|
|
06.02.2005 05:54 | Juhana Nordlund | ||
| Villelle ja muille nuoremmille: Liikenne lopetettiin ensimmäisen kerran 14.6.1974. Tällöin vanhat Valmetit pääsivät vanhuutensa lepoon. Vuonna 1973 oli kokeiltu puolen vuoden ajan neuvostoliittolaisia Ziu-trollikoita (3 kpl), joista saatiin varsin negatiiviset käyttökokemukset. | ||||
|
|
06.02.2005 04:41 | Juhana Nordlund | ||
| Kiva kuva. Minä pidän tällaisista(kin). Aiheeseen sopii "vauhdikkuus" oivallisesti. | ||||
|
|
06.02.2005 04:38 | Juhana Nordlund | ||
| Todella mainio kuva! Juuri nuo opastimet. Junanlähetysopastimia ei ole tullut nähtyä livenä monessakaan paikassa. Kun kokonaisuus on näinkin hieno, kuvan "rosoisuuteen" en olisi kiinnittänyt mitään huomioita, ellei sitä olisi mainittu. Minäkin välitän onnentoivotukseni Niklakselle uudessa tehtävässään. | ||||
|
|
05.02.2005 19:23 | Juhana Nordlund | ||
| Tuossahan kävi niin, että kun uutta kalustoa ei hankittu, vanha alkoi olla ennen pitkää loppuunajettua. Kun ei ollut mitään kalustoa, oli helppoa ilmoittaa, että liikenne voidaan lopettaa. Se että kehitys oli jo kauan aikaa sitten päästetty tuolle tielle, oli puhtaasti poliittinen valinta. On helppoa tehdä laskelmia, että johdinautoliikenteen investointikustannukset ovat niin ja niin korkeat. On helppoa todistella, että yksi jos toinen asia on johdinautoliikenteessä paljon mutkikkaampaa ja epäkäytännöllisempää kuin polttomoottoribussiliikenteessä. Onhan se tietysti totta, että johdinautot ovat hankintahinnaltaan kalliita, koska niitä tehdään kohtalaisen pienissä sarjoissa. Usein kuitenkin unohdetaan, että johdinbussien käyttöikä on likimain kiskokulkuneuvojen luokkaa. Käyttökustannusten tasoon taas vaikuttaa sähkön hinta. Jossain Sveitsissä tai Norjassa sähkö on niin halpaa, että ihan energiapoliittisista syistä johtuen johdinautoliikennettä voisi suosia. Sveitsissä itse asiassa sähköinen liikenne onkin kunniassaan. Ilmajohtojen rakentaminen ja ylläpito ovat kustannuserä, joka dieselbusseille on kokonaan tuntematon. Se erotus pitäisi saada takaisin alempina energia- ja muina käyttökustannuksina. Esimerkiksi asynkronimoottorit eivät vaadi kovinkaan paljon huoltoa. Voisihan sitä kirjoittaa pitkän listan johdinautojen plussista ja miinuksista. Poliittiset päättäjät sitten vain valitsevat, mitä asioita painotetaan ja mitä ei. Tällä hetkellä länsimaissa johdinautot eivät ole oikein "muodissa". Katsotaan, että muilla liikennemuodoilla saavutetaan vähintään yhtä hyvä hinta-/laatusuhde. Jos ja kun halutaan panostaa sähköiseen liikenteeseen, mieluummin sitten rakennetaan (pika)raitioteitä, jotka omaavat suuremman kapasiteetin ja pääsääntöisesti pystyvät kulkemaan omia väyliään kärsimättä autoliikenteen ruuhkista. Johdinautot ovat siinä mielessä vähän eräänlaisia väliinputoajia. Ympäristöystävällisyysaspektikin on saanut uudenlaisia ulottuvuuksia, kun polttomoottoribussipuolella on usein siirrytty esimerkiksi vaihtoehtoisiin polttoaineisiin, kuten maakaasuun. Tavanomaisella dieselpuolella kehitys kulkee pitkin askelin, tänä vuonna maassamme tullaan myymään Euro IV -normit läpäiseviä diesellinja-autoja eikä kehitys jää edes siihen. Fakta on kuitenkin se, että edellä mainitutkaan eivät ole vastaus esim. kasvihuonekaasujen ongelmaan. Johdinautot ovat, mikäli sähkö tuotetaan ydin, vesi- tai tuulivoimalla. Tai jollain sellaisella energialla, jonka hiilidioksidi on luonnosta peräisin. Koska johdinautojen jarrutusenergia on siirrettävissä takaisin verkkoon ja sähkökulkuneuvot ovat muutenkin energiatehokkaampia, johdinautot ovat polttorimoottoriautoja ympäristöystävällisempiä silloinkin, vaikka sähköenergia tuotettaisiin hieman epäekologisellakin tavoin. Sekin pitää muistaa, että linja-autot päästävät pakoputkista tulevan törkynsä taajamissa juuri sille korkeudelle, missä ihmiset liikkuvat. Paikallisesti sähkökulkuneuvot ovat täysin saasteettomia. | ||||
