Kommenttihaku
Kaikki kommentit / Hakutulokset
|
24.04.2012 09:56 | Juhana Nordlund | ||
| Lähdekirjoja ei ole käden ulottuvilla nyt, mutta jotenkin muistelisin, että Lokomon valmistama 2759 on tullut myöhemmin kuin viimeiset valmetilaiset ex Sr12:t. 2759 lienee valmistunut ja luovutettu vasta 1972 puolella. Mutta jos Sami tarkoittaa ilmaisulla "sarjansa" nimenomaan 27-sarjan valmetilaisia, niin sittenhän kommentti on kunnossa. :) | ||||
|
05.04.2012 19:14 | Juhana Nordlund | ||
| Raiteella 3 olevan junan veturin (Dv12) piippu näyttää ruotsinlaivamaiselta. Onkohan kone sittenkään 2517? | ||||
|
04.04.2012 08:14 | Juhana Nordlund | ||
| Varioiden lukumäärä on 40. Päivittäin niitä on ajossa reilu 30 (lukema vaihtelee). Niitä sijoitetaan oikeastaan kaikille muille linjoille paitsi 4, 4T ja 10. Joskus noillakin linjoilla niitä saattaa havaita, mutta ei kovin paljon. Helpoiten niitä taitaa nähdä linjoilla 6 ja 8, etenkin ruuhka-aikojen ulkopuolella noilla kahdella linjalla Varioiden osuus on huomattava. | ||||
|
04.04.2012 08:01 | Juhana Nordlund | ||
| Heinoon ja Risteen suuret oikaisut ovat vasta 1960-luvun puolesta välistä, tyyliin 1965 - 66. Ne kiskotettiin jo silloin K54- (myöhempi koodi UIC54) kiskotuksella, mutta jatkuvaksi hitsaamattomana. Karkun oikaisu on valmistunut jo 1984. 1986 tienoilla on tainnut valmistua oikaisuja Kuukinmaan ja Vammalan suunnalla. Äetsän länsipuolella oleva nk. Kaatopaikan oikaisu on otettu käyttöön vielä senkin jälkeen. Vammalan länsipuolella olevia oikaisuja (esim. Vaununjoki) on niin ikään otettu käytöön useammassa vaiheessa. Kuten Kimmo totesi, Leukaluiden oikaisu on kaikkia edellä lueteltuja vanhempi. |
||||
|
26.03.2012 15:36 | Juhana Nordlund | ||
| "Lähestymismerkki ilmoittaa etäisyyden sellaiseen liikennepaikkaa suojaavaan pääopastimeen, jolla ei ole esiopastinta. Merkki on 1200 metrin päässä opastimesta." Joskus on ohjeistus ollut tuollainen. | ||||
|
22.03.2012 16:03 | Juhana Nordlund | ||
| Trollikka eli johdin(linja-)auto on kuitenkin bussi. Nykyiset trollikat voivat varsin usein liikkua rajoitetusti jopa ilman ajolankavirtaa. Itä-Euroopan maissa + Sveitsissä trollikat liikkuvat usein ilman rekisterikilpiä, mikä saattaa tuntua "ratikkamaiselta". Mutta silti ne ovat busseja, joiden käyttövoima on sähkö, ja tässä tapauksessa ajolankasähkö. Mikko Alameren kirjassa Suomen Rautatiet on mukana myös trolleybusseja. Trolleybusseja on esitelty myös joissakin muissa juna- ja / tai kiskoliikennejulkaisuissa. Johdinautojen paikka liikennevälinekartalla ei aina ole kiistaton. Osa johdinautoista on lisäksi pakko-ohjattuja erillisellä kiskolla. On myös olemassa optisesti ohjattuja johdinautoja. Essenin urabussiradalla liikkui aikanaan myös duobusseja, jotka ovat johdinautojen yksi sovellus. |
||||
|
22.03.2012 13:04 | Juhana Nordlund | ||
| Keltainen Vaara tarkoitti Turun kaupungin liikennelaitoksen busseja. Nimitys oli puhtaasti poliittinen; yksityiset liikenteenharjoittajat katsoivat kauhulla, kun kunnallinen toimija alkoi siirtyä kiskoilta kumipyörille heidän apajilleen. (Ylempänä kommenteissa viitattaneen siihen, että TuKL:n bussit ja raitsikat oli majoitettu samaan halliin.) | ||||
|
21.03.2012 09:38 | Juhana Nordlund | ||
