17-127219 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 16.12.2011 07:48 Juhana Nordlund  
  Olen aina mielessäni vähän "protestoinut" tuon 6001/6201:n vajavaista mallitarkkuutta. Viisi ensimmäistä Sm1:tä eivät koskaan olleet täsmälleen tuollaisia kuin millaiseksi tuo pienoismalli on tehty. Ennen saneerausta 6001 - 6005:ssä oli koko tämän kauden helmapeltien jämät vaunujen ohjaamottomassa päässä. Ja siinä vaiheessa kun tämä pienoismalli oli tehty, Sm1 6001 - 6005 olivat muutenkin alkuperäisasussa saksisankavirroittimineen ja täydellisine helmapelteineen. Muistaakseni tämä pienoismalli vastaa eniten yksiköitä 6006 - 6010 siltä kaudelta, kun ne olivat alkuperäisessä asussa. Terv. nimim. nipo-nipo :)
kuva 14.12.2011 08:06 Juhana Nordlund  
  Dm9 oli muodikas vuonna 1966, mutta varsinainen kiitojuna oli kyllä Dm8. Mainio tilannekuva Tapiolta. Näistä kahdesta sarjasta ihailin pikkupoikana etenkin Dm9:ää kaupunkibussimaisien ovien tähden.
kuva 03.12.2011 16:38 Juhana Nordlund  
  Kuvaushetkeä vastaavassa tilanteessa Sm2:sien (ja Sm1:sienkin) ulko-ovissa oli avattavia ikkunoita. Yksi ruutu neljästä oli varustettu avattavalla osalla. Syystä tai toisesta lähimmistä ovista tämä tuuletusräppänä oli poistettu (tilalle oli siis asennettu yhtenäinen lasi). 1990-luvun puolenvälin jälkeen ovien ikkunat ummistettiin saneerausten ja muiden konepajakorjausten yhteydessä.
kuva 02.12.2011 08:28 Juhana Nordlund  
  Ja eikös osassa 218:ia olekin samanlaiset telit kuin edeltäjäsarjoissa ja Dv12:ssa? Ymmärtääkseni sarjan 218:n vetureissa on ollut ainakin kahta telimallia.
Suomessa 218:n menoa olisi hillitty A- ja B-radoilla melkoisin nopeus- ja käyttörajoituksin. A-radoilla luultavasti olisi ollut käyttökielto ja B-radoista varsinkin B1:sillä Sn olisi luultavasti ollut 80 - 90 km/h. C-ratoja taas sähköistettiin tarmokkaasti jo BR218:n vahvimpina vuosina.
kuva 02.12.2011 08:07 Juhana Nordlund  
  26-sarjalainen tuo ilman muuta on. Korkeat kaiteet ja suuret punavalot kuuluivat toki (alun perin) myös vetureille 2749 - 2760, mutta kuvassa näkyvä veturi on sarjasta 2601 - 2664, joita kuvaa otettaessa oli pienehkö määrä (eikä silloin kukaan tietenkään tiennyt sarjan joskus päättyvän 2664:ään). Eräiden lähdetietojen mukaan 26-sarjalaisista tosiaan on käytetty eräissä asiakirjoissa sarjatunnusta Sv12J.
kuva 29.11.2011 04:37 Juhana Nordlund  
  Ja kuten kaikissa ihmisen tekemissä listoissa, tuollakin on painovirhepaholaisia. Rky 29981:n alkuperäisenä valmistusvuotena näkyy (tätä kirjoitettaessa) siellä 1973... Muissa yhteyksissä saman vaunun vuosimalli näkyy ihan oikein 1976:na.
kuva 28.11.2011 19:09 Juhana Nordlund  
  Joo, kesällä 1980 tein ensimmäisen havaintoni 23000:sta. Ollin linkkaamassa listassa olevaa tietoa voitaneen pitää oikeana.
