineellä, jos millään?
kuva 26.03.2013 09:50 Juhana Nordlund  
  Jatkan Martinin pohdintoa trackless trolleystä. Tuohon termiin olen törmännyt mm. Riian joukkoliikennevälineitä esittelevällä nettisivulla. Siellä ratikka on "trolley" (onhan Tatroissa trolleytankovirroitinkin) ja johdin(linja-)auto taas "trackless trolley" (raiteeton trolley). Onkohan vanha amerikkalainen samanlainen tapa ilmaista näitä asioita peräisin samasta taustasta, siis että sikäläisissäkin vanhoissa ratikoissa virroitus oli hoidettu trolleytangon avulla?
Ja nykyäänhän johdinautot pystyvät liikkumaan apukoneen avulla vaikka kokonaisen linjasivun verran ilman ajolankavirtaa - niin pitkälle kuin polttoainetta riittää. Mutta siitä ehkä enemmän jossain sopivammassa paikassa.
kuva 19.03.2013 14:26 Juhana Nordlund  
  Kylkimerkintä Dv12 (tai Dv 12) poissulkee vuosikymmenen alkuosan pois kokonaan. 1980-luvulla Deevereiden tikkarit alkoivat olla jo harvinaisia, vaikkakaan ei kokonaan kadonneita. Itse veikkaisin 1970-luvun loppua tai 1970-80-lukujen vaihdetta.
kuva 18.03.2013 01:12 Juhana Nordlund  
  Vaiko 150-vuotisjuhla? Käsittääkseni Riihimäki - Pietari (eräänä kautena Leningrad) täytti 100 vuotta jo vuonna 1970.
kuva 13.03.2013 12:39 Juhana Nordlund  
  Kauvatsa tämä kyllä voisi aivan hyvin olla.
kuva 05.03.2013 05:21 Juhana Nordlund  
  6006 saattoi liikkua saneerattuna jo toukokuussa 1994. Mitä tulee Sm2 6057:ään ja Eioc 6257:ään, niin tästä rungosta aluksi saneerattiin vain moottorivaunu, sekin vain osittain. Lähinnä sisustus uusittiin saneerattua vastaavaksi. Ohjausvaunun ainoa muutos siinä vaiheessa oli sisävalaistuksen uusiminen. Tässä asussa 6057 / 6257 liikkui vuodesta 2004 lähtien. Muutamaa vuotta myöhemmin yksikkö saneerattiin kokonaan.
kuva 19.02.2013 05:13 Juhana Nordlund  
  Olen 1960-luvulta, kutakuinkin Sv12:n ikäinen ja minullehan Dv12 + siniset ovat JUNA suuraakkosin. Huru tai Alstikka teräs- tai sekarungolla toki on "kova juttu", mutta ei koskaan JUNA. :)
kuva 18.02.2013 11:45 Juhana Nordlund  
  Kutsutaan kuitenkin noita 1970 - 80-lukujen kotimaisia nivelvaunuja mieluummin Valmeteiksi kuin Sisuiksi. Sisun (tai 1970-luvun vaunujen osalta Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n) kannalta vaunuissa on Sisua vain telit ja nivel. Nekin on lisenssin pohjalta valmistettu.
kuva 11.02.2013 11:40 Juhana Nordlund  
  Niklaksen tarkoittama sireeni aikaansai ääntä, joka muistutti aika lailla hälytysajoneuvojen sireenin tuottamaa ääntä. Muistaakseni Hyvinkään asemallakin oli tuollainen "uikutin" 1980-luvulla käytössä.
kuva 10.02.2013 07:28 Juhana Nordlund  
  Tunnisteisiin on merkitty Sm2:t 6058 ja 6097, kuvatekstiin 6057 ja 6097. Tunnisteissa on mielestäni oikeat numerot.
