845-65488 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 03.08.2022 08:06 Juhana Nordlund  
  Ei ole metron sisäänkäynti tässäkään kovin kaukana raitiovaunupysäkistä, mutta kävely-ympäristön minä ainakin koen täällä Keilaniemessä epämiellyttävämmäksi kuin Otaniemessä Aalto-yliopiston luona. Makuasioita toki.
kuva 02.08.2022 21:01 Juhana Nordlund  
  Mutta oikeasti Keilaniemen metroaseman sisäänkäynnit, varsinkaan lähempi, eivät ole kovinkaan kaukana kuvan näkymäalueesta.
kuva 02.08.2022 20:34 Juhana Nordlund  
  Ja ne jotka haluavat vaihtaa tuolla tavoin, voivat tehdä sen Aalto-yliopiston asemalla Otaniemessä.
kuva 02.08.2022 15:44 Juhana Nordlund  
  Enpä ole käynyt Patterinmäen tunnelissa sisällä, mutta käsittääkseni kaikkialla muualla on kiskot - ja ilmeisesti kyllä tuolla tunnelissakin. Itäkeskuksen päässä oli pisimpään keskeneräistä, nyt ilmeisesti kiskoa alkaa olla välikaikaisen päätepysäkinkin kohdalla. Myös Veräjämäessä oli pitkään keväällä kiskoton osuus, mutta sielläkin on valmiit raiteet paikoillaan.
kuva 02.08.2022 06:12 Juhana Nordlund  
  Jotakuta saattaa hämmentää kaksi peräkkäistä puolenvaihtopaikkaa raitiotiellä. Kyseessä ei ole näköharha eikä erehdyskään, kyllä siellä kaksi sellaista on ristikkoineen kaikkineen. Kauempana näkyvän vaihteiston kohdalle tulee väliaikainen pysäkki. Väliaikaisen pysäkin käytön aikana niitä vaihteita ei tietenkään voi käyttää. Juuri siksi niiden länsipuolelle on rakennettu väliaikaiset vaihteet, missä vaunut siirtyvät puolelta toiselle niin kauan, kunnes rata jatkuu myöhemmin tuonne kuvassa näkyvän terminaalin puolelle. Rataa tullaan siis aikanaan jatkamaan lyhyt matka kuvassa poikittain näkyvän Marjaniementien yli. Sinne tulee lopullinen pysäkki. Nyt aletaan olla siinä tilanteessa, että Raide-Jokerin varsinaisen ratalinjan kaikki kiskot on asennettu paikalleen. Ajolangat puuttuvat vielä varsin monesta kohdasta, mutta nekin työt etenevät hyvää vauhtia.
kuva 01.08.2022 20:29 Juhana Nordlund  
  Aseman sisäänkäynti maanpinnalla todellakin sijoittuu juuri ja juuri Koivusaaren itäpuolelle (tämä osa-alue on nimeltään Myllykallio). Mutta pitkät koneportaat vievät jo niin paljon länteen, että itse asemalaituri syvällä maan alla onkin jo Koivusaaressa. Myllykallio ja Koivusaari ovat molemmat Lauttasaaren osa-alueita. Kaksi muuta ovat Vattuniemi ja Kotkavuori.
kuva 28.07.2022 11:35 Juhana Nordlund  
  Tässä kokeillaan selvästi kepillä jäätä. Vastakaiku on näissä tilanteissa vaihtelevaa. Helikopterikuva itsessään on siisti ja tyylikäs, mutta olennainen kysymys on, onko kuvassa näkyvillä asioilla yhteyttä rautateihin. Jos kopterin lennon tarkoitus olisi esimerkiksi kuvata tai tarkastaa rautatietä, silloin tämä kopterikuva tällaisenaan kuuluisi tänne. Meidän täytyy noudattaa sääntöjä. Ohjeistuksen antaminen tulee esittää kohteliaassa ja rakentavassa hengessä. En suhtaudu tähän kuvaan kriittisesti sen takia, että haluan olla ehdoton tai epäkohtelias, vaan säännöt koskevat meitä kaikkia ja meidän tulee kunnioittaa sääntöjä mahdollisimman yksiselitteisesti. Se on meidän kaikkien etu. Olemme kaikki samalla viivalla. Jos yhdelle annetaan etuoikeus lisätä rautateihin liittymättömiä kuvia, sitten joku toinen (ja sen jälkeen kolmas...) haluaa tehdä samoin. Sen jälkeen täällä alkaa näkyä todella monen aihepiirin kuvia rautateiden unohtuessa jossain vaiheessa sivummalle.

