21-62273 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 11.01.2023 17:46 Juhana Nordlund  
  Aggregaattujutuista on keskusteltu kuvan https://vaunut.org/kuva/3582 kommenteissa. Tuon(kin) mukaan Rt:issä ja Rbkt:issä oli aggregaatti.
kuva 08.01.2023 10:52 Juhana Nordlund  
  Huomasin lisäksi, että hitaalla ajonopeudella tehtyjen koeajojen aikana henkilökunta katseli tietyissä kohdissa varsin aktiivisesti virroitinta ja ajolankaa. Niissä(kin) tilanteissa tarpeen mukaan peruutettiin vähän, ja sen jälkeen jälleen jatkettiin matkaa alkuperäiseen suuntaan.
Kuvasarja:
Raide-Jokerin koeajo Haagassa
 
 05.01.2023 18:26 Juhana Nordlund  
  Hyvä kuvasarja.
kuva 01.01.2023 17:50 Juhana Nordlund  
  Jep, laajempi keskustelu linkitetyn kuvan yhteydessä vei ajatukset yllä näkyvän kuvan tilanteeseen.
kuva 22.12.2022 09:16 Juhana Nordlund  
  Varsin mielenkiintoista ja suuresta massasta poikkeavaa materiaalia olette ladanneet verkkoon. Kiitoksen arvoinen teko.
kuva 03.12.2022 06:08 Juhana Nordlund  
  Noitahan voi pohtia ja setviä, varsinkin jos aikaa ja energiaa riittää siihen. Hyvin suuri osa järjestelmistä lokeroituu hyvin Jimin linkittämän tietopaketin mukaisesti. Sitten jää jäljelle muutamia mielenkiintoisia järjestelmiä, joissa on järjestelmän (kaupalliseen) nimeen nähden epätyypilisiä ominaisuuksia. Oslon metron Holmenkollenin haaralla on ollut vielä virtakiskovirroituksenkin aikana tasoristeyksiä. Yleensä nk. täysmetroissa ei sellaisia ole. Wienin metrolinjaa U6 liikennöidään Light Rail -kalustolla (eli ratikoilla). Lidingön ratikka oli vuosikausien ajan hallinnollisesti rautatie (moottorivaunut junia), mutta nykyään se on virallisestikin raitiotie raitiovaunuineen. Berliinin ja Hampurin S-Bahneissa on virtakiskovirroitus ja runsaasti tunneliosuuksia. Silti ne ovat rautateiden osia (ei metroja / U-Bahneja). Joissakin maissa on ollut ja on edelleen (kapearaiteisia) sähkörautateitä, joilla on ollut kaupungin keskusta-alueilla katuratoja ja pysäkkejä raitiojärjestelmän tapaan. Kalusto on voinut olla päällisin puolin hyvinkin saman henkistä verrattuna raitiovaunuihin. Sen lisäksi modernimpana asiana ovat duoraitiotiet, joissa osa linjauksista on raitiotietä ja osa rautatietä. Listaa voisi jatkaa pidempäänkin.

Kuvan liikenneväline on pikaraitiovaunu, joka kulkee pikaraitiotieksi rakennetulla radalla. Usein pikaraitiotiestä huomattava osa on erotettu kulkemaan omille kaistoilla tai käytävillä, toisaalta yhteiskaistat autojenkin kanssa ovat mahdollisia. Yleensä pikaraitiotie poikkeaa muista raitioteistä ssiinä, että järjestelmässä liikennevälineiden matkanopeus on luokkaa 25 km/h tai sen yli. Korostan matkanopeus, joka on ihan eri asia kuin huippunopeus (Jokerilla huippunopeus on 70 km/h).