|
|
05.02.2005 11:51 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä sarjassa rahastajanaitio oli aikanaan sentään takana. Viimeisissä rollikoissa se oli käsittääkseni edessä, vaikka sen vaunutyypin osalta kai oli jo alusta pitäen tarkoitus siirtyä kuljettajarahastukseen. | ||||
|
|
05.02.2005 11:45 | Juhana Nordlund | ||
| Sami: Ganz Solaris voisi edustaa uudempaa matalalattiaista trollikkatyyppiä Helsingissä. Vanhempina saattaisi ruuhkassa kulkea SWS:iä sekä kaksiakselisina että nivelinä. SWS:stähän piirrettiin myös nivelvariaatio, joka oli tarkoitettu lähinnä luoteen suunnan esikaupunkilinjoille. Suunnitelmissa oli näet muuttaa linjat 32, 35, 36 ja 39 trollikkalinjoiksi. Eräässä vaiheessa sittemmin 36 suli 14:ään ja 35 puolestaan 18:aan. Kaikessa viisaudessa lopulta ainoa linja 14:kin päätettiin muuttaa pysyvästi polttomoottoribussilinjaksi ja koe-SWS siirrettiin varastoon seisomaan. Sehän on olemassa tänäkin päivänä Varhan varikolla. | ||||
|
|
05.02.2005 06:24 | Juhana Nordlund | ||
| Mitä tulee niihin "todellisiin vaihtoehtoihin", niin Tampere olisi tietysti jo kymmeniä vuosia sitten voinut perustaa raitiotiejärjestelmän. Nyt sitten roikutaan pikkukylien tavoin "autotouhun" varassa... ;) Nyssejen kulkumuoto-osuus kaikesta liikennesuoritteesta lienee sangen vaatimaton verrattuna oikeisiin joukkoliikennekaupunkeihin. Toivottavasti suunnitellut pikaratikat korjaavat vääristymää edes hitusen verran. | ||||
|
|
05.02.2005 06:20 | Juhana Nordlund | ||
| Hieno kuva, jossa kuvaaja itsekin näyttäisi olevan mukana. Ihan ensin luulin kuvan olevan kesäillalta, mutta lehdettömät puut ja kuvauspäivämäärä puhuvat muuta. Näköjään keskitalvi 1972 - 73 ei ollut lumisin mahdollinen. Koska asuin kantakaupungissa (Työmiehenkadulla) vuosina 1966 - 73, nämä johdinbussit olivat meikäläiselle tuttuakin tutumpia. Silloin ne tuntuivat itsestäänselvyyksiltä. Pieni lapsi ei osannut aavistaa, että kulissien takana piileskelisi tahoja, jotka päättivät tuhota tämän liikennemuodon pois kartalta. Ajattelutapa oli näet se, etteivät muka johdinautot ja raitiovaunut mahtuisi samaan kaupunkiin. Jostain syystä esimerkiksi Tallinnaan ne näyttävät mahtuvan vallan hyvin ja moneen muuhunkin todelliseen joukkoliikennekaupunkiin. | ||||
|
|
05.02.2005 05:39 | Juhana Nordlund | ||
| HKL laitoksena oli myös johdinautoliikennettä vastaan. Sen verran useissa sadoissa kaupungeissa ympäri maailman näitä lankavaunuja on käytössä, ettei niillä liikennöinti aivan mahdotonta voi olla. Landskrona Ruotsissa sai täysin uuden trollikkajärjestelmän käyttöön vasta vajaa pari vuotta sitten. Osoitus siitä, että systeemi ei ole vain jäänne esim. entisistä suunnitelmatalousmaista. | ||||
|
|
05.02.2005 05:35 | Juhana Nordlund | ||
| Taidan olla killerpopin kanssa samaa hengenheimoa, koska nähdessäni ensimmäisen kuvan TKL:n ensimmäisestä Scalasta (#235) ensimmäinen mielleyhtymä oli juuri tämä johdinautomalli. Toinen mielleyhtymä oli Scania-Vabis Capitol. Taustalla näkyvä asema tukee kuvan kuulumista juuri tällaiseen portaaliin. :) | ||||
|
|
05.02.2005 05:26 | Juhana Nordlund | ||
| Kiitos JR. Tällaisesta tosiaan haaveilin, kun veistelin kommenttiani Dv11:n suhteen. :) SWS-johdinauto Helsigissä ei tätä tunnelmaa palauttanut. Mutta kokeiltiinpa vielä kerran kotimaista osaamista tälläkin alalla. Hiivatti, että Tampere menetti paljon lakkautaessaan sähköisen kaupunkiliikennemuodon tuomatta mitään todellista vaihtoehtoa tilalle. | ||||
|
|
04.02.2005 20:44 | Juhana Nordlund | ||
