377-138258 Info • Yhteystiedot


Unohtuiko salasana? Rekisteröidy!

Kommenttihaku

 

Kirjoittaja:



Haettava teksti:



Kommentin sijainti:



Kaikki ehdot
Mikä tahansa ehdoista

Kaikki kommentit / Hakutulokset

<<   >>

kuva 10.03.2005 05:04 Juhana Nordlund  
  Ylläoleva kuva on otettu paljon TKL 141:n liikenteestä poistamisen jälkeen. Kadulle on tullut asfaltti jne. En yhtään ihmettelisi, jos raidettakin olisi pidennetty jossain välissä. Mutta aivan liian myöhään tavallaan. Kuvanottohetkestähän oli liikenteen (linjalla 2) lopettamiseen vain reilu 8 kk. Mainittakoon, että lähdehenkilöni on tehnyt ainutkertaisen pienoismallikokoelman TKL:n kaikkien aikojen raitsikoista.
kuva 10.03.2005 04:58 Juhana Nordlund  
  Varmistin asian sähköpostilla vielä keskiviikkoiltana; VTS-vaunu 48 + TKL 141 eivät mahtuneet tuon kadun raiteelle silloin aikanaan. Perävaunun liikennekäytön aikana vetovaunun ensimmäinen pyöräkerta meni hiekalle. Asian kertoi allekirjoittaneelle henkilö, joka Kotimäenkatu 1:ssä oli asunut. Itse olen kakkosen raitsikalla käynyt vain toisessa päässä (ja vieläpä ilman perävaunua).
kuva 09.03.2005 19:52 Juhana Nordlund  
  Niin, saattaahan se tietysti olla niin, että eräät SRS:n turkulaisjäsenet "piruuttaan" ovat keksineet jutun, ettei telijuna tuolle raiteelle kunnolla olisi mahtunut. Kai me helsinkiläiset tiedämme tuon paremmin kuin paikan päällä lukemattomia kertoja seuranneet turkulaiset. :)
kuva 09.03.2005 05:04 Juhana Nordlund  
  Teliperävaunun (TKL 141) kanssa tässä oli pakko ajaa moottorivaunulla ohi raiteen päättymiskohdan. Varmaan siinä oli tosiaan kuskilla vähän "vallaton" fiilis. :) Juuri siksi kakkosella teliperävaunua ei juurikaan käytetty. Teliperävaunujuna: http://jno.1g.fi/TKL141fi.htm
kuva 09.03.2005 04:57 Juhana Nordlund  
  Tuo on kyllä mahtava vaunu! Helsinkiin SAT ei tehnyt täsmälleen tätä mallia lainkaan.
kuva 08.03.2005 05:50 Juhana Nordlund  
  Anteeksi, metroliikenne alkoi tietenkin 1982. 1970-luvulla ajettiin vain testiajoja.
kuva 08.03.2005 04:27 Juhana Nordlund  
  NrI-sarja maalattiin keltavihreäksi 1986 - 89. NrII:t 104 - 112 tulivat suoraan tehtaalta keltavihreinä. Vaunut 71 - 103 menettivät "porkkanavärinsä" vuosina 1989 - 95. Metroliikenne alkoi 1972. Koejunia liikkui idässä jo kymmenisen vuotta aikaisemmin.
kuva 07.03.2005 20:38 Juhana Nordlund  
  Erittäin upea kuva! Tuntuu vähän hassulta, että kuvan Dm9:n ja NrI:n ikäero onkin alle 10 vuotta. Porkkanat ovat olleet pois aktiivikäytöstä vähintään 15 vuotta, kun taas NrI:llä yhä ajetaan NrII:ien kanssa yhdessä kokopäiväliikennettä vaativillakin raitiolinjoilla Helsingissä. Nr-vaunujen väri on tietysti muuttunut sitten kuvanoton.