Matkanopeuteen vaikuttaa erityisen paljon pysähtymistiheys, siksi pikaraitioteillä pysäkkiväli on pääsääntöisesti harvempi kuin perinteisemmällä raitiotiellä. Liikennevaloetuudet pyritään tekemään täydellisiksi, tavoitetilanteessa pikaratikka pysähtyy siis vain pysäkeillä. Toisaalta monet kokonaan uudet raitiotiejärjestelmät pyritään tekemään pikaratikkamaisiksi, vaikka ne eivät ehkä kaikilta osin täytä pikaraitiotien kriteerejä.
kuva 14.11.2022 11:03 Juhana Nordlund  
  Kyllä, ja sangen tyylikkäästi.
kuva 12.11.2022 13:22 Juhana Nordlund  
  Arvoitus on saattanut ratketa, on kesä 1979 ja juna voi hyvinkin olla P 123. Muina kesinä ei ainakaan ole voinut ottaa kuvaa, jossa näkyy samanaikaisesti asemarakennus tuolla ilmeellä ja uudemman erän CEmt-vaunuja.
kuva 12.11.2022 09:04 Juhana Nordlund  
  Vielä tuohon sähköratavaurioon, joka ei tähän kuvaan todellisuudessa liity: Mainittu sähköratavaurio tapahtui Hämeenlinnassa torstaina 22.3.1984. Silloin tehtiin dieselkorvauksia, jotka vähän sekoittivat veturikiertoja. Ja siihen liittyvän radiouutisoinnin perusteella otin ylemmässä kommentissani kerrotun kuvan, ja muitakin junakuvia, joista ilmeisesti parikin olen julkaissut täällä vaunut.org:ssa ihan muuten vain. Löysin Hämeenlinnan vaurioon liittyvän uutisen HS Aikakoneen palvelusta. Linkki (maksumuuri): https://nakoislehti.hs.fi/35d6748e-6e39-4202-a461-47acbee6b13a/12
kuva 12.11.2022 07:52 Juhana Nordlund  
  Olettaen, että CEmt-vaunut ovat todellakin uudempaa hankintaerää ja asemarakennuksen kaarihallin pääty on uusittu jo ennen kesää 1980 (tai siihen mennessä), kuvan aikahaarukaksi muodostuu lähinnä vuosi 1979. Sitä voi sitten spekuloida, onko tuo Dv12-vetoinen juna mikä ja mihin. Harmaa päivä, vuorokaudenaika ei välttämättä ole aamu, vaikka CEmt:t kannustaisi ajattelemaan niin. Lähtöraide 9 vie ajatukset siihen, että Deeveri-juna olisi Rantaradalle lähdössä. Sen muistan että talvikaudella 1979 - 80 Turkuun meni veturijunia arkisin kovin vähän, vain P127 (16:02) ja P 129 (18:02). Lisäksi perjantaisin P 125 oli veturivetoinen. Kesän 1979 tilanne ei ole tiedossani, tosin kuvassa näkyy vähän luntakin, niin kesäkuva tämä ei varmaankaan ole.
kuva 11.11.2022 19:09 Juhana Nordlund  
  Tässä galleriassa on jonkin verran kuvia Helsingin asemalta vuodelta 1984. Niissä ei enää näy noita asemarakennuksen seinän yläosassa olleita valomainoksia (Helsingin Sanomat yms.). Kuva on otettu ainakin ennen vuotta 1984. Yllättävän mutkikkaaksi ajan määrittely menee, vaunustojärjestys ei puolla 1980-luvun aivan alkua eikä tietyt jutut enää 1984:ää tai sen jälkeisiä ajankohtia. Toisaalta joku 1983 olisi sitten mahdollisuuksien rajoissa, jos lähtökohtana on P 121 Turun satamaan. Ja jossain vaiheessa 26-sarjan Dv12:t alkoivat käydä harvinaisemmiksi Helsingin päässä. 1980-luvun alussa ne olivat kuitenkin vielä todella yleisiä Turun veturivetoisissa pikajunissa. Dv:iden numeronäkökohta kertoo vain todennäköisyyksistä, ne eivät siis ole ehdottomalla tavalla rajoittavia tekijöitä.
kuva 11.11.2022 12:19 Juhana Nordlund  
  Aamuturkulainen (P 121) 1980-luvun melko alussa on varmaankin todennäköisin vaihtoehto. Lumien jäänteitä näkyy radalla, toisaalta on jo melko valoisaa siihen nähden, että klo alkaa olla vasta lähempänä puolta kahdeksaa. P 123 taas oli varsinkin talvikausina jonnekin kevääseen 1985 saakka Porkkana. Kesällä 1984 P 121 aikaistui ja sai vakioveturikseen Dr13:n. Eht junan ensimmäisenä vaununa ei ole sensaatio. Turun junissa meni suljettuina jos jonkinmoisia vaunuja. Niiden määränpää oli luonnollisesti Turun konepaja. Kerran onnistuin ottamaan sen ajan P 127:stä kuvan, jossa tupla-Deeverin jälkeen oli Pot. Sekin kuva olisi mielenkiintoista löytää ja skannata.
