Kommenttihaku


Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset


kuva 07.07.2010 09:28 Juhana Nordlund  
  Helsinki ei yksinkertaisesti vain ollut kiinnostunut näin pienistä vaunuista. Tallinna taas kuului Eestin Neuvostotasavaltaan, joten sinne kauppaaminen ei ollut todellinen vaihtoehto. SNTL hankki kalustonsa omilla periaatteillaan. Jos tarkkoja ollaan, yksi vaunu - TKL 53 - kyllä päätyi Helsinkiin, Suomen Raitiotieseuralle. Vaunu kuitenkin tuhoutui täysin puutteellisten säilytystilojen ansiosta.
kuva 17.06.2010 10:39 Juhana Nordlund  
  Meikäläinenkin on asustellut noin parin sadan metrin päässä kuvauspaikasta ensin 1979 - 1991 ja uudelleen alkaen 1995 tähän päivään saakka, ja siellä aion pysytellä vastakin. Ja onhan tuonakin aikana yhtä ja toista mennyt ohi. Koko tuon kauden Hpl oli jo risteysasema, ja lähiliikenne oli sähköistetty. Sitä vastoin Karjaan ja Turun suunnan junat menivät dieselillä 1990-luvun puoleenväliin saakka. Martinlaakson öljyjunatkin tuli nähtyä. Nykyinen junatiheys on muuten ihan eri luokkaa verrattuna aikaan ennen Martinlaakson rautatieyhteyttä. Turkuunkin meni aikanaan vain jokunen juna suuntaansa per päivä. Mutta sitäkin "asjallisempi".
kuva 17.06.2010 10:32 Juhana Nordlund  
  Vasemmalla näkyvä Sm2+Eioc taitaa olla ainoa kylkiraidallinen Sm2-runko :D . Eli tosiasiassa Vks:lle menevän junan Sm1-yksikön kylkiraidat heijastuvat vastaantulevan junan seiniin...
kuva 04.06.2010 12:54 Juhana Nordlund  
  Osa Sm1:istä sai jpl:n tarkoittamia "möykkyjä" jo hieman ennen saneeraustoimenpidettä noin vuodesta 1997 alkaen. Tilanne vaihteli yksilöittäin. Ensimmäisiin saneerattuihin taas ei tullut mainittua suojaa ihan vielä saneerattaessa.
kuva 17.05.2010 05:04 Juhana Nordlund  
  Tälläkin kuvaportaalilla on kesän 1984 jälkeiseltä ajalta useita kuvia, joissa näkyy Dr12 matkustajajunan keulilla. Toki on sillä tavalla, että Dr12:ia ei olisi kuulunut olla siinä käytössä enää tuolloin. Itse olen matkustanut Huru-vetoisessa pikajunassa Jy - Tpe -välillä viimeisen kerran pääsiäisviikolla 1988.
kuva 02.03.2010 17:14 Juhana Nordlund  
  Mutta tänään molemmat olivat klo 6:28 - 6:30 Hpl:ssa.
kuva 25.02.2010 05:27 Juhana Nordlund  
  6241 - 6250:ssä on osaston 6 eteistä lähin sivuikkuna muita lyhyempi ja aina ilman tuuletusosaa. Kuvan yksikössä asia ei ole sillä tavalla.
kuva 24.02.2010 07:41 Juhana Nordlund  
  Eilen 23.2. Sm5 "02" liikkui mm. A-junissa. Itse tulin Hki:n lähdöllä klo 15:19. Flirt oli Huopalahden suunnan kaupunkirataliikenteessä vielä illalla klo 21 ja 22 välilläkin.
kuva 15.02.2010 21:27 Juhana Nordlund  
  Itse asiassa jos tuo Sm1 on 604X, niin se on sitten 6040. Mikään se ei ainakaan ole väliltä 6041 - 6049.
kuva 15.02.2010 20:56 Juhana Nordlund  
  Hartaita hetkiä voi viettää myös Münchenin metrossa (U-Bahn): http://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Saksa2009-08/Munich/at-de-8-2009%20361A.jpg/full
kuva 24.01.2010 16:56 Juhana Nordlund  
  Tyylikäs talvikuva!
kuva 16.01.2010 07:25 Juhana Nordlund  
  Jos Helsinki olisi hankkinut raitiovaunuja myös 1960-luvulla ja kehitys olisi...
