7-129128 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 28.03.2013 14:54 Juhana Nordlund  
  Olisikohan raiteen rakentamisen aikana ATUa ja muuta ulottumaa riittänyt hieman paremmin verrattuna kuvauspäivän tilanteeseen..? :)
kuva 28.03.2013 11:52 Juhana Nordlund  
  Edellisen kirjoittajan kanssa olen samaa mieltä nimenomaan siitä, että km-kustannukset sähkövedolla ovat pienemmät kuin (vastaavantehoisella) polttomoottorikalustolla ajettaessa. Jotta sähkövetoa olisi mahdollista hyödyntää, tarvitaan investointeja. Investointien kuolettaminen edellyttää, että edullista sähkövetoa päästään hyödyntämään riittävän paljon. Ihan jo ruohonjuuritasolla törmätään kysymykseen: Paljonko minun on ajettava vuodessa, jotta minun kannattaisi hankkia kallis sähköauto paljon halvemman polttomoottoriauton asemesta. Samaa ovat miettineet itävaltalaiset kaupunkiliikenteestä vastaavatkin ja pystyneet esittämään laskelman, paljonko bussilla pitää ajaa vuodessa, jotta tarkasteltavalle linjalle kannattaa ostaa trolleybusseja ja rakentaa tarvittava muu infra.
kuva 28.03.2013 11:41 Juhana Nordlund  
  1940-luku taisi olla ensimmäinen vuosikymmen, jolloin Helsinkiin tuli vain yksisuuntaisia raitiovaunuja. Pieni erä yksisuuntakalustoa oli tullut jo edellisellä vuosikymmenellä. Edellisen kirjoittajan kanssa olen samaa mieltä siitä, että pääkaupunkiimme on miltei aina hankittu parasta (kunkinhetkinen tietämys huomioiden) saatavilla olevaa kalustoa. Ehkä sota- ja pulavuosien ratkaisuja tulisi tarkastella omana tapauksenaan.
Mutta vaikka Helsinkiin on johdonmukaisesti hankittu modernia kalustoa, ei se tarkoita etteikö Helsingin raitiotiejärjestelmä voisi kaivata isoakin remonttia. Liikennettä pahiten hidastavat ja rampauttavat tekijät pitäisi eliminoida pikaisesti. Vaihteet pitäisi korvata syväuraisilla ratkaisuilla, jotta laipalla ajamisesta päästäisiin eroon. Etuuksia pitäisi parantaa huomattavasti. Kadunvarsipysäköinti tulisi järjestää niin, etteivät pysäköidyt ajoneuvot jatkuvasti halvaannuta raitioliikennettä. Ongelmat eivät ehkä ole niinkään teknisiä, vaan enemmänkin arvostuskysymyksiä. Niin kauan kun todellinen tahtotila on nykyisenlainen, kovin rajuja muutoksia tuskin tulee näköpiiriin. Jos ongelmista ei puhuta ääneen, tahtotilaan on aivan turha odottaa mitään muutoksia. Mutta uudistusten myyminen kannattaa hoitaa taidolla. Epäonnistuneita esimerkkejä on valitettavasti nähty myös internetin keskustelupalstoilla.
kuva 26.03.2013 12:07 Juhana Nordlund  
  Matka-aikaero nimenomaan Mitteen on varmasti tuo 8 minuuttia. Harvanpa määränpää on kuitenkaan tuo Mitte. Itse valitsin 2012 kevätreissullani juurikin tuon S7:n sen takia, että se pysähtyy kaupungin päässä useammalla asemalla ja sen ansiosta useisiin jatkokyyteihin pääseekin joustavammin. Lopputuloksena kokonaismatka-aika voikin muodostua lyhyemmäksi samalla kun rahaa säästyy. CAT:n lippukaan ei taida kelvata monellakaan jatkoyhteysvälineellä, jos millään?
kuva 26.03.2013 09:50 Juhana Nordlund  
  Jatkan Martinin pohdintoa trackless trolleystä. Tuohon termiin olen törmännyt mm. Riian joukkoliikennevälineitä esittelevällä nettisivulla. Siellä ratikka on "trolley" (onhan Tatroissa trolleytankovirroitinkin) ja johdin(linja-)auto taas "trackless trolley" (raiteeton trolley). Onkohan vanha amerikkalainen samanlainen tapa ilmaista näitä asioita peräisin samasta taustasta, siis että sikäläisissäkin vanhoissa ratikoissa virroitus oli hoidettu trolleytangon avulla?
