290-109119 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 01.10.2012 14:56 Juhana Nordlund  
  Kuvan Karia-vaunun suurin leveys oli 2100 mm. Bussilla leveyttä oli 2500 mm. Raitiovaunu oli päistään kapeampi kuin keskikohdastaan. Telivaunuissa (Valmet RM2) suippous oli tietenkin voimakkaampaa.
kuva 28.09.2012 12:33 Juhana Nordlund  
  Ei tavallinen ratikka- tai paikallisjunamatkustaja tiedä tuon taivaallista, minkä lainsäädännön alaisuudessa joku härveli kulkee. Käyttäjiä varten on olemassa järjestelmien kaupalliset nimet. Niinpä nimikkeen "Metro" alla voi kulkea mitä moninaisimpia vekottimia. Saksassa täysmetrot ovat U-Bahneja. Kölnin järjestelmä ei ole sellainen, vaan U Stadtbahn. Kaikkien kielien kaikkia sanoja ei muuten voi kääntää täydellisen tarkasti mille tahansa kielelle. Lähes kaikille termeille löytyy kyllä vastine, mutta niiden merkitykset eivät aina olekaan täsmälleen samat.
kuva 25.09.2012 12:17 Juhana Nordlund  
  C'est ne pas - ei näin! Vaan: Ce n'est pas... (lausutaan toki snepaa...).
kuva 02.09.2012 17:51 Juhana Nordlund  
  Kyllä, Ei. Kesän aikana havaintojeni mukaan Ei-yksilö vaan on vaihdellut. Kuvauspäivänä yksilö oli 27015, mutta aiemmin kesällä rungossa on nähty ainakin 27018.
kuva 22.08.2012 09:45 Juhana Nordlund  
  Helsingin yhteistariffin logo näkyy tuolla myös osoittamassa, minne saakka pääsi Helsingin sisäisillä lipuilla. Mitään merkkejä YTV:n seutulipuista, jotka tulivat kesällä 1986, ei näy. Mutta tuliko seutulippujen logo noihin karttoihin muutenkaan kovin aikaisessa vaiheessa? Uudet kartat julkaistiin ilmeisesti silloin, kun reiteissä tapahtui muutoksia. Pelkän VR:n liikemerkin vaihtumisen tms. vuoksi uutta läpyskää tuskin olisi painettukaan.
kuva 22.08.2012 08:10 Juhana Nordlund  
  Siis IC-rungoissa, joissa on vakituisesti lähinnä Rkt ja Eipt varsinaisten IC-vaunujen (Ex, Ed, Edfs, Edb) kavereina.
kuva 21.08.2012 15:25 Juhana Nordlund  
  Voisiko olla kevät 1987? Ei ainakaan sen jälkeiseltä ajalta.
kuva 20.08.2012 04:13 Juhana Nordlund  
  Tämä yhdistelmä ohitti Ilmalan aseman n. klo 16:20. Pitäjänmäen asema lienee ohitettu joitakin minuutteja aikaisemmin. Kuva on saatettu ottaa esimerkiksi 16:15.
kuva 19.08.2012 16:50 Juhana Nordlund  
  Ilmalan aseman tämä yhdistelmä ohitti noin klo 16:20.
kuva 13.08.2012 15:23 Juhana Nordlund  
  Joissakin junissa oli vastaava metallikilpi, jossa varoitettiin sisään aukeavasta ovesta. Kilven tekstiä oli muutettu asiakkaiden toimesta joissakin tapauksissa raaputtamalla tietyistä sanoista ensimmäinen kirjain pois ja toisaalta lisäämällä yksi L-kirjain viimeisen sanan eteen. Metallikilpi ei ollut lasissa vaan alempana olevassa kohdassa ovea.
kuva 13.08.2012 15:19 Juhana Nordlund  
  Nykiminenhän tuntui nimenomaan veturia lähellä olleissa vaunuissa. Riihimäen suuntaan ajettaessa Rkt oli takimmaisena eikä siinä silloin tuntunut mitään nykimistä. Sillä sivulla matkustimme kuitenkin suurimman osan matkasta ensimmäisessä vaunussa, missä nykiminen oli huomattavaa. Ja samantahtinen kitinäkin.