kuva 11.11.2022 06:58 Juhana Nordlund  
  Tämä voi olla turkulainen (eli ihan jatkuvasti toistunut peruskuvio muuten kuin Eht:n osalta), tämä voi olla pakettikatkon jälkeinen aamu (sekin suunniteltu juttu, mutta ei jokapäiväinen), mutta tämä voi liittyä ajolankavauriosta aiheutuneeseen poikkeusjärjestelyyn olettaen että määränpää ei ole Turku. Itse otin keväällä 1983 tai -84 samankaltaisen kuvan Helsingin asemalla jompanakumpana mainittuna keväänä, siinä oli kaksi Deeveriä lähdössä aamupäivällä tai päivällä päärataa ylöspäin. Syy oli ajolankavaurio jossain, mistä syystä pääradan veturikierrot menivät sekaisin dieselkorvausten myötä. Olin siis uutisista lukenut, että pääradalla oli ollut ajolankavaurio, ja lähinnä Dr12:n kuvaamistilaisuuden toivossa lähdin kamera mukanani asemalle. Dr12:ta ei sillä kertaa ollut, tupla-Deeveriin piti tyytyä...
kuva 10.11.2022 15:39 Juhana Nordlund  
  1. lk palvelut ovat junan toisessa päässä (eli Hki-päässä), joten sen puolesta laittaisin panokseni 1980-luvun alun puolelle. Omat muistikuvat matkustamisistani ovat sellaiset, että vielä esim. 1979 Helsingistä maakuntiin mentäessä CEit tai CEhit tapasi olla heti veturin jälkeen. Huomionarvoista on myös plootujen helmattomuus. 1970-luvun puoliväli sulkeutuu senkin puolesta pois (silloinkin helmattomia oli, mutta ei kovin usein noin monta noin suurella edustuksella).
kuva 07.11.2022 13:51 Juhana Nordlund  
  Ainakin kuvan https://vaunut.org/kuva/65068 kommentissa kerrotaan, että Tenkon esikuvana oli Mänttä.
kuva 07.11.2022 11:26 Juhana Nordlund  
  No jopas tuli sattumakuva. Rautatiekuvien parhaimmistoa.

Tuo yhtymä-sanan osan peilikuva muodostuikin oivalliseksi arvoitukseksi. Symmetriset kirjaimet voivat joskus hämätä.
kuva 04.11.2022 09:01 Juhana Nordlund  
  Tällaiseen kysymykseen voinee saadaan vähän erilaisia vastauksia riippuen vastaajasta, mutta itse käyttäisin turvallisin mielin sanaa nauta. Nautanaaras on lehmä, uros on sonni (kastroituna härkä) ja jälkeläinen on vasikka. Tieto on peräisin Eläintieto.fi:stä, härkä-sanan määritelmä tässä ehkä on "kiistanalaisin". Tai ehkä monia hämää se, että härkä yhdyssanan etuliitteenä on käytännössä laajempimerkityksinen kuin että se tarkoittaisi vain kastroitua sonnia (vrt. häränliha).
kuva 02.11.2022 03:41 Juhana Nordlund  
  Asiasta kiinnostuneiden kannattaa varmaankin selata myös tämä: https://kerrokantasi.hel.fi/ratikkamuutokset/UKa7Pl2brfxkla2tErOmehoYjVRbQIva?headless=false&lang=fi Linkin jutun kommentointi on jo sulkeutunut, mutta itse teksti on sinänsä hyvinkin ajankohtainen. Helsingin kantakaupunkiin suunniteltujen ylityspaikkojen määrä on voinut muuttua hieman.
kuva 01.11.2022 15:30 Juhana Nordlund  
  9.4.1971 oli pitkäperjantai. Sen tiedän ja muistan, että menimme vanhempieni ja pikkusiskoni kanssa pääsiäiseksi Helsingistä Poriin tuona keväänä, ja meillä oli paikat kiitojunanvaunussa (joko KEi tai KEis). Jos tuo on Porin aamujuna, niin varsin ilmeisesti meidän väki oli kyydissä kuvan junassa.