Arvostan Timon tapaa harrastaa rautateitä, niiden kuvaamista ja toimia vaunut.org:n jäsenenä. Tämä kuva ei muuta arvostustani asiaan millään tavoin. Toivon, että tämä kokeilu osataan ottaa arvokkaana oppituntina siitä, missä ovat ne rajat, joiden perusteella valitaan otoksia tänne julkaistavaksi. Toivotan mukavia junaharrastushetkiä kaikille vaunut.org:n jäsenille - erityisesti Nokian suunnan kirjeenvaihtajalle Timolle. Ei pahoiteta mieltä, vaikka palaute kuulostaa joskus epäreilultakin.
kuva 26.07.2022 18:46 Juhana Nordlund  
  Kalevanrinne. Pysäkin nimi voisi näkyä kuvatekstissäkin, se helpottaisi kuvan löytymistä, jos ja kun joku joskus haluaa nähdä kuvan nimenomaan tuolta.
kuva 25.07.2022 08:14 Juhana Nordlund  
  Voisi ehkä kuvitella, että tällainen kuva hukkuu helposti kuvien tulvaan. Ainakaan minun kohdallani asia ei ole näin vaan päinvastoin: Tämä kuva jos mikä niin kutsutusti puhuttelee! Se tuo muistoja menneiden vuosikymmenien matkoista Hyvinkäälle. Salamannopea pikavilkaisu palauttaa mieleen tuoksut ja pomput vaunussa ja sen eteisessä. Ajatukset kiinnittyvät pidemmäksi aikaa muistoihin, kokonaan toisenlaiseen maailmaan.
kuva 20.07.2022 16:56 Juhana Nordlund  
  4S:n ja 10S:n pääasiallinen kalusto ennen nivelvaunujen tuloa oli kaksiakselinen kalusto: moottorivaunu + perävaunu.
kuva 20.07.2022 15:18 Juhana Nordlund  
  Periaatteessa näin. Todetaan vielä, että osa vaunuista 1 - 15 ja 16 - 30 oli parhainakin vuosinaan varavaunuja. Vuoden 1959 vaunuja oli siis enemmän kuin mitä linjojen 4, 6 ja 10 vakiovuoroihin (kokopäivävuoroihin) tarvittiin. Tietenkin varavaunuja noista vuoden 1959 sarjoista pyrittiin sijoittamaan samoille linjoille, kun tarvetta ilmeni. Mutta joskus niitä näkyi satunnaisesti muuallakin. Ja tosiaan sarjan 331 - 375 vaunuja sattui ajoittain varavaunuksi 4:selle, 6:selle tai 10:pille, ja teliperävaunu oli mahdollista normaaliin tapaa liittää mukaan. Jos varavaunuksi tuli Ratti-Karia tai sitä vanhempi, niin hyvin todennäköisesti se kulki ruuhkassakin ilman perävaunua, koska sille ei todennäköisesti kovin äkkiä olisi saatu sopivaa kaksiakselista perävaunua.

Oma juttunsa olivat sitten jotkut kertaluontoiset tapahtumat, jotka aikaansaivat kysyntäpiikkejä jollain suunnilla. Olen nähnyt kuvia selostuksineen, joissa joskus linjalla 2 (Itä-Pasila) ja 5 (Katajanokka) on ollut ajossa yhdistelmä RM1 (HKL 331 - 375) + teliperävaunu. Itä-Pasilan kakkosen aikana ensimmäinen nivelsarja oli jo käytössä, jolloin linjoilla 4 ja 10 aikanaan ollut kalusto oli tietenkin siirtynyt toisarvoisempaan käyttöön muutenkin.
kuva 20.07.2022 11:15 Juhana Nordlund  
  Teliperävaunujen ollessa aivan uusia vaunuja 1 - 30 ei vielä ollut käytettävissä. Sitten kun 1 - 30 tulivat, ne sijoitettiin samoille linjoille, joilla teliperävaunuja käytettiin (4, 6 ja 10). Joskus 1 - 30 -sarjan vaunun ollessa huollossa sijaisvaununa saattoi olla jokin sarjasta 331 - 375. Myöhemmin, kun vaunuja 1 - 30 alettiin muuttaa kuljettajarahastukseen (aikavälillä 1978 - 84), teliperävaunut jäivät yhä useammin vaunujen 331 - 375 vedettäviksi. Tosin ainakin linjalla 8 esiintyi jonkin aikaa tilanne, että moottorivaunu oli kuljettajarahastuksessa, mutta mukana ollut perävaunu kulki sitten perinteisessä rahastajarahastuksessa. Linjan 6 viimeisinä rahastajarahastusvuosina peruskokoonpano ruuhkassa oli 331 - 375 + perävaunu, ruuhka-ajan ulkopuolelle pelkkä 331 - 375. Perävaunujen käyttö päättyi tultaessa kesään 1983. Viimeinen perävaunulinja oli 6.
