Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
12.10.2012 10:17 | Juhana Nordlund | ||
| Lättähattuterminologiaa käyttäen tässä oli VVL (veto+veto+liite). Raitiotiemoottorivaunujen multippeliajo ei maailmalla ole millään tavoin erikoista. Huomattavan kirjavia kokoonpanoja voi käydä ihailemassa vaikkapa Sveitsin Baselissa. | ||||
|
12.10.2012 08:45 | Juhana Nordlund | ||
| Oliko tuolla tavoin kiinnitettyjä kylkimainoksia useammassa kuin yhdessä Sm1:ssä? Ja oliko se yksi 6011? | ||||
|
10.10.2012 13:18 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin 11.10.2012 kulkevaan junaan 943 Ekstra-luokan lippuja haluaville tarjotaan paikkaa tuosta vaunusta. Varausjärjestelmässä vaunu näkyy kulkevan vanhalla sarjatunnuksella Chfy. (Tilanne 10.10. klo 13:15) | ||||
|
10.10.2012 12:41 | Juhana Nordlund | ||
| Pekka: Mainion selostuksesi alussa käytät ilmaisua "piilopihan". Eikös piilopiha ollut se kannen alla oleva kääntösilmukka eli "Helsinki"? Mielestäni tämän laskumäkijutun ratapihan nimenä voisi käyttää esimerkiksi järjestelyratapihaa. | ||||
|
09.10.2012 18:06 | Juhana Nordlund | ||
| Littera-sanasta on käyty keskustelua sivuston keskustelupalstallakin: https://vaunut.org/keskustelut/index.php?topic=789.0 | ||||
|
|
09.10.2012 04:56 | Juhana Nordlund | ||
| Kimmon ja monen muunkin hyvin tuntemiin vanhoihin aikataulukirjoihin oli painettu junan suurin sallittu paino aikataulussa pysymisen ja veturityypin suorituskyvyn kannalta. Ainakin 1980-luvun alkupuolella merkintä Dv12, 280 tn oli aika yleinen pikajunassa. Hki - Tku, erääseen aikaan P127, lähtö Helsingistä 16:02, taisi olla niin löysä, että merkintä oli Dv12, 400 tn. Akseleiksi muutettuina nuo taisivat olla 24:n ja 32:n akselin junia? Ajoaika Turkuun olikin melkein kolme tuntia tuolloisella 127:llä. | ||||
|
03.10.2012 16:38 | Juhana Nordlund | ||
| Kaksi ensimmäistä matkustajavaunua näyttäisivät olevan CEit ja EFit. Sen jälkeisistä sinisistä on vaikea sanoa muuta kuin että todennäköisesti suurin osa niistä on sarjaa Eit. Joku voi olla Eikt. | ||||
|
03.10.2012 04:48 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvaaja tarkoittaa teholukemaa ts. kyse on 25 kW:n moottoreista. | ||||
|
01.10.2012 14:56 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan Karia-vaunun suurin leveys oli 2100 mm. Bussilla leveyttä oli 2500 mm. Raitiovaunu oli päistään kapeampi kuin keskikohdastaan. Telivaunuissa (Valmet RM2) suippous oli tietenkin voimakkaampaa. | ||||
|
28.09.2012 12:33 | Juhana Nordlund | ||
| Ei tavallinen ratikka- tai paikallisjunamatkustaja tiedä tuon taivaallista, minkä lainsäädännön alaisuudessa joku härveli kulkee. Käyttäjiä varten on olemassa järjestelmien kaupalliset nimet. Niinpä nimikkeen "Metro" alla voi kulkea mitä moninaisimpia vekottimia. Saksassa täysmetrot ovat U-Bahneja. Kölnin järjestelmä ei ole sellainen, vaan U Stadtbahn. Kaikkien kielien kaikkia sanoja ei muuten voi kääntää täydellisen tarkasti mille tahansa kielelle. Lähes kaikille termeille löytyy kyllä vastine, mutta niiden merkitykset eivät aina olekaan täsmälleen samat. | ||||