kuva 06.03.2005 19:20 Juhana Nordlund  
  xD? ;)
kuva 03.03.2005 16:54 Juhana Nordlund  
  Eihän B1 ollut mikään este Dr12:lle. Nopeusrajoitus oli pääsääntöisesti vähän alempi kuin eräillä akselipainoltaan kevyemmillä koneilla (esim. Dv12 ja Dr13). A-radoilla Huruilla oli miltei aina käyttökielto. Kuvausvuonna Jy-Hpk oli minun käsittääkseni B1...
kuva 01.03.2005 09:29 Juhana Nordlund  
  Voi vain todeta, että upea kuva! Hurujen kylkimainoksiakaan ei kyllä voi olla noteeraamatta.
kuva 01.03.2005 06:55 Juhana Nordlund  
  Linkin antamassa alemmassa kuvassa NrII on Juliuksen kysymällä Töölön torilla linjalla 5. Pysäkkikilvessä tosiaan Töölön tori näkyi kahtena sanana :) http://jno.1g.fi/HKL108fi.htm
kuva 01.03.2005 04:36 Juhana Nordlund  
  Edelliseen kommenttiin liittyen (ei suoraan tähän kuvaan) kuutonen toki nykyään menee Arabianrantaan, jonka ainakin minä näen jo ihan Arabiaksi luokiteltavana. Aiempi päättäri oli tosiaan aika lailla Toukolaa. Bussipuolella myös Tarvo oli päättäri, jossa nimi ei todellista sijaintia välttämättä täsmällisesti paljastanut.
kuva 28.02.2005 21:41 Juhana Nordlund  
  Kuvanottohetkellä Pursimiehenkadulla oli tietenkin 2A:n päättäri, nykyään siis 1A:n päättäri.
kuva 28.02.2005 21:39 Juhana Nordlund  
  Tässä kuvassa vaunu on Telakkakadulla. Tänne on käännytty Pursimiehenkadulta, jonka varrella on mm. 1A:n päätepysäkki, jonka nimi on "Telakkakatu". Lähin välipysäkkipari on nimeltään Perämiehenkatu, vaikka sijaitsee Tehtaankadulla. Jostain syystä raitioliikenneväki kutsuu tuota päättäriä Perämieheksi tai Perämiehenkaduksi. PMK-lyhenne houkuttelee kutsumaan niin. Toisaalta PMK voisi aivan hyvin tarkoittaa Pursimiehenkatuakin, onhan se pysäkki juuri sillä kadulla.
kuva 28.02.2005 16:55 Juhana Nordlund  
  Juhanille vastaisin, että juuri 109 palasi työvaunukäytöstä takaisin ajoon juuri noihin aikoihin. Jospa nytkin haalittaisiin varikkojen takanurkista kaikki irtoavat VTS:t helpottamaan nykyistä vaunupulaa... ;) Ensin varmaan korjattaisiin olemassa olevat Laihialaiset.
kuva 28.02.2005 16:52 Juhana Nordlund  
  2A elelee viimeisiä aikojaan. Eirassa kävi vuosina 1976 - 85 kääntymässä 1A:n sijaan 2A, jonka toinen päätepiste oli Pasilan asemalla. Aivan loppuaikoina osa 2A:n vuoroista hoidettiin kuljettajarahastusvaunuilla tämän kuvan esimerkin tapaan. 2A:n peruskalustona toki olivat Ratti-Kariat ja VTS:t. Keväällä 1977 linjalla poikkeuksellisesti liikkui myös 1940-luvun alun teli-ASEA-vaunuja.
kuva 28.02.2005 16:47 Juhana Nordlund  
  Tässä näkyy niin monta asjallista juttua, että sanat loppuvat kesken. Vaunu 109 on periaatteessa saksalaistekoinen NWF. Toisaalta Kaipio on remontoinut korin niin voimakkaasti, että melkein voitaisiin puhua Kaipion uudelleenkorittamasta vaunusta. Joka tapauksessa osa vaunusta oli kuvaushetkellä noin puolen vuosisadan ikäinen. Laihialaisilla pitäisi ajaa vielä jokunen vuosi, että päästäisiin samaan. Ja lopuksi: Kuva on upea!