kuva 12.07.2022 06:56 Juhana Nordlund  
  Kyllä on. Nimeä ilmeisesti käytettiin vaunumallin ollessa uusi. Silloinhan ulkonäkö poikkesi hieman tästä, ja saattoi joidenkin mielestä olla kovastikin kaasunaamarin näköinen. Toinen lempinimi oli Nessling. Se ei juontunut ulkonäön perusteella, vaan valmistajakonsernin (Oy Suomen Autoteollisuus Ab) toimitusjohtajan sukunimestä. Oy Karia Ab oli SAT:n tytäryhtiö.
kuva 10.07.2022 08:33 Juhana Nordlund  
  Alutar eli numero 1 eli kuvan veturi oli "ensimmäinen" tosiaan järjestysnumeronsa perusteella, mutta toisaalta valmistenumeronsakin perusteella. Järjestysnumerot määrättiin alkuaikojen vetureille vasta vähän myöhemmin, ja numerot annettiin valmistenumeroita vastaavassa järjestyksessä. Veturi 1 siis koottiin ensimmäisistä osita (olettaen että ensimmäisenä tuotetut osat todella saivat pienimmän valmistenumeron), mutta ei ensimmäisenä. Painetussa veturikirjallisuudessa todellakin kerrotaan tuo Taunon mainitsema, että ensimmäisenä Suomessa koottu veturi Ilmarinen ajoi koeajonsa Helsingin ja Fredriksbergin välillä 8. elokuuta 1861 (ja kulki nopeimmillaan jopa kuuden peninkulman tuntinopeudella tjsp.). Ilmarisen numeroksi määrättiin aikanaan 3. Ilmarinen on siis ensimmäisenä liikkunut veturi, ja tätä tulkintatapaa ajatellen "ensimmäinen veturi".
kuva 09.07.2022 22:01 Juhana Nordlund  
  Helsingissä muistan itse tilanteen, jossa iltapäivän alussa linjan 6 telimoottorivaunut kävivät Vallilan hallin ratapihalla ottamassa kyytiin teliperävaunun. Moottorivaunussa oli matkustajat mukana. Vastaavalla tavoin on toimittu linjoilla 4 ja 10 Töölössä. Minun aikanani kaksiakseliset vaunut kulkivat lähes poikkeuksetta vain ruuhkissa, nekin pääsääntöisesti yhtenäisinä "junina". Oma juttunsa olivat Ratti-Kariat (4-aks.), jotka saivat ruuhkiin mukaansa 2-akselisen perävaunun. Niitä ihailin lapsena linjalla 8. Kolmosillakin on ollut vastaavia kokoonpanoja Ratti-Karia-vaunujen kaudella.
kuva 09.07.2022 16:24 Juhana Nordlund  
  SAT / AEG, koriremontti 1950-luvulla HKL:lla tai Helkolla. Ulkonäkö muuttunut huomattavasti alkuperäisestä, etenkin ikkunaruutujen osalta.
kuva 09.07.2022 16:17 Juhana Nordlund  
  Karia / Strömberg vuodelta 1959.
kuva 09.07.2022 16:16 Juhana Nordlund  
  ASEAn toimittama moottorivaunu vetää saman valmistajan toimittamaa perävaunua.
kuva 28.06.2022 18:32 Juhana Nordlund  
  Viimein kunnollinen kuva tuosta "salaperäisestä" paikasta, jota olen yli puolevuosisadan ajan katsellut ohi kiitävien junien ikkunasta. Kiitos Timo!
kuva 28.06.2022 18:30 Juhana Nordlund  
  Sillan alta taaempaa pitäisi pilkistää vanhan ratalinjauksen jäänteitä, penkkaa vähintäänkin.
kuva 27.06.2022 05:53 Juhana Nordlund  
  Julian tarjoaman informaation perusteella liikenne ei näyttäisi alkavan edes klo 6 nyt 27.6. Saapa nähdä milloin alkaa.
kuva 23.06.2022 10:44 Juhana Nordlund  
  Espoon ja Kauniaisten raja todellakin mutkittelee Ymmerstan pohjoisreunassa sangen mielenkiintoisella tavalla, mutta ei kyllä ylitä Ullanmäentietä. Suurin osa osoitteista sijoittuu Espoon puolelle. Kuitenkin esimerkiksi päiväkoti Norlandia Graniitti osoitteessa Ullanmäentie 10 on Kauniaisten puolella, eli raja koukkaa siinä kohdassa Ullanmäentien pohjoisreunaan kiinni ja rajaa lyhyellä osuudella tuon tien pohjoispuoleiset kiinteistöt Kauniaisten puolelle. Koivuhovin aseman kohdalla Ullanmäentie 2 on jo Espoon puolta, ja siinä on Koivuhovin aseman pieni pysäköintipaikka (Ullanniitynkulma). Itse asema laitureineen ja raiteineen taas ovat Kauniaisten puolella, mahdollisesti jotain hyvin pientä laiturinsuikaletta lukuun ottamatta.