kuva 28.11.2011 13:22 Juhana Nordlund  
  Sibeliuksessa oli mukana joskus Chfty, joskus Chty ja joskus Chfy. Joku muu saa kertoa, mikä ko. vaunu(je)n suhde oli Eipt:iin, jos niin viisaaksi katsoo... ;) Kuvassa näkyvään CEhitiin ne eivät liity sen enempää kuin muutkaan aikanaan kokonaan 1. luokan vaunut...
kuva 28.11.2011 11:59 Juhana Nordlund  
  Sanoisin että oli. Eikös 2351 -> 23000 -muutos tapahtunut vasta noin 1979...? Viisastellaan lisää: Ainakin osa "vanhoista" Cht:istä oli eräässä vaiheessa tunnuksella Chft.
kuva 28.11.2011 11:54 Juhana Nordlund  
  Vaiko Eioc?
kuva 18.11.2011 17:03 Juhana Nordlund  
  Asuin kuvan kannalta vasemmalla eli Työmiehenkadulla vuosina 1966 - 73. Meidän olohuoneestamme oli näkymä kuvassa näkyvälle ratapihalle. Vastaan Arille, että tuona aikana näin ratapihan raiteilla ainakin seuraavien sarjojen vetureita: Hr12, Hr13, Pr1, Sr12, Vv15 ja Vr12. Tosiasiassa näin kyllä siellä joinakin talvina tenderilläkin varustettuja höyryvetureita, mutta 1960-luvulla en kyennyt tunnistamaan veturisarjoja sellaisella tarkkuudella, että pystyisin ne nyt tunnuksittain luettelemaan. Ylivoimaisesti yleisin veturimalli tuona kautena tuolla oli Vv15, kuitenkin 1970-luvun puolella Vr12:takin tuolla alkoi näkyä. Hr12, Hr13 tai Sr12 käväisi tuolla hyvin harvoin, ja silloinkin oikeastaan aina tästä katsottuna vasemmanpuoleista laitimmaista raidetta käyttäen. Ymmärtääkseni nämä harvinaiset vierailijat veivät tai toivat jotain raskaista kuljetuksia ymmärtääkseni Wärtsilän telakalle.
kuva 07.11.2011 16:37 Juhana Nordlund  
  Ainakin öljyjunissa oli koneina muutamia viimeisiä kertoja lukuun ottamatta Dv15 (täysien vaunujen kanssa 2 Dv15). Aivan öljyjunaliikenteen loppuaikoina noin vuonna 1981 veturina näki Dv12:kin. Deevereillä oli huomattavan alhainen sn tuolla rataosalla, laiturien kohdalla se saattoi olla vain 25 km/h. Valitettavasti tuon ajan jtt:ni ovat "jossain".
kuva 01.11.2011 13:46 Juhana Nordlund  
  Perkiössä taisi (pitkään 1980-luvulla) olla arkipäivää se, että Huruja oli usein paljon enemmäin kuin vain kolme.
kuva 19.10.2011 09:30 Juhana Nordlund  
  Helmapeltien jäänteet olivat viidessä ensimmäisessä Samissa paikoillaan aina saneeraukseen saakka. Mukavia arkistokuvia Kimmolta!
kuva 18.10.2011 08:34 Juhana Nordlund  
  10.5.2005 on saattanut olla se vaikutelma, että rautatie ei ylittäisi Vantaata Vantaa-nimisen kunnan alueella. Kehärata tulee ennen pitkää ylittämään ko. joen, tosin sitä ei ehkä kannata kenenkään lähteä vannomaan, minkä nimisen silloisen kunnan alueelle ristemiskohta osuu... :)
kuva 18.10.2011 08:27 Juhana Nordlund  
  Juu, sunnuntaina 16.10. 3233 meni Turkuun, ohittaen Huopalahden mm. noin klo 13.10 tai ihan vähän sen jälkeen.
kuva 10.10.2011 08:07 Juhana Nordlund  
  Sen verran värisokea olen, että koko Deeveriä en ikinä olisi huomannut, jollei Niklas olisi puhunut jostain "punaisesta"... Liekö ruskallakin oma osuutensa asjaan... ;)
kuva 27.09.2011 12:35 Juhana Nordlund  
  Kuvan Sm-runko on muuten 6006 + 6206.
