Vaunut.org - Kommentit

Info • Yhteystiedot

<< >>

	06.07.2011 09:58	Juhana Nordlund
		Mikolle: Dv12:ta en tuolla nähnyt, mutta erinäisiä työkoneita siellä on enemmänkin. Ks. kuva https://vaunut.org/kuva/70427?a=1
	07.06.2011 10:05	Juhana Nordlund
		Erotusjakso oli ainakin maaliskuussa 1977, kun tuosta menin Sm2:lla luokkatoverini syntymäpäiville Keravalle.
	13.05.2011 21:48	Juhana Nordlund
		Ja huomaattehan, että kuvatekstissä mainittu Käpylänaukio on eri pysäkki verrattuna Pohjolanaukioon. Molemmat sijaitsevat Käpylässä.
	02.05.2011 09:04	Juhana Nordlund
		Kuva on oikein mukava. Arkiaamuisin tuplana lähtee Helsinki C:stä M klo 6:53. Tuplayksikkö saapuu asemalle Ilmalan varikolta jo reilu 10 min ennen tuota lähtöä. Tänään tuossa tuplassa olivat yksiköt 04 ja 05. A-junissa on aamuruuhkan aikaan kaksi Sm5:tä, jotka tietenkin kulkevat omina juninaan "vanhan" kaavan mukaisesti. Minulle HSL:ltä kerrotun mukaan ensin kaupunkiradoilta poistuu Sm4:t, vasta sitten vanhempia Sm1 - 2 -junia. Olettaen, että Sm4:iä alkaa jossain vaiheessa liikkua nykyistä selvästi enemmän esim. H-junissa, huonokuntoisimpia Sm1:iä voinee poistaa lisää.
	28.04.2011 13:15	Juhana Nordlund
		TERit muistuttavat aika lailla Sveitsin IR- ja Saksan RE-junia. Suomessa taajamajunat olisivat lähin vastine. Osa TEReistä on luonteeltaan vastaavia kuin Helsingin lähiliikenteen R-, H-, Z- ja Y-junat.
	25.04.2011 18:46	Juhana Nordlund
		Taisi Tampereen johdinautoverkoston "ikinä laajin" vaihe päättyä siihen, kun Hyhkyn haaralla lakkasi liikenne. Silloin lakkasi liikennöinti myös linjojen 2 ja 3 koillisosassa. Tilalle (vuonna 1970) tullut Sammonkadun "stumppi" (linja 25) ei korvannut mitenkään Hyhkyä. (Ei liity kuvaan, mutta kuvatekstiin liittyy.)
	24.04.2011 17:59	Juhana Nordlund
		Helsingin pikajunat saapuivat Poriin ykköselle lähinnä silloin, kun oli viikonlopun tms. lisävaunuja. Tässä lisävaunuja taisi olla Jazzien takia.
	20.04.2011 15:06	Juhana Nordlund
		Tämä kokoonpano on yleinen juurikin linjalla 3. Sitä vastoin linjalla 14 näkee kombinaatiota veto+liite+liite. Ilmeisesti kolmonen on jyrkkämäkisempi kuin 14.
	20.04.2011 15:03	Juhana Nordlund
		Kuvatekstissä on (tätä kirjoittaessani) pieni virhe, nämä vihreät vaunut ovat nimenomaan BVB:n, ei BLT:n. BVB:llä on käytössä todella monenlaisia kalustokombinaatioita: MV+PV, MV+PV+PV, väliosallinen nivelvaunu, väliosallinen nivelvaunu + PV, väliosallinen nivelvaunu + MV, MV+PV+MV sekä mahdollisesti vielä muita (esim. joitakin linjoja liikennöidään Düwag-nivelvaunuin). MV = Moottorivaunu 4-aks., PV = Perävaunu 4-aks.
	24.03.2011 04:40	Juhana Nordlund
		On se 6086. 6068:han ei koskaan ole ollut ihan täsmälleen ottaen tuon näköinen.
	22.03.2011 10:06	Juhana Nordlund
		6X36:ssa on ainakin sellainen "erikoisuus", että päätylogot ovat poikkeuksellisen korkealla. Ehkä sekin on jokin ulkoasuun liittynyt kokeilu? 6X38:ssa taas on järjestysnumerot (mustalla fontilla) sisäpäädyissä, aivan kuten 6X31:ssä, 6X33:ssa ja 6X35:ssä. Muissa saneeratuissa (punavalkoisissa) ei niitä järjetysnumeroita ollut laitettu ollenkaan. Tilanne oli tämä ainakin heti saneerausten jälkeen.
	20.03.2011 16:18	Juhana Nordlund