kuva 23.06.2022 06:14 Juhana Nordlund  
  Kauniaisten alueella sijaitsee kahden rautatieaseman (toinen niistä seisake) infra. Ei kai tästä asiasta ole mitään väiteltävää. Koivuhovin seisake, jonka infrasta valtaosa sijaitsee Kauniaisten puolella, näyttää olevan virallisissa asiakirjoissa Espoon puolen asema. Espoon kaupungin sivuilla seisakkeen osoitteeksi annetaan Ullanmäentie 2, 02750 ESPOO. Rautateiden verkkoselostuksessa Koivuhovin kuntatiedoksi on merkitty niin ikään Espoo. Jos asemien kuntanäkökohtaa tarkistellaan vain infran tai sen pääosan fyysisen sijainnin kannalta, niin sen perusteella Koivuhovi on kauniaislainen seisake ja samalla Kauniaisissa on kaksi "rautatieasemaa".

Kahden rautatieaseman kuntia on varmaan aika paljon, lisättäköön tähän kommenttiin esimerkkinä Sastamala.
kuva 20.06.2022 12:18 Juhana Nordlund  
  Tuo rekisteriuudistus oli eilen mielessäni, kun katselin kuvaa ja vähän tuskailin kun autojen kilvistä ei saa kunnolla selvää. Pysäköity auto saattaa olla jo uuden systeemin mukainen. Jos näin on, kuvausvuodeksi käy enää 1949. Edellisenä vuonna ei ollut vielä uuden järjestelmän mukaisia kilpiä ja 1950 kesällä tuossa on ollut jo johdinautojen ajolangat. Kilpiuudistus toi uudet tunnukset kaikkiin autoihin vuoteen 1953 mennessä, ei siis kannata välittää siitä, että mainitsemani auto kadun laidalla ei välttämättä ollut kovinkaan tuore kuvaa otettaessa.
kuva 19.06.2022 20:20 Juhana Nordlund  
  Kuvassa ei näy johdinautojen ajolankoja lainkaan. Rollikkaliikenne Tammelan suuntaan alkoi kuitenkin jo maaliskuussa 1950. Voiko kuva olla siis 1950-lukua edeltävältä ajalta?
kuva 19.06.2022 15:58 Juhana Nordlund  
  Minun sukulaiseni erityisesti Satakunnassa (eli Porissa) puhuivat nimenomaan semafooreista. Nk. tavallinen kansa ei varmaan ollut milloinkaan kuullut niin hienoa termiä kuin siipiopastin. Siipiopastinhan se oikeasti oli, mutta tietyn aikakauden väestö oli nuo mainiot laitteet oppinut tuntemaan semafooreina kahdella o:lla. Siinä vaiheessa kun suomen kielessä oli-, omi-, oni-, ori- ja ovi-loppuiset sanat tietyin poikkeuksin oli keksitty sisältämään vain yhden o:n, siipiopastimien vahva rooli oli jo takana päin. Rautatiemuseon asiakaslehti oli muuten eräässä vaiheessa (esim. 1980-luvun alussa) nimeltään Semafoori kunnioittaen vanhoja tapoja.
kuva 18.06.2022 12:39 Juhana Nordlund  
  13.7.1988 on ollut keskiviikko. Mutta Poria ajatellen ei mikä tahansa keskiviikko, ko. päivä oli yksi sen kesän jazz-päivistä. Oletettavasti kokoonpano on noin pitkä nimenomaan jazzien takia, jos tuo Porin juna on.
kuva 17.06.2022 13:02 Juhana Nordlund  
  Muistikuvani on se, että P 143 / 144:n dieselveto koko matkan tuolta erää (eli kesästä 1984 alkaen) kesti vain yhden kauden. Kesällä 1985 tapahtui 141 / 142:n kohdalla sellainen muutos, että se muuttui Porkkanajunasta veturivetoiseksi. Osuus Hki - Tpe - Hki hoitui silläkin Sr1:llä. Ilmeisesti Savonlinnan oopperajuhlien takia Porkkana palasi lyhyeksi aikaa 141 / 142:een. Näkemykseni mukaan dieselvetoa Porin junissa pääradan osuudella nähtiin laajassa mittakaavassa vasta kesästä 1988 alkaen. Silloin 141 / 142, 143 / 144 ja 145 / 146 vedettiin koko matkan Dr13:lla (joskus ehkä 2 Dv12:lla). Käyttövoiman osalta palattiin kevään 1980 tilanteeseen, jolloin Porin junat olivat kaikki olleet edellisen kerran koko matkan dieselillä. Kesä 1990 puolestaan muutti käytännöt jälleen, dieselveto Porin junissa loppui Tampereen eteläpuolella. 1990-luku vähensi suoria yhteyksiä muutenkin.
