29-141379 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 27.01.2013 10:53 Juhana Nordlund  
  Päästyäni 177:ään osoittautui todellakin, että ko. juna oli pysähtynyt jo Hyvinkäälläkin. Se että valitsin "peltipaikun" Hyvinkäällä perustui 55:n konduktöörin antamiin kuulutuksiin. Kuulutuksen mukaan Riihimäen paikusta olisi ollut Riihimäellä vaihto Tampereen suuntaan menossa olleeseen Pendolinoon (ilmeisesti S91), mutta tämähän ei kyllä pitänyt paikkansa. Ilmeisesti Jokelan ja Palopuron välillä IC 55:n ohittanut Pendolino-juna oli nimenomaan S91, joka ei todellakaan jäänyt odottelemaan IC 55:n matkustajia minnekään. Hämeenlinnassa minut vastaanottanut morsiameni antoi kuitenkin ymmärtää, että S91 olisi poikkeuksellisesti pysähtynyt Hl:ssakin, paljon ennen 177:n saapumista. Näinhän Ri - Tl -välin matkustajat saatiin S91:een, kun yhteys 55:stä ei toiminut.
kuva 27.01.2013 05:59 Juhana Nordlund  
  Pohjanmaan junissa oli hämminkiä veturien suhteen jo perjantaina 25.1. Itse olin menossa IC 55:llä Helsingistä Hämeenlinnaan, kun sitä vetänyt Sr2 (numeroa en nähnyt) rikkoontui Jokelan eteläpuolelle. Pienten seisomisten jälkeen ajettiin lyhyin jaksoin noin viittäkymppiä Hyvinkäälle, missä oli veturinvaihto. Itse vaihdoin siellä takaa tulleeseen Eil-junaan, jolla pääsin Riihimäelle (ja sieltä jatkoin edelleen IC2 177:llä Hl:aan). IC 55 on sitten noin 80 minuuttia myöhässä päässyt jatkamaan kohti Oulua sijaisveturin voimin.
kuva 26.01.2013 07:40 Juhana Nordlund  
  Tässä kokoonpanossa taaempi nivelmoottorivaunu on ilman varsinaista ohjaamoa. Nyttemmin tätä Tram 2000:n moottoroitua nivelrakenteista peräyksikköäkin on alettu kutsua nimella "Blinde Kuh" - Mirage-edeltäjiensä esimerkin tapaan. Tram 2000 -nivelmoottorivaunuja näkee myös sellaisina kokoonpanoina, joissa molemmat vaunut ovat täydellisellä ohjaamolla varustettu.
kuva 02.01.2013 17:13 Juhana Nordlund  
  Ainakin vihertynyt Sm4 näkyy tuolla kaukaisuudessa.
kuva 31.12.2012 08:54 Juhana Nordlund  
  Ketolan ja Viiman lakkautuksista on keskusteltu myös kuvan https://vaunut.org/kuva/4842 yhteydessä. Ilmeisesti seisakkeet olivat käytössä niin pitkään kun liikenne vanhalla linjauksella kulki. Virallisesti liikennepaikat oli lakkautettu jo 29.9.1985.
kuva 26.12.2012 18:43 Juhana Nordlund  
  Matkustin tänään 26.12.2012 IC2 176:lla osuuden Hl - Hki ja tällöin veturina oli kyllä Sr2 3242, joka on eri värinen kuvassa näkyvään verrattuna. Vaunujakin oli mielestäni vain neljä. Mikähän juna kuvassa oikeasti on?
kuva 26.12.2012 14:02 Juhana Nordlund  
  Onkos kalustotiedoissa pientä tarkistettavaa muutoin? Ei-vaunu on varmaan 27006, ei kai 27066:ta ole olemassakaan. Ex 29308:lla kai tarkoitetaan 26308:aa.