Ja nykyäänhän johdinautot pystyvät liikkumaan apukoneen avulla vaikka kokonaisen linjasivun verran ilman ajolankavirtaa - niin pitkälle kuin polttoainetta riittää. Mutta siitä ehkä enemmän jossain sopivammassa paikassa.
kuva 19.03.2013 14:26 Juhana Nordlund  
  Kylkimerkintä Dv12 (tai Dv 12) poissulkee vuosikymmenen alkuosan pois kokonaan. 1980-luvulla Deevereiden tikkarit alkoivat olla jo harvinaisia, vaikkakaan ei kokonaan kadonneita. Itse veikkaisin 1970-luvun loppua tai 1970-80-lukujen vaihdetta.
kuva 18.03.2013 01:12 Juhana Nordlund  
  Vaiko 150-vuotisjuhla? Käsittääkseni Riihimäki - Pietari (eräänä kautena Leningrad) täytti 100 vuotta jo vuonna 1970.
kuva 13.03.2013 12:39 Juhana Nordlund  
  Kauvatsa tämä kyllä voisi aivan hyvin olla.
kuva 05.03.2013 05:21 Juhana Nordlund  
  6006 saattoi liikkua saneerattuna jo toukokuussa 1994. Mitä tulee Sm2 6057:ään ja Eioc 6257:ään, niin tästä rungosta aluksi saneerattiin vain moottorivaunu, sekin vain osittain. Lähinnä sisustus uusittiin saneerattua vastaavaksi. Ohjausvaunun ainoa muutos siinä vaiheessa oli sisävalaistuksen uusiminen. Tässä asussa 6057 / 6257 liikkui vuodesta 2004 lähtien. Muutamaa vuotta myöhemmin yksikkö saneerattiin kokonaan.
kuva 19.02.2013 05:13 Juhana Nordlund  
  Olen 1960-luvulta, kutakuinkin Sv12:n ikäinen ja minullehan Dv12 + siniset ovat JUNA suuraakkosin. Huru tai Alstikka teräs- tai sekarungolla toki on "kova juttu", mutta ei koskaan JUNA. :)
kuva 18.02.2013 11:45 Juhana Nordlund  
  Kutsutaan kuitenkin noita 1970 - 80-lukujen kotimaisia nivelvaunuja mieluummin Valmeteiksi kuin Sisuiksi. Sisun (tai 1970-luvun vaunujen osalta Oy Suomen Autoteollisuus Ab:n) kannalta vaunuissa on Sisua vain telit ja nivel. Nekin on lisenssin pohjalta valmistettu.
kuva 11.02.2013 11:40 Juhana Nordlund  
  Niklaksen tarkoittama sireeni aikaansai ääntä, joka muistutti aika lailla hälytysajoneuvojen sireenin tuottamaa ääntä. Muistaakseni Hyvinkään asemallakin oli tuollainen "uikutin" 1980-luvulla käytössä.
kuva 10.02.2013 07:28 Juhana Nordlund  
  Tunnisteisiin on merkitty Sm2:t 6058 ja 6097, kuvatekstiin 6057 ja 6097. Tunnisteissa on mielestäni oikeat numerot.
kuva 03.02.2013 15:22 Juhana Nordlund  
  Tässäpä mielenkiintoinen kuva ja historiantallenne 6049:stä. Päätyovet ovat jäljellä käyntisiltoineen. Ohjausvaunu Eiob 6249 näyttäisi vielä olevan vessaton.
kuva 30.01.2013 09:50 Juhana Nordlund  
  Värien lisäksi teräsvaunuissa näkyy toinenkin mielenkiintoinen asia: helmat ovat noin aikaisessa vaiheessa lyhyet ts. helmapellit puuttuvat. Joissakin myöhemmissä kuvissa Esslingeninkin valmistamissa vaunuissa näkyvät helmapellit.