|
25.09.2012 12:17 | Juhana Nordlund | ||
| C'est ne pas - ei näin! Vaan: Ce n'est pas... (lausutaan toki snepaa...). | ||||
|
02.09.2012 17:51 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä, Ei. Kesän aikana havaintojeni mukaan Ei-yksilö vaan on vaihdellut. Kuvauspäivänä yksilö oli 27015, mutta aiemmin kesällä rungossa on nähty ainakin 27018. | ||||
|
22.08.2012 09:45 | Juhana Nordlund | ||
| Helsingin yhteistariffin logo näkyy tuolla myös osoittamassa, minne saakka pääsi Helsingin sisäisillä lipuilla. Mitään merkkejä YTV:n seutulipuista, jotka tulivat kesällä 1986, ei näy. Mutta tuliko seutulippujen logo noihin karttoihin muutenkaan kovin aikaisessa vaiheessa? Uudet kartat julkaistiin ilmeisesti silloin, kun reiteissä tapahtui muutoksia. Pelkän VR:n liikemerkin vaihtumisen tms. vuoksi uutta läpyskää tuskin olisi painettukaan. | ||||
|
22.08.2012 08:10 | Juhana Nordlund | ||
| Siis IC-rungoissa, joissa on vakituisesti lähinnä Rkt ja Eipt varsinaisten IC-vaunujen (Ex, Ed, Edfs, Edb) kavereina. | ||||
|
|
21.08.2012 15:25 | Juhana Nordlund | ||
| Voisiko olla kevät 1987? Ei ainakaan sen jälkeiseltä ajalta. | ||||
|
20.08.2012 04:13 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä yhdistelmä ohitti Ilmalan aseman n. klo 16:20. Pitäjänmäen asema lienee ohitettu joitakin minuutteja aikaisemmin. Kuva on saatettu ottaa esimerkiksi 16:15. | ||||
|
19.08.2012 16:50 | Juhana Nordlund | ||
| Ilmalan aseman tämä yhdistelmä ohitti noin klo 16:20. | ||||
|
13.08.2012 15:23 | Juhana Nordlund | ||
| Joissakin junissa oli vastaava metallikilpi, jossa varoitettiin sisään aukeavasta ovesta. Kilven tekstiä oli muutettu asiakkaiden toimesta joissakin tapauksissa raaputtamalla tietyistä sanoista ensimmäinen kirjain pois ja toisaalta lisäämällä yksi L-kirjain viimeisen sanan eteen. Metallikilpi ei ollut lasissa vaan alempana olevassa kohdassa ovea. | ||||
|
13.08.2012 15:19 | Juhana Nordlund | ||
| Nykiminenhän tuntui nimenomaan veturia lähellä olleissa vaunuissa. Riihimäen suuntaan ajettaessa Rkt oli takimmaisena eikä siinä silloin tuntunut mitään nykimistä. Sillä sivulla matkustimme kuitenkin suurimman osan matkasta ensimmäisessä vaunussa, missä nykiminen oli huomattavaa. Ja samantahtinen kitinäkin. | ||||
|
26.07.2012 14:13 | Juhana Nordlund | ||
| Wörgl Hbf? Tosin joitakin osia siitä jää piiloon ja koko kilpi on varjossa muutenkin. Mutta siinä ei lue Vorg Hbf, eihän? ;) | ||||
|
25.07.2012 10:09 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä tuossa hyvin lähellä Leukaluita mennään. Itse näkisin kuvan oikealla laidalla jopa vanhan ratalinjan penkan jäänteitä. | ||||
|
28.06.2012 12:45 | Juhana Nordlund | ||