kuva 09.09.2011 11:37 Juhana Nordlund  
  Upea kuva, kuten sarjan muutkin.
kuva 09.09.2011 11:35 Juhana Nordlund  
  Junasuorittaja - po. näin kirjoitettu.
kuva 05.09.2011 15:23 Juhana Nordlund  
  Itse asiassa tämä ei ole johdinauto. "The use of pantographs for current collection means the Caen vehicles cannot move laterally away from the overhead wire when operating in electric mode, and for this reason they are not considered to be trolleybuses, under the English language meaning of that word and the system is sometimes referred to as a "rubber-tyred tramway". Että näin. Trolleymotionin kaupunkilistoissa ei myöskään ole mukana tällä tekniikalla toimivia järjestelmiä.
kuva 26.08.2011 18:34 Juhana Nordlund  
  Olen Tepon kanssa samaa mieltä ovien uusimisajankohdasta. Tulin siskoni kanssa joulukuussa 1979 Porista Helsinkiin P142:lla, jossa oli Dm8-runko (vaununamme taisi olla 5009). Sen ovet olivat nappikäyttöiset siinä vaiheessa.
kuva 25.08.2011 09:44 Juhana Nordlund  
  Muutin moderaattorin ominaisuudessa välivaunun sarjamerkinnän Noabista Eiv:ksi. Oikein mukava kalustoesite arkistojen kätköistä, mistä kiitos Jormalle.
kuva 10.07.2011 07:40 Juhana Nordlund  
  Mitenköhän tuohon ratakilometritietoon on tullut 322? Onhan tästä 322:seen 15 - 20 kilometriä.
kuva 06.07.2011 22:13 Juhana Nordlund  
  Kaupallisesti lyhyempi reitti on Helsinki - Myyrmäki. Lyhyemmän reitin juna jatkaa puolenvaihtovaihteen kautta läntiselle raiteelle Myyrmäen ja Louhelan väliselle rataosalle notkelmaan. Tämä onnistuu vasta, kun Vantaakoskelta tullut juna on saapunut Myyrmäen asemalle. Kun Myyrmäen aseman raide 1 on vapautunut, Helsingistä saapunut lyhyemmän reitin runko ajetaan notkelmasta Myyrmäen asemalle raiteelle 1 odottamaan lähtöaikaa. Koko juttu näkyy kuvina mm. seuraavassa kansiossa: http://www.jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2011-07-06/ . Kuljettaja ei vaihda päätä Myyrmäen ja Louhelan välisellä ratalinjalla, vaan käännön yhteydessä toiseen suuntaan peruutetaan. Tämä näkyi vaihtelevan tapauksesta riippuen.
kuva 06.07.2011 12:58 Juhana Nordlund  
  Tampereen johdinautolinjaston vaiheet on selostettu ansiokkaasti SRS:n sivulla http://www.raitio.org/trolley/tampere/tpelinja.htm#linjat . Sieltä käy mm. ilmi, että kun syksyllä 1970 linja 25 alkoi liikkua rollikkana, ko. sähköinen liikennemuoto ei enää kattanut linjoja 2 eikä 3. Itsenäisyydenkadulla johdinautoliikenne kuitenkin jatkui.
kuva 06.07.2011 09:58 Juhana Nordlund  
  Mikolle: Dv12:ta en tuolla nähnyt, mutta erinäisiä työkoneita siellä on enemmänkin. Ks. kuva https://vaunut.org/kuva/70427?a=1
kuva 07.06.2011 10:05 Juhana Nordlund  
  Erotusjakso oli ainakin maaliskuussa 1977, kun tuosta menin Sm2:lla luokkatoverini syntymäpäiville Keravalle.
kuva 13.05.2011 21:48 Juhana Nordlund  
  Ja huomaattehan, että kuvatekstissä mainittu Käpylänaukio on eri pysäkki verrattuna Pohjolanaukioon. Molemmat sijaitsevat Käpylässä.