		Ensimmäiset punavalkoiset Sm1:t olivat 6X31 ja 6X33. Kuten Mikko Nyman kirjoitti, 6X06 oli saneerattu jo ennen noita kahta, mutta silloin maalattu vielä "vanhoihin" väreihin. Säterin Kimmon kysymykseen, saneerattiinko 6X36 jo ennen 6X39:ää en äkkiä löydä oikeaa vastausta, en ainakaan muista sitä. Protosaneerattu 6X06 lienee saanut nykyiset värit vuonna 1997, joten siinä vaiheessa punavalkoisia Sm1:iä oli sittenkin melko rajallinen määrä. 6X06:lla oli muuten sellainenkin (lyhyehkö) vaihe, että ovet oli jo muutettu normaaleiksi (ja kääntyvät astinlaudat poistettu), mutta ulkovärit olivat perinteiset "sähkön punaiset".
	18.03.2011 07:52	Juhana Nordlund
		Täällä on esitetty useita hyviä kommentteja (paikallis)junien ja metrojen yhtäläisyyksistä ja eroista. Hyvin yleistä on, että metroissa vaunujen pituus on lyhyempi kuin vastaavissa paikallisjunissa. Metroissa yleensä junakaluston törmäyskestävyydeltä ei vaadita yhtä paljon kuin "oikeiden rautateiden" kaluston kohdalla. Metrojunien suurin nopeus (sn) on hyvin yleisesti alempi kuin S-bahnien tai niihin rinnastettavien järjestelmien kaluston sn. Yleensä metrojärjestelmissä asematiheys on joko hieman tai jonkin verran suurempi kuin rautateiden puolella (kuitenkin esim. Helsingissä metrolla voi olla jopa pidempiä asemavälejä kuin rauteiden kaupunkiradoilla joillakin osuuksilla). Sekä metroilla että kaupunkiradoilla on yhtä lailla tunneli- ja avorataosuuksia, mutta tunneliradat ovat metroilla tavanomaisempia. Metroiksi luokitelluilla järjestelmillä kaarresäteet ovat yleensä jyrkempiä kuin rautateillä, mutta tässäkään ei ole syytä lähteä yleistämään tarpeettomasti. Vain paikallisliikenteeseen tarkoitetuilla rautatien osuuksilla voi olla hyvin metromaisesti normitettuja ratkaisuja.
	17.03.2011 11:56	Juhana Nordlund
		Luulin pitkään, että kuvassa on veturin 3000 pienoismalli. Vaan mikä on asian oikea laita?
	16.03.2011 12:19	Juhana Nordlund
		Noin visaiseen kysymykseen en osaa antaa tyhjentäviä vastauksia. 6X39 ei ollut ensimmäinen saneerattu Sm1, mutta melko ensimmäisiä kylläkin. Sitä ennen oli saneerattu mm. 6X06, 6X07, 6X31, 6X32, 6X33, 6X35 ja 6X38 (ei luetellussa järjestyksessä). Luullakseni "mustanaamiojuttu" oli vain jokin kokeilu. Ja eipä noita Sm1:siä ilmeisesti juurikaan ole maalailtu saneerauksen jälkeen, paitsi ehkä jotain paikkamaalauksia on voitu tehdä pakottavissa tilanteissa.
	25.02.2011 17:45	Juhana Nordlund
		Tämä S10:hän risteää johdinautolinjan 32 kanssa. Tasoristeys on Friesenbergissä. https://vaunut.org/kuva/57266?m=1&maa=164
	22.02.2011 18:42	Juhana Nordlund
		22.2. tämä yksikkö liikkui mm. A-junissa.
	06.02.2011 11:58	Juhana Nordlund
		Itse kuvaan liittymättä todettakoon, että Heikinkatu (Henrikin esplanadi) ulottui pohjoisessa vain nykyisen Kiasman kohdalle saakka. Siitä pohjoiseen on mennyt Läntinen viertotie / Turuntie. Tarkemmat tiedot voi etsiä vaikkapa googlaamalla.
	24.08.2010 05:04	Juhana Nordlund
		GT8S: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Saksa2009-04/Duesseldorf/Saksa2009+198A.jpg Tämä on varustettu normaaleilla katuratikan ovilla ja porrasratkaisulla.
	24.08.2010 05:01	Juhana Nordlund
		GT8SU: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Saksa2009-04/Duesseldorf/Saksa2009+171A.jpg
	24.08.2010 05:00	Juhana Nordlund