kuva 01.11.2022 14:20 Juhana Nordlund  
  Hervannassa ylityspaikkoja on ilmeisesti halliin johtavalla Hermiankadun radalla. Tampereen ratikan infosivu kertoo niistä, että "Hervannassa ylityspaikkoja on Hermiankadulla kohdissa, joista ihmisten arvellaan joka tapauksessa mielellään kulkevan kadun yli. Ajoradan yli on näissä paikoissa suojatie, mutta kiskojen yli siis ei."
kuva 01.11.2022 09:51 Juhana Nordlund  
  Yksi raitiotien ylityspaikkoihin liittyvä näkökohta Helsingin kaupungin nettisivulta lainattuna: "Ylityspaikka ei kuitenkaan poista raitiovaunun kuljettajan varovaisuusvelvollisuutta jalankulkijoita kohtaan."
kuva 28.10.2022 18:36 Juhana Nordlund  
  Kyllä, nykyään taas ratikkayhteys jatkuu Moillesulaz'sta rajan yli Ranskan puolelle Annemasseen. Keväällä 2010, jolloin Annemassessa tosiaan olin majoittuneena muutaman vuorokauden, tuota yhteyttä (eikä ratikkarataa) ollut. Aikanaanhan (jo kauan sitten) on ollut myös, siinä mielessä ympyrä on sulkeutunut.
kuva 28.10.2022 10:03 Juhana Nordlund  
  Muun muassa laituritaululla näkyvä Annemasse on naapurimaan (Ranskan) puolella. Ranskalainen tuo SNCF:kin tietenkin on. Annemasseen pääsee Genèvestä ranskalaisella kaupunkibussillakin (tai vaikka kävellen, jos sattuu olemaan rajalla olevan ylityspaikan läheisyydessä). Yhdellä Genèven reissullani majoituin Annemasseen, arvatenkin hintatasojen takia.
kuva 27.10.2022 13:41 Juhana Nordlund  
  Tuon TKL:n dieselbussin rekisteritunnus on varmaankin HJ-321. Se taas kuului TKL 115:lle, joka on vuodelta 1950. Se on AEC Regal Mark III Valmetin korilla. Korimalli on varsin pitkälle sama kuin tuossa rollikassakin. Kilpi HJ-321 on vaihtunut myöhemmin IDI-47:ksi.
kuva 27.10.2022 13:32 Juhana Nordlund  
  Täsmälleen vastaavaa ratikkakuvaa ei ole, mutta jonkin verran samantapainen on. Siinä on ratikka kumpaankiin suuntaan, ja loittonevan ratikan perässä menee henkilöauto aivan kuten ylläkin menee loittonevan (johdin)bussin takana. https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/tilapaiset/off-topic/ratikat/IMG_17504A.jpg
kuva 27.10.2022 06:21 Juhana Nordlund  
  Tätä kirjoittaessani kuvausvuodeksi ilmoitetaan 1965. Oikea ajankohta lienee 1950-luvun alkupuoli. Sekä diesel- että johdinbussi näyttävät kovin tuoreilta, johdinauto on vuodelta 1949 ja kuvan diesel edustaa myös 1940-50-lukujen vaihdetta. Autot näyttäisivät 1960-luvun tilannetta ajatellen todella vanhahtavilta.
kuva 25.10.2022 06:44 Juhana Nordlund  
  Jos tuon Porkkanan toinen pää on todellakin aivan raiteensa päässä, niin sitten se juna on P 122:ksi todella pitkä. Kolmirunkoisen Porkkanan takapää jäisi ehkä kuvan näyttämään kohtaan. Voihan se olla, että joinakin aamuina P 122 ajettiin ihan kalustokierrollisista syistä tuon pituisena, en enää muista. Hki - Turku -reitillä oli ihan normaalia, että Porkkanoiden pituuksissa oli viikonpäiviin sidottua vaihtelua, ja että varsin usein tietyt yksiköt olivat suljettuja.