| Entisaikojen tietyissä täysautomaateissa oli kaksi perusongelmaa: 1) korkea polttoaineenkulutus 2) ongelmia kestävyydessä. Joissakin tilanteissa ongelma-automaatteja korvattiin paremmilla automaateilla tai sitten muunlaisilla vaihteistoilla. Jyväskylän automaattihetkut (hetku, linja-auto jossa moottori sijaitsee kokonaan etuakselin etupuolella pitkällä etuylityksellä) oli varustettu Scanian HR501 -automaatilla, jossa oli molemmat edellä kerrotut haitat. Kaksiportainen (momentinmuunnin + suora vaihde) automaatti ei ollut etupainoisessa autossa kovin hyvä ajettava talvella. Ylämäkeen lähdettäessä liukkaalta pysäkiltä takapyörällä oli tavallistakin suurempi pyrkimys sutia. Takatuuppareihin (BR110 ja BR111M) jätettiin automaatit. Tosin kolme vuonna 1978 hankittua BR111M:ää varustettiin jo alkujaankin Wilsonin puoliautomaatilla. | ||||
|
|
28.06.2012 04:46 | Juhana Nordlund | ||
| Jatkan off-topicia: Jouni, Jyväskylässä oli kauan kauan sitten jopa täysautomaatteja kaikilla moottorin sijainneilla! Tosin hetkujen täysautomaatit korvattiin noin 1978 mennessä Wilsoineilla. Ja ilmeisesti tämä muutos ehti tulla juuri ennen ensimmäistä automaattimahuria, joka sekin muutettiin puoliautomaatiksi. Automaattivaihteisia mahureita JL:lle toki meni myöhemmin. | ||||
|
|
26.06.2012 22:48 | Juhana Nordlund | ||
| Kyllä vain, Jyväskylän Liikenne Oy:n vuoden 1975 Scania BR145 / Delta oli Wilson-puoliautomaattivaihteistolla. Vaikka kori oli 2 + 2 + 0 ovin varustettu lähiliikennekori, istuimet olivat plyyshipäällystetyt ja selkänojat korkeat. | ||||
|
26.06.2012 12:38 | Juhana Nordlund | ||
| Flirtien osuus kaupunkiratojen junista riippuu vähän viikonpäivästä. Pyhäisin taitaa kaupunkiratojen kaikki junat olla Sm5:sia nykyään. Muina päivinä A-, M-, K-, N- ja I-junissa on muutakin kalustoa (tosin I ja K eivät liikennöi viikonloppuna eivätkä pyhäpäivinä). Nyt keskikesällä Vantaankoskenradalla on harvennetut aikataulut, joten M-junat taitavat olla suurimmaksi osaksi Flirtejä. A:lla on Sm5:sia suhteellisesti vähemmän. Tänä aamuna (26.6.) A:lla liikkui poikkeuksellisesti tupla-Sm5. Sellaisia ei kovin usein näe Leppävaaran reitillä. Kaluston sijoittelussa tapahtuu muutoksia mm. aikataulujen muuttuessa. Tänä kesänä etenkin Vantaankoskenradalla on tapahtunut monenlaisia muutoksia hyvin tihein välein. |
||||
|
|
26.06.2012 12:15 | Juhana Nordlund | ||
| Scania BR145:n moottori oli Scanian 14-litrainen V8 ja sehän oli ahtamaton. BR145 oli siis takamoottorirakenteinen maantielinja-auton alusta. Se oli tuotannossa 1971 - 78. | ||||
|
23.05.2012 06:00 | Juhana Nordlund | ||
| Tampereella ajojohtojen ripustus heiluriripustuksineen oli paljon keskieurooppalaisempi menetelmä verrattuna helsinkiläiseen jäykkään ripustukseen. Myös tuo "yksi tolppa toimii lyhtypylväänä sekä kummankin ajosuunnan lankojen orren kannattajana" -idea on hyvin yleinen Euroopan järjestelmissä. Ehkä ainoa ero ulkomaisiin tuntemiini systeemeihin on oudon kapea "raideleveys" 600 mm, esim. Sveitsissä se on hyvin yleisesti 700 mm. | ||||
|
22.05.2012 15:36 | Juhana Nordlund | ||