kuva 26.07.2012 14:13 Juhana Nordlund  
  Wörgl Hbf? Tosin joitakin osia siitä jää piiloon ja koko kilpi on varjossa muutenkin. Mutta siinä ei lue Vorg Hbf, eihän? ;)
kuva 25.07.2012 10:09 Juhana Nordlund  
  Kyllä tuossa hyvin lähellä Leukaluita mennään. Itse näkisin kuvan oikealla laidalla jopa vanhan ratalinjan penkan jäänteitä.
kuva 28.06.2012 12:45 Juhana Nordlund  
  Entisaikojen tietyissä täysautomaateissa oli kaksi perusongelmaa: 1) korkea polttoaineenkulutus 2) ongelmia kestävyydessä. Joissakin tilanteissa ongelma-automaatteja korvattiin paremmilla automaateilla tai sitten muunlaisilla vaihteistoilla. Jyväskylän automaattihetkut (hetku, linja-auto jossa moottori sijaitsee kokonaan etuakselin etupuolella pitkällä etuylityksellä) oli varustettu Scanian HR501 -automaatilla, jossa oli molemmat edellä kerrotut haitat. Kaksiportainen (momentinmuunnin + suora vaihde) automaatti ei ollut etupainoisessa autossa kovin hyvä ajettava talvella. Ylämäkeen lähdettäessä liukkaalta pysäkiltä takapyörällä oli tavallistakin suurempi pyrkimys sutia. Takatuuppareihin (BR110 ja BR111M) jätettiin automaatit. Tosin kolme vuonna 1978 hankittua BR111M:ää varustettiin jo alkujaankin Wilsonin puoliautomaatilla.
kuva 28.06.2012 04:46 Juhana Nordlund  
  Jatkan off-topicia: Jouni, Jyväskylässä oli kauan kauan sitten jopa täysautomaatteja kaikilla moottorin sijainneilla! Tosin hetkujen täysautomaatit korvattiin noin 1978 mennessä Wilsoineilla. Ja ilmeisesti tämä muutos ehti tulla juuri ennen ensimmäistä automaattimahuria, joka sekin muutettiin puoliautomaatiksi. Automaattivaihteisia mahureita JL:lle toki meni myöhemmin.
kuva 26.06.2012 22:48 Juhana Nordlund  
  Kyllä vain, Jyväskylän Liikenne Oy:n vuoden 1975 Scania BR145 / Delta oli Wilson-puoliautomaattivaihteistolla. Vaikka kori oli 2 + 2 + 0 ovin varustettu lähiliikennekori, istuimet olivat plyyshipäällystetyt ja selkänojat korkeat.
kuva 26.06.2012 12:38 Juhana Nordlund  
  Flirtien osuus kaupunkiratojen junista riippuu vähän viikonpäivästä. Pyhäisin taitaa kaupunkiratojen kaikki junat olla Sm5:sia nykyään. Muina päivinä A-, M-, K-, N- ja I-junissa on muutakin kalustoa (tosin I ja K eivät liikennöi viikonloppuna eivätkä pyhäpäivinä). Nyt keskikesällä Vantaankoskenradalla on harvennetut aikataulut, joten M-junat taitavat olla suurimmaksi osaksi Flirtejä. A:lla on Sm5:sia suhteellisesti vähemmän. Tänä aamuna (26.6.) A:lla liikkui poikkeuksellisesti tupla-Sm5. Sellaisia ei kovin usein näe Leppävaaran reitillä.