kuva 30.01.2013 08:59 Juhana Nordlund  
  Rautatiemuseon (nyttemmin jo hävitettyyn) H0-pienoisrautatiehen kuului joukko teräsvaunun pienoismalleja, jotka oli A. U. Hallakorven johtaman työryhmän toimesta maalattu Heikin kuvaamin värein. Talvella 1961 - 62 ei oikein muunlaisia esikuvia ollut olemassakaan maaperällämme. Esslingenin vaunut olivat selvästikin olleet nykyisiä vaaleammalla sinisellä maalattuja hopeine yläosineen. Museon nykyväriset "plootut" taas oli maalattu vasta 1970-80-lukujen vaihteessa (tai 1980-luvun aivan alussa) Hyvinkäällä ko. pienoisrautatien hoitajien ansiosta. Siksi 1980-luvulla ja aina ko. näyttelyesineen olemassaolon loppuun saakka kalustoon kuului kahden värisiä teräsvaunuja. Hyvinkään aikaiset pienoisrautatienkuljettajat eivät siis muuttaneet edeltäjiensä työnjälkiä, vaan maalasivat ulkomaalaisperäisiä vaunuja kotimaisin värein. 1:1:een maailmassa kävi toisin, Esslingenit maalattiin myöhemmin kotimaisia teräsvaunuja vastaavin värisävyin.
kuva 28.01.2013 18:27 Juhana Nordlund  
  Eivätkös ne tällaiset olleet vaunuissa 23501 - 23514?
kuva 28.01.2013 18:14 Juhana Nordlund  
  Arvelisin, että kyseessä on RABe 526, joka on GTW, ei FLIRT. Sen verran täsmennän, että osa RABe 526:sista toki on FLIRTejäkin, mutta kuvassa näkyvä juna on näkemykseni mukaan GTW.
kuva 27.01.2013 10:53 Juhana Nordlund  
  Päästyäni 177:ään osoittautui todellakin, että ko. juna oli pysähtynyt jo Hyvinkäälläkin. Se että valitsin "peltipaikun" Hyvinkäällä perustui 55:n konduktöörin antamiin kuulutuksiin. Kuulutuksen mukaan Riihimäen paikusta olisi ollut Riihimäellä vaihto Tampereen suuntaan menossa olleeseen Pendolinoon (ilmeisesti S91), mutta tämähän ei kyllä pitänyt paikkansa. Ilmeisesti Jokelan ja Palopuron välillä IC 55:n ohittanut Pendolino-juna oli nimenomaan S91, joka ei todellakaan jäänyt odottelemaan IC 55:n matkustajia minnekään. Hämeenlinnassa minut vastaanottanut morsiameni antoi kuitenkin ymmärtää, että S91 olisi poikkeuksellisesti pysähtynyt Hl:ssakin, paljon ennen 177:n saapumista. Näinhän Ri - Tl -välin matkustajat saatiin S91:een, kun yhteys 55:stä ei toiminut.
kuva 27.01.2013 05:59 Juhana Nordlund  
  Pohjanmaan junissa oli hämminkiä veturien suhteen jo perjantaina 25.1. Itse olin menossa IC 55:llä Helsingistä Hämeenlinnaan, kun sitä vetänyt Sr2 (numeroa en nähnyt) rikkoontui Jokelan eteläpuolelle. Pienten seisomisten jälkeen ajettiin lyhyin jaksoin noin viittäkymppiä Hyvinkäälle, missä oli veturinvaihto. Itse vaihdoin siellä takaa tulleeseen Eil-junaan, jolla pääsin Riihimäelle (ja sieltä jatkoin edelleen IC2 177:llä Hl:aan). IC 55 on sitten noin 80 minuuttia myöhässä päässyt jatkamaan kohti Oulua sijaisveturin voimin.
kuva 26.01.2013 07:40 Juhana Nordlund  
  Tässä kokoonpanossa taaempi nivelmoottorivaunu on ilman varsinaista ohjaamoa. Nyttemmin tätä Tram 2000:n moottoroitua nivelrakenteista peräyksikköäkin on alettu kutsua nimella "Blinde Kuh" - Mirage-edeltäjiensä esimerkin tapaan. Tram 2000 -nivelmoottorivaunuja näkee myös sellaisina kokoonpanoina, joissa molemmat vaunut ovat täydellisellä ohjaamolla varustettu.
kuva 02.01.2013 17:13 Juhana Nordlund  
  Ainakin vihertynyt Sm4 näkyy tuolla kaukaisuudessa.
kuva 31.12.2012 08:54 Juhana Nordlund  
  Ketolan ja Viiman lakkautuksista on keskusteltu myös kuvan https://vaunut.org/kuva/4842 yhteydessä. Ilmeisesti seisakkeet olivat käytössä niin pitkään kun liikenne vanhalla linjauksella kulki. Virallisesti liikennepaikat oli lakkautettu jo 29.9.1985.