kuva 25.10.2022 06:37 Juhana Nordlund  
  23.10.1978 oli maanantai, ja dieselveto P 67:ssä oli erittäin luonteva. Saman vuoden elokuussa matkustimme koulumme järjestämälle leirille osuuden Hki - Pko - Sk junalla P 67. Sekin oli maanantai, ja silloinkin vetovoimana oli 2 Dv12. Käytännön taustalla olivat varmasti Petrin mainitsemat sähköradan kunnossapitotoimet.
kuva 24.10.2022 07:01 Juhana Nordlund  
  Tuosta kai on olemassa erilaisia teorioita, mutta kuvan https://vaunut.org/kuva/12501 kommentoinnin puolella asiaa on kysytty myös, ja siihen saatiin siihen nopeasti vastauskin. Eli alunperin hyvä musiikki on saanut "jalan vipattamaan", se on siis mennyt jalkaan. Juttu on sitten laajentunut sillä tavoin, että hyväksi koettu kuva (tai ehkä näkymä muutenkin) aikaansaa vastaavia elämyksiä, niinpä se sitten "menee jalkaan". Näin olen tämän gallerian juttuja selatessani päätellyt.
kuva 22.10.2022 10:47 Juhana Nordlund  
  Kuvanottoajankohtaa myöhemmin Dm9 5106 siirtyi Hyvinkäällä tuhoutuneen Dm8 5001:n paikalle. Uusi sekayksikkö oli siis 5106 + 5501 + 5002. Siitä on kuvakin: https://vaunut.org/kuva/45937
kuva 17.10.2022 08:40 Juhana Nordlund  
  Mukava, syksyinen kuva ratakuorma-autosta.

Farmariauto taustalla näyttäisi olevan Fiat 1500:n (tai 1300:n) farmariversio. Meidän perheessämme oli syksystä 1971 reilu neljä vuotta eteen päin porrasperäinen 1500. Se oli ovela peli rattivaihteineen. Peruutusvaihteen päälle laittaminen oli toisinaan työlästä.
kuva 13.10.2022 15:50 Juhana Nordlund  
  Kuvassa näkyy useita vetureita, tai osia niistä. Pääosassa on tuo Sk3 174. Oikealla näkyy Tr1 (Risto) 1090. Vielä siitä oikealle näkyy toisen raskaan höyryveturin keulaa, ja sen päättelen olevan Hr1 eli Ukko-Pekka. Esakin (samoin Lasse) puhui nimenomaan siitä, ei 1090:stä, kun Pekoista tuli puhe.
kuva 13.10.2022 15:01 Juhana Nordlund  
  Kun puhutaan vakituisemmasta käytöstä, Dr16 minunkin mieleeni tulee. Mutta missä kaikkialla epäonnistuneeksi koetulla Dm11:llä mahdettiinkaan käydä? Mentiinkö myös siipiopastimien näyttämien opasteiden turvin jossain?
kuva 13.10.2022 08:28 Juhana Nordlund  
  Olen Esan kanssa samaa mieltä, näen sen Hr1:nä. Sylinterin sijainnin korkeus, ja johtotelin pyörän näkyminen nimenomaan tuolla tavoin puoltavat Ukko-Pekkaa. Pekan johtotelissä on / oli tietenkin kaksi akselia, Ristossa yksi. Kuvassa näkyy luonnollisesti Pekan johtotelin akseleista etummainen.
kuva 11.10.2022 18:46 Juhana Nordlund  
  Tämä on ollut yksi maamme rautatiehstorian upeimmista kohteista. Karkkilan radan purkaminen ja hävittäminen on yksi ikävimmistä tempuista, mitä mieleeni tulee. Asiasta toiseen: äitini isä oli Kytäjän suunnalta kotoisin, ja rata tuli hänelle ja hänen perheellensä hyvin tutuksi. Heillä puhuttiin "pikkujunasta". Äitini perhe asui Hyvinkään Puolimatkassa Aholankadun ja Rauhankadun kulmassa vuosikymmeniä. Tiettynä aikana heitä palveli Rauhalan seisake. Sinne pääsi kun käveli Rauhankatua radoille päin jonkin matkaa. Radoille siis sisältää Hankopaanankin, alkumatkastahan linjaukset menivät varsin lähellä toisiaan.