kuva 02.05.2011 09:04 Juhana Nordlund  
  Kuva on oikein mukava. Arkiaamuisin tuplana lähtee Helsinki C:stä M klo 6:53. Tuplayksikkö saapuu asemalle Ilmalan varikolta jo reilu 10 min ennen tuota lähtöä. Tänään tuossa tuplassa olivat yksiköt 04 ja 05. A-junissa on aamuruuhkan aikaan kaksi Sm5:tä, jotka tietenkin kulkevat omina juninaan "vanhan" kaavan mukaisesti. Minulle HSL:ltä kerrotun mukaan ensin kaupunkiradoilta poistuu Sm4:t, vasta sitten vanhempia Sm1 - 2 -junia. Olettaen, että Sm4:iä alkaa jossain vaiheessa liikkua nykyistä selvästi enemmän esim. H-junissa, huonokuntoisimpia Sm1:iä voinee poistaa lisää.
kuva 28.04.2011 13:15 Juhana Nordlund  
  TERit muistuttavat aika lailla Sveitsin IR- ja Saksan RE-junia. Suomessa taajamajunat olisivat lähin vastine. Osa TEReistä on luonteeltaan vastaavia kuin Helsingin lähiliikenteen R-, H-, Z- ja Y-junat.
kuva 25.04.2011 18:46 Juhana Nordlund  
  Taisi Tampereen johdinautoverkoston "ikinä laajin" vaihe päättyä siihen, kun Hyhkyn haaralla lakkasi liikenne. Silloin lakkasi liikennöinti myös linjojen 2 ja 3 koillisosassa. Tilalle (vuonna 1970) tullut Sammonkadun "stumppi" (linja 25) ei korvannut mitenkään Hyhkyä. (Ei liity kuvaan, mutta kuvatekstiin liittyy.)
kuva 24.04.2011 17:59 Juhana Nordlund  
  Helsingin pikajunat saapuivat Poriin ykköselle lähinnä silloin, kun oli viikonlopun tms. lisävaunuja. Tässä lisävaunuja taisi olla Jazzien takia.
kuva 20.04.2011 15:06 Juhana Nordlund  
  Tämä kokoonpano on yleinen juurikin linjalla 3. Sitä vastoin linjalla 14 näkee kombinaatiota veto+liite+liite. Ilmeisesti kolmonen on jyrkkämäkisempi kuin 14.
kuva 20.04.2011 15:03 Juhana Nordlund  
  Kuvatekstissä on (tätä kirjoittaessani) pieni virhe, nämä vihreät vaunut ovat nimenomaan BVB:n, ei BLT:n. BVB:llä on käytössä todella monenlaisia kalustokombinaatioita: MV+PV, MV+PV+PV, väliosallinen nivelvaunu, väliosallinen nivelvaunu + PV, väliosallinen nivelvaunu + MV, MV+PV+MV sekä mahdollisesti vielä muita (esim. joitakin linjoja liikennöidään Düwag-nivelvaunuin). MV = Moottorivaunu 4-aks., PV = Perävaunu 4-aks.
kuva 24.03.2011 04:40 Juhana Nordlund  
  On se 6086. 6068:han ei koskaan ole ollut ihan täsmälleen ottaen tuon näköinen.
kuva 22.03.2011 10:06 Juhana Nordlund  
  6X36:ssa on ainakin sellainen "erikoisuus", että päätylogot ovat poikkeuksellisen korkealla. Ehkä sekin on jokin ulkoasuun liittynyt kokeilu? 6X38:ssa taas on järjestysnumerot (mustalla fontilla) sisäpäädyissä, aivan kuten 6X31:ssä, 6X33:ssa ja 6X35:ssä. Muissa saneeratuissa (punavalkoisissa) ei niitä järjetysnumeroita ollut laitettu ollenkaan. Tilanne oli tämä ainakin heti saneerausten jälkeen.