| Ehkä ko. bussilinja toimii luontevana yhdyssiteenä rautateiden ja raitioteiden välillä? Zürichissähän kaupunkiliikenne linjoineen on verkosto, johon kuuluu linjojen tasatahtisuus ja vaihtoasemat suunniteltuine vaihtoineen. En siltikään suosittele tänne lisättävän kovin runsaasti bussikuvia näin(kään) perustellen, mutta mukava sähköliikenteen kuva tuo ilman muuta on. Kiitos kuvaajalle. | ||||
|
16.03.2012 07:57 | Juhana Nordlund | ||
| Esisarjalaisista on siis käytössä enää 6001 ja 6002. Tänään näin aamutuimaan 6002:n A-junassa. | ||||
|
16.03.2012 07:51 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan tietoihin voisi korjata kalustojuttuja eli kyseessä on Sm2-yksikkö, josta eniten näkyy Eioc-ohjausvaunu. | ||||
|
29.02.2012 05:07 | Juhana Nordlund | ||
| Jani on oikeassa, kuvan vaunu on poikkeusreitillä. 1970-luvulla (kuva vuodelta 1977) ja sen jälkeenkin aina tultaessa kesään 1985, kolmoset ajoivat Runskin kautta vain öisin. Muu kolmosten liikenne meni suoraan Mannerheimintietä pitkin. | ||||
|
21.02.2012 17:08 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä menee osaksi off-topiciksi, mutta kuitenkin: joskus näkee E-, S- ja U-junia kaupunkiradan puolella, toisinaan antamassa tilaa turkulaiselle, toisinaan paikkaamassa peruutettua A:ta. Kilpiä ei haivaintohetkinä ollut muutettu miksikään poikkeaviksi. Olen joskus noussut L:ään Huopalahdessa _kaukojunien_ puolelta (raiteelta 2 siis), muistaakseni siksi, että se L oli aamulla niin hurjasti myöhässä ja A:t olivat aloittaneet liikennöinnin. L siis päästettiin pikkuasemien ohi (käyttäen kaukojunien raidetta), vaikkakin väliin jätetyt asemat kuulutettiin. Kilpiä ei kesken kaiken muutetty esim. U:ksi. | ||||
|
05.02.2012 17:19 | Juhana Nordlund | ||
| Juna 953 osui silmiini Huopalahdessa. Huomio kiinnittyi juurikin myöhässäoloon ja vaunukalustoon. Huopalahti taisi ohittua noin klo 13:36, joten siinä vaiheessa taidettiin olla vielä hieman alle puoli tuntia myöhässä. | ||||
|
25.01.2012 11:47 | Juhana Nordlund | ||
| Oopperajuhlien aikana kalustokierroissa on voinut olla poikkeuksia. Porkkanoiden säännöllinen liikenne Porin radalla näkemykseni mukaan päättyi jo kesän alussa (vuonna 1985). Vastaavasti Pori Jazz -festivaalien aikana eri kesinä P141 / P142 ajettiin Jazz-perjantaina ja Jazz-sunnuntaina veturivetoisilla junilla, vaikka muuten Dm:illä. | ||||
|
|
25.01.2012 09:47 | Juhana Nordlund | ||
| Siirryttäessä kesällä 1985 uusiin aikatauluihin Dm8 - 9 -kaluston käyttö Porin radalla päättyi. | ||||
|
24.01.2012 09:10 | Juhana Nordlund | ||
| Ei taida olla ensimmäinen kerta, kun väki kompuroi Alsthomin (nyk. ALSTOM) oikeinkirjoituksen kanssa. Myös lausuttaessa kuulee, että puhutaan "Ahlstomista" :) | ||||
|
23.01.2012 15:22 | Juhana Nordlund | ||
| Kymmeneen (10) NrI-vaunuun on päätetty lisätä väliosa. | ||||
|
14.01.2012 19:06 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä ei ole oikein mitään, mikä viittaisi kakkoseen. Rajaisin tämän ykköseksi väliltä 6011 - 6040. | ||||
|
12.01.2012 11:36 | Juhana Nordlund | ||
| Samanlainen katko oli myös seuraavan vuoden syyskuussa. Jostain syystä mielsin, että katko oli ajoitettu ruuhkien väliseen aikaan, mutta muistikuva voi tietenkin olla väärä tältä osin. Joka tapauksessa 1982 - 83 muuta sähköliikennettä kuin L- ja Y-junat ei tuolla (Rantarata Espoon länsipuolella) ollut. Y:tkin kulkivat vain ruuhkissa, ja vain ruuhkasuuntaan. Sen ajan Y:t olivat täysin muita kuin nykyiset. | ||||