		Liikkuvat askelmat portaikon yhteydessä ovat olleet alusta pitäen B-tyypin Stadtbahn-vaunujen perusominaisuus (B100S, B80S, B80D jne.). Düsseldorfissa on ollut käytössä myös vaunusarja GT8SU, joka on GT8S:stä muutettu Stadtbahn-versio. Ainakin reilu vuosi sitten linja U75 hoitui käytännössä kokonaan GT8SU:illa. Viimeksi mainittu sarja perustuu B-vaunuista tuttuun porrasratkaisuun eikä sarjassa taida juuri muita eroja olla emosarjaan GT8S verrattuna.
	23.08.2010 13:58	Juhana Nordlund
		Ilmeisesti NF8U:t menevät sitten Wehrhahnin tunnelia käyttäville U-reiteille? Stadtbahneilla oli alkuun tosiaan tilanne se, että kalusto oli korkeaa, mutta laiturit osaksi korkeita, osaksi matalia. Matalalattiakalusto edellyttää matalat laiturit. Joillakin Stadtbahneilla on sekaisin eri laiturikorkeuksia joillakin asemilla, samoin kahta eri raideleveyttä. Kapeampaa raideleveyttä käyttävät yhteistunneleissa tai -radoilla käytännössä katuratikat. Essen onkin varsin mielenkiintoinen paikkakunta tässä mielessä.
	22.08.2010 16:51	Juhana Nordlund
		Düsseldorfin Stadtbahn on hieman keskentekoinen. Vain osa kevytraideliikenteestä on päivitetty U70-sarjaan useiden linjojen ollessa edelleen 700-sarjan katuraitiolinjoja. Päivitystyö etenee kuitenkin, ja tavoitteena on lisätä siis Stadtbahn-tyyppisiä linjoja, vaikkakin katuratikkastandardin mukaisia linjoja jää tulevaisuuteenkin useita. Kölnissä koko "hoito" on aika päiviä sitten muutettu Stadtbahniksi, joskin sielläkin on katurataa aika laillakin joillakin reiteillä. Siellä on myös matalaa kalustoa Stadtbahnilla.
	22.08.2010 16:45	Juhana Nordlund
		No jaa. Kuvassa näkyvä Stadtbahnin vaunu 2222 on kyllä "yksisuuntainen" ts. ohjaamo on vain tänne päin näkyvässä päässä. Düsseldorfissa vastaavia B-tyypin vaunuja ei ole (eivätkä kaikki Kölninkään Stadtbahn-vaunut ole tällaisia). 22-sarjan vaunut kytketään aina kaksinajoon niin, että ohjaamoton pää sijoittuu toista yksikköä vasten.
	07.07.2010 09:28	Juhana Nordlund
		Helsinki ei yksinkertaisesti vain ollut kiinnostunut näin pienistä vaunuista. Tallinna taas kuului Eestin Neuvostotasavaltaan, joten sinne kauppaaminen ei ollut todellinen vaihtoehto. SNTL hankki kalustonsa omilla periaatteillaan. Jos tarkkoja ollaan, yksi vaunu - TKL 53 - kyllä päätyi Helsinkiin, Suomen Raitiotieseuralle. Vaunu kuitenkin tuhoutui täysin puutteellisten säilytystilojen ansiosta.
	17.06.2010 10:39	Juhana Nordlund
		Meikäläinenkin on asustellut noin parin sadan metrin päässä kuvauspaikasta ensin 1979 - 1991 ja uudelleen alkaen 1995 tähän päivään saakka, ja siellä aion pysytellä vastakin. Ja onhan tuonakin aikana yhtä ja toista mennyt ohi. Koko tuon kauden Hpl oli jo risteysasema, ja lähiliikenne oli sähköistetty. Sitä vastoin Karjaan ja Turun suunnan junat menivät dieselillä 1990-luvun puoleenväliin saakka. Martinlaakson öljyjunatkin tuli nähtyä. Nykyinen junatiheys on muuten ihan eri luokkaa verrattuna aikaan ennen Martinlaakson rautatieyhteyttä. Turkuunkin meni aikanaan vain jokunen juna suuntaansa per päivä. Mutta sitäkin "asjallisempi".
	17.06.2010 10:32	Juhana Nordlund
		Vasemmalla näkyvä Sm2+Eioc taitaa olla ainoa kylkiraidallinen Sm2-runko :D . Eli tosiasiassa Vks:lle menevän junan Sm1-yksikön kylkiraidat heijastuvat vastaantulevan junan seiniin...