kuva 03.02.2013 15:22 Juhana Nordlund  
  Tässäpä mielenkiintoinen kuva ja historiantallenne 6049:stä. Päätyovet ovat jäljellä käyntisiltoineen. Ohjausvaunu Eiob 6249 näyttäisi vielä olevan vessaton.
kuva 30.01.2013 09:50 Juhana Nordlund  
  Värien lisäksi teräsvaunuissa näkyy toinenkin mielenkiintoinen asia: helmat ovat noin aikaisessa vaiheessa lyhyet ts. helmapellit puuttuvat. Joissakin myöhemmissä kuvissa Esslingeninkin valmistamissa vaunuissa näkyvät helmapellit.
kuva 30.01.2013 08:59 Juhana Nordlund  
  Rautatiemuseon (nyttemmin jo hävitettyyn) H0-pienoisrautatiehen kuului joukko teräsvaunun pienoismalleja, jotka oli A. U. Hallakorven johtaman työryhmän toimesta maalattu Heikin kuvaamin värein. Talvella 1961 - 62 ei oikein muunlaisia esikuvia ollut olemassakaan maaperällämme. Esslingenin vaunut olivat selvästikin olleet nykyisiä vaaleammalla sinisellä maalattuja hopeine yläosineen. Museon nykyväriset "plootut" taas oli maalattu vasta 1970-80-lukujen vaihteessa (tai 1980-luvun aivan alussa) Hyvinkäällä ko. pienoisrautatien hoitajien ansiosta. Siksi 1980-luvulla ja aina ko. näyttelyesineen olemassaolon loppuun saakka kalustoon kuului kahden värisiä teräsvaunuja. Hyvinkään aikaiset pienoisrautatienkuljettajat eivät siis muuttaneet edeltäjiensä työnjälkiä, vaan maalasivat ulkomaalaisperäisiä vaunuja kotimaisin värein. 1:1:een maailmassa kävi toisin, Esslingenit maalattiin myöhemmin kotimaisia teräsvaunuja vastaavin värisävyin.
kuva 28.01.2013 18:27 Juhana Nordlund  
  Eivätkös ne tällaiset olleet vaunuissa 23501 - 23514?
kuva 28.01.2013 18:14 Juhana Nordlund  
  Arvelisin, että kyseessä on RABe 526, joka on GTW, ei FLIRT. Sen verran täsmennän, että osa RABe 526:sista toki on FLIRTejäkin, mutta kuvassa näkyvä juna on näkemykseni mukaan GTW.
kuva 27.01.2013 10:53 Juhana Nordlund  
  Päästyäni 177:ään osoittautui todellakin, että ko. juna oli pysähtynyt jo Hyvinkäälläkin. Se että valitsin "peltipaikun" Hyvinkäällä perustui 55:n konduktöörin antamiin kuulutuksiin. Kuulutuksen mukaan Riihimäen paikusta olisi ollut Riihimäellä vaihto Tampereen suuntaan menossa olleeseen Pendolinoon (ilmeisesti S91), mutta tämähän ei kyllä pitänyt paikkansa. Ilmeisesti Jokelan ja Palopuron välillä IC 55:n ohittanut Pendolino-juna oli nimenomaan S91, joka ei todellakaan jäänyt odottelemaan IC 55:n matkustajia minnekään. Hämeenlinnassa minut vastaanottanut morsiameni antoi kuitenkin ymmärtää, että S91 olisi poikkeuksellisesti pysähtynyt Hl:ssakin, paljon ennen 177:n saapumista. Näinhän Ri - Tl -välin matkustajat saatiin S91:een, kun yhteys 55:stä ei toiminut.