kuva 17.06.2022 10:57 Juhana Nordlund  
  Kuva on toukokuulta 1985 ja silloin rautateillä elettiin aikataulukautta 184. Se oli siitä erikoinen aiktataulukausi Porin pikajunia ajatellen, että 143 / 144 vedettiin päivittäin Hki - Pri - Hki dieselvedolla. Alunperin vetokalustoksi oli minulle kerrotun mukaan ajateltu Dr12:ta, mutta keväällä 1984 tehtiin päätös rajata Dr12:n käyttö vain tavaraliikenteeseen. Niinpä 143 / 144:n veturiksi tuli Dv12 koko aikataulukautta 184 ajatellen. Kuvan tilanne on siis poikkeuksellinen, Dv12 olisi ollut ensisijainen veturi tuohon junaan.

Joinakin aikataulukausina P 144:ssä oli osuudella Tpe - Hki Dr12 maanantai-iltaisin. Se johtui sähköradan huoltotöiden aiheuttamasta jännitekatkosta. Tammikuussa 1984 eräänä maanantaina tulin Porista Helsinkiin pikajunalla 144, ja siinä veturien kohdalla asiat menivät niin hauskasti, että Dr12 vaihtui Tampereella toiseen Dr12:een. Jos ei olisi ollut maanantai, Dr12 olisi vaihtunut Sr1:een. Tuolloinen aikataulukausi oli alkanut kesällä 1983. Sinä aikataulukautena 143 / 144:ssä näki osuudella Tpe - Pri - Tpe myös Dv12:ta varsin paljon.
kuva 14.06.2022 20:37 Juhana Nordlund  
  Niin siinä sitten kävi.
kuva 14.06.2022 09:22 Juhana Nordlund  
  Puolustautuminen hyväksytty. Olen erittäin ilahtunut siitä, että tietoja ylipäänsä on kerätty. Jos jossain on jotain aukkoja tai muita epätarkkuuksia, ne pitää tietenkin tunnistaa ja sitten yrittää löytää oikea tieto epätarkkuuksien poistamiseksi.

Keräsin joskus Suomen Kulkuneuvot -kirjoja. Sitten jouduin myöhemmin heittämään ne paperinkeräykseen. Myös Valtionrautateiden aikataulukirjoja (sellaisia joita veturinkuljettajatkin joskus tarvitsivat työssään) sain joiltakin tutuilta eräänä aikakautena. Niitä en ole tietoisesti hävittänyt milloinkaan, mutta arkistointitavoissani voisi olla korjattavaa. Aikataulukirjoja keräsin vain joiltakin rataosilta, niitähän oli iso määrä kaiken kaikkiaan.
kuva 13.06.2022 12:34 Juhana Nordlund  
  Kesäsunnuntaisin 1980-luvun puolenvälin paikkeilla P 122 ajettiin lyhyellä kokoonpanolla: https://jno.1g.fi/kuvat/erikoisteema/Ark​istojen+aarteita/junat/Dr13_2314_IMG_000​8.jpg Kuva on kesältä 1986. Voi olla että myös muina sunnuntaina samalla aikataulukaudella, mutta esimerkkikuva on kesäaamulta, ja junassa on vain kolme vaunua. Lyhyt kokoonpano oli syy lähteä kuvaamaan tuo juna. Aamun P 122 ei eräässä vaiheessa tainnut pyhäaamuisin olla kulussa lainkaan. Erään vuoden juhannusaamuna sen aikataululla ajettiin pelkkänä veturina (Dr13).
kuva 13.06.2022 09:16 Juhana Nordlund  
  Onkohan noihin havaintolistoihin varmasti merkitty junien numerot oikein suunnassa Turku - Helsinki koskien esimerkiksi vuoden 1985 havaintoja? Numero 126 myöhäisiltapäivän junalle vaikuttaa äkkiä ajatellen oudolta. 1980-luvun alussa 126 toki saapui Helsinkiin 20.22, mutta se on oma juttunsa se. Silloin numeroiden ei tuossa suunnassa edes ollut tarkoitus kasvaa yksiselitteisesti vuorokauden edetessä. Muistan ajan, kun Turusta tultiin suunnilleen järjestyksessä 130, 128, 136, 122, 124, 126 ja 132. Ulkomuistista tuloajat Hkiin 9.52, 11.35, 13.05, 14.55, 18.27, 20.22 ja 23.32. Todennäköisesti jollakin vorgin jäsenellä on 1980-luvun aikataulumateriaalia esimerkiksi Turistin muodossa. Niistähän voisi tarkistaa monen monta mielenkiintoista näkökohtaa...