| Kysymys on nähdäkseni Martinlaakson voimalaitoksen raiteistosta. Nykyään lähin asema on toki Vantaankosken asema. Mukavat kuvat joka tapauksessa, monikaan meistä ei taida tuolla liikkua kovinkaan usein. | ||||
|
28.04.2012 11:15 | Juhana Nordlund | ||
| Vaunun takaosassa on rahastajakin töissä - ellei ole poistunut esimerkiksi tupakalle päätepysäkillä seisomisen ajaksi. Kuljettajarahastusta ei kuitenkaan tuolloin ollut Helsingin raitiovaunuissa. | ||||
|
26.04.2012 11:58 | Juhana Nordlund | ||
| CEiftit oli siis tehty CEiteistä. CEit-vaunuja tuli aikanaan sellaisella kaudella, että osassa oli helmapeltejä laajemmalla alueella kuin myöhemmin tulleissa. Kun helmapellit poistettiin, varsinkin vanhempiin CEiteihin (ja muihinkin Pasilan tekemiin plootuihin) jäi portaikon ympärille tiettyjä jäänteitä helmapelleistä. Näin ollen 1960-luvun ja 1970-luvun alun plootuista pystyi ulkoisten seikkojen avulla päättelemään, kummalta aikakaudelta vaunut olivat. Ymmärtääkseni CEifteiksi muutetut CEitit olivat tässä tarkoitettua vanhempaa erää. Tarkkasilmäinen katsoja voisi mahdollisesti todeta tästäkin kuvasta, onko tämä 1960-luvun puolenvälin vai sitä hieman nuorempi vaunu. Jos se on nuorempi (esim. vm. 1968), niin se ei ilmeisesti ole CEift. Mutta joo, ehkä ei ole tarpeen mennä liikaa niittien yms. laskemisen puolelle. | ||||
|
|
26.04.2012 09:46 | Juhana Nordlund | ||
| Taaempi vaunu kai voisi olla myös CEift-sarjaa, joskin CEit on todennäköisempi. | ||||
|
26.04.2012 09:40 | Juhana Nordlund | ||
| Ruotsissa valtio tuki liikennelaitoksia, kun jouduttiin uusimaan kalustoa siirryttäessä oikeanpuoleiseen liikenteeseen. Ei bussiliikennettäkään lakkautettu sen perusteella, että linja-autoissa olisi ollut ovet väärällä puolella. Tukholmassa Tunnelbana koitui erityisesti esikaupunkiraitioteiden kohtaloksi. Keskustaratikkalinjat korvattiin vastaavilla bussilinjoilla. Ratikasta 6 tuli bussi 46, nelosesta 54 ja niin edelleen. Useat näin muodostetut bussilinjat on nyttemmin päivitetty Stomlinje-verkoston busseiksi. Ja näköpiirissä on ympyrän sulkeutuminen, eli Stombusseja aletaan nostaa jälleen kiskoille. Nockebyn ja Lidingön ratojakin on valitettavasti useaan otteeseen yritetty sulkea. Onneksi järki on joka kerralla voittanut ja raitiovaunut kulkevat edelleen. |
||||
|
24.04.2012 17:42 | Juhana Nordlund | ||
| Eri lähteissä näyttää olevan vähän erilaisia tietoja. Suomen Rautatiet (Mikko Alameri) -kirjan kalustoluettelossa kerrotaan, että Sr12-veturit 2749 - 2760 olisivat 2759:ää lukuun ottamatta vuodelta 1971. 2759 on sen listan mukaan vuodelta 1972. Olen kuitenkin itsekin törmännyt muunkinlaisiin merkintöihin, joten näistä jutuista ei ehkä kannata ottaa tarpeettoman suurta stressiä. :) | ||||
|
24.04.2012 11:33 | Juhana Nordlund | ||
| Tuona päivänä muuten taisin matkustaa P143:lla Helsingistä Poriin. Vaunusto oli siis sama kuin kuvan junassa. Veturi ei. Tuolloin P143/P144 meni päästä päähän dieselin (käytännössä Dv12:n) voimalla. | ||||
|
|
24.04.2012 09:56 | Juhana Nordlund | ||