kuva 16.01.2010 07:21 Juhana Nordlund  
  Olihan 165 juuri ajossa. 163:kin oli - ainakin kesällä... :) Vaunu 164 muuten ehdittiin sekin maalata keltavihreäksi, mutta ilman koristeraitoja. Päätös mainosasusta tuli sittenkin, eikä 164 liikkunut HKL-värisenä kaupallisessa liikenteessä koskaan.
kuva 16.01.2010 07:05 Juhana Nordlund  
  Todella kiva kuva, ja oivallinen kuvasarja tuolla huvipuiston sivulla. Vuonna 1967 (jolta vuodelta juna on) siniset vaunut olivat vielä kovin harvinaisia, olihan niiden todellinen massatuotanto alkanut meillä vasta 1964. Hurumainen väritys ulkomaan sähköveturissa on sekin johdonmukainen, olihan 1967 Huru monelle tutuin pikajunan veturi sinisen letkan keulilla. Itse taisin matkustaa kuvan junalla ensimmäisen kerran 1968.
kuva 27.12.2009 18:55 Juhana Nordlund  
  Olikos P143 tullut vastaan Vammalassa? Kuvan juna oli käsittääkseni lähtenyt Porista klo 14.25.
kuva 27.12.2009 18:51 Juhana Nordlund  
  Tuohon aikaan P143 taisi lähteä Helsingistä klo 12.10? Pari vuotta myöhemmin lähtöaika aikaistui 11.00:ksi.
kuva 27.12.2009 18:47 Juhana Nordlund  
  Pari (tai kolme) päivää ennen tuota menin siskoni kanssa tuolla P145:llä Hki - Pri. Silloin koneena oli Dv12 2624. Mentiin CEhitissä (junan ensimmäinen vaunu), vaikkakin luokassa 2. Muistikuvani mukaan perjantain lisävaunut jatkoivat Poriin saakka (4 x Ei), mutta sunnuntain lisävaunut tosiaan saattoivat jäädä Tpeelle. Tuon ajan 145:llä oli pysähdykset myös Nokialla, Siurossa ja Äetsässä, joita pääasiassa palveltiin lättähatuilla.
kuva 20.12.2009 09:08 Juhana Nordlund  
  Mersu-nivel Mersun omalla korilla oli kokeiltavana jo keväällä 1982. Vuonna 1984 kokeiltiin jälleen useita merkkejä - myös Mersua - ja se oli Ajokki 8000 -korilla. Mutta nämä kaikki olivat dieselbusseja. Mersun johdinautoja on jonkun verran Keski-Euroopassa, kuten Zürichissä ja Winterthurissa.
kuva 20.12.2009 08:44 Juhana Nordlund  
  Käsittääkseni tässä vähän liioitellaan Neuvostoliiton puuttumisella siihen, millä kalustolla Suomessa on kaupunkiliikennettä hoidettu. Eipä turpiin tullut, vaikka raitiovaunut, metrojunat, dieselbussit ja sähkömoottorijunat hankittiin pääosin kotimaasta, osaksi käyttäen muita länsituotteita (ainakin dieselbusseissa). ZIU-trollikoiden kokeilu oli toki oma erikoinen tapahtumansa, mutta se taisi sittenkin olla myös muuta kuin ulkopolitiikan hoitamista. Saksalaisia johdinautoja Helsingissä ei tähän mennessä ole kokeiltu. Nähtäväksi jää, tuleeko tänne 2010-luvulla oikeasti sitten puolalaisia tai sveitsiläisiä johdinvaunuja. Solariksen hinta/laatusuhdehan on huomattavan kilpailukykyinen. Ennenkuin kalustoa hankitaan, pitää hoitaa vain aika monta muuta asiaa ensin järjestykseen... :)
kuva 13.12.2009 18:51 Juhana Nordlund  
  1988 - 90 suoria Dr13-vetoisia junia Hki - Pri oli kolme päivässä. Dr13 oli junan keulilla siis myös osuudella Hki - Tpe.
kuva 30.11.2009 18:47 Juhana Nordlund  
  Linja 2 siirtyi keskustaan vasta 1.3.1995. Tuohon aikaan talvella kutosella kyllä oli ruuhkissa laihialaisia, mutta kuvahan on kesäkuulta. 1990-luvulla nelosella ja kympillä oli satunnaisesti "laihinanniveliä", mutta pikemminkin hieman kuvausajankohtaa myöhemmin (esim. talvella 1995 - 96).