kuva 04.12.2012 12:36 Juhana Nordlund  
  Taivas on aika lailla eri värinen verrattuna tuohon aiemmin viitattuun toiseen kuvaan. Vitoselta tuo km-tolpan numero näyttää minustakin. Jos tolpassa on 50, niin sitten juna olisi lähestymässä Siuntion asemaa. Viiman ja Siuntion välille tehty rataoikaisu otettiin käyttöön jo vuoden 1984 loppupuolella (muistaakseni marraskuussa). Näin ollen tämä kuva ei voi olla enää vuodelta 1985, olettaen että kilometrilukema todellakin alkaa numerolla viisi. Päivölän oikaisu, jonka korvaamalla osuudella oli aikanaan myös K43-kiskotettua rataa, on valmistunut jo vuonna 1982. Sielläkin oli 5-alkuisia tolppia. Hyvin lyhyet kiskot tässäkin kuvassa näkyy.
kuva 04.12.2012 05:02 Juhana Nordlund  
  Ari taitaa olla erittäin oikeassa. Zoomi saa taustalla olevan kaarteen näyttämään jyrkemmältä kuin mitä se oli. Harmaa juttu taustalla taitaa olla juurikin nykyisen ratalinjan penkkaa. Itse kävin kuvaamassa tuolla 14.9.1985 ja tilanne näyttää kovin samanlaiselta. Sepelöityjä osuuksia välillä Kela - Siuntio on näköjään ollut useampia. Itse olin aiemmin luullut, että niitä oli pääasiassa Ketolan ja Viiman välisellä pätkällä. Ketolan seisakkeen kohdalla oli ihan soratukikerros.
kuva 03.12.2012 09:02 Juhana Nordlund  
  Kyllä minulle ainakin tulee kovasti mieleen Ketolan ja Viiman välinen hyvin mutkainen osuus runsaine kolinoineen ja tärinöineen.
kuva 03.12.2012 02:26 Juhana Nordlund  
  Kuvassa on sen verran zoomia, että silmissä perspektiivi saattaa heittää. Silti sanoisin, että kiskonpätkät ovat liian lyhyitä osuudelle Karjaa - Hanko. Siellä oli 32-metriset K60-kiskot käytössä tuollaisten junien aikana. Minun tekisi mieleni veikata osuutta Vuohimäki - Siuntio, mutta sepelipohja radalla vähän mietityttää. Ainakin iso osa tuosta osuudesta oli soratukikerroksella, mutta oli siellä sepelöityjäkin kohtia, kuten https://vaunut.org/kuva/4843.
kuva 28.11.2012 00:30 Juhana Nordlund  
  Tätä kirjoitettaessa kuvausajankohdaksi on merkitty 1987. Se ei voine pitää paikkansa. Itse esittäisin vuotta 1985.
kuva 25.11.2012 18:33 Juhana Nordlund  
  IC-värit saaneiden Rt(x)-vaunujen sisustushan uusittiin myös. Käytin tällaisien ravintoloiden palveluja melko usein talvella 1989 - 90 reitillä Hki - Jy - Hki. En vaan enää varmuudella muista, oliko päätyjen valmistekilpiin muutettu sarjamerkiksi Rtx. Tuohon aikaan nk. sinisten vaunujen kylkiinhän ei ollut laitettu sarjatunnuksia, vaan ne on lisätty myöhemmin, ehkä joskus niinä aikoina, kun sarja Eit repesi useaan eri sarjaan (esim. Ein ja Eip sekä tupakkakopillinen Eit).
kuva 25.11.2012 17:50 Juhana Nordlund  
  Tuosta kuvasta minä ainakaan en osaa päätellä, mikä Rtx-vaunuyksilö näkyy. Mutta alun perin Rt-sarjalainen ravintolavaunu junassa ilman muuta on.
kuva 15.11.2012 18:25 Juhana Nordlund  
  Vaiko sähkö-paineilma?
kuva 12.11.2012 12:56 Juhana Nordlund  
  Aloitetaan helpoimmasta: Taustalla olevan Samin ikkunajärjestys kertoo lahjomattomasti, että kyseessä on Sm1, jokin niistä alkaen 6011:stä. Valaistuksesta arvelisin, että kyseessä on ilta (tai alkuilta). Hr12 / Dr12:n vetämä juna on melko pitkä *). En oikein Turun junaksi sitä osaisi mieltää. Ja kuten monet ovat asiantuntevasti osanneet kertoa, 1970-luvun puolella yksikään Hki - Pri -pikajuna ei mennyt Helsinginkään päässä sähkövedolla. Itse olen toistuvasti onnistunut näkemään dieselvetoa tuon vuosikymmemen jälkipuoliskolla muissakin Hki:n ja Tpen:n väliä kulkeneissa henkilöliikenteen junissa. Useat tapaukset varmasti liittyivät Petrin selostamiin tilanteisiin.

