Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 10.07.2009 20:49 Juhana Nordlund  
  Ei yhtään huono päätelmä Samilta.
kuva 05.07.2009 16:53 Juhana Nordlund  
  Seutulinjalla 550 koeajossa ollut yksilö oli GS 807 (kuvassa on 803). Koeajot ajettiin pääosin normaaliliikenteessä helmikuussa 2008.
kuva 05.07.2009 16:43 Juhana Nordlund  
  Sarja M31 on muodostettu lisäämällä matala väliosa entisiin nivelvaunuihin M21. Järjestynumero muuttui sata pykälää suuremmaksi pienin poikkeuksin. Tässä näkyvän 303:n takaosa ei kuitenkaan ole peräisin M21 203:sta, vaan alkuperäisestä 206:sta. Kauan sitten 203 ja 206 kolaroitiin sellaiseen kuntoon, että niistä ei saanut kuin yhden toimivan vaunun. 203:n etupää ja 206:n takapää yhdistettiin uudeksi vaunuksi 203, ja tästä on nyttemmin tullut 303. Tuhoutuneen 206:n tilalle hankittiin uusi 206, ja se tapahtui aikana, jolloin M21-sarjan toimitukset olivat vielä käynnissä. Alkujaan 260:ksi suunniteltu vaunu saikin numeron 206, jolloin sarjaan ei jäänyt aukkoa. Tosin aukko jäi vähäksi aikaa 260:n kohdalle, nimittäin toimitukset etenivät 261:stä 279:ään, ja vasta niiden jälkeen tuli 260 (alunperin 260:ksi tarkoitettu vaunu siis saikin numeron 206). Väliosajutun yhteydessä uudempi 206 onkin numeroitu 360:ksi, ja M21 260 taas on nykyään M31 380. M31 306:ta ei siis ole olemassa. Yksinkertaista eikö totta?
kuva 05.07.2009 16:33 Juhana Nordlund  
  Koko sarjalla M28 on ikää yli 40 vuotta. Myös sarjan M29 yksilöt alkavat vanhimmasta päästä lähtien saavuttaa 40 vuoden komean iän. Näissä nivelettömissä junissa vähintään toinen vaunu on sarjaa M29. M28 sijoitetaan kakkosvaunuksi. Huomattava osa M29-vaunuista on läpikäynyt peruskunnostuksen, jonka yhteydessä jousitoimiset läppäovet on korvattu sähkötoimisilla vippiovilla. Etuovet ovat yhä paineilmatoimiset taitto-ovet. M29:ien taka-ovi on toki myös paineilmatoiminen (tosin kapea) taitto-ovi. Joihinkin M28-yksilöihin keski- ja takaovet on uusittu vippioviksi (lähes kaikissa niinä ovina on edelleen jousitoimiset "saluunaovet"). Vaunujen ajaminen hoidetaan polkimin (ajokahvan asemesta).
kuva 28.06.2009 22:00 Juhana Nordlund  
  26-sarjan alkupään vetureissa ehti olla tovin tunnus Sv12.
kuva 27.06.2009 22:55 Juhana Nordlund  
  Ehkäpä logolla on jotain tekemistä "erikoisteeman" kanssa... :)
kuva 21.06.2009 23:17 Juhana Nordlund  
  Ja siis tämähän on erinomaisen upea kuva!
kuva 21.06.2009 23:14 Juhana Nordlund  
  Niin, tämä paikka sijaitsee Pforzheimin ja Bad Wildbadin välisellä rataosalla. S6 kulkee virallisesti tätä väliä. Minäkin olin havaitsevinani, että käytännössä Bad Wildbadista on vaihdottomiakin yhteyksiä Karlsruheen, mutta Pforzheimin ja Karlsruhen välinen osuus kyllä ajetaan S5-kilvin.
kuva 21.06.2009 22:51 Juhana Nordlund  
  Yksisuuntaiset Stadtbahnin vaunut, kuten GT6-80C ja GT8-80C (kuvassa), ajetaan ympäri vastaavissa kääntösilmukoissa, kuin mitä Helsingissäkin on käytössä. Karlsruhen Stadtbahnin linjoille S1, S11 ja S2 sijoitetaan vain yksisuuntaista kalustoa (samoin paikkakunnan kaupunkiraitiolinjoille 1 - 6 sekä 8). Todettakoon, että linjatunnus yksinään ei kerro vaunun todellista määränpäätä. Määränpää selviää kilvityksen tekstiosasta. Esim. etelässä S1 voi mennä Bad Herrenalbiin (kuten kuvassa) tai sitten kääntyä takaisin jo Ettlingen Stadtissa. Pohjoisessa S1:llä on myös vaihtoehtoisia päättäreitä (kauimpana Hochstetten). Kaikissa noissa paikoissa tarvitaan silmukkaa.