kuva 24.02.2005 16:49 Juhana Nordlund  
  Kaksi oikeanpuolimmaisinta raidetta ovat Rantaradan raiteet. Kaupunkirata on tullut myöhemmin. Nuo tässä kuvassa näkyvät kaksi seuraavaa raidetta johtavat Ilmalan varikolle. Näin ollen Dr13-juna näyttäisi menevän "perä edellä" pohjoiseen. Sm1 6041 varmaan sekin on menossa pohjoiseen, ehkäpä Hiekkaharjuun. Nykyään itäisintä raidetta ajetaan ensisijaisesti Helsinkiin päin. (Aikanaan itäisintä raidetta ajettiin Helsinkiin päin vain aamuruuhkassa; muuna aikana tietenkin pohjoiseen). Tikkurilan kaupunkirata valmistui kokonaisuudessaan tuon kuvan oton jälkeen. Näin ollen voipi olla niinkin, että kuvassa näkyvä itäisin raide onkin nykyään sisempi kaupunkiradan raide. Joku tarkkasilmäisempi voinee kertoa tämän...
kuva 24.02.2005 16:05 Juhana Nordlund  
  Ehkä vähän hassu kysymys, mutta ovatko nuo molemmat junat menossa pohjoiseen eli Helsingistä Pasilan aseman suuntaan?
kuva 23.02.2005 20:28 Juhana Nordlund  
  Olisiko 1955:n kakkospään numero keskellä alhaalla katveessa? Olikos homma niin, että tämän lajin koneilla alkujaan kaksinajo onnistui vain lyhyet päät vastakkain?
Upea kuva!
kuva 23.02.2005 19:01 Juhana Nordlund  
  Kylläpä henkilöautot näyttävät olemattoman pikkuruisilta Deeverien ympärillä ja välissä. Kiva kuva.
kuva 23.02.2005 18:57 Juhana Nordlund  
  Onpas muuten ihan oikeasti upea Juna suomalaisessa maisemassa -kuva! Todella hieno! Minäkin toivotan Arton tervetulleeksi tähän portaaliin.
kuva 12.02.2005 20:02 Juhana Nordlund  
  Jaa no olihan vaunu 14 (Laihialainen) toki ajossa sekin, mutta tilausajossa.
kuva 12.02.2005 20:01 Juhana Nordlund  
  Tänään lauantaina 12.2. Helsingin koko raitioliikenne hoidettiin 1970- ja 1980-lukujen Valmet-nivelillä NrI ja NrII. Uudempi kalusto oli tiettävästi "huollossa".
kuva 12.02.2005 07:21 Juhana Nordlund  
  Luin rivien välistä JR:n toivomuksen ja toimin sen mukaisesti: https://vaunut.org/kuvasivu.php/11709.html?pvm=12.02.2005&kuvaaja=232&x=
kuva 11.02.2005 05:50 Juhana Nordlund  
  Oivallinen kuva! Tämä jos mikä kuva kertoo, että Tr2 ei ollut fyysisiltä mitoiltaan mikään kirppukokoluokan kone. Hyvinkäällä on Suomen Rautatiemuseossa nähtävillä Truman-veturi. Se on näkemisen arvoinen kone. Kuten koko museokin.
kuva 09.02.2005 08:44 Juhana Nordlund  
  Itse en 2203:aa tuon keikan jälkeen nähnyt enää linjalla. Sen lähimmät sisaretkin olivat osa kylmänä (esim. 2202) ja osa romutettu (2200, 2201, 2204). Itse asiassa tämä kuvassa näkyvä tapauskin yllätti meikäläisen erittäin voimakkaasti; en todellakaan näin "jalkaanmenevää" kotimatkaa osannut odottaa edes unissani; joku 2203 pikajunassa vielä keväällä 1988!