*) Oletan junan takapään olevan hyvin lähellä Helsingin pään raidepuskinta.
kuva 05.11.2012 12:12 Juhana Nordlund  
  Ainoa sininen kohta taisi lähiliikennevaunuissa olla Eilf-vaunun tunnusraita. Eil-kalustossa ovet, eteiset ja sivuikkunoiden mitat poikkeavat aika laillakin sinisistä pikajunanvaunuista. Mitä yhteistä vaunujen tekniikassa sitten on? Minden-Deutz-telit (sinisissä on ollut pieneltä osin muitakin), teräsrakenne, mitä muuta?
kuva 31.10.2012 08:14 Juhana Nordlund  
  Havaintoni ovat kaiken kaikkiaan aika suppeat. Viime kesänä (2012) kuvausreissujen yhteydessä katselin jonkin verran (oikeastaan ihan järjestelmällisesti) noita ravintolavaunullisia junia ja siinä yhteydessä törmäsin toistuvasti yhdistelmään Rx+Edfs. Ehkä se oli puhdasta sattumaa. Tapaukset Rk+Eds olivat sitä vastoin yksittäisiä. Pidemmän ajan tilastoja ei minulla ole eikä näin ollen mitään varmaa "faktaa", miten asiat oikeasti ovat.
kuva 30.10.2012 17:30 Juhana Nordlund  
  Kyllä yhdistelmää Edfs+Rx joskus näkee. Ja jopa toisin päin eli Eds+Rk. Jälkimmäinen taitaa olla varsin harvinainen. Mutta siis mahdollisuudet täysvihreään IC:hen kyllä ovat olemassa jo nyt.
kuva 30.10.2012 12:26 Juhana Nordlund  
  Eds:t pitävät vielä jonkin aikaa IC:itä ei-kokovihreinä. Tietenkin on Edfs:llisiäkin IC:itä, mutta niissä taas on usein ravintolana Rk, joka Eds:ääkin varmemmin on punainen - luultavasti käyttöikänsä päähän saakka.
kuva 30.10.2012 04:17 Juhana Nordlund  
  Tässä kuvassa taitaa näkyä vain noin puolen vaunun sisätilaa. Kuvaajan selän takana lienee 2. luokan osasto, jossa joko oli tai ei ollut Eiv-vaunun vanhoja istuimia. Osaan Eikt:istä asennettiin 2. luokan osastoon ihan standardi-istuimet säädettävine selkänojineen (ja vain osaan "Porkkana-istuimet). Kuvan vaunua on ehostettu jossain välissä myös niin, että ikkunareunukset (tai mitä nuo ovatkaan) on korvattu muovisilla. Eikt:issä ne ovat alkujaan olleet puiset.
kuva 26.10.2012 09:49 Juhana Nordlund  
  Rt on tosiaan menettänyt helmapeltinsä. Minunkin mielestäni keskimmäinen vaunu kyllä voisi olla Eht. Minkälaisiin juniin Eht-vaunuja alettiin sijoittaa 1975 - 76, kun niitä tuli?
kuva 25.10.2012 14:17 Juhana Nordlund  
  HSO-kilpi ei ole 1980-luvun ihan alusta, vaan todellakin aikakaudelta, johon ensimmäisessä kommentissa viitataan. Ja kaikki kilvet eivät suinkaan päädy aina tuliterän auton päätyihin, joten itse tunnuksesta ei kaikissa tapauksissa voi päätellä auton vuosimallia. Nykyisessä rekisterijärjestelmässä muuten kilpien julkaisuajankohdan päätteleminen onkin jo aika työlästä - tosin asiantuntevimmat kyllä ovat melko hyvin pysyneet tämänkin vuosituhannen tunnusten perässä.