kuva 23.11.2009 23:48 Juhana Nordlund  
  Kasin erottaa erityisen hyvin siitä, että sen ovet olivat syvennyksissä, kuten juurikin tuossa kuvassa. Eli Savion Porkkana ei ole Ysi. :) Myös ikkunajärjestys sarjoissa oli erilainen - ei vain ovijärjestys. Kasien ikkunat olivat myös pitkulaisemmat (Yseissä oli lisäksi pieniä ruutuja). Ysien ovet laskeutuivat helmalinjan alapuolelle (ja koko porraskotelokin).
kuva 12.10.2009 18:28 Juhana Nordlund  
  Matkustelin vanhempieni kanssa noihin aikoihin toistuvasti Hki - Pri - Hki, ja kalusto oli juurikin kuvassa näkyvän sorttista: Sr12 + kiitojunanrunko + Ei. Tästä kuvasta on kyllä rohkeaa arvailla, miltä radalta ja mistä kohtaa tämä on. Minun mielestäni Porin radalla puhelinpylväät eivät olleet tuon näköisiä, mitä tuolta pilkistää. Joten veikataan nyt sitten vaikkapa rantarataa. Onko tuo nyt sitten Karjaan länsi- vai itäpuolelta, en lähde veikkailemaan. Koska en ole täysin varma koko radastakaan... ;)
kuva 22.08.2009 11:44 Juhana Nordlund  
  Teemu Vesan vastaus on niin oikea, että se on hyväksyttävä. Veturi on ollut DB:llä tuolla tunnuksella. Kuva on kuitenkin otettu Salzburgissa SLB:n varikolla.
kuva 22.08.2009 06:59 Juhana Nordlund  
  Hyviä arvauksia, kiitos jokaiselle kisaan osallistujalle! Yksi vastaus on jo hyvin lähellä oikeata, mutta ei ihan... :) Jatketaan vielä arvailuja...
kuva 11.07.2009 09:31 Juhana Nordlund  
  Oikeita vastauksia tuli nopeasti useilta: Samilta, Kimmolta ja Petriltä. Zürichissä ollaan, ja paikka näkyy hyvin Petrin linkittämässä kohdassa. Sami kertoi paikan nimen suomeksi oivallisella tavalla.
kuva 10.07.2009 20:49 Juhana Nordlund  
  Ei yhtään huono päätelmä Samilta.
kuva 05.07.2009 16:53 Juhana Nordlund  
  Seutulinjalla 550 koeajossa ollut yksilö oli GS 807 (kuvassa on 803). Koeajot ajettiin pääosin normaaliliikenteessä helmikuussa 2008.
kuva 05.07.2009 16:43 Juhana Nordlund  
  Sarja M31 on muodostettu lisäämällä matala väliosa entisiin nivelvaunuihin M21. Järjestynumero muuttui sata pykälää suuremmaksi pienin poikkeuksin. Tässä näkyvän 303:n takaosa ei kuitenkaan ole peräisin M21 203:sta, vaan alkuperäisestä 206:sta. Kauan sitten 203 ja 206 kolaroitiin sellaiseen kuntoon, että niistä ei saanut kuin yhden toimivan vaunun. 203:n etupää ja 206:n takapää yhdistettiin uudeksi vaunuksi 203, ja tästä on nyttemmin tullut 303. Tuhoutuneen 206:n tilalle hankittiin uusi 206, ja se tapahtui aikana, jolloin M21-sarjan toimitukset olivat vielä käynnissä. Alkujaan 260:ksi suunniteltu vaunu saikin numeron 206, jolloin sarjaan ei jäänyt aukkoa. Tosin aukko jäi vähäksi aikaa 260:n kohdalle, nimittäin toimitukset etenivät 261:stä 279:ään, ja vasta niiden jälkeen tuli 260 (alunperin 260:ksi tarkoitettu vaunu siis saikin numeron 206). Väliosajutun yhteydessä uudempi 206 onkin numeroitu 360:ksi, ja M21 260 taas on nykyään M31 380. M31 306:ta ei siis ole olemassa. Yksinkertaista eikö totta?