kuva 13.06.2022 06:18 Juhana Nordlund  
  1980-luvun aivan alussa aamun ensimmäinen juna Turusta Helsinkiin saapui päätepisteeseensä vasta klo 9.52. Sen numero taisi silloin olla 130. Talvikautena 1979 - 80 siinä oli Porkkana. Tuona talvena Porkkanoita oli Rantaradan pikajunissa muutenkin paljon. Ensimmäistä junaa Turku - Helsinki aikaistettiin jossain vaiheessa niin, että se tosiaan saapui Helsinkiin jo 9.02. Se saattoi osua ajankohtaan, jolloin suuntaan Helsinki - Turku lisättiin klo 14:32 lähtevä pikajuna. Työmatkaliikenteeseen haluttiin parempaa tarjontaa. Suunnassa Helsinki - Turku aamun ensimmäinen juna lähti pitkään 7.32. Se aikaistettiin 7.02:een ilmeisesti 1984 kesällä, jolloin vetovoimaksi tuli Dr13. Sille junalle tuli ilmeisesti nopein ajoaika siihen asti milloinkaan. Kuvasin jo keväällä 1984 jonkin verran Dr13-junia Huopalahdessa, ja tuon ajan Dr13:n käyttö tuolla reitillä johtui juuri kuljettajakoulutuksesta. Tavallisin sijoitus oli P 121 / 128. Tuon ajan 128 saapui Hkiin siis 14.55.
Kalustokierto Rantaradan pikajunissa 1980-luvulla ei ollut yksinkertaisin mahdollinen. Etenkin Dm8-9-kierrot olivat mutkikkaita. Suljettuja Porkkanayksiköitä kulki tiettyinä viikonpäivinä kaupallisissa junissa. Jotkut rungot jatkoivat Hki - Turku -reissun jälkeen Turusta Tampereen suuntaan, iltajunan osalta tietenkin vasta seuraavana päivänä. Ja Tampereen (ja Loimaan) suunnalla ollut Porkkana-yksikkö jatkoi vastaavalla tavoin Rantaradalle. Ilmeisesti myös veturivetoisien runkojen kierroissa oli tietyssä määrin vastaavaa. Toisaalta useat kierrot olivat hyvin yksinkertaisia Hki - Tku / Tus - Hki -kiertoja, vain yksi kierros per vuorokausi. Veturivetoisissa junissa itse veturit varmasti kiersivät enemmänkin. Turusta Helsinkiin 20.22 saapuneen pikajunan veturi saattoi palata Turkuun tavarajunassa 1901 saman illan jälkeisenä yönä.
kuva 11.06.2022 16:52 Juhana Nordlund  
  Hyvät muistiinpanot ja tiedot Esalta. Niissä esiintyy kaikkiaan kolmen aikataulukauden junia. Kaikki tiedot ovat sopusoinnussa omien havaintojeni ja käsitysteni kanssa. Asuin noina vuosina Orapihlajatiellä Helsingissä (eri talossa kuin nykyään), tuolloin meiltä oli kotoa näköyhteys radalle. Asiasta kiinnostuneena tietenkin seurasin liikennettä niin kotoa kuin radanvarrestakin vaikkapa koiraa ulkoiluttaessa. Sen lisäksi käytin ko. junia säännöllisesti suorittaessani varusmiespalvelusta Hangon Rannikkopatteristossa (koskee kesäkuussa 1984 alkanutta aikataulukautta).
kuva 11.06.2022 08:07 Juhana Nordlund  
  Toinen asia, joka minua hieman mietityttää kellonajan suhteen, on varjojen koko. Syyskuussa aurinko ei ole enää kovin korkealla edes klo 13 paikkeilla, jolloin se on lakipisteessään. Iltakuudelta aurinko paistaisi jo siitäkin paljon alempaa. Syyskuun kymmenes päivä aurinko korkeimmassakin kohdassaan aikaansaisi pidemmälle ulottuvan varjon aiheuttajansa kokoon nähden (aurinko siis paistaa alle 45 asteen kulmasta). Iltakuudelta varjot siis piirtyisivät oikeasti jo varsin suuriksi. Tämän kuvan suhteen varjojen suunta tietyssä mielessä ehkä vähän salakavalasti perustelee myöhempää iltapäivää tai jopa alkuiltaa. Itse suhtaudun kuitenkin iltakuuteen melko kriittisesti varjojen koon takia.