kuva 13.10.2012 08:24 Juhana Nordlund  
  Kylläpä vain, moottorillisiakin perä-/liitevaunuja raitiovaunumaailma tuntee. Ehkä tässä tapauksessa olisi selkeämpää puhua ohjaamottomista moottorivaunuista? Joka tapauksessa junan kitkapaino on tällaisia käytettäessä parempi verrattuna juoksutelisiin perävaunuihin.
kuva 12.10.2012 10:17 Juhana Nordlund  
  Lättähattuterminologiaa käyttäen tässä oli VVL (veto+veto+liite). Raitiotiemoottorivaunujen multippeliajo ei maailmalla ole millään tavoin erikoista. Huomattavan kirjavia kokoonpanoja voi käydä ihailemassa vaikkapa Sveitsin Baselissa.
kuva 12.10.2012 08:45 Juhana Nordlund  
  Oliko tuolla tavoin kiinnitettyjä kylkimainoksia useammassa kuin yhdessä Sm1:ssä? Ja oliko se yksi 6011?
kuva 10.10.2012 13:18 Juhana Nordlund  
  Ainakin 11.10.2012 kulkevaan junaan 943 Ekstra-luokan lippuja haluaville tarjotaan paikkaa tuosta vaunusta. Varausjärjestelmässä vaunu näkyy kulkevan vanhalla sarjatunnuksella Chfy. (Tilanne 10.10. klo 13:15)
kuva 10.10.2012 12:41 Juhana Nordlund  
  Pekka: Mainion selostuksesi alussa käytät ilmaisua "piilopihan". Eikös piilopiha ollut se kannen alla oleva kääntösilmukka eli "Helsinki"? Mielestäni tämän laskumäkijutun ratapihan nimenä voisi käyttää esimerkiksi järjestelyratapihaa.
kuva 09.10.2012 18:06 Juhana Nordlund  
  Littera-sanasta on käyty keskustelua sivuston keskustelupalstallakin: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=789.0
kuva 09.10.2012 04:56 Juhana Nordlund  
  Kimmon ja monen muunkin hyvin tuntemiin vanhoihin aikataulukirjoihin oli painettu junan suurin sallittu paino aikataulussa pysymisen ja veturityypin suorituskyvyn kannalta. Ainakin 1980-luvun alkupuolella merkintä Dv12, 280 tn oli aika yleinen pikajunassa. Hki - Tku, erääseen aikaan P127, lähtö Helsingistä 16:02, taisi olla niin löysä, että merkintä oli Dv12, 400 tn. Akseleiksi muutettuina nuo taisivat olla 24:n ja 32:n akselin junia? Ajoaika Turkuun olikin melkein kolme tuntia tuolloisella 127:llä.
kuva 03.10.2012 16:38 Juhana Nordlund  
  Kaksi ensimmäistä matkustajavaunua näyttäisivät olevan CEit ja EFit. Sen jälkeisistä sinisistä on vaikea sanoa muuta kuin että todennäköisesti suurin osa niistä on sarjaa Eit. Joku voi olla Eikt.
kuva 03.10.2012 04:48 Juhana Nordlund  
  Kuvaaja tarkoittaa teholukemaa ts. kyse on 25 kW:n moottoreista.
kuva 01.10.2012 14:56 Juhana Nordlund  
  Kuvan Karia-vaunun suurin leveys oli 2100 mm. Bussilla leveyttä oli 2500 mm. Raitiovaunu oli päistään kapeampi kuin keskikohdastaan. Telivaunuissa (Valmet RM2) suippous oli tietenkin voimakkaampaa.