|
10.01.2012 10:31 | Juhana Nordlund | ||
| Tuona keväänä veturivetoiset pikurit ajettiin vielä ensisijaisesti Dv12:illa. Dr13:a alkoi kuitenkin näkyä, ensin kuljettajakoulutuksen merkeissä. Kesästä 1984 alkaen Dr13:t tulivat Rantaradalla vakituiseen käyttöön, mutta siinä vaiheessa eivät vielä kaikkiin veturivetoisiin pikureihin. | ||||
|
10.01.2012 10:16 | Juhana Nordlund | ||
| Ei kai? Pello taitaa olla inessiivissä kuitenkin "Pelhossa"... ;) | ||||
|
30.12.2011 09:23 | Juhana Nordlund | ||
| Ehkä kuvan asettaja oli tarkoittanut EFit-sarjan vaunua. | ||||
|
30.12.2011 09:21 | Juhana Nordlund | ||
| Myös keskustelufoorumeilla on toisinaan sama ominaisuus: pian postaamisen jälkeen on käyttäjällä tilaisuus korjata mahdolliset kirjoitusvirheet, mutta sen jälkeen kommenttien muokkaaminen jää moderoinnin vastuulle. Kannattaa siis täälläkin olla tarkka sanoissaan. :) | ||||
|
21.12.2011 13:44 | Juhana Nordlund | ||
| Matkustajia on kuljetettu Spårakoffilla mm. 20.12.2011 tuolla raitionosuudella. | ||||
|
16.12.2011 07:48 | Juhana Nordlund | ||
| Olen aina mielessäni vähän "protestoinut" tuon 6001/6201:n vajavaista mallitarkkuutta. Viisi ensimmäistä Sm1:tä eivät koskaan olleet täsmälleen tuollaisia kuin millaiseksi tuo pienoismalli on tehty. Ennen saneerausta 6001 - 6005:ssä oli koko tämän kauden helmapeltien jämät vaunujen ohjaamottomassa päässä. Ja siinä vaiheessa kun tämä pienoismalli oli tehty, Sm1 6001 - 6005 olivat muutenkin alkuperäisasussa saksisankavirroittimineen ja täydellisine helmapelteineen. Muistaakseni tämä pienoismalli vastaa eniten yksiköitä 6006 - 6010 siltä kaudelta, kun ne olivat alkuperäisessä asussa. Terv. nimim. nipo-nipo :) | ||||
|
14.12.2011 08:06 | Juhana Nordlund | ||
| Dm9 oli muodikas vuonna 1966, mutta varsinainen kiitojuna oli kyllä Dm8. Mainio tilannekuva Tapiolta. Näistä kahdesta sarjasta ihailin pikkupoikana etenkin Dm9:ää kaupunkibussimaisien ovien tähden. | ||||
|
03.12.2011 16:38 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvaushetkeä vastaavassa tilanteessa Sm2:sien (ja Sm1:sienkin) ulko-ovissa oli avattavia ikkunoita. Yksi ruutu neljästä oli varustettu avattavalla osalla. Syystä tai toisesta lähimmistä ovista tämä tuuletusräppänä oli poistettu (tilalle oli siis asennettu yhtenäinen lasi). 1990-luvun puolenvälin jälkeen ovien ikkunat ummistettiin saneerausten ja muiden konepajakorjausten yhteydessä. | ||||
|
02.12.2011 08:28 | Juhana Nordlund | ||
| Ja eikös osassa 218:ia olekin samanlaiset telit kuin edeltäjäsarjoissa ja Dv12:ssa? Ymmärtääkseni sarjan 218:n vetureissa on ollut ainakin kahta telimallia. Suomessa 218:n menoa olisi hillitty A- ja B-radoilla melkoisin nopeus- ja käyttörajoituksin. A-radoilla luultavasti olisi ollut käyttökielto ja B-radoista varsinkin B1:sillä Sn olisi luultavasti ollut 80 - 90 km/h. C-ratoja taas sähköistettiin tarmokkaasti jo BR218:n vahvimpina vuosina. |
||||
|
02.12.2011 08:07 | Juhana Nordlund | ||