kuva 26.12.2012 18:43 Juhana Nordlund  
  Matkustin tänään 26.12.2012 IC2 176:lla osuuden Hl - Hki ja tällöin veturina oli kyllä Sr2 3242, joka on eri värinen kuvassa näkyvään verrattuna. Vaunujakin oli mielestäni vain neljä. Mikähän juna kuvassa oikeasti on?
kuva 26.12.2012 14:02 Juhana Nordlund  
  Onkos kalustotiedoissa pientä tarkistettavaa muutoin? Ei-vaunu on varmaan 27006, ei kai 27066:ta ole olemassakaan. Ex 29308:lla kai tarkoitetaan 26308:aa.
kuva 04.12.2012 12:36 Juhana Nordlund  
  Taivas on aika lailla eri värinen verrattuna tuohon aiemmin viitattuun toiseen kuvaan. Vitoselta tuo km-tolpan numero näyttää minustakin. Jos tolpassa on 50, niin sitten juna olisi lähestymässä Siuntion asemaa. Viiman ja Siuntion välille tehty rataoikaisu otettiin käyttöön jo vuoden 1984 loppupuolella (muistaakseni marraskuussa). Näin ollen tämä kuva ei voi olla enää vuodelta 1985, olettaen että kilometrilukema todellakin alkaa numerolla viisi. Päivölän oikaisu, jonka korvaamalla osuudella oli aikanaan myös K43-kiskotettua rataa, on valmistunut jo vuonna 1982. Sielläkin oli 5-alkuisia tolppia. Hyvin lyhyet kiskot tässäkin kuvassa näkyy.
kuva 04.12.2012 05:02 Juhana Nordlund  
  Ari taitaa olla erittäin oikeassa. Zoomi saa taustalla olevan kaarteen näyttämään jyrkemmältä kuin mitä se oli. Harmaa juttu taustalla taitaa olla juurikin nykyisen ratalinjan penkkaa. Itse kävin kuvaamassa tuolla 14.9.1985 ja tilanne näyttää kovin samanlaiselta. Sepelöityjä osuuksia välillä Kela - Siuntio on näköjään ollut useampia. Itse olin aiemmin luullut, että niitä oli pääasiassa Ketolan ja Viiman välisellä pätkällä. Ketolan seisakkeen kohdalla oli ihan soratukikerros.
kuva 03.12.2012 09:02 Juhana Nordlund  
  Kyllä minulle ainakin tulee kovasti mieleen Ketolan ja Viiman välinen hyvin mutkainen osuus runsaine kolinoineen ja tärinöineen.
kuva 03.12.2012 02:26 Juhana Nordlund  
  Kuvassa on sen verran zoomia, että silmissä perspektiivi saattaa heittää. Silti sanoisin, että kiskonpätkät ovat liian lyhyitä osuudelle Karjaa - Hanko. Siellä oli 32-metriset K60-kiskot käytössä tuollaisten junien aikana. Minun tekisi mieleni veikata osuutta Vuohimäki - Siuntio, mutta sepelipohja radalla vähän mietityttää. Ainakin iso osa tuosta osuudesta oli soratukikerroksella, mutta oli siellä sepelöityjäkin kohtia, kuten https://vaunut.org/kuva/4843.
kuva 28.11.2012 00:30 Juhana Nordlund  
  Tätä kirjoitettaessa kuvausajankohdaksi on merkitty 1987. Se ei voine pitää paikkansa. Itse esittäisin vuotta 1985.
kuva 25.11.2012 18:33 Juhana Nordlund  
  IC-värit saaneiden Rt(x)-vaunujen sisustushan uusittiin myös. Käytin tällaisien ravintoloiden palveluja melko usein talvella 1989 - 90 reitillä Hki - Jy - Hki. En vaan enää varmuudella muista, oliko päätyjen valmistekilpiin muutettu sarjamerkiksi Rtx. Tuohon aikaan nk. sinisten vaunujen kylkiinhän ei ollut laitettu sarjatunnuksia, vaan ne on lisätty myöhemmin, ehkä joskus niinä aikoina, kun sarja Eit repesi useaan eri sarjaan (esim. Ein ja Eip sekä tupakkakopillinen Eit).