kuva 20.03.2011 16:18 Juhana Nordlund  
  Ensimmäiset punavalkoiset Sm1:t olivat 6X31 ja 6X33. Kuten Mikko Nyman kirjoitti, 6X06 oli saneerattu jo ennen noita kahta, mutta silloin maalattu vielä "vanhoihin" väreihin. Säterin Kimmon kysymykseen, saneerattiinko 6X36 jo ennen 6X39:ää en äkkiä löydä oikeaa vastausta, en ainakaan muista sitä. Protosaneerattu 6X06 lienee saanut nykyiset värit vuonna 1997, joten siinä vaiheessa punavalkoisia Sm1:iä oli sittenkin melko rajallinen määrä. 6X06:lla oli muuten sellainenkin (lyhyehkö) vaihe, että ovet oli jo muutettu normaaleiksi (ja kääntyvät astinlaudat poistettu), mutta ulkovärit olivat perinteiset "sähkön punaiset".
kuva 18.03.2011 07:52 Juhana Nordlund  
  Täällä on esitetty useita hyviä kommentteja (paikallis)junien ja metrojen yhtäläisyyksistä ja eroista. Hyvin yleistä on, että metroissa vaunujen pituus on lyhyempi kuin vastaavissa paikallisjunissa. Metroissa yleensä junakaluston törmäyskestävyydeltä ei vaadita yhtä paljon kuin "oikeiden rautateiden" kaluston kohdalla. Metrojunien suurin nopeus (sn) on hyvin yleisesti alempi kuin S-bahnien tai niihin rinnastettavien järjestelmien kaluston sn. Yleensä metrojärjestelmissä asematiheys on joko hieman tai jonkin verran suurempi kuin rautateiden puolella (kuitenkin esim. Helsingissä metrolla voi olla jopa pidempiä asemavälejä kuin rauteiden kaupunkiradoilla joillakin osuuksilla). Sekä metroilla että kaupunkiradoilla on yhtä lailla tunneli- ja avorataosuuksia, mutta tunneliradat ovat metroilla tavanomaisempia. Metroiksi luokitelluilla järjestelmillä kaarresäteet ovat yleensä jyrkempiä kuin rautateillä, mutta tässäkään ei ole syytä lähteä yleistämään tarpeettomasti. Vain paikallisliikenteeseen tarkoitetuilla rautatien osuuksilla voi olla hyvin metromaisesti normitettuja ratkaisuja.
kuva 17.03.2011 11:56 Juhana Nordlund  
  Luulin pitkään, että kuvassa on veturin 3000 pienoismalli. Vaan mikä on asian oikea laita?
kuva 16.03.2011 12:19 Juhana Nordlund  
  Noin visaiseen kysymykseen en osaa antaa tyhjentäviä vastauksia. 6X39 ei ollut ensimmäinen saneerattu Sm1, mutta melko ensimmäisiä kylläkin. Sitä ennen oli saneerattu mm. 6X06, 6X07, 6X31, 6X32, 6X33, 6X35 ja 6X38 (ei luetellussa järjestyksessä). Luullakseni "mustanaamiojuttu" oli vain jokin kokeilu. Ja eipä noita Sm1:siä ilmeisesti juurikaan ole maalailtu saneerauksen jälkeen, paitsi ehkä jotain paikkamaalauksia on voitu tehdä pakottavissa tilanteissa.
kuva 25.02.2011 17:45 Juhana Nordlund  
  Tämä S10:hän risteää johdinautolinjan 32 kanssa. Tasoristeys on Friesenbergissä. https://vaunut.org/kuva/57266?m=1&maa=164
kuva 22.02.2011 18:42 Juhana Nordlund  
  22.2. tämä yksikkö liikkui mm. A-junissa.
kuva 06.02.2011 11:58 Juhana Nordlund  
  Itse kuvaan liittymättä todettakoon, että Heikinkatu (Henrikin esplanadi) ulottui pohjoisessa vain nykyisen Kiasman kohdalle saakka. Siitä pohjoiseen on mennyt Läntinen viertotie / Turuntie. Tarkemmat tiedot voi etsiä vaikkapa googlaamalla.