kuva 11.06.2022 07:38 Juhana Nordlund  
  Kesän 1984 merkittävin muutos Helsingin ja Turun pikajunaliikenteessä oli tietenkin Dr13-veturien tulo. Tuolloin Dr13 ilmestyi suunnassa Hki - Turku aamun ensimmäiseen pikajunaan, samoin 12.42 lähtevään ja lisäksi klo 18 jälkeen lähtevään (18.02 taisi olla tarkka lähtöaika tuolloin). Deeverivetoisiksi ei monta sitten jäänytkään, kun reitille jäi Dm8-9-kiertojakin. Klo 16.02 lähdettiin kuitenkin Deeverillä, ilmeisesti myös 14.32. Itse olin Puolustusvoimien leivissä 11.6.1984 - 6.5.1985, siitä suurimman osan Hangossa. Hangon aikana käytin osuudella Kkn - Kr pelkästään Turun pikajunia. Ne matkat jotka osuivat Helsingistä 9.12 lähdöille tai sen paluuvuorolle (tulo Helsinkiin 18:27 tms.) olivat Porkkanoita. Tämä(kään) ei sulje tietenkään pois sitä, että jossain tilanteessa tuossa P 123:n kierrossa olisi ollut tuonakin aikana veturivetoinen juna. Muutamaa vuotta aiemmin silloinen 123 / 124 todella meni kesäkauden veturivetoisena, siinä oli pari vaunua Ukp:iin asti, Ukp:n osuus tietenkin omilla numeroillaan.
kuva 10.06.2022 20:58 Juhana Nordlund  
  Esa, eikös kello 18:n jälkeen Helsinkiin saapunut Turusta Porkkanajuna?
kuva 22.05.2022 05:44 Juhana Nordlund  
  Niillä viitataan yksikön järjestysnumeroon. Kysymässäsi Sm4-esimerkissä tuo on lyhennetty muoto yksikön vaunujen numeroista. 25 = 6325+6425 ja 20 = 6320+6420. Tiedot ovat peräisin avoimesta datasta, ja näkyvät dataa hyödyntävissä palveluissa sitten kertomassasi muodossa.
kuva 17.05.2022 11:51 Juhana Nordlund  
  Kaksi tasaisinta kaupunkia mitä mieleen tulee Suomesta, ovat Pori ja Oulu. Ainoat mäet ovat yleensä ihmisen tekemiä, esimerkiksi Luvianpuistokatu alittaessaan radan, vastaavalla tavalla Kaajanintie "sukeltaessaan" rautatien alle Oulun aseman pohjoispuolella.

Joissakin sisämaan kaupungeissa korkeuseroja riittää. Myös tietyissä Etelä-Suomen rannikkokaupungeissa. Korkealattiaisten bussien aikana Tampereelle hankittiin joskus tietoisesti takamoottoriautoja mäkisille reiteille, jotta painoa kohdistuisi erityisesti taka-akselille, jolla veto on. Tahmelan linja oli yksi niistä, samoin linja Koivistonkylään Nirvan mäen takia. Kuten Jouni totesi, Jyväskylässäkin riittää mäkiä. Turussa mäkiä on heti jokilaakson laidoilla keskustan tuntumassa. Enkä väheksy muitakaan mäkisiä paikkakuntia, vaikka useita jäi mainitsematta.
kuva 12.05.2022 15:55 Juhana Nordlund  
  Rainer, 1990-luvun alkupuolella tapahtui ainakin tämä: https://www.gp.se/nyheter/vasaplatsen-12​-mars-1992-1.13945763 (12.3.1992)
kuva 12.05.2022 11:59 Juhana Nordlund  
  Kuvat synnyttävät varmaan monenlaisia assosiaatioita. Uskon että kuvaaja on valinnut kuvauspaikan varsinkin sen puolesta, että tuossa valo tulee hyvältä suunnalta ja kuvaan saa mahdutettua muutakin raideliikennettä kuin vain raitiovaunuja. Kuvan vaunu lähestyy päärautatieaseman pysäkkiä Bergsjönin suunnasta. Vähän ennen kuvauskohtaa vaunu on tullut jonkin matkan samaa pikarataa, jota useat Angeredin suunnan vaunutkin käyttävät. Pikarata on linjattu rautatien viereen.
kuva 12.05.2022 06:29 Juhana Nordlund  
  Onnistunut kuva. Hieno.
kuva 12.05.2022 06:25 Juhana Nordlund  
  Onpa siisti kuva Göteborgin uusimman sukupolven raitiovaunusta. Tätä vaunumallia tulee alkuun kahtena versiona, sekä yksi- että kaksisuuntaisena. Kuvan vaunu kuuluu kaksisuuntaisien ryhmään M33B. Niille on määrätty numeroiksi 490 - 499. Yksisuuntaisien numerot taas ovat 500-sarjassa. Niistä käytetään sarjatunnusta M33, teoreettinen merkintä olisi M33A. Vaunun pituus on 33 metriä.