Kaluston sijoittelussa tapahtuu muutoksia mm. aikataulujen muuttuessa. Tänä kesänä etenkin Vantaankoskenradalla on tapahtunut monenlaisia muutoksia hyvin tihein välein.
kuva 26.06.2012 12:15 Juhana Nordlund  
  Scania BR145:n moottori oli Scanian 14-litrainen V8 ja sehän oli ahtamaton. BR145 oli siis takamoottorirakenteinen maantielinja-auton alusta. Se oli tuotannossa 1971 - 78.
kuva 23.05.2012 06:00 Juhana Nordlund  
  Tampereella ajojohtojen ripustus heiluriripustuksineen oli paljon keskieurooppalaisempi menetelmä verrattuna helsinkiläiseen jäykkään ripustukseen. Myös tuo "yksi tolppa toimii lyhtypylväänä sekä kummankin ajosuunnan lankojen orren kannattajana" -idea on hyvin yleinen Euroopan järjestelmissä. Ehkä ainoa ero ulkomaisiin tuntemiini systeemeihin on oudon kapea "raideleveys" 600 mm, esim. Sveitsissä se on hyvin yleisesti 700 mm.
kuva 22.05.2012 15:36 Juhana Nordlund  
  Kysymys on nähdäkseni Martinlaakson voimalaitoksen raiteistosta. Nykyään lähin asema on toki Vantaankosken asema. Mukavat kuvat joka tapauksessa, monikaan meistä ei taida tuolla liikkua kovinkaan usein.
kuva 28.04.2012 11:15 Juhana Nordlund  
  Vaunun takaosassa on rahastajakin töissä - ellei ole poistunut esimerkiksi tupakalle päätepysäkillä seisomisen ajaksi. Kuljettajarahastusta ei kuitenkaan tuolloin ollut Helsingin raitiovaunuissa.
kuva 26.04.2012 11:58 Juhana Nordlund  
  CEiftit oli siis tehty CEiteistä. CEit-vaunuja tuli aikanaan sellaisella kaudella, että osassa oli helmapeltejä laajemmalla alueella kuin myöhemmin tulleissa. Kun helmapellit poistettiin, varsinkin vanhempiin CEiteihin (ja muihinkin Pasilan tekemiin plootuihin) jäi portaikon ympärille tiettyjä jäänteitä helmapelleistä. Näin ollen 1960-luvun ja 1970-luvun alun plootuista pystyi ulkoisten seikkojen avulla päättelemään, kummalta aikakaudelta vaunut olivat. Ymmärtääkseni CEifteiksi muutetut CEitit olivat tässä tarkoitettua vanhempaa erää. Tarkkasilmäinen katsoja voisi mahdollisesti todeta tästäkin kuvasta, onko tämä 1960-luvun puolenvälin vai sitä hieman nuorempi vaunu. Jos se on nuorempi (esim. vm. 1968), niin se ei ilmeisesti ole CEift. Mutta joo, ehkä ei ole tarpeen mennä liikaa niittien yms. laskemisen puolelle.
kuva 26.04.2012 09:46 Juhana Nordlund  
  Taaempi vaunu kai voisi olla myös CEift-sarjaa, joskin CEit on todennäköisempi.
kuva 26.04.2012 09:40 Juhana Nordlund  
  Ruotsissa valtio tuki liikennelaitoksia, kun jouduttiin uusimaan kalustoa siirryttäessä oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Ei bussiliikennettäkään lakkautettu sen perusteella, että linja-autoissa olisi ollut ovet väärällä puolella.
Tukholmassa Tunnelbana koitui erityisesti esikaupunkiraitioteiden kohtaloksi. Keskustaratikkalinjat korvattiin vastaavilla bussilinjoilla. Ratikasta 6 tuli bussi 46, nelosesta 54 ja niin edelleen. Useat näin muodostetut bussilinjat on nyttemmin päivitetty Stomlinje-verkoston busseiksi. Ja näköpiirissä on ympyrän sulkeutuminen, eli Stombusseja aletaan nostaa jälleen kiskoille.