| Lähdekirjoja ei ole käden ulottuvilla nyt, mutta jotenkin muistelisin, että Lokomon valmistama 2759 on tullut myöhemmin kuin viimeiset valmetilaiset ex Sr12:t. 2759 lienee valmistunut ja luovutettu vasta 1972 puolella. Mutta jos Sami tarkoittaa ilmaisulla "sarjansa" nimenomaan 27-sarjan valmetilaisia, niin sittenhän kommentti on kunnossa. :) | ||||
|
05.04.2012 19:14 | Juhana Nordlund | ||
| Raiteella 3 olevan junan veturin (Dv12) piippu näyttää ruotsinlaivamaiselta. Onkohan kone sittenkään 2517? | ||||
|
04.04.2012 08:14 | Juhana Nordlund | ||
| Varioiden lukumäärä on 40. Päivittäin niitä on ajossa reilu 30 (lukema vaihtelee). Niitä sijoitetaan oikeastaan kaikille muille linjoille paitsi 4, 4T ja 10. Joskus noillakin linjoilla niitä saattaa havaita, mutta ei kovin paljon. Helpoiten niitä taitaa nähdä linjoilla 6 ja 8, etenkin ruuhka-aikojen ulkopuolella noilla kahdella linjalla Varioiden osuus on huomattava. | ||||
|
04.04.2012 08:01 | Juhana Nordlund | ||
| Heinoon ja Risteen suuret oikaisut ovat vasta 1960-luvun puolesta välistä, tyyliin 1965 - 66. Ne kiskotettiin jo silloin K54- (myöhempi koodi UIC54) kiskotuksella, mutta jatkuvaksi hitsaamattomana. Karkun oikaisu on valmistunut jo 1984. 1986 tienoilla on tainnut valmistua oikaisuja Kuukinmaan ja Vammalan suunnalla. Äetsän länsipuolella oleva nk. Kaatopaikan oikaisu on otettu käyttöön vielä senkin jälkeen. Vammalan länsipuolella olevia oikaisuja (esim. Vaununjoki) on niin ikään otettu käytöön useammassa vaiheessa. Kuten Kimmo totesi, Leukaluiden oikaisu on kaikkia edellä lueteltuja vanhempi. |
||||
|
26.03.2012 15:36 | Juhana Nordlund | ||
| "Lähestymismerkki ilmoittaa etäisyyden sellaiseen liikennepaikkaa suojaavaan pääopastimeen, jolla ei ole esiopastinta. Merkki on 1200 metrin päässä opastimesta." Joskus on ohjeistus ollut tuollainen. | ||||
|
22.03.2012 16:03 | Juhana Nordlund | ||
| Trollikka eli johdin(linja-)auto on kuitenkin bussi. Nykyiset trollikat voivat varsin usein liikkua rajoitetusti jopa ilman ajolankavirtaa. Itä-Euroopan maissa + Sveitsissä trollikat liikkuvat usein ilman rekisterikilpiä, mikä saattaa tuntua "ratikkamaiselta". Mutta silti ne ovat busseja, joiden käyttövoima on sähkö, ja tässä tapauksessa ajolankasähkö. Mikko Alameren kirjassa Suomen Rautatiet on mukana myös trolleybusseja. Trolleybusseja on esitelty myös joissakin muissa juna- ja / tai kiskoliikennejulkaisuissa. Johdinautojen paikka liikennevälinekartalla ei aina ole kiistaton. Osa johdinautoista on lisäksi pakko-ohjattuja erillisellä kiskolla. On myös olemassa optisesti ohjattuja johdinautoja. Essenin urabussiradalla liikkui aikanaan myös duobusseja, jotka ovat johdinautojen yksi sovellus. |
||||
|
22.03.2012 13:04 | Juhana Nordlund | ||
| Keltainen Vaara tarkoitti Turun kaupungin liikennelaitoksen busseja. Nimitys oli puhtaasti poliittinen; yksityiset liikenteenharjoittajat katsoivat kauhulla, kun kunnallinen toimija alkoi siirtyä kiskoilta kumipyörille heidän apajilleen. (Ylempänä kommenteissa viitattaneen siihen, että TuKL:n bussit ja raitsikat oli majoitettu samaan halliin.) | ||||