kuva 09.02.2005 08:10 Juhana Nordlund  
  Tässä kuvassa tuo keltainen ei näytä lainkaan niin räikeltä kuin eräissä muissa samasta veturista otetuissa kuvissa. Oikealla pilkistävä CEikv kyllä kiehtoo paljon enemmän... ;)
kuva 09.02.2005 08:05 Juhana Nordlund  
  Minun mielestäni sarjoissa, joissa parittoman numeron saaneet tekivät Lokomo ja parillisen saaneet Valmet, ei aina yksiselitteisesti voi sanoa, mikä oli sarjan ensimmäinen. Ehkä tämä on vähän makuasia. Tietysti nro 1804 on aina pienempi kuin 1805, mutta kuitenkin... Ja edes saman tehtaankaan veturit eivät ihan aina ole tulleet numerojärjestyksessä käyttöön. Museointijuttuun en ota mitään kantaa. Tässä tapauksessa museoitiin vain Lokomon tuotos.
kuva 08.02.2005 18:45 Juhana Nordlund  
  Olen matkustanut Dr12:n vetämällä pikajunalla vielä pääsiäisviikolla vuonna 1988. Ikuistin ko. junan ja kuva on nähtävillä täällä: https://vaunut.org/kuvasivu.php/4564.html?kuvaus=Dr12&paikka=&tyyppi=0&kuvaaja=0&x=20
kuva 06.02.2005 06:16 Juhana Nordlund  
  Bergenissä näkyy olevan myös MAN- ja Neoplan-trollikoita. http://public-transport.net/bus/Trolley/Bergen.htm Tuosta osoitteesta löytyy mielenkiintoista katseltavaa.
kuva 06.02.2005 06:05 Juhana Nordlund  
  Mahdolliset 1990-luvun ja 2000-luvun kalustohankinnat olisivat voineet suuntautua esimerkiksi Saksaan (MB) tai juuri Villenkin mainitsemaan Ikarukseen tai Ganz/Solarikseen. Viimeksi mainittuja kulkee mm. Tallinnassa. Ganz/Solariksia on käytössä myös Landskronassa. Norjan Bergenissä taas on/oli Mersun niveltrollikoita. Pitkäikäisyyden takia kalustoa ehkä olisi hankittu yhtä harvoin kuin raitiovaunujakin eli siis pienin tauoin.
kuva 06.02.2005 06:00 Juhana Nordlund  
  Toinen johdinautokausi nähtiin 26.6.1979 - 22.2.1985. Tässä oli kysmys liikennöinnistä SWS-koejohdinautolla HKL 1. Vain yksi johdinauto liikkui usean dieselbussin joukossa linjalla 14 (loppuaikoina linjalla 14A, koska tavallinen 14 oli johdettu klinikoiden pihalle Tukholmankadun päätteen sijaan). Oletan, että jos 1980-luvulla 14 olisi päätetty muuttaa uudelleen "oikeaksi" johdinautolinjaksi, kalustoksi olisi tällöin valittu SWS:iä. Samoin, jos liikennemuotoa olisi vielä laajennettu muillekin linjoille.
kuva 06.02.2005 05:54 Juhana Nordlund  
  Villelle ja muille nuoremmille: Liikenne lopetettiin ensimmäisen kerran 14.6.1974. Tällöin vanhat Valmetit pääsivät vanhuutensa lepoon. Vuonna 1973 oli kokeiltu puolen vuoden ajan neuvostoliittolaisia Ziu-trollikoita (3 kpl), joista saatiin varsin negatiiviset käyttökokemukset.
kuva 06.02.2005 04:41 Juhana Nordlund  
  Kiva kuva. Minä pidän tällaisista(kin). Aiheeseen sopii "vauhdikkuus" oivallisesti.