	04.06.2010 12:54	Juhana Nordlund
		Osa Sm1:istä sai jpl:n tarkoittamia "möykkyjä" jo hieman ennen saneeraustoimenpidettä noin vuodesta 1997 alkaen. Tilanne vaihteli yksilöittäin. Ensimmäisiin saneerattuihin taas ei tullut mainittua suojaa ihan vielä saneerattaessa.
	17.05.2010 05:04	Juhana Nordlund
		Tälläkin kuvaportaalilla on kesän 1984 jälkeiseltä ajalta useita kuvia, joissa näkyy Dr12 matkustajajunan keulilla. Toki on sillä tavalla, että Dr12:ia ei olisi kuulunut olla siinä käytössä enää tuolloin. Itse olen matkustanut Huru-vetoisessa pikajunassa Jy - Tpe -välillä viimeisen kerran pääsiäisviikolla 1988.
	02.03.2010 17:14	Juhana Nordlund
		Mutta tänään molemmat olivat klo 6:28 - 6:30 Hpl:ssa.
	25.02.2010 05:27	Juhana Nordlund
		6241 - 6250:ssä on osaston 6 eteistä lähin sivuikkuna muita lyhyempi ja aina ilman tuuletusosaa. Kuvan yksikössä asia ei ole sillä tavalla.
	24.02.2010 07:41	Juhana Nordlund
		Eilen 23.2. Sm5 "02" liikkui mm. A-junissa. Itse tulin Hki:n lähdöllä klo 15:19. Flirt oli Huopalahden suunnan kaupunkirataliikenteessä vielä illalla klo 21 ja 22 välilläkin.
	15.02.2010 21:27	Juhana Nordlund
		Itse asiassa jos tuo Sm1 on 604X, niin se on sitten 6040. Mikään se ei ainakaan ole väliltä 6041 - 6049.
	15.02.2010 20:56	Juhana Nordlund
		Hartaita hetkiä voi viettää myös Münchenin metrossa (U-Bahn): http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Saksa2009-08/Munich/at-de-8-2009%20361A.jpg/full
	24.01.2010 16:56	Juhana Nordlund
		Tyylikäs talvikuva!
	16.01.2010 07:25	Juhana Nordlund
		Jos Helsinki olisi hankkinut raitiovaunuja myös 1960-luvulla ja kehitys olisi...
	16.01.2010 07:21	Juhana Nordlund
		Olihan 165 juuri ajossa. 163:kin oli - ainakin kesällä... :) Vaunu 164 muuten ehdittiin sekin maalata keltavihreäksi, mutta ilman koristeraitoja. Päätös mainosasusta tuli sittenkin, eikä 164 liikkunut HKL-värisenä kaupallisessa liikenteessä koskaan.
	16.01.2010 07:05	Juhana Nordlund
		Todella kiva kuva, ja oivallinen kuvasarja tuolla huvipuiston sivulla. Vuonna 1967 (jolta vuodelta juna on) siniset vaunut olivat vielä kovin harvinaisia, olihan niiden todellinen massatuotanto alkanut meillä vasta 1964. Hurumainen väritys ulkomaan sähköveturissa on sekin johdonmukainen, olihan 1967 Huru monelle tutuin pikajunan veturi sinisen letkan keulilla. Itse taisin matkustaa kuvan junalla ensimmäisen kerran 1968.
	27.12.2009 18:55	Juhana Nordlund
		Olikos P143 tullut vastaan Vammalassa? Kuvan juna oli käsittääkseni lähtenyt Porista klo 14.25.
	27.12.2009 18:51	Juhana Nordlund
		Tuohon aikaan P143 taisi lähteä Helsingistä klo 12.10? Pari vuotta myöhemmin lähtöaika aikaistui 11.00:ksi.
	27.12.2009 18:47	Juhana Nordlund
		Pari (tai kolme) päivää ennen tuota menin siskoni kanssa tuolla P145:llä Hki - Pri. Silloin koneena oli Dv12 2624. Mentiin CEhitissä (junan ensimmäinen vaunu), vaikkakin luokassa 2. Muistikuvani mukaan perjantain lisävaunut jatkoivat Poriin saakka (4 x Ei), mutta sunnuntain lisävaunut tosiaan saattoivat jäädä Tpeelle. Tuon ajan 145:llä oli pysähdykset myös Nokialla, Siurossa ja Äetsässä, joita pääasiassa palveltiin lättähatuilla.
	20.12.2009 09:08	Juhana Nordlund