kuva 21.06.2009 14:22 Juhana Nordlund  
  Ei kai Saksan Stadtbahnille ole mitään muuta mielekästä suomennosta kuin pikaraitiotie. Olkoonkin, että joillakin paikkakunnilla ne ovat keskustassa sangen metromaisia tunneliasemista ja korkeista laitureista lähtien. Voi kai niitä kutsua esimetroiksikin, jos niin haluaa. S-Bahn on tosiaan aivan eri asia, sehän tarkoittaa Stadtschnellbahnia eli käytännössä rautateiden lähiliikennettä. Tosin Karlsruhessa Stadtbahn ja S-Bahn on onnistuttu sulauttamaan yhdeksi ja samaksi paketiksi ja ovat lisäksi osa samaa kokonaisuutta kuin kaupunkiraitiotietkin.
kuva 12.06.2009 17:03 Juhana Nordlund  
  Kaunis kuva!
kuva 10.06.2009 04:26 Juhana Nordlund  
  Ihan yleisesti: Ei näitä numero- eikä ikäjärjestyksessä tulla hylkäämään. Toiseksi: Tästä yksilöstä on nähdäkseni tehty romutuspäätös (mahdollisesti alustava) jo onnettomuusaamuna.
kuva 27.05.2009 23:41 Juhana Nordlund  
  Deeveriä saanee kesällä 2009 ostettua kaupastakin, ainakin yhden tuotantosarjan verran. Hurun rakennussarjaa on teettänyt joskus Mallijunat Ay, mutta niitäkään ei taida olla enää minkään "kaupan" hyllyllä. Harrastaja Liedes tuotti aikanaan Deeverin rakennussarjoja.
kuva 27.05.2009 10:32 Juhana Nordlund  
  Tässä näkyvät Tatrat näyttäisivät äkkisilmäyksellä olevan tyyppiä KT4(D). Jorman tarkoittamat useanlaiset T-sarjojen vaunut olisivat paljon pyöreämpiä ulkonäöltään, ollen siltäkin osin sukua PCC:lle.
kuva 26.05.2009 20:28 Juhana Nordlund  
  Ylempänä mainittu Ljabrun rata näkyy tässä: http://tinyurl.com/r2yxpd
kuva 26.05.2009 07:38 Juhana Nordlund  
  Ja sen ajan U-junat ajoivat muutaman sivun arkipäivässä. Pieni ero lähtöjen määrässä nykyiseen verrattuna :) Vanhan ajan Y:llä oli samaten vain rajallinen määrä lähtöjä maanantaista lauantaihin. Suurin osa Y:istä silloin ajoi suunnassa Hki - Kkn. Aamuruuhkassa oli toki Helsinkiin saapuvat Y:t.
kuva 23.05.2009 19:38 Juhana Nordlund  
  Kulman takaa tuleva vaunu näyttäisi olevan Düwag MGT6D. On siis ihan eri tyyppi verrattuna muihin esille tulleisiin.
kuva 22.05.2009 23:35 Juhana Nordlund  
  Ja tämähän on Vario vuodelta 2003. Olisipa tässä kuvassa ääni... :) Siemensin liikennevalomajakat ovat ulkonäöltään tuttuakin tutummat. Noitahan Saksassa riittää. Tekevät aika kotoisan olon.
kuva 22.05.2009 18:54 Juhana Nordlund  
  Erään toisen lähteen mukaan vaunuyksilön 257 vuosimalli olisikin 1986. Vaunusarjan toimitukset alkoivat kuitenkin 1985 tuonne.
kuva 22.05.2009 18:51 Juhana Nordlund  
  Tuo on Düwag GT8. Siis kaksinivelinen ja 8-akselinen. Vuosimalli on 1966. Ovia on vähän, käyttäisin sanaa "maaseuturatikka". Osa tuollaisen käyttämistä radoista taidetaan virallisesti luokitella rautatieksi.
kuva 21.05.2009 23:00 Juhana Nordlund  
  Kuvan vaunu on M8C vuodelta 1985. Se on M8-vaunuksi pikemminkin uudempaa tuotantoa, M-sarjahan on Stadtbahn B -vaunun metrinen (raideleveydeltään) johdannainen. Ja tästä on tehty sitten vielä normaaliraideleveyksinen N-variaatio niille paikkakunnille, joita B-vaunu ei kiinnostanut 1435 mm raideleveydestä huolimatta.