Nockebyn ja Lidingön ratojakin on valitettavasti useaan otteeseen yritetty sulkea. Onneksi järki on joka kerralla voittanut ja raitiovaunut kulkevat edelleen.
kuva 24.04.2012 17:42 Juhana Nordlund  
  Eri lähteissä näyttää olevan vähän erilaisia tietoja. Suomen Rautatiet (Mikko Alameri) -kirjan kalustoluettelossa kerrotaan, että Sr12-veturit 2749 - 2760 olisivat 2759:ää lukuun ottamatta vuodelta 1971. 2759 on sen listan mukaan vuodelta 1972. Olen kuitenkin itsekin törmännyt muunkinlaisiin merkintöihin, joten näistä jutuista ei ehkä kannata ottaa tarpeettoman suurta stressiä. :)
kuva 24.04.2012 11:33 Juhana Nordlund  
  Tuona päivänä muuten taisin matkustaa P143:lla Helsingistä Poriin. Vaunusto oli siis sama kuin kuvan junassa. Veturi ei. Tuolloin P143/P144 meni päästä päähän dieselin (käytännössä Dv12:n) voimalla.
kuva 24.04.2012 09:56 Juhana Nordlund  
  Lähdekirjoja ei ole käden ulottuvilla nyt, mutta jotenkin muistelisin, että Lokomon valmistama 2759 on tullut myöhemmin kuin viimeiset valmetilaiset ex Sr12:t. 2759 lienee valmistunut ja luovutettu vasta 1972 puolella. Mutta jos Sami tarkoittaa ilmaisulla "sarjansa" nimenomaan 27-sarjan valmetilaisia, niin sittenhän kommentti on kunnossa. :)
kuva 05.04.2012 19:14 Juhana Nordlund  
  Raiteella 3 olevan junan veturin (Dv12) piippu näyttää ruotsinlaivamaiselta. Onkohan kone sittenkään 2517?
kuva 04.04.2012 08:14 Juhana Nordlund  
  Varioiden lukumäärä on 40. Päivittäin niitä on ajossa reilu 30 (lukema vaihtelee). Niitä sijoitetaan oikeastaan kaikille muille linjoille paitsi 4, 4T ja 10. Joskus noillakin linjoilla niitä saattaa havaita, mutta ei kovin paljon. Helpoiten niitä taitaa nähdä linjoilla 6 ja 8, etenkin ruuhka-aikojen ulkopuolella noilla kahdella linjalla Varioiden osuus on huomattava.
kuva 04.04.2012 08:01 Juhana Nordlund  
  Heinoon ja Risteen suuret oikaisut ovat vasta 1960-luvun puolesta välistä, tyyliin 1965 - 66. Ne kiskotettiin jo silloin K54- (myöhempi koodi UIC54) kiskotuksella, mutta jatkuvaksi hitsaamattomana.

Karkun oikaisu on valmistunut jo 1984. 1986 tienoilla on tainnut valmistua oikaisuja Kuukinmaan ja Vammalan suunnalla. Äetsän länsipuolella oleva nk. Kaatopaikan oikaisu on otettu käyttöön vielä senkin jälkeen. Vammalan länsipuolella olevia oikaisuja (esim. Vaununjoki) on niin ikään otettu käytöön useammassa vaiheessa.

Kuten Kimmo totesi, Leukaluiden oikaisu on kaikkia edellä lueteltuja vanhempi.
kuva 26.03.2012 15:36 Juhana Nordlund  
  "Lähestymismerkki ilmoittaa etäisyyden sellaiseen liikennepaikkaa suojaavaan pääopastimeen, jolla ei ole esiopastinta. Merkki on 1200 metrin päässä opastimesta." Joskus on ohjeistus ollut tuollainen.
kuva 22.03.2012 16:03 Juhana Nordlund  
  Trollikka eli johdin(linja-)auto on kuitenkin bussi. Nykyiset trollikat voivat varsin usein liikkua rajoitetusti jopa ilman ajolankavirtaa. Itä-Euroopan maissa + Sveitsissä trollikat liikkuvat usein ilman rekisterikilpiä, mikä saattaa tuntua "ratikkamaiselta". Mutta silti ne ovat busseja, joiden käyttövoima on sähkö, ja tässä tapauksessa ajolankasähkö.