kuva 28.09.2012 12:33 Juhana Nordlund  
  Ei tavallinen ratikka- tai paikallisjunamatkustaja tiedä tuon taivaallista, minkä lainsäädännön alaisuudessa joku härveli kulkee. Käyttäjiä varten on olemassa järjestelmien kaupalliset nimet. Niinpä nimikkeen "Metro" alla voi kulkea mitä moninaisimpia vekottimia. Saksassa täysmetrot ovat U-Bahneja. Kölnin järjestelmä ei ole sellainen, vaan U Stadtbahn. Kaikkien kielien kaikkia sanoja ei muuten voi kääntää täydellisen tarkasti mille tahansa kielelle. Lähes kaikille termeille löytyy kyllä vastine, mutta niiden merkitykset eivät aina olekaan täsmälleen samat.
kuva 25.09.2012 12:17 Juhana Nordlund  
  C'est ne pas - ei näin! Vaan: Ce n'est pas... (lausutaan toki snepaa...).
kuva 02.09.2012 17:51 Juhana Nordlund  
  Kyllä, Ei. Kesän aikana havaintojeni mukaan Ei-yksilö vaan on vaihdellut. Kuvauspäivänä yksilö oli 27015, mutta aiemmin kesällä rungossa on nähty ainakin 27018.
kuva 22.08.2012 09:45 Juhana Nordlund  
  Helsingin yhteistariffin logo näkyy tuolla myös osoittamassa, minne saakka pääsi Helsingin sisäisillä lipuilla. Mitään merkkejä YTV:n seutulipuista, jotka tulivat kesällä 1986, ei näy. Mutta tuliko seutulippujen logo noihin karttoihin muutenkaan kovin aikaisessa vaiheessa? Uudet kartat julkaistiin ilmeisesti silloin, kun reiteissä tapahtui muutoksia. Pelkän VR:n liikemerkin vaihtumisen tms. vuoksi uutta läpyskää tuskin olisi painettukaan.
kuva 22.08.2012 08:10 Juhana Nordlund  
  Siis IC-rungoissa, joissa on vakituisesti lähinnä Rkt ja Eipt varsinaisten IC-vaunujen (Ex, Ed, Edfs, Edb) kavereina.
kuva 21.08.2012 15:25 Juhana Nordlund  
  Voisiko olla kevät 1987? Ei ainakaan sen jälkeiseltä ajalta.
kuva 20.08.2012 04:13 Juhana Nordlund  
  Tämä yhdistelmä ohitti Ilmalan aseman n. klo 16:20. Pitäjänmäen asema lienee ohitettu joitakin minuutteja aikaisemmin. Kuva on saatettu ottaa esimerkiksi 16:15.
kuva 19.08.2012 16:50 Juhana Nordlund  
  Ilmalan aseman tämä yhdistelmä ohitti noin klo 16:20.
kuva 13.08.2012 15:23 Juhana Nordlund  
  Joissakin junissa oli vastaava metallikilpi, jossa varoitettiin sisään aukeavasta ovesta. Kilven tekstiä oli muutettu asiakkaiden toimesta joissakin tapauksissa raaputtamalla tietyistä sanoista ensimmäinen kirjain pois ja toisaalta lisäämällä yksi L-kirjain viimeisen sanan eteen. Metallikilpi ei ollut lasissa vaan alempana olevassa kohdassa ovea.
kuva 13.08.2012 15:19 Juhana Nordlund  
  Nykiminenhän tuntui nimenomaan veturia lähellä olleissa vaunuissa. Riihimäen suuntaan ajettaessa Rkt oli takimmaisena eikä siinä silloin tuntunut mitään nykimistä. Sillä sivulla matkustimme kuitenkin suurimman osan matkasta ensimmäisessä vaunussa, missä nykiminen oli huomattavaa. Ja samantahtinen kitinäkin.
kuva 26.07.2012 14:13 Juhana Nordlund  
  Wörgl Hbf? Tosin joitakin osia siitä jää piiloon ja koko kilpi on varjossa muutenkin. Mutta siinä ei lue Vorg Hbf, eihän? ;)
kuva 25.07.2012 10:09 Juhana Nordlund  
  Kyllä tuossa hyvin lähellä Leukaluita mennään. Itse näkisin kuvan oikealla laidalla jopa vanhan ratalinjan penkan jäänteitä.