| 26-sarjalainen tuo ilman muuta on. Korkeat kaiteet ja suuret punavalot kuuluivat toki (alun perin) myös vetureille 2749 - 2760, mutta kuvassa näkyvä veturi on sarjasta 2601 - 2664, joita kuvaa otettaessa oli pienehkö määrä (eikä silloin kukaan tietenkään tiennyt sarjan joskus päättyvän 2664:ään). Eräiden lähdetietojen mukaan 26-sarjalaisista tosiaan on käytetty eräissä asiakirjoissa sarjatunnusta Sv12J. | ||||
|
29.11.2011 04:37 | Juhana Nordlund | ||
| Ja kuten kaikissa ihmisen tekemissä listoissa, tuollakin on painovirhepaholaisia. Rky 29981:n alkuperäisenä valmistusvuotena näkyy (tätä kirjoitettaessa) siellä 1973... Muissa yhteyksissä saman vaunun vuosimalli näkyy ihan oikein 1976:na. | ||||
|
|
28.11.2011 19:09 | Juhana Nordlund | ||
| Joo, kesällä 1980 tein ensimmäisen havaintoni 23000:sta. Ollin linkkaamassa listassa olevaa tietoa voitaneen pitää oikeana. | ||||
|
|
28.11.2011 13:22 | Juhana Nordlund | ||
| Sibeliuksessa oli mukana joskus Chfty, joskus Chty ja joskus Chfy. Joku muu saa kertoa, mikä ko. vaunu(je)n suhde oli Eipt:iin, jos niin viisaaksi katsoo... ;) Kuvassa näkyvään CEhitiin ne eivät liity sen enempää kuin muutkaan aikanaan kokonaan 1. luokan vaunut... | ||||
|
|
28.11.2011 11:59 | Juhana Nordlund | ||
| Sanoisin että oli. Eikös 2351 -> 23000 -muutos tapahtunut vasta noin 1979...? Viisastellaan lisää: Ainakin osa "vanhoista" Cht:istä oli eräässä vaiheessa tunnuksella Chft. | ||||
|
28.11.2011 11:54 | Juhana Nordlund | ||
| Vaiko Eioc? | ||||
|
18.11.2011 17:03 | Juhana Nordlund | ||
| Asuin kuvan kannalta vasemmalla eli Työmiehenkadulla vuosina 1966 - 73. Meidän olohuoneestamme oli näkymä kuvassa näkyvälle ratapihalle. Vastaan Arille, että tuona aikana näin ratapihan raiteilla ainakin seuraavien sarjojen vetureita: Hr12, Hr13, Pr1, Sr12, Vv15 ja Vr12. Tosiasiassa näin kyllä siellä joinakin talvina tenderilläkin varustettuja höyryvetureita, mutta 1960-luvulla en kyennyt tunnistamaan veturisarjoja sellaisella tarkkuudella, että pystyisin ne nyt tunnuksittain luettelemaan. Ylivoimaisesti yleisin veturimalli tuona kautena tuolla oli Vv15, kuitenkin 1970-luvun puolella Vr12:takin tuolla alkoi näkyä. Hr12, Hr13 tai Sr12 käväisi tuolla hyvin harvoin, ja silloinkin oikeastaan aina tästä katsottuna vasemmanpuoleista laitimmaista raidetta käyttäen. Ymmärtääkseni nämä harvinaiset vierailijat veivät tai toivat jotain raskaista kuljetuksia ymmärtääkseni Wärtsilän telakalle. | ||||
|
07.11.2011 16:37 | Juhana Nordlund | ||
| Ainakin öljyjunissa oli koneina muutamia viimeisiä kertoja lukuun ottamatta Dv15 (täysien vaunujen kanssa 2 Dv15). Aivan öljyjunaliikenteen loppuaikoina noin vuonna 1981 veturina näki Dv12:kin. Deevereillä oli huomattavan alhainen sn tuolla rataosalla, laiturien kohdalla se saattoi olla vain 25 km/h. Valitettavasti tuon ajan jtt:ni ovat "jossain". | ||||
|
01.11.2011 13:46 | Juhana Nordlund | ||
| Perkiössä taisi (pitkään 1980-luvulla) olla arkipäivää se, että Huruja oli usein paljon enemmäin kuin vain kolme. | ||||
|
19.10.2011 09:30 | Juhana Nordlund | ||
| Helmapeltien jäänteet olivat viidessä ensimmäisessä Samissa paikoillaan aina saneeraukseen saakka. Mukavia arkistokuvia Kimmolta! | ||||
|
18.10.2011 08:34 | Juhana Nordlund | ||
| 10.5.2005 on saattanut olla se vaikutelma, että rautatie ei ylittäisi Vantaata Vantaa-nimisen kunnan alueella. Kehärata tulee ennen pitkää ylittämään ko. joen, tosin sitä ei ehkä kannata kenenkään lähteä vannomaan, minkä nimisen silloisen kunnan alueelle ristemiskohta osuu... :) | ||||