kuva 06.02.2005 04:38 Juhana Nordlund  
  Todella mainio kuva! Juuri nuo opastimet. Junanlähetysopastimia ei ole tullut nähtyä livenä monessakaan paikassa. Kun kokonaisuus on näinkin hieno, kuvan "rosoisuuteen" en olisi kiinnittänyt mitään huomioita, ellei sitä olisi mainittu. Minäkin välitän onnentoivotukseni Niklakselle uudessa tehtävässään.
kuva 05.02.2005 19:23 Juhana Nordlund  
  Tuossahan kävi niin, että kun uutta kalustoa ei hankittu, vanha alkoi olla ennen pitkää loppuunajettua. Kun ei ollut mitään kalustoa, oli helppoa ilmoittaa, että liikenne voidaan lopettaa. Se että kehitys oli jo kauan aikaa sitten päästetty tuolle tielle, oli puhtaasti poliittinen valinta. On helppoa tehdä laskelmia, että johdinautoliikenteen investointikustannukset ovat niin ja niin korkeat. On helppoa todistella, että yksi jos toinen asia on johdinautoliikenteessä paljon mutkikkaampaa ja epäkäytännöllisempää kuin polttomoottoribussiliikenteessä. Onhan se tietysti totta, että johdinautot ovat hankintahinnaltaan kalliita, koska niitä tehdään kohtalaisen pienissä sarjoissa. Usein kuitenkin unohdetaan, että johdinbussien käyttöikä on likimain kiskokulkuneuvojen luokkaa. Käyttökustannusten tasoon taas vaikuttaa sähkön hinta. Jossain Sveitsissä tai Norjassa sähkö on niin halpaa, että ihan energiapoliittisista syistä johtuen johdinautoliikennettä voisi suosia. Sveitsissä itse asiassa sähköinen liikenne onkin kunniassaan. Ilmajohtojen rakentaminen ja ylläpito ovat kustannuserä, joka dieselbusseille on kokonaan tuntematon. Se erotus pitäisi saada takaisin alempina energia- ja muina käyttökustannuksina. Esimerkiksi asynkronimoottorit eivät vaadi kovinkaan paljon huoltoa. Voisihan sitä kirjoittaa pitkän listan johdinautojen plussista ja miinuksista. Poliittiset päättäjät sitten vain valitsevat, mitä asioita painotetaan ja mitä ei. Tällä hetkellä länsimaissa johdinautot eivät ole oikein "muodissa". Katsotaan, että muilla liikennemuodoilla saavutetaan vähintään yhtä hyvä hinta-/laatusuhde. Jos ja kun halutaan panostaa sähköiseen liikenteeseen, mieluummin sitten rakennetaan (pika)raitioteitä, jotka omaavat suuremman kapasiteetin ja pääsääntöisesti pystyvät kulkemaan omia väyliään kärsimättä autoliikenteen ruuhkista. Johdinautot ovat siinä mielessä vähän eräänlaisia väliinputoajia. Ympäristöystävällisyysaspektikin on saanut uudenlaisia ulottuvuuksia, kun polttomoottoribussipuolella on usein siirrytty esimerkiksi vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, kuten maakaasuun. Tavanomaisella dieselpuolella kehitys kulkee pitkin askelin, tänä vuonna maassamme tullaan myymään Euro IV -normit läpäiseviä diesellinja-autoja eikä kehitys jää edes siihen. Fakta on kuitenkin se, että edellä mainitutkaan eivät ole vastaus esim. kasvihuonekaasujen ongelmaan. Johdinautot ovat, mikäli sähkö tuotetaan ydin, vesi- tai tuulivoimalla. Tai jollain sellaisella energialla, jonka hiilidioksidi on luonnosta peräisin. Koska johdinautojen jarrutusenergia on siirrettävissä takaisin verkkoon ja sähkökulkuneuvot ovat muutenkin energiatehokkaampia, johdinautot ovat polttorimoottoriautoja ympäristöystävällisempiä silloinkin, vaikka sähköenergia tuotettaisiin hieman epäekologisellakin tavoin. Sekin pitää muistaa, että linja-autot päästävät pakoputkista tulevan törkynsä taajamissa juuri sille korkeudelle, missä ihmiset liikkuvat. Paikallisesti sähkökulkuneuvot ovat täysin saasteettomia.