Mikko Alameren kirjassa Suomen Rautatiet on mukana myös trolleybusseja. Trolleybusseja on esitelty myös joissakin muissa juna- ja / tai kiskoliikennejulkaisuissa. Johdinautojen paikka liikennevälinekartalla ei aina ole kiistaton. Osa johdinautoista on lisäksi pakko-ohjattuja erillisellä kiskolla. On myös olemassa optisesti ohjattuja johdinautoja. Essenin urabussiradalla liikkui aikanaan myös duobusseja, jotka ovat johdinautojen yksi sovellus.
kuva 22.03.2012 13:04 Juhana Nordlund  
  Keltainen Vaara tarkoitti Turun kaupungin liikennelaitoksen busseja. Nimitys oli puhtaasti poliittinen; yksityiset liikenteenharjoittajat katsoivat kauhulla, kun kunnallinen toimija alkoi siirtyä kiskoilta kumipyörille heidän apajilleen. (Ylempänä kommenteissa viitattaneen siihen, että TuKL:n bussit ja raitsikat oli majoitettu samaan halliin.)
kuva 21.03.2012 09:38 Juhana Nordlund  
  Ehkä ko. bussilinja toimii luontevana yhdyssiteenä rautateiden ja raitioteiden välillä? Zürichissähän kaupunkiliikenne linjoineen on verkosto, johon kuuluu linjojen tasatahtisuus ja vaihtoasemat suunniteltuine vaihtoineen. En siltikään suosittele tänne lisättävän kovin runsaasti bussikuvia näin(kään) perustellen, mutta mukava sähköliikenteen kuva tuo ilman muuta on. Kiitos kuvaajalle.
kuva 16.03.2012 07:57 Juhana Nordlund  
  Esisarjalaisista on siis käytössä enää 6001 ja 6002. Tänään näin aamutuimaan 6002:n A-junassa.
kuva 16.03.2012 07:51 Juhana Nordlund  
  Kuvan tietoihin voisi korjata kalustojuttuja eli kyseessä on Sm2-yksikkö, josta eniten näkyy Eioc-ohjausvaunu.
kuva 29.02.2012 05:07 Juhana Nordlund  
  Jani on oikeassa, kuvan vaunu on poikkeusreitillä. 1970-luvulla (kuva vuodelta 1977) ja sen jälkeenkin aina tultaessa kesään 1985, kolmoset ajoivat Runskin kautta vain öisin. Muu kolmosten liikenne meni suoraan Mannerheimintietä pitkin.
kuva 21.02.2012 17:08 Juhana Nordlund  
  Tämä menee osaksi off-topiciksi, mutta kuitenkin: joskus näkee E-, S- ja U-junia kaupunkiradan puolella, toisinaan antamassa tilaa turkulaiselle, toisinaan paikkaamassa peruutettua A:ta. Kilpiä ei haivaintohetkinä ollut muutettu miksikään poikkeaviksi. Olen joskus noussut L:ään Huopalahdessa _kaukojunien_ puolelta (raiteelta 2 siis), muistaakseni siksi, että se L oli aamulla niin hurjasti myöhässä ja A:t olivat aloittaneet liikennöinnin. L siis päästettiin pikkuasemien ohi (käyttäen kaukojunien raidetta), vaikkakin väliin jätetyt asemat kuulutettiin. Kilpiä ei kesken kaiken muutetty esim. U:ksi.
kuva 05.02.2012 17:19 Juhana Nordlund  
  Juna 953 osui silmiini Huopalahdessa. Huomio kiinnittyi juurikin myöhässäoloon ja vaunukalustoon. Huopalahti taisi ohittua noin klo 13:36, joten siinä vaiheessa taidettiin olla vielä hieman alle puoli tuntia myöhässä.
kuva 25.01.2012 11:47 Juhana Nordlund  
  Oopperajuhlien aikana kalustokierroissa on voinut olla poikkeuksia. Porkkanoiden säännöllinen liikenne Porin radalla näkemykseni mukaan päättyi jo kesän alussa (vuonna 1985). Vastaavasti Pori Jazz -festivaalien aikana eri kesinä P141 / P142 ajettiin Jazz-perjantaina ja Jazz-sunnuntaina veturivetoisilla junilla, vaikka muuten Dm:illä.