kuva 08.10.2022 17:05 Juhana Nordlund  
  Eri lähteissä näkyy monienkin juttujen suhteen vähän erilaista tietoa periaatteessa samasta asiasta. Suomen Kulkuneuvot -kirjoissa oli pitkään listaus Suomen rautatietunneleista (henkilöliikenneradoilla). Siellä korvaavan radan (rataoikaisun Karjaa - Pohjankuru) tunnelien kerrotaan olevan vuodelta 1991, eli tuo 1991 on varmaan oikea vuosiluku kuvan tunnelin jäämisestä pois liikennekäytöstä. Suuaukon yhteydessä näkyvä vuosiluku (1963) varmaan tarkoittaa itse tunnelin valmistumisvuotta, ja oikaisu tunneleineen lienee valmistunut 1964. Äkkivilkaisulta Turisti-kirjoissa näkyvät vuosiluvut eivät välttämättä ole keskenään samalla periaatteella, eli monien kohdalla näkyy selvästi itse tunnelien valmistumisajankohta, joidenkin kohdalla lienee käyttöönotto (aktiiviselle) liikenteelle.
kuva 08.10.2022 09:04 Juhana Nordlund  
  Resiinan artikkeli http://www.resiinalehti.fi/artikkeli/67 antaa vuosiluvuiksi 1964 / 1990.
kuva 06.10.2022 15:57 Juhana Nordlund  
  Edellinen rekisteritunnus VNS-370. Käyttöönottopäivä 17.12.1985.
kuva 06.10.2022 07:05 Juhana Nordlund  
  Tunnisteiden sekalaiset osaston valikosta löytyvä "Muistomerkki" lienee tarkoitettu sellaiselle kalustolle, joka ei ole enää liikenteessä, ja on asetettu pidemmäksi aikaa yleisön katseltavaksi. Muistomerkkikalustolle on yleensä varattu oma paikka. Rautatieympäristössä (esim. asemilla) ja muuallakin useat vanhat veturit täyttävät tämän kriteerin. Mielestäni tälle raitiovaunulle sama tunniste sopii aivan hyvin. Raitiovaunu on siirtynyt pois palveluksesta ja nykyisellä paikalla väki voi käydä katselemassa sitä. Siitäkin huolimatta, että raitiovaunun nykyinen sijainti ei liity itse vaunun (tässä tapauksessa moottori- ja perävaunun) menneisyyteen.
kuva 04.10.2022 16:20 Juhana Nordlund  
  En yleensä kauhean paljon autoksi luokiteltavista henkilövaunuista tällä palstalla viitsi meuhkata, mutta sanonpa nyt pari sanaa: 125p:ssä oli hassusti (minun mielestä hassusti) ikivanhan Fiat 1500:sen kojelauta. Siinä vaiheessa kun 125p (eli Polski) oli uudehko asia Suomessa, meillä oli perintönä tullut Hyvinkään vaarin vanha Fiat 1500:nen, joka oli ulkoasultaan selvästi vanhempaa sukupolvea kuin mitkään 12X-sarjan mallit. Eli vaikka en itseäni vielä kovin vanhaksi koekaan, niin Polski-Fiat ja sitä paljon vanhemmatkin Italian Fiatin mallit ovat toki tuttuja, jotkut hyvinkin tuttuja.
kuva 04.10.2022 07:40 Juhana Nordlund  
  Muutama sana tästä kuvasta: 1) Kuva on hieno, ja muutenkin mukava dokumentti aikansa pitkän matkan pikajunasta. 2) Kuvausajankohta sattui samaan viikonloppuun, jolloin vietettiin Vaasan radan 100-vuotisjuhlia. Itse matkustin junalla P 69 tuon viikonvaihteen lauantaina Riihimäeltä Seinäjoelle Rautatiemuseon delegaation kanssa. Meillä oli Cht-vaunun salonki käytössä. Mainittu Cht oli ollut alunperin Eht. 3) Auringonvalo vastaa kuvassa syksyistä päivää, sen(kin) puolesta päättelisin kuvan junaksi P 67:ää.
kuva 28.09.2022 10:33 Juhana Nordlund  
  Tosin linkin kuvan kuvausajankohtana kyseisten vaunujen sisustus oli varmaankin jo uudistettu, eli siltä osin eivät vastaneet tämän kuvan sisustusta.