kuva 05.02.2005 11:51 Juhana Nordlund  
  Tässä sarjassa rahastajanaitio oli aikanaan sentään takana. Viimeisissä rollikoissa se oli käsittääkseni edessä, vaikka sen vaunutyypin osalta kai oli jo alusta pitäen tarkoitus siirtyä kuljettajarahastukseen.
kuva 05.02.2005 11:45 Juhana Nordlund  
  Sami: Ganz Solaris voisi edustaa uudempaa matalalattiaista trollikkatyyppiä Helsingissä. Vanhempina saattaisi ruuhkassa kulkea SWS:iä sekä kaksiakselisina että nivelinä. SWS:stähän piirrettiin myös nivelvariaatio, joka oli tarkoitettu lähinnä luoteen suunnan esikaupunkilinjoille. Suunnitelmissa oli näet muuttaa linjat 32, 35, 36 ja 39 trollikkalinjoiksi. Eräässä vaiheessa sittemmin 36 suli 14:ään ja 35 puolestaan 18:aan. Kaikessa viisaudessa lopulta ainoa linja 14:kin päätettiin muuttaa pysyvästi polttomoottoribussilinjaksi ja koe-SWS siirrettiin varastoon seisomaan. Sehän on olemassa tänäkin päivänä Varhan varikolla.
kuva 05.02.2005 06:24 Juhana Nordlund  
  Mitä tulee niihin "todellisiin vaihtoehtoihin", niin Tampere olisi tietysti jo kymmeniä vuosia sitten voinut perustaa raitiotiejärjestelmän. Nyt sitten roikutaan pikkukylien tavoin "autotouhun" varassa... ;) Nyssejen kulkumuoto-osuus kaikesta liikennesuoritteesta lienee sangen vaatimaton verrattuna oikeisiin joukkoliikennekaupunkeihin. Toivottavasti suunnitellut pikaratikat korjaavat vääristymää edes hitusen verran.
kuva 05.02.2005 06:20 Juhana Nordlund  
  Hieno kuva, jossa kuvaaja itsekin näyttäisi olevan mukana. Ihan ensin luulin kuvan olevan kesäillalta, mutta lehdettömät puut ja kuvauspäivämäärä puhuvat muuta. Näköjään keskitalvi 1972 - 73 ei ollut lumisin mahdollinen. Koska asuin kantakaupungissa (Työmiehenkadulla) vuosina 1966 - 73, nämä johdinbussit olivat meikäläiselle tuttuakin tutumpia. Silloin ne tuntuivat itsestäänselvyyksiltä. Pieni lapsi ei osannut aavistaa, että kulissien takana piileskelisi tahoja, jotka päättivät tuhota tämän liikennemuodon pois kartalta. Ajattelutapa oli näet se, etteivät muka johdinautot ja raitiovaunut mahtuisi samaan kaupunkiin. Jostain syystä esimerkiksi Tallinnaan ne näyttävät mahtuvan vallan hyvin ja moneen muuhunkin todelliseen joukkoliikennekaupunkiin.
kuva 05.02.2005 05:39 Juhana Nordlund  
  HKL laitoksena oli myös johdinautoliikennettä vastaan. Sen verran useissa sadoissa kaupungeissa ympäri maailman näitä lankavaunuja on käytössä, ettei niillä liikennöinti aivan mahdotonta voi olla. Landskrona Ruotsissa sai täysin uuden trollikkajärjestelmän käyttöön vasta vajaa pari vuotta sitten. Osoitus siitä, että systeemi ei ole vain jäänne esim. entisistä suunnitelmatalousmaista.