kuva 25.01.2012 09:47 Juhana Nordlund  
  Siirryttäessä kesällä 1985 uusiin aikatauluihin Dm8 - 9 -kaluston käyttö Porin radalla päättyi.
kuva 24.01.2012 09:10 Juhana Nordlund  
  Ei taida olla ensimmäinen kerta, kun väki kompuroi Alsthomin (nyk. ALSTOM) oikeinkirjoituksen kanssa. Myös lausuttaessa kuulee, että puhutaan "Ahlstomista" :)
kuva 23.01.2012 15:22 Juhana Nordlund  
  Kymmeneen (10) NrI-vaunuun on päätetty lisätä väliosa.
kuva 14.01.2012 19:06 Juhana Nordlund  
  Tässä ei ole oikein mitään, mikä viittaisi kakkoseen. Rajaisin tämän ykköseksi väliltä 6011 - 6040.
kuva 12.01.2012 11:36 Juhana Nordlund  
  Samanlainen katko oli myös seuraavan vuoden syyskuussa. Jostain syystä mielsin, että katko oli ajoitettu ruuhkien väliseen aikaan, mutta muistikuva voi tietenkin olla väärä tältä osin. Joka tapauksessa 1982 - 83 muuta sähköliikennettä kuin L- ja Y-junat ei tuolla (Rantarata Espoon länsipuolella) ollut. Y:tkin kulkivat vain ruuhkissa, ja vain ruuhkasuuntaan. Sen ajan Y:t olivat täysin muita kuin nykyiset.
kuva 10.01.2012 10:31 Juhana Nordlund  
  Tuona keväänä veturivetoiset pikurit ajettiin vielä ensisijaisesti Dv12:illa. Dr13:a alkoi kuitenkin näkyä, ensin kuljettajakoulutuksen merkeissä. Kesästä 1984 alkaen Dr13:t tulivat Rantaradalla vakituiseen käyttöön, mutta siinä vaiheessa eivät vielä kaikkiin veturivetoisiin pikureihin.
kuva 10.01.2012 10:16 Juhana Nordlund  
  Ei kai? Pello taitaa olla inessiivissä kuitenkin "Pelhossa"... ;)
kuva 30.12.2011 09:23 Juhana Nordlund  
  Ehkä kuvan asettaja oli tarkoittanut EFit-sarjan vaunua.
kuva 30.12.2011 09:21 Juhana Nordlund  
  Myös keskustelufoorumeilla on toisinaan sama ominaisuus: pian postaamisen jälkeen on käyttäjällä tilaisuus korjata mahdolliset kirjoitusvirheet, mutta sen jälkeen kommenttien muokkaaminen jää moderoinnin vastuulle. Kannattaa siis täälläkin olla tarkka sanoissaan. :)
kuva 21.12.2011 13:44 Juhana Nordlund  
  Matkustajia on kuljetettu Spårakoffilla mm. 20.12.2011 tuolla raitionosuudella.
kuva 16.12.2011 07:48 Juhana Nordlund  
  Olen aina mielessäni vähän "protestoinut" tuon 6001/6201:n vajavaista mallitarkkuutta. Viisi ensimmäistä Sm1:tä eivät koskaan olleet täsmälleen tuollaisia kuin millaiseksi tuo pienoismalli on tehty. Ennen saneerausta 6001 - 6005:ssä oli koko tämän kauden helmapeltien jämät vaunujen ohjaamottomassa päässä. Ja siinä vaiheessa kun tämä pienoismalli oli tehty, Sm1 6001 - 6005 olivat muutenkin alkuperäisasussa saksisankavirroittimineen ja täydellisine helmapelteineen. Muistaakseni tämä pienoismalli vastaa eniten yksiköitä 6006 - 6010 siltä kaudelta, kun ne olivat alkuperäisessä asussa. Terv. nimim. nipo-nipo :)
<<   >>