kuva 28.06.2012 12:45 Juhana Nordlund  
  Entisaikojen tietyissä täysautomaateissa oli kaksi perusongelmaa: 1) korkea polttoaineenkulutus 2) ongelmia kestävyydessä. Joissakin tilanteissa ongelma-automaatteja korvattiin paremmilla automaateilla tai sitten muunlaisilla vaihteistoilla. Jyväskylän automaattihetkut (hetku, linja-auto jossa moottori sijaitsee kokonaan etuakselin etupuolella pitkällä etuylityksellä) oli varustettu Scanian HR501 -automaatilla, jossa oli molemmat edellä kerrotut haitat. Kaksiportainen (momentinmuunnin + suora vaihde) automaatti ei ollut etupainoisessa autossa kovin hyvä ajettava talvella. Ylämäkeen lähdettäessä liukkaalta pysäkiltä takapyörällä oli tavallistakin suurempi pyrkimys sutia. Takatuuppareihin (BR110 ja BR111M) jätettiin automaatit. Tosin kolme vuonna 1978 hankittua BR111M:ää varustettiin jo alkujaankin Wilsonin puoliautomaatilla.
kuva 28.06.2012 04:46 Juhana Nordlund  
  Jatkan off-topicia: Jouni, Jyväskylässä oli kauan kauan sitten jopa täysautomaatteja kaikilla moottorin sijainneilla! Tosin hetkujen täysautomaatit korvattiin noin 1978 mennessä Wilsoineilla. Ja ilmeisesti tämä muutos ehti tulla juuri ennen ensimmäistä automaattimahuria, joka sekin muutettiin puoliautomaatiksi. Automaattivaihteisia mahureita JL:lle toki meni myöhemmin.
kuva 26.06.2012 22:48 Juhana Nordlund  
  Kyllä vain, Jyväskylän Liikenne Oy:n vuoden 1975 Scania BR145 / Delta oli Wilson-puoliautomaattivaihteistolla. Vaikka kori oli 2 + 2 + 0 ovin varustettu lähiliikennekori, istuimet olivat plyyshipäällystetyt ja selkänojat korkeat.
kuva 26.06.2012 12:38 Juhana Nordlund  
  Flirtien osuus kaupunkiratojen junista riippuu vähän viikonpäivästä. Pyhäisin taitaa kaupunkiratojen kaikki junat olla Sm5:sia nykyään. Muina päivinä A-, M-, K-, N- ja I-junissa on muutakin kalustoa (tosin I ja K eivät liikennöi viikonloppuna eivätkä pyhäpäivinä). Nyt keskikesällä Vantaankoskenradalla on harvennetut aikataulut, joten M-junat taitavat olla suurimmaksi osaksi Flirtejä. A:lla on Sm5:sia suhteellisesti vähemmän. Tänä aamuna (26.6.) A:lla liikkui poikkeuksellisesti tupla-Sm5. Sellaisia ei kovin usein näe Leppävaaran reitillä.

Kaluston sijoittelussa tapahtuu muutoksia mm. aikataulujen muuttuessa. Tänä kesänä etenkin Vantaankoskenradalla on tapahtunut monenlaisia muutoksia hyvin tihein välein.
kuva 26.06.2012 12:15 Juhana Nordlund  
  Scania BR145:n moottori oli Scanian 14-litrainen V8 ja sehän oli ahtamaton. BR145 oli siis takamoottorirakenteinen maantielinja-auton alusta. Se oli tuotannossa 1971 - 78.
kuva 23.05.2012 06:00 Juhana Nordlund  
  Tampereella ajojohtojen ripustus heiluriripustuksineen oli paljon keskieurooppalaisempi menetelmä verrattuna helsinkiläiseen jäykkään ripustukseen. Myös tuo "yksi tolppa toimii lyhtypylväänä sekä kummankin ajosuunnan lankojen orren kannattajana" -idea on hyvin yleinen Euroopan järjestelmissä. Ehkä ainoa ero ulkomaisiin tuntemiini systeemeihin on oudon kapea "raideleveys" 600 mm, esim. Sveitsissä se on hyvin yleisesti 700 mm.
<<   >>