kuva 25.11.2012 17:50 Juhana Nordlund  
  Tuosta kuvasta minä ainakaan en osaa päätellä, mikä Rtx-vaunuyksilö näkyy. Mutta alun perin Rt-sarjalainen ravintolavaunu junassa ilman muuta on.
kuva 15.11.2012 18:25 Juhana Nordlund  
  Vaiko sähkö-paineilma?
kuva 12.11.2012 12:56 Juhana Nordlund  
  Aloitetaan helpoimmasta: Taustalla olevan Samin ikkunajärjestys kertoo lahjomattomasti, että kyseessä on Sm1, jokin niistä alkaen 6011:stä. Valaistuksesta arvelisin, että kyseessä on ilta (tai alkuilta). Hr12 / Dr12:n vetämä juna on melko pitkä *). En oikein Turun junaksi sitä osaisi mieltää. Ja kuten monet ovat asiantuntevasti osanneet kertoa, 1970-luvun puolella yksikään Hki - Pri -pikajuna ei mennyt Helsinginkään päässä sähkövedolla. Itse olen toistuvasti onnistunut näkemään dieselvetoa tuon vuosikymmemen jälkipuoliskolla muissakin Hki:n ja Tpen:n väliä kulkeneissa henkilöliikenteen junissa. Useat tapaukset varmasti liittyivät Petrin selostamiin tilanteisiin.

*) Oletan junan takapään olevan hyvin lähellä Helsingin pään raidepuskinta.
kuva 05.11.2012 12:12 Juhana Nordlund  
  Ainoa sininen kohta taisi lähiliikennevaunuissa olla Eilf-vaunun tunnusraita. Eil-kalustossa ovet, eteiset ja sivuikkunoiden mitat poikkeavat aika laillakin sinisistä pikajunanvaunuista. Mitä yhteistä vaunujen tekniikassa sitten on? Minden-Deutz-telit (sinisissä on ollut pieneltä osin muitakin), teräsrakenne, mitä muuta?
kuva 31.10.2012 08:14 Juhana Nordlund  
  Havaintoni ovat kaiken kaikkiaan aika suppeat. Viime kesänä (2012) kuvausreissujen yhteydessä katselin jonkin verran (oikeastaan ihan järjestelmällisesti) noita ravintolavaunullisia junia ja siinä yhteydessä törmäsin toistuvasti yhdistelmään Rx+Edfs. Ehkä se oli puhdasta sattumaa. Tapaukset Rk+Eds olivat sitä vastoin yksittäisiä. Pidemmän ajan tilastoja ei minulla ole eikä näin ollen mitään varmaa "faktaa", miten asiat oikeasti ovat.
kuva 30.10.2012 17:30 Juhana Nordlund  
  Kyllä yhdistelmää Edfs+Rx joskus näkee. Ja jopa toisin päin eli Eds+Rk. Jälkimmäinen taitaa olla varsin harvinainen. Mutta siis mahdollisuudet täysvihreään IC:hen kyllä ovat olemassa jo nyt.
kuva 30.10.2012 12:26 Juhana Nordlund  
  Eds:t pitävät vielä jonkin aikaa IC:itä ei-kokovihreinä. Tietenkin on Edfs:llisiäkin IC:itä, mutta niissä taas on usein ravintolana Rk, joka Eds:ääkin varmemmin on punainen - luultavasti käyttöikänsä päähän saakka.
kuva 30.10.2012 04:17 Juhana Nordlund  
  Tässä kuvassa taitaa näkyä vain noin puolen vaunun sisätilaa. Kuvaajan selän takana lienee 2. luokan osasto, jossa joko oli tai ei ollut Eiv-vaunun vanhoja istuimia. Osaan Eikt:istä asennettiin 2. luokan osastoon ihan standardi-istuimet säädettävine selkänojineen (ja vain osaan "Porkkana-istuimet). Kuvan vaunua on ehostettu jossain välissä myös niin, että ikkunareunukset (tai mitä nuo ovatkaan) on korvattu muovisilla. Eikt:issä ne ovat alkujaan olleet puiset.
kuva 26.10.2012 09:49 Juhana Nordlund  
  Rt on tosiaan menettänyt helmapeltinsä. Minunkin mielestäni keskimmäinen vaunu kyllä voisi olla Eht. Minkälaisiin juniin Eht-vaunuja alettiin sijoittaa 1975 - 76, kun niitä tuli?