Göteborgiin on nyttemmin tilattu vastaavia vaunuja edellisiä pidempinäkin. Niille tulee sarjatunnus M34. Niiden pituus tulee olemaan 45 metriä. Pidempien vaunujen ollessa optiotasolla eräissä raporteissa esiintyi versiomerkintä C mallista M33.
kuva 11.05.2022 18:34 Juhana Nordlund  
  Tässä juna menee 1960-luvun puolessavälissä valmistunutta linjausta pitkin. Eli Heinoon oikaisua pitkin mennään.
kuva 11.05.2022 13:17 Juhana Nordlund  
  Anderssonin entinen kiinalaisvalmisteinen Golden Dragon XML6155 on näköjään päässyt tällaisiin tehtäviin. Tuon bussin ollessa uusi Suomessa oli varsin niukasti kiinalaisvalmisteisia linja-autoja. Nyttemmin kaupunkiliikenteen sähköistyessä kaupunkiautojen uushankinnoista todella iso osa on nimenomaan kiinalaisia.
kuva 10.05.2022 19:18 Juhana Nordlund  
  Tähän kuvaan liittymättä, mutta kommentointiin liittyen, 1960-luvulle ja seuraavan vuosikymmenen alkuun mahtui jaksoja, jolloin nopeusrajoituksia maanteillä oli kaiken kaikkiaan hyvin vähän, usein ei ollenkaan. Se näkyi myös onnettomuustilastoissa, ja juuripa siksi rajoituksia alkoi tulla. Joulukuussa 1973 alkanut kattonopeuskokeilu lienee yksi kuuluisimmista.
kuva 07.05.2022 16:12 Juhana Nordlund  
  Juuri tästä kuvan kurvista en tiedä, mutta lähtökohtaisesti X54 selviytyy kantaverkolla. Jotkut yksittäiset paikat kuulemma ovat ongelmallisia vaunun ylitysten suhteen. Ylitykset saattavat raapaista kanttikiviin joissakin paikoissa.
kuva 03.05.2022 08:44 Juhana Nordlund  
  Töölön juttuun joudun vastaamaan tiivistetysti. Mutta Töölössä vaunuista osa seisoo hallissa keula pohjoiseen päin ja osa keula etelän suuntaan. Ja molemmin päin seisseillä vaunuilla joudutaan lähtemään kumpaankin ajosuuntaan vuorosta riippuen. Ja molemmista suunnista saavutaan ajon päättyessä Töölön halliin siten, että vaunun pitää jäädä halliin joko keula pohjoiseen tai etelään, riippumatta siitä kummasta suunnasta halliin on tultu. Vekslauksissa on käytetty Eino Leinon kadun, Ruusulankadun, Sibeliuksenkadun ja Runeberginkadun raiteita. Lisähaaste tulee silloin, kun joku ko. katujen pätkistä (tai Manskun rinnalla olevista halliraiteista) on pois käytöstä esim. jonkun työmaan takia.
kuva 03.05.2022 07:09 Juhana Nordlund  
  Jatketaan vielä, että näkyy linjalla 8 myös olevan samanlaisia aloittamis- ja lopettamistilanteita. Korostan, että osa vuoroista ajaa Koskelasta suoraan etelään aloittaessaan liikennöinnin, ja päinvastaisessa tilanteessa ajavat suoraan Koskelaan käymättä Arabianrannassa.
kuva 03.05.2022 07:05 Juhana Nordlund  
  Vallilassa korjattavana olleet vaunut, joissa on keula keskustaan päin, mutta ne on tarkoitus siirtää Koskelaan, käännetään tämän silmukan kautta. Samoin Koskelasta tai Arabiasta tulevat vaunut, jotka ovat matkalla pohjoiseen, käännetään tässä. Esimerkiksi Koskelasta ulos ajavat vaunut, joilla kaupallinen liikenne alkaa Arabianrannasta. Tai Arabianrantaan lopettavat vuorot, jotka siirtyvät sieltä Koskelaan. Tai Koskelasta lyhyelle koeajolle lähteneet vaunut, jotka palaavat jo tästä Koskelaan. Reittioppaan mukaan nyt voimassa olevalla aikataulukaudella ainakin linjalla 6 on seka aloittamis- että lopettamistilanteissa tällaisia käytäntöjä. Pätkäosuudet Vallilan ja Arabianrannan välillä näkyvät kaupallisina osuuksina.
<<   >>