kuva 21.05.2009 22:51 Juhana Nordlund  
  Lähimpänä Düwagin M8-sarjan vaunu. M-vaunut menivät suurimmaksi osaksi Nordrhein-Westfalen -alueelle. Heidelberg omalta osaltaan onkin yksi kaukaisimmista kohteista, minne noita on mennyt jo uutena. Muita ei-NRW-kaupunkeja vaunumallin osalta ovat mm. Mainz ja Augsburg. Erityisen paljon M-vaunuja on Essenissä ja Bielefeldissä, jotka taas ovat NRW-alueella.
kuva 15.05.2009 20:15 Juhana Nordlund  
  Kyllä tämä tänne kuuluu, olen siitä hetki hetkeltä aina vain vakuuttuneempi! :)
kuva 15.05.2009 20:12 Juhana Nordlund  
  Onpa hieno kuva, vasta nyt löysin tämän upeuden! Vähän lyhyempiä Hessejä on ilmestynyt kuluneen talven aikana Saksan Solingeniinkin. Nähdäänköhän tällaisia komeuksia milloinkaan Suomessa...?
kuva 04.05.2009 07:14 Juhana Nordlund  
  Petri on oikeassa. Uusia Hess-johdinvaunuja on saatu kevään kuluessa ajoon parisen kappaletta (koko sarja tulee käsittämään 15 kulkuneuvoa). Kuva: http://tinyurl.com/d6cgog
kuva 01.05.2009 19:00 Juhana Nordlund  
  Viljami on oikeilla jäljillä, kaupunki on Solingen ja kulkuneuvo SWS #52.
kuva 15.03.2009 18:17 Juhana Nordlund  
  Liekkikuvio tuli uudesta pitäen yksikköön 6083/6283 ja sitä nuorempiin.
kuva 04.01.2009 08:47 Juhana Nordlund  
  Tuukka, pitkiä Manneja on kuusi sitten kun HKL 166 saapuu Helsinkiin. Näillä näkymin ulkoasultaan 161:n kaltaisiksi ovat tulossa 163 - 165.
kuva 24.12.2008 00:01 Juhana Nordlund  
  Öljyt vietiin voimalaan iltaisin (ehkä noin klo 20). Junalla oli, kuten junilla kovin usein on, aikataulu. Minullakin on jossain jemmassa noiden junien aikatauluja. Junat eivät olleet jokaviikkoisia, eikä niitä mennyt ehkä kaikkina kuukausinakaan. Illalla oli pimeätä, joten kuvat jäivät ottamatta. Päivällä tyhjiä vaunuja noudettaessa olin yleensä koulussa...
kuva 23.12.2008 12:28 Juhana Nordlund  
  Vain tuolla kartalla. Porkkalankatu oli oikeasti Porkkalankatu jo ainakin 1970-luvun alussa.
kuva 23.12.2008 12:25 Juhana Nordlund  
  26003 taitaa sittenkin olla CEhitin numero.
kuva 22.12.2008 17:11 Juhana Nordlund  
  Öljyjunat lakkasivat kulkemasta sen takia, että voimala siirtyi silloin kivihiilen polttoon. Ja sen materiaalin kuljetukset hoidettiin autokuljetuksina. Sittemmin osa voimalaitoksesta on käyttänyt maakaasuakin. Tarkemmat vaiheet voi katsoa esimerkiksi wikipediasta.
kuva 22.12.2008 16:54 Juhana Nordlund  
  Minulla tosin on lukuisia havaintoja sellaisesta käytännöstä, että kun täydet öljyvaunut oli viety voimalaan, Vemput palasivat pelkkinä vetureina takaisin Pasilaan. Ja tyhjien säiliövaunujen noutoveturitkin ajoivat pohjoiseen pelkkänä veturina. Aivan viimeisillä kerroilla oli Dv12.
kuva 21.12.2008 23:06 Juhana Nordlund  
  Osassa Väliosa-Manneja on erilainen virroitin. Kuitenkin 163:ssa oli ainakin syksyllä 2008 (eli hieman ennen liikenteeseen tuloa) kuvassa näkyvän tyyppinen yksipolvinen virroitin. Linjan 8 määränpää on muuttunut sitten kuvanoton.
kuva 20.12.2008 23:32 Juhana Nordlund  
  Äkkiseltään katsottuna taitaa olla 2 Dm9.
kuva 20.12.2008 23:25 Juhana Nordlund  
  Paikka näyttää nykyään tältä: http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2008-08-22/220808+018A.jpg
kuva 18.12.2008 09:23 Juhana Nordlund  
  Tallinnassa ymmärtääkseni raideleveysmuutos on toteutettu niin, että tuontivaunuihin on vaihdettu jo romutetuista Tatroista vapautuneet telit. Erfurtilaisia TTTK:n varikolla: http://jno.1g.fi/12072006/1207060761A.html ja http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/JNo-foto/2007-06-27/2007-06-27+011A.jpg
kuva 17.12.2008 08:34 Juhana Nordlund  
  Tuli vain mieleeni tuosta Timon mainoksesta. :)
kuva 17.12.2008 08:33 Juhana Nordlund  
  Erfurtin vanhoja Tatroja on nykyään Tallinnassakin. Tallinnalaiset tietenkin ovat joutuneet muuttamaan (vaunujen) raideleveyttä itselleen sopivaksi.