kuva 05.02.2005 05:35 Juhana Nordlund  
  Taidan olla killerpopin kanssa samaa hengenheimoa, koska nähdessäni ensimmäisen kuvan TKL:n ensimmäisestä Scalasta (#235) ensimmäinen mielleyhtymä oli juuri tämä johdinautomalli. Toinen mielleyhtymä oli Scania-Vabis Capitol. Taustalla näkyvä asema tukee kuvan kuulumista juuri tällaiseen portaaliin. :)
kuva 05.02.2005 05:26 Juhana Nordlund  
  Kiitos JR. Tällaisesta tosiaan haaveilin, kun veistelin kommenttiani Dv11:n suhteen. :) SWS-johdinauto Helsigissä ei tätä tunnelmaa palauttanut. Mutta kokeiltiinpa vielä kerran kotimaista osaamista tälläkin alalla. Hiivatti, että Tampere menetti paljon lakkautaessaan sähköisen kaupunkiliikennemuodon tuomatta mitään todellista vaihtoehtoa tilalle.
kuva 04.02.2005 20:44 Juhana Nordlund  
  Taitavat olla Tpe-Pri-Tpe -henkilöjunan vaunuja aktiivisen Lättä-kauden jälkeiseltä ajalta. Kuvausvuosi voisi olla esimerkiksi 1984... Lättien tilalle tulivat ensi sijassa teräsvaunujunat Eit+EFit, mutta joku junapari liikkui hiukan aikaa puukokoonpanollakin. Kerran viikossa tietysti Rauman Lätsyn mennessä huoltoon kiertoon sisältyi käynti Prissakin, mutta se on sitten ihan oma lukunsa.
kuva 04.02.2005 11:55 Juhana Nordlund  
  Tietysti 2222:kin voisi olla relevantti ilmestys noiden siipiniekkojen kaverina.... :) Hiivatin räpyläänmenevä kuva kaikessa asjallisuudessaan ;)
kuva 04.02.2005 11:50 Juhana Nordlund  
  Tämän erikoisuus on ovien sisäpintojen väri. Jos näitä tulee lisää, sitten se ei enää ole erikoisuus.
kuva 04.02.2005 11:48 Juhana Nordlund  
  Tällainen kelpaisi jo postikorttiinkin. Tuohon aikaan ilmeisesti aika moneen dieseliin oli jäänyt vielä "vanha" sarjamerkki, merkkiuudistus kai tapahtui jo edeltäneenä talvena. Hiivatti, että olisi ollut mielenkiintoista kuunnella SRM:n toimintaa livenä. Voithan on kaikille tuttu. Pari päivää myöhemmin kuvaaja kai oli jo ennättänyt Tampereelle kuvaamaan jäähyväiskuvia paikkakunnan trollikoista? Eikö? :)
kuva 04.02.2005 11:44 Juhana Nordlund  
  Käytössä olevaa perusmallia, eli se ei ole proto eikä edes nk. nokkajunakaan (M101...M106). Se on siis joku alkaen 107...> ylöspäin- . Kuva on mainio. Kiitos JR!
kuva 03.02.2005 06:14 Juhana Nordlund  
  Eiköhän vain, J_J. Joidenkin lyhytikäisten (tai tilapäisien) veturien tai moottorivaunujen nrot on saatettu myöhemmin ottaa uudelleen käyttöön. Äkkipäätään tulee mieleeni Sr 2 3201, jonka numero oli käytössä myös protosähköveturilla Sv1 vuosina 1980 - 1984 (muutettiin 1984 takaisin Dv12:ksi 2501). Dm6-Lättähatuilla oli lyhytikäiset nrot 2800 - 2814, jotka korvattiin melko pian nroilla 4000 - 4014. 2800-sataluku on annettu sittemmin Dr16-sarjalle alkaen nrosta 2801.
<<   >>