|
18.10.2011 08:27 | Juhana Nordlund | ||
| Juu, sunnuntaina 16.10. 3233 meni Turkuun, ohittaen Huopalahden mm. noin klo 13.10 tai ihan vähän sen jälkeen. | ||||
|
10.10.2011 08:07 | Juhana Nordlund | ||
| Sen verran värisokea olen, että koko Deeveriä en ikinä olisi huomannut, jollei Niklas olisi puhunut jostain "punaisesta"... Liekö ruskallakin oma osuutensa asjaan... ;) | ||||
|
27.09.2011 12:35 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan Sm-runko on muuten 6006 + 6206. | ||||
|
09.09.2011 11:37 | Juhana Nordlund | ||
| Upea kuva, kuten sarjan muutkin. | ||||
|
09.09.2011 11:35 | Juhana Nordlund | ||
| Junasuorittaja - po. näin kirjoitettu. | ||||
|
05.09.2011 15:23 | Juhana Nordlund | ||
| Itse asiassa tämä ei ole johdinauto. "The use of pantographs for current collection means the Caen vehicles cannot move laterally away from the overhead wire when operating in electric mode, and for this reason they are not considered to be trolleybuses, under the English language meaning of that word and the system is sometimes referred to as a "rubber-tyred tramway". Että näin. Trolleymotionin kaupunkilistoissa ei myöskään ole mukana tällä tekniikalla toimivia järjestelmiä. | ||||
|
26.08.2011 18:34 | Juhana Nordlund | ||
| Olen Tepon kanssa samaa mieltä ovien uusimisajankohdasta. Tulin siskoni kanssa joulukuussa 1979 Porista Helsinkiin P142:lla, jossa oli Dm8-runko (vaununamme taisi olla 5009). Sen ovet olivat nappikäyttöiset siinä vaiheessa. | ||||
|
25.08.2011 09:44 | Juhana Nordlund | ||
| Muutin moderaattorin ominaisuudessa välivaunun sarjamerkinnän Noabista Eiv:ksi. Oikein mukava kalustoesite arkistojen kätköistä, mistä kiitos Jormalle. | ||||
|
10.07.2011 07:40 | Juhana Nordlund | ||
| Mitenköhän tuohon ratakilometritietoon on tullut 322? Onhan tästä 322:seen 15 - 20 kilometriä. | ||||
|
06.07.2011 22:13 | Juhana Nordlund | ||
| Kaupallisesti lyhyempi reitti on Helsinki - Myyrmäki. Lyhyemmän reitin juna jatkaa puolenvaihtovaihteen kautta läntiselle raiteelle Myyrmäen ja Louhelan väliselle rataosalle notkelmaan. Tämä onnistuu vasta, kun Vantaakoskelta tullut juna on saapunut Myyrmäen asemalle. Kun Myyrmäen aseman raide 1 on vapautunut, Helsingistä saapunut lyhyemmän reitin runko ajetaan notkelmasta Myyrmäen asemalle raiteelle 1 odottamaan lähtöaikaa. Koko juttu näkyy kuvina mm. seuraavassa kansiossa: http://www.jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2011-07-06/ . Kuljettaja ei vaihda päätä Myyrmäen ja Louhelan välisellä ratalinjalla, vaan käännön yhteydessä toiseen suuntaan peruutetaan. Tämä näkyi vaihtelevan tapauksesta riippuen. | ||||
|
06.07.2011 12:58 | Juhana Nordlund | ||
| Tampereen johdinautolinjaston vaiheet on selostettu ansiokkaasti SRS:n sivulla http://www.raitio.org/trolley/tampere/tpelinja.htm#linjat . Sieltä käy mm. ilmi, että kun syksyllä 1970 linja 25 alkoi liikkua rollikkana, ko. sähköinen liikennemuoto ei enää kattanut linjoja 2 eikä 3. Itsenäisyydenkadulla johdinautoliikenne kuitenkin jatkui. | ||||
|
06.07.2011 09:58 | Juhana Nordlund | ||
| Mikolle: Dv12:ta en tuolla nähnyt, mutta erinäisiä työkoneita siellä on enemmänkin. Ks. kuva https://vaunut.org/kuva/70427?a=1 | ||||