kuva 27.01.2013 05:59 Juhana Nordlund  
  Pohjanmaan junissa oli hämminkiä veturien suhteen jo perjantaina 25.1. Itse olin menossa IC 55:llä Helsingistä Hämeenlinnaan, kun sitä vetänyt Sr2 (numeroa en nähnyt) rikkoontui Jokelan eteläpuolelle. Pienten seisomisten jälkeen ajettiin lyhyin jaksoin noin viittäkymppiä Hyvinkäälle, missä oli veturinvaihto. Itse vaihdoin siellä takaa tulleeseen Eil-junaan, jolla pääsin Riihimäelle (ja sieltä jatkoin edelleen IC2 177:llä Hl:aan). IC 55 on sitten noin 80 minuuttia myöhässä päässyt jatkamaan kohti Oulua sijaisveturin voimin.
kuva 26.01.2013 07:40 Juhana Nordlund  
  Tässä kokoonpanossa taaempi nivelmoottorivaunu on ilman varsinaista ohjaamoa. Nyttemmin tätä Tram 2000:n moottoroitua nivelrakenteista peräyksikköäkin on alettu kutsua nimella "Blinde Kuh" - Mirage-edeltäjiensä esimerkin tapaan. Tram 2000 -nivelmoottorivaunuja näkee myös sellaisina kokoonpanoina, joissa molemmat vaunut ovat täydellisellä ohjaamolla varustettu.
kuva 02.01.2013 17:13 Juhana Nordlund  
  Ainakin vihertynyt Sm4 näkyy tuolla kaukaisuudessa.
kuva 31.12.2012 08:54 Juhana Nordlund  
  Ketolan ja Viiman lakkautuksista on keskusteltu myös kuvan https://vaunut.org/kuva/4842 yhteydessä. Ilmeisesti seisakkeet olivat käytössä niin pitkään kun liikenne vanhalla linjauksella kulki. Virallisesti liikennepaikat oli lakkautettu jo 29.9.1985.
kuva 26.12.2012 18:43 Juhana Nordlund  
  Matkustin tänään 26.12.2012 IC2 176:lla osuuden Hl - Hki ja tällöin veturina oli kyllä Sr2 3242, joka on eri värinen kuvassa näkyvään verrattuna. Vaunujakin oli mielestäni vain neljä. Mikähän juna kuvassa oikeasti on?
kuva 26.12.2012 14:02 Juhana Nordlund  
  Onkos kalustotiedoissa pientä tarkistettavaa muutoin? Ei-vaunu on varmaan 27006, ei kai 27066:ta ole olemassakaan. Ex 29308:lla kai tarkoitetaan 26308:aa.
kuva 04.12.2012 12:36 Juhana Nordlund  
  Taivas on aika lailla eri värinen verrattuna tuohon aiemmin viitattuun toiseen kuvaan. Vitoselta tuo km-tolpan numero näyttää minustakin. Jos tolpassa on 50, niin sitten juna olisi lähestymässä Siuntion asemaa. Viiman ja Siuntion välille tehty rataoikaisu otettiin käyttöön jo vuoden 1984 loppupuolella (muistaakseni marraskuussa). Näin ollen tämä kuva ei voi olla enää vuodelta 1985, olettaen että kilometrilukema todellakin alkaa numerolla viisi. Päivölän oikaisu, jonka korvaamalla osuudella oli aikanaan myös K43-kiskotettua rataa, on valmistunut jo vuonna 1982. Sielläkin oli 5-alkuisia tolppia. Hyvin lyhyet kiskot tässäkin kuvassa näkyy.
kuva 04.12.2012 05:02 Juhana Nordlund  
  Ari taitaa olla erittäin oikeassa. Zoomi saa taustalla olevan kaarteen näyttämään jyrkemmältä kuin mitä se oli. Harmaa juttu taustalla taitaa olla juurikin nykyisen ratalinjan penkkaa. Itse kävin kuvaamassa tuolla 14.9.1985 ja tilanne näyttää kovin samanlaiselta. Sepelöityjä osuuksia välillä Kela - Siuntio on näköjään ollut useampia. Itse olin aiemmin luullut, että niitä oli pääasiassa Ketolan ja Viiman välisellä pätkällä. Ketolan seisakkeen kohdalla oli ihan soratukikerros.
<<   >>