kuva 25.10.2012 14:17 Juhana Nordlund  
  HSO-kilpi ei ole 1980-luvun ihan alusta, vaan todellakin aikakaudelta, johon ensimmäisessä kommentissa viitataan. Ja kaikki kilvet eivät suinkaan päädy aina tuliterän auton päätyihin, joten itse tunnuksesta ei kaikissa tapauksissa voi päätellä auton vuosimallia. Nykyisessä rekisterijärjestelmässä muuten kilpien julkaisuajankohdan päätteleminen onkin jo aika työlästä - tosin asiantuntevimmat kyllä ovat melko hyvin pysyneet tämänkin vuosituhannen tunnusten perässä.
kuva 13.10.2012 08:24 Juhana Nordlund  
  Kylläpä vain, moottorillisiakin perä-/liitevaunuja raitiovaunumaailma tuntee. Ehkä tässä tapauksessa olisi selkeämpää puhua ohjaamottomista moottorivaunuista? Joka tapauksessa junan kitkapaino on tällaisia käytettäessä parempi verrattuna juoksutelisiin perävaunuihin.
kuva 12.10.2012 10:17 Juhana Nordlund  
  Lättähattuterminologiaa käyttäen tässä oli VVL (veto+veto+liite). Raitiotiemoottorivaunujen multippeliajo ei maailmalla ole millään tavoin erikoista. Huomattavan kirjavia kokoonpanoja voi käydä ihailemassa vaikkapa Sveitsin Baselissa.
kuva 12.10.2012 08:45 Juhana Nordlund  
  Oliko tuolla tavoin kiinnitettyjä kylkimainoksia useammassa kuin yhdessä Sm1:ssä? Ja oliko se yksi 6011?
kuva 10.10.2012 13:18 Juhana Nordlund  
  Ainakin 11.10.2012 kulkevaan junaan 943 Ekstra-luokan lippuja haluaville tarjotaan paikkaa tuosta vaunusta. Varausjärjestelmässä vaunu näkyy kulkevan vanhalla sarjatunnuksella Chfy. (Tilanne 10.10. klo 13:15)
kuva 10.10.2012 12:41 Juhana Nordlund  
  Pekka: Mainion selostuksesi alussa käytät ilmaisua "piilopihan". Eikös piilopiha ollut se kannen alla oleva kääntösilmukka eli "Helsinki"? Mielestäni tämän laskumäkijutun ratapihan nimenä voisi käyttää esimerkiksi järjestelyratapihaa.
kuva 09.10.2012 18:06 Juhana Nordlund  
  Littera-sanasta on käyty keskustelua sivuston keskustelupalstallakin: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=789.0
kuva 09.10.2012 04:56 Juhana Nordlund  
  Kimmon ja monen muunkin hyvin tuntemiin vanhoihin aikataulukirjoihin oli painettu junan suurin sallittu paino aikataulussa pysymisen ja veturityypin suorituskyvyn kannalta. Ainakin 1980-luvun alkupuolella merkintä Dv12, 280 tn oli aika yleinen pikajunassa. Hki - Tku, erääseen aikaan P127, lähtö Helsingistä 16:02, taisi olla niin löysä, että merkintä oli Dv12, 400 tn. Akseleiksi muutettuina nuo taisivat olla 24:n ja 32:n akselin junia? Ajoaika Turkuun olikin melkein kolme tuntia tuolloisella 127:llä.
kuva 03.10.2012 16:38 Juhana Nordlund  
  Kaksi ensimmäistä matkustajavaunua näyttäisivät olevan CEit ja EFit. Sen jälkeisistä sinisistä on vaikea sanoa muuta kuin että todennäköisesti suurin osa niistä on sarjaa Eit. Joku voi olla Eikt.
kuva 03.10.2012 04:48 Juhana Nordlund  
  Kuvaaja tarkoittaa teholukemaa ts. kyse on 25 kW:n moottoreista.
kuva 01.10.2012 14:56 Juhana Nordlund  
  Kuvan Karia-vaunun suurin leveys oli 2100 mm. Bussilla leveyttä oli 2500 mm. Raitiovaunu oli päistään kapeampi kuin keskikohdastaan. Telivaunuissa (Valmet RM2) suippous oli tietenkin voimakkaampaa.
<<   >>