kuva 05.07.2009 16:33 Juhana Nordlund  
  Koko sarjalla M28 on ikää yli 40 vuotta. Myös sarjan M29 yksilöt alkavat vanhimmasta päästä lähtien saavuttaa 40 vuoden komean iän. Näissä nivelettömissä junissa vähintään toinen vaunu on sarjaa M29. M28 sijoitetaan kakkosvaunuksi. Huomattava osa M29-vaunuista on läpikäynyt peruskunnostuksen, jonka yhteydessä jousitoimiset läppäovet on korvattu sähkötoimisilla vippiovilla. Etuovet ovat yhä paineilmatoimiset taitto-ovet. M29:ien taka-ovi on toki myös paineilmatoiminen (tosin kapea) taitto-ovi. Joihinkin M28-yksilöihin keski- ja takaovet on uusittu vippioviksi (lähes kaikissa niinä ovina on edelleen jousitoimiset "saluunaovet"). Vaunujen ajaminen hoidetaan polkimin (ajokahvan asemesta).
kuva 28.06.2009 22:00 Juhana Nordlund  
  26-sarjan alkupään vetureissa ehti olla tovin tunnus Sv12.
kuva 27.06.2009 22:55 Juhana Nordlund  
  Ehkäpä logolla on jotain tekemistä "erikoisteeman" kanssa... :)
kuva 21.06.2009 23:17 Juhana Nordlund  
  Ja siis tämähän on erinomaisen upea kuva!
kuva 21.06.2009 23:14 Juhana Nordlund  
  Niin, tämä paikka sijaitsee Pforzheimin ja Bad Wildbadin välisellä rataosalla. S6 kulkee virallisesti tätä väliä. Minäkin olin havaitsevinani, että käytännössä Bad Wildbadista on vaihdottomiakin yhteyksiä Karlsruheen, mutta Pforzheimin ja Karlsruhen välinen osuus kyllä ajetaan S5-kilvin.
kuva 21.06.2009 22:51 Juhana Nordlund  
  Yksisuuntaiset Stadtbahnin vaunut, kuten GT6-80C ja GT8-80C (kuvassa), ajetaan ympäri vastaavissa kääntösilmukoissa, kuin mitä Helsingissäkin on käytössä. Karlsruhen Stadtbahnin linjoille S1, S11 ja S2 sijoitetaan vain yksisuuntaista kalustoa (samoin paikkakunnan kaupunkiraitiolinjoille 1 - 6 sekä 8). Todettakoon, että linjatunnus yksinään ei kerro vaunun todellista määränpäätä. Määränpää selviää kilvityksen tekstiosasta. Esim. etelässä S1 voi mennä Bad Herrenalbiin (kuten kuvassa) tai sitten kääntyä takaisin jo Ettlingen Stadtissa. Pohjoisessa S1:llä on myös vaihtoehtoisia päättäreitä (kauimpana Hochstetten). Kaikissa noissa paikoissa tarvitaan silmukkaa.
kuva 21.06.2009 14:22 Juhana Nordlund  
  Ei kai Saksan Stadtbahnille ole mitään muuta mielekästä suomennosta kuin pikaraitiotie. Olkoonkin, että joillakin paikkakunnilla ne ovat keskustassa sangen metromaisia tunneliasemista ja korkeista laitureista lähtien. Voi kai niitä kutsua esimetroiksikin, jos niin haluaa. S-Bahn on tosiaan aivan eri asia, sehän tarkoittaa Stadtschnellbahnia eli käytännössä rautateiden lähiliikennettä. Tosin Karlsruhessa Stadtbahn ja S-Bahn on onnistuttu sulauttamaan yhdeksi ja samaksi paketiksi ja ovat lisäksi osa samaa kokonaisuutta kuin kaupunkiraitiotietkin.
kuva 12.06.2009 17:03 Juhana Nordlund  
  Kaunis kuva!
kuva 10.06.2009 04:26 Juhana Nordlund  
  Ihan yleisesti: Ei näitä numero- eikä ikäjärjestyksessä tulla hylkäämään. Toiseksi: Tästä yksilöstä on nähdäkseni tehty romutuspäätös (mahdollisesti alustava) jo onnettomuusaamuna.
kuva 27.05.2009 23:41 Juhana Nordlund  
  Deeveriä saanee kesällä 2009 ostettua kaupastakin, ainakin yhden tuotantosarjan verran. Hurun rakennussarjaa on teettänyt joskus Mallijunat Ay, mutta niitäkään ei taida olla enää minkään "kaupan" hyllyllä. Harrastaja Liedes tuotti aikanaan Deeverin rakennussarjoja.