|
21.03.2012 09:38 | Juhana Nordlund | ||
| Ehkä ko. bussilinja toimii luontevana yhdyssiteenä rautateiden ja raitioteiden välillä? Zürichissähän kaupunkiliikenne linjoineen on verkosto, johon kuuluu linjojen tasatahtisuus ja vaihtoasemat suunniteltuine vaihtoineen. En siltikään suosittele tänne lisättävän kovin runsaasti bussikuvia näin(kään) perustellen, mutta mukava sähköliikenteen kuva tuo ilman muuta on. Kiitos kuvaajalle. | ||||
|
16.03.2012 07:57 | Juhana Nordlund | ||
| Esisarjalaisista on siis käytössä enää 6001 ja 6002. Tänään näin aamutuimaan 6002:n A-junassa. | ||||
|
16.03.2012 07:51 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan tietoihin voisi korjata kalustojuttuja eli kyseessä on Sm2-yksikkö, josta eniten näkyy Eioc-ohjausvaunu. | ||||
|
29.02.2012 05:07 | Juhana Nordlund | ||
| Jani on oikeassa, kuvan vaunu on poikkeusreitillä. 1970-luvulla (kuva vuodelta 1977) ja sen jälkeenkin aina tultaessa kesään 1985, kolmoset ajoivat Runskin kautta vain öisin. Muu kolmosten liikenne meni suoraan Mannerheimintietä pitkin. | ||||
|
21.02.2012 17:08 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä menee osaksi off-topiciksi, mutta kuitenkin: joskus näkee E-, S- ja U-junia kaupunkiradan puolella, toisinaan antamassa tilaa turkulaiselle, toisinaan paikkaamassa peruutettua A:ta. Kilpiä ei haivaintohetkinä ollut muutettu miksikään poikkeaviksi. Olen joskus noussut L:ään Huopalahdessa _kaukojunien_ puolelta (raiteelta 2 siis), muistaakseni siksi, että se L oli aamulla niin hurjasti myöhässä ja A:t olivat aloittaneet liikennöinnin. L siis päästettiin pikkuasemien ohi (käyttäen kaukojunien raidetta), vaikkakin väliin jätetyt asemat kuulutettiin. Kilpiä ei kesken kaiken muutetty esim. U:ksi. | ||||
|
05.02.2012 17:19 | Juhana Nordlund | ||
| Juna 953 osui silmiini Huopalahdessa. Huomio kiinnittyi juurikin myöhässäoloon ja vaunukalustoon. Huopalahti taisi ohittua noin klo 13:36, joten siinä vaiheessa taidettiin olla vielä hieman alle puoli tuntia myöhässä. | ||||
|
25.01.2012 11:47 | Juhana Nordlund | ||
| Oopperajuhlien aikana kalustokierroissa on voinut olla poikkeuksia. Porkkanoiden säännöllinen liikenne Porin radalla näkemykseni mukaan päättyi jo kesän alussa (vuonna 1985). Vastaavasti Pori Jazz -festivaalien aikana eri kesinä P141 / P142 ajettiin Jazz-perjantaina ja Jazz-sunnuntaina veturivetoisilla junilla, vaikka muuten Dm:illä. | ||||
|
|
25.01.2012 09:47 | Juhana Nordlund | ||
| Siirryttäessä kesällä 1985 uusiin aikatauluihin Dm8 - 9 -kaluston käyttö Porin radalla päättyi. | ||||
|
24.01.2012 09:10 | Juhana Nordlund | ||
| Ei taida olla ensimmäinen kerta, kun väki kompuroi Alsthomin (nyk. ALSTOM) oikeinkirjoituksen kanssa. Myös lausuttaessa kuulee, että puhutaan "Ahlstomista" :) | ||||
|
23.01.2012 15:22 | Juhana Nordlund | ||
| Kymmeneen (10) NrI-vaunuun on päätetty lisätä väliosa. | ||||