kuva 12.12.2008 00:29 Juhana Nordlund  
  Viimeisenä NrII:na HKL 75 maalattiin keltavihreäksi vuoden 1995 lopulla. Viimeinen oranssiharmaa NrI oli taas nro 69, ja se menetti ne värinsä vuonna 1989. Ensimmäinen keltavihreä nivel oli nro 59 (NrI) ja ensimmäinen sen värinen NrII nro 104. Ensimmäinen jälkikäteen viherretty NrII oli 95 (syy kolari).
kuva 11.12.2008 23:59 Juhana Nordlund  
  Aika moni on tehnyt täkäläisen H0-plootun maalaamalla perussaksalaisen 1:100 -mittakaavaisen matkustajavaunun VR:n väreihin. Heittoa on vähintään sen verran kuin Suomen ja Sveitsin Flirtien välillä. Kukin hankkii itselleen mallinsa tietenkin omien vaatimustensa mukaisesti.
kuva 09.12.2008 16:58 Juhana Nordlund  
  KooPee, eikös se ollut kuitenkin Kesäniemi eikä Kevätniemi? Leukaluiden ympäristössä ratalinjakin muuttui aikanaan oikaisun myötä. Ja kuten yllä kerrotaan, osa vanhasta ratapohjasta toimii paikallistienä nykyään.
kuva 28.11.2008 22:18 Juhana Nordlund  
  Kyllähän Suur-Tukholman esikaupunkiraitioteillä on ohjausvaunuja käytetty ratikoissa iät ja ajat. Lidingöbanankin on tosiaan tänä syksynä alennettu rautatiestä raitiotieksi. :) Pysäkeillä taitaa edelleen lukea Se upp för tåg. http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Stockholm2008-banorna/Sthlm%202008%20215A.jpg
kuva 27.11.2008 16:35 Juhana Nordlund  
  Hieno!
kuva 24.11.2008 16:57 Juhana Nordlund  
  Takakilpi lienee jämähtänyt väärään asentoon. Kohtalaisen yleinen vika (ei ainakaan mikään sensaatio).
kuva 14.11.2008 09:04 Juhana Nordlund  
  Ja nämä protothan täyttävät näinä päivinä / viikkoina / kuukausina upeat 40 vuotta! Samoin kuin koko sähköjunaliikenne (liikenne täyttää vuosia toki vasta tammikuussa 2009).
kuva 14.11.2008 09:01 Juhana Nordlund  
  Timo: Liekkimuoto tuli turvamaalauksiin rungosta 6X83 alkaen. Muutos alkoi näkyä asteittain siis 1970-luvun lopulta alkaen. Toinen muutos turvamaalauksiin liittyen on keltaisen osuuden väheneminen tuolla yläosassa. Laajempi keltainen alue lienee ollut tehtaan maalaama, konepajat ovat remppojen yhteydessä rajanneet sen vähän eri tavoin.
kuva 03.11.2008 04:41 Juhana Nordlund  
  Heinoon oikaisuhan tehtiin itse asiassa jo vuonna 1965. Oikaisulla oli melko pitkään Heinoo-niminen seisakekin. Sittemmin oikaisulle on tehty kohtausraidekin (vuosia seisakkeen lakkauttamisen jälkeen). Vanhan linjauksen penkasta on huomattava osa yhä jäljellä.
kuva 02.11.2008 09:34 Juhana Nordlund  
  Tämä on itse asiassa ihan 1990-luvun perusmalli, edustaen ensimmäisen sukupolven matalalattiavaunuja. Entisiä müncheniläisiä on muuten ajossa muutama Norrköpingissäkin: http://jno.1g.fi/0510056536A.html
kuva 31.10.2008 16:06 Juhana Nordlund  
  Göteborgin Pedaalivaunuista vain M28:issa on ollut niitä hehkulamppuja. M29:issä on loisteputkivalaisimet. Myös joihinkin voimakkaasti rempattuihin M28:ihin on valokalusteet jokunen vuosi sitten uusittu loisteputkiin perustuviksi.
kuva 31.10.2008 16:01 Juhana Nordlund  
  Ja tänään 6X91 on saneerattuna liikenteessä. Tulin sillä, se oli M-junassa (lähtö Hki:stä 14:33).