kuva 28.09.2022 10:31 Juhana Nordlund  
  Reijon linkittämän junan alkupäässä on ainakin muutama samanlainen 94-paikkainen Ei-vaunu. Linkin kuvassa taitaa olla muitakin vaunuja (hyvin todennäköisesti yksi EFi, ja useinhan noissa letkoissa oli 83-paikkaisiakin lähiliikennevaunuja, jotka oli muutettu 100-paikkaisista kaukoliikennevaunuista).
kuva 19.09.2022 11:50 Juhana Nordlund  
  Katsoisin, että tuossa näky Fabianinkatu. Siitä on mennyt raitiolinja 1900-luvun aivan alussa verkoston ollessa yksiraiteista. Tuossa kohtaa Fabianinkadun raitio-osuus oli sangen lyhyt. Lyhyt se oli toisessakin kohdassa Kasarmitorin kulmilla. Kaartinkaupungin kohta oli tästä kokonaan erillinen pätkä osana toista linjausta. Seuraavan linkin useassa kartassa näkyy tämäkin kohta, jonkin verran ehkä huomaamattomana monen muun asian katveeseen jäävänä: https://www.raitio.org/suomen-raitiotiet-ja-raitiovaunut/helsingin-raitiolinjastohistoriikki/yksiraiteiset-sahkoraitiotielinjat-1900-1909/
kuva 18.09.2022 07:59 Juhana Nordlund  
  On varmaan paikallaan todeta vielä, että päinvastaisessa suunnassa (Mellunmäki - Matinkylä) vaihdottomat junat ajetaan nykyään (15.8.2022 lähtien) M1-tunnuksilla, vielä kesäaikataulujen aikana nekin ajettiin M2M:inä. Eli kuvausajankohtana reitti oli kumpaankin suuntaan M2M, nykyään vastaava on itään M2 ja länteen M1. Vuosaareen menee pelkkiä M1:siä. Itäkeskuksen ja itähaarojen väliset pätkävuorot ajetaan kuten Jimi kertoi.

Kesän tietojen lähteenä käytin reittilokia, nykyisten taas reittiopasta. Siihen, mitä vaunuissa tai asemien näyttölaitteissa näytetään, en ota sen kummempaa kantaa. Bussitutka ei mielestäni näytä näitä Matinkylä - Mellunmäki - Matinkylä -junia ollenkaan. Kyseinen palvelu lienee suunniteltu muita kuin kaupallisia päämääriä ajatelleen.
kuva 17.09.2022 20:48 Juhana Nordlund  
  Jopas menee mutkikkaaksi. Kyllä Matinkylästä suoria junayhteyksiä Mellunmäkeen on edelleen, mutta reittioppaassa ne näkyvät M2:sina eivätkä M2M:inä.
kuva 17.09.2022 20:33 Juhana Nordlund  
  Tätä kuvaa joku voisi ihmetellä, kun Mellunmäessä näkyy Matinkylän juna. Joinakin kausina reittivalikoimassa oli todellakin M2M tuolle yhteysvälille.
kuva 17.09.2022 20:31 Juhana Nordlund  
  Itse asiassa nykyaikatauluissa ei taida olla enää noita M2M:iä. Aiemmin oli, kun kerran tuo reittivariaatio löytyy yhtenä vaihtoehtona reittilokista.
kuva 17.09.2022 20:06 Juhana Nordlund  
  Ja tosiaan se Matinkylä - Mellunmäki on tarkalleen ottaen M2M.
kuva 17.09.2022 20:04 Juhana Nordlund  
  Totta. Katsoin reittilokista, että todellakin illalla M2:sia lähtee Matinkylästä. Tuo mitä kirjoitin M1:stä pitää sinänsä paikkansa, mutta ei vaan liity tähän kuvaan. :)
kuva 17.09.2022 20:00 Juhana Nordlund  
  Matinkylään ulottuvan linjan M1 toinen päätepiste on Vuosaaressa. Tietenkin Matinkylästä lähtevä juna menee Itäkeskukseen asti tavallaan "kohti Mellunmäkeä", mutta Itiksen jälkeen suunta kyllä muuttuu selvästi.
<<   >>