		Mersu-nivel Mersun omalla korilla oli kokeiltavana jo keväällä 1982. Vuonna 1984 kokeiltiin jälleen useita merkkejä - myös Mersua - ja se oli Ajokki 8000 -korilla. Mutta nämä kaikki olivat dieselbusseja. Mersun johdinautoja on jonkun verran Keski-Euroopassa, kuten Zürichissä ja Winterthurissa.
	20.12.2009 08:44	Juhana Nordlund
		Käsittääkseni tässä vähän liioitellaan Neuvostoliiton puuttumisella siihen, millä kalustolla Suomessa on kaupunkiliikennettä hoidettu. Eipä turpiin tullut, vaikka raitiovaunut, metrojunat, dieselbussit ja sähkömoottorijunat hankittiin pääosin kotimaasta, osaksi käyttäen muita länsituotteita (ainakin dieselbusseissa). ZIU-trollikoiden kokeilu oli toki oma erikoinen tapahtumansa, mutta se taisi sittenkin olla myös muuta kuin ulkopolitiikan hoitamista. Saksalaisia johdinautoja Helsingissä ei tähän mennessä ole kokeiltu. Nähtäväksi jää, tuleeko tänne 2010-luvulla oikeasti sitten puolalaisia tai sveitsiläisiä johdinvaunuja. Solariksen hinta/laatusuhdehan on huomattavan kilpailukykyinen. Ennenkuin kalustoa hankitaan, pitää hoitaa vain aika monta muuta asiaa ensin järjestykseen... :)
	13.12.2009 18:51	Juhana Nordlund
		1988 - 90 suoria Dr13-vetoisia junia Hki - Pri oli kolme päivässä. Dr13 oli junan keulilla siis myös osuudella Hki - Tpe.
	30.11.2009 18:47	Juhana Nordlund
		Linja 2 siirtyi keskustaan vasta 1.3.1995. Tuohon aikaan talvella kutosella kyllä oli ruuhkissa laihialaisia, mutta kuvahan on kesäkuulta. 1990-luvulla nelosella ja kympillä oli satunnaisesti "laihinanniveliä", mutta pikemminkin hieman kuvausajankohtaa myöhemmin (esim. talvella 1995 - 96).
	23.11.2009 23:48	Juhana Nordlund
		Kasin erottaa erityisen hyvin siitä, että sen ovet olivat syvennyksissä, kuten juurikin tuossa kuvassa. Eli Savion Porkkana ei ole Ysi. :) Myös ikkunajärjestys sarjoissa oli erilainen - ei vain ovijärjestys. Kasien ikkunat olivat myös pitkulaisemmat (Yseissä oli lisäksi pieniä ruutuja). Ysien ovet laskeutuivat helmalinjan alapuolelle (ja koko porraskotelokin).
	12.10.2009 18:28	Juhana Nordlund
		Matkustelin vanhempieni kanssa noihin aikoihin toistuvasti Hki - Pri - Hki, ja kalusto oli juurikin kuvassa näkyvän sorttista: Sr12 + kiitojunanrunko + Ei. Tästä kuvasta on kyllä rohkeaa arvailla, miltä radalta ja mistä kohtaa tämä on. Minun mielestäni Porin radalla puhelinpylväät eivät olleet tuon näköisiä, mitä tuolta pilkistää. Joten veikataan nyt sitten vaikkapa rantarataa. Onko tuo nyt sitten Karjaan länsi- vai itäpuolelta, en lähde veikkailemaan. Koska en ole täysin varma koko radastakaan... ;)
	22.08.2009 11:44	Juhana Nordlund
		Teemu Vesan vastaus on niin oikea, että se on hyväksyttävä. Veturi on ollut DB:llä tuolla tunnuksella. Kuva on kuitenkin otettu Salzburgissa SLB:n varikolla.
	22.08.2009 06:59	Juhana Nordlund
		Hyviä arvauksia, kiitos jokaiselle kisaan osallistujalle! Yksi vastaus on jo hyvin lähellä oikeata, mutta ei ihan... :) Jatketaan vielä arvailuja...
	11.07.2009 09:31	Juhana Nordlund
		Oikeita vastauksia tuli nopeasti useilta: Samilta, Kimmolta ja Petriltä. Zürichissä ollaan, ja paikka näkyy hyvin Petrin linkittämässä kohdassa. Sami kertoi paikan nimen suomeksi oivallisella tavalla.
	10.07.2009 20:49	Juhana Nordlund
		Ei yhtään huono päätelmä Samilta.

<< >>

Kommenttihaku

Kirjoittaja:

Haettava teksti:

Kommentin sijainti:

Kaikki kommentit / Hakutulokset