kuva 27.05.2009 10:32 Juhana Nordlund  
  Tässä näkyvät Tatrat näyttäisivät äkkisilmäyksellä olevan tyyppiä KT4(D). Jorman tarkoittamat useanlaiset T-sarjojen vaunut olisivat paljon pyöreämpiä ulkonäöltään, ollen siltäkin osin sukua PCC:lle.
kuva 26.05.2009 20:28 Juhana Nordlund  
  Ylempänä mainittu Ljabrun rata näkyy tässä: http://tinyurl.com/r2yxpd
kuva 26.05.2009 07:38 Juhana Nordlund  
  Ja sen ajan U-junat ajoivat muutaman sivun arkipäivässä. Pieni ero lähtöjen määrässä nykyiseen verrattuna :) Vanhan ajan Y:llä oli samaten vain rajallinen määrä lähtöjä maanantaista lauantaihin. Suurin osa Y:istä silloin ajoi suunnassa Hki - Kkn. Aamuruuhkassa oli toki Helsinkiin saapuvat Y:t.
kuva 23.05.2009 19:38 Juhana Nordlund  
  Kulman takaa tuleva vaunu näyttäisi olevan Düwag MGT6D. On siis ihan eri tyyppi verrattuna muihin esille tulleisiin.
kuva 22.05.2009 23:35 Juhana Nordlund  
  Ja tämähän on Vario vuodelta 2003. Olisipa tässä kuvassa ääni... :) Siemensin liikennevalomajakat ovat ulkonäöltään tuttuakin tutummat. Noitahan Saksassa riittää. Tekevät aika kotoisan olon.
kuva 22.05.2009 18:54 Juhana Nordlund  
  Erään toisen lähteen mukaan vaunuyksilön 257 vuosimalli olisikin 1986. Vaunusarjan toimitukset alkoivat kuitenkin 1985 tuonne.
kuva 22.05.2009 18:51 Juhana Nordlund  
  Tuo on Düwag GT8. Siis kaksinivelinen ja 8-akselinen. Vuosimalli on 1966. Ovia on vähän, käyttäisin sanaa "maaseuturatikka". Osa tuollaisen käyttämistä radoista taidetaan virallisesti luokitella rautatieksi.
kuva 21.05.2009 23:00 Juhana Nordlund  
  Kuvan vaunu on M8C vuodelta 1985. Se on M8-vaunuksi pikemminkin uudempaa tuotantoa, M-sarjahan on Stadtbahn B -vaunun metrinen (raideleveydeltään) johdannainen. Ja tästä on tehty sitten vielä normaaliraideleveyksinen N-variaatio niille paikkakunnille, joita B-vaunu ei kiinnostanut 1435 mm raideleveydestä huolimatta.
kuva 21.05.2009 22:51 Juhana Nordlund  
  Lähimpänä Düwagin M8-sarjan vaunu. M-vaunut menivät suurimmaksi osaksi Nordrhein-Westfalen -alueelle. Heidelberg omalta osaltaan onkin yksi kaukaisimmista kohteista, minne noita on mennyt jo uutena. Muita ei-NRW-kaupunkeja vaunumallin osalta ovat mm. Mainz ja Augsburg. Erityisen paljon M-vaunuja on Essenissä ja Bielefeldissä, jotka taas ovat NRW-alueella.
kuva 15.05.2009 20:15 Juhana Nordlund  
  Kyllä tämä tänne kuuluu, olen siitä hetki hetkeltä aina vain vakuuttuneempi! :)
kuva 15.05.2009 20:12 Juhana Nordlund  
  Onpa hieno kuva, vasta nyt löysin tämän upeuden! Vähän lyhyempiä Hessejä on ilmestynyt kuluneen talven aikana Saksan Solingeniinkin. Nähdäänköhän tällaisia komeuksia milloinkaan Suomessa...?
kuva 04.05.2009 07:14 Juhana Nordlund  
  Petri on oikeassa. Uusia Hess-johdinvaunuja on saatu kevään kuluessa ajoon parisen kappaletta (koko sarja tulee käsittämään 15 kulkuneuvoa). Kuva: http://tinyurl.com/d6cgog