kuva 24.08.2010 05:04 Juhana Nordlund  
  GT8S: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Saksa2009-04/Duesseldorf/Saksa2009+198A.jpg Tämä on varustettu normaaleilla katuratikan ovilla ja porrasratkaisulla.
kuva 24.08.2010 05:01 Juhana Nordlund  
  GT8SU: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Saksa2009-04/Duesseldorf/Saksa2009+171A.jpg
kuva 24.08.2010 05:00 Juhana Nordlund  
  Liikkuvat askelmat portaikon yhteydessä ovat olleet alusta pitäen B-tyypin Stadtbahn-vaunujen perusominaisuus (B100S, B80S, B80D jne.). Düsseldorfissa on ollut käytössä myös vaunusarja GT8SU, joka on GT8S:stä muutettu Stadtbahn-versio. Ainakin reilu vuosi sitten linja U75 hoitui käytännössä kokonaan GT8SU:illa. Viimeksi mainittu sarja perustuu B-vaunuista tuttuun porrasratkaisuun eikä sarjassa taida juuri muita eroja olla emosarjaan GT8S verrattuna.
kuva 23.08.2010 13:58 Juhana Nordlund  
  Ilmeisesti NF8U:t menevät sitten Wehrhahnin tunnelia käyttäville U-reiteille? Stadtbahneilla oli alkuun tosiaan tilanne se, että kalusto oli korkeaa, mutta laiturit osaksi korkeita, osaksi matalia. Matalalattiakalusto edellyttää matalat laiturit. Joillakin Stadtbahneilla on sekaisin eri laiturikorkeuksia joillakin asemilla, samoin kahta eri raideleveyttä. Kapeampaa raideleveyttä käyttävät yhteistunneleissa tai -radoilla käytännössä katuratikat. Essen onkin varsin mielenkiintoinen paikkakunta tässä mielessä.
kuva 22.08.2010 16:51 Juhana Nordlund  
  Düsseldorfin Stadtbahn on hieman keskentekoinen. Vain osa kevytraideliikenteestä on päivitetty U70-sarjaan useiden linjojen ollessa edelleen 700-sarjan katuraitiolinjoja. Päivitystyö etenee kuitenkin, ja tavoitteena on lisätä siis Stadtbahn-tyyppisiä linjoja, vaikkakin katuratikkastandardin mukaisia linjoja jää tulevaisuuteenkin useita. Kölnissä koko "hoito" on aika päiviä sitten muutettu Stadtbahniksi, joskin sielläkin on katurataa aika laillakin joillakin reiteillä. Siellä on myös matalaa kalustoa Stadtbahnilla.
kuva 22.08.2010 16:45 Juhana Nordlund  
  No jaa. Kuvassa näkyvä Stadtbahnin vaunu 2222 on kyllä "yksisuuntainen" ts. ohjaamo on vain tänne päin näkyvässä päässä. Düsseldorfissa vastaavia B-tyypin vaunuja ei ole (eivätkä kaikki Kölninkään Stadtbahn-vaunut ole tällaisia). 22-sarjan vaunut kytketään aina kaksinajoon niin, että ohjaamoton pää sijoittuu toista yksikköä vasten.
kuva 07.07.2010 09:28 Juhana Nordlund  
  Helsinki ei yksinkertaisesti vain ollut kiinnostunut näin pienistä vaunuista. Tallinna taas kuului Eestin Neuvostotasavaltaan, joten sinne kauppaaminen ei ollut todellinen vaihtoehto. SNTL hankki kalustonsa omilla periaatteillaan. Jos tarkkoja ollaan, yksi vaunu - TKL 53 - kyllä päätyi Helsinkiin, Suomen Raitiotieseuralle. Vaunu kuitenkin tuhoutui täysin puutteellisten säilytystilojen ansiosta.
<<   >>