| Taitavat olla Tpe-Pri-Tpe -henkilöjunan vaunuja aktiivisen Lättä-kauden jälkeiseltä ajalta. Kuvausvuosi voisi olla esimerkiksi 1984... Lättien tilalle tulivat ensi sijassa teräsvaunujunat Eit+EFit, mutta joku junapari liikkui hiukan aikaa puukokoonpanollakin. Kerran viikossa tietysti Rauman Lätsyn mennessä huoltoon kiertoon sisältyi käynti Prissakin, mutta se on sitten ihan oma lukunsa. | ||||
|
|
04.02.2005 11:55 | Juhana Nordlund | ||
| Tietysti 2222:kin voisi olla relevantti ilmestys noiden siipiniekkojen kaverina.... :) Hiivatin räpyläänmenevä kuva kaikessa asjallisuudessaan ;) | ||||
|
|
04.02.2005 11:50 | Juhana Nordlund | ||
| Tämän erikoisuus on ovien sisäpintojen väri. Jos näitä tulee lisää, sitten se ei enää ole erikoisuus. | ||||
|
|
04.02.2005 11:48 | Juhana Nordlund | ||
| Tällainen kelpaisi jo postikorttiinkin. Tuohon aikaan ilmeisesti aika moneen dieseliin oli jäänyt vielä "vanha" sarjamerkki, merkkiuudistus kai tapahtui jo edeltäneenä talvena. Hiivatti, että olisi ollut mielenkiintoista kuunnella SRM:n toimintaa livenä. Voithan on kaikille tuttu. Pari päivää myöhemmin kuvaaja kai oli jo ennättänyt Tampereelle kuvaamaan jäähyväiskuvia paikkakunnan trollikoista? Eikö? :) | ||||
|
|
04.02.2005 11:44 | Juhana Nordlund | ||
| Käytössä olevaa perusmallia, eli se ei ole proto eikä edes nk. nokkajunakaan (M101...M106). Se on siis joku alkaen 107...> ylöspäin- . Kuva on mainio. Kiitos JR! | ||||
|
|
03.02.2005 06:14 | Juhana Nordlund | ||
| Eiköhän vain, J_J. Joidenkin lyhytikäisten (tai tilapäisien) veturien tai moottorivaunujen nrot on saatettu myöhemmin ottaa uudelleen käyttöön. Äkkipäätään tulee mieleeni Sr 2 3201, jonka numero oli käytössä myös protosähköveturilla Sv1 vuosina 1980 - 1984 (muutettiin 1984 takaisin Dv12:ksi 2501). Dm6-Lättähatuilla oli lyhytikäiset nrot 2800 - 2814, jotka korvattiin melko pian nroilla 4000 - 4014. 2800-sataluku on annettu sittemmin Dr16-sarjalle alkaen nrosta 2801. | ||||
|
|
03.02.2005 05:53 | Juhana Nordlund | ||
| Upea kuva jälleen Jormalta! Tuossa taitaa olla enemmänkin vaunuja kuin vain yksi yksikkö. Minäkin muistan kuulleeni / lukeneeni, että tämän kaluston käyttö kaupallisessa liikenteessä päättyi keväällä 1972. Sen vuoden pääsiäisenä matkustinkin Helsingistä Poriin ja takaisin tällaisesssa rungossa, joko KEi- tai KEis-vaunussa. Sen jälkeen matkat tehtiin "sinisellä" kalustolla tai Porkkanoilla, sinisen kaluston lisänä toki oli pitkään puuvaunuja. Jostain syystä kutsuin lapsena näitä 1950-luvun kiitojunavaunuja "punaisiksi vaunuiksi". Ehkä erotukseksi sinisistä vaunuista. Tänä päivänä punaisiksi vaunuiksi kai pitäisi luokitella Eil-kalusto. Ja tokihan punainen väri on mukana nykyään likimain kaikessa "uudemmassa" (henkilöliikenteen) kalustossa. | ||||
|
|
02.02.2005 07:29 | Juhana Nordlund | ||
| Onpas upea kuva Kauniaisista. Kauniainen on yhä "aika vanhanaikainen" verrattuna useisiin YTV-alueen asemiin. Tietty aika lailla erilainen kuin tuossa kuvassa. Niin, JR otti esille Rantaradan kaksiraiteisuuden. Se taitaakin olla jännempi juttu. Hpl:een saakka tuplaraide lienee ollut "iät ja ajat" ja jossain vaiheessa tuplaraide sai jatkua Espooseen saakka. Mutta purettiinko osa Espooseen ulottuneesta kaksoisraiteesta jossain välissä? Ja ulottuiko pariraide Kirkkonummelle alkaen joskus 1966? Tätä pohdiskelen lähdeteosteni ulottumattomissa... :) | ||||
|
|
31.01.2005 08:46 | Juhana Nordlund | ||
| Aika ajoin "parhaat" kuvat tuleekin otettua puolivahingossa. Ja monet aikanaan "turhiksi" koetut kuvat muuttuvatkin ajan myötä täysin uniikeiksi ja korvaamattomiksi. | ||||
|
|
31.01.2005 08:41 | Juhana Nordlund | ||
| No tuollaisia "järkeviä" päätöksiä harmi kyllä pääsi syntymään aika monissa länsimaisissa kaupungeissa sotien jälkeisinä vuosikymmeninä. Länsinaapurissamme Ruotsissa taisi olla parhaimmillaan jopa toistakymmentä raitiotiejärjestelmää ja nyt niitä on vain alle kourallinen (Göteborg, Norrköping, Suur-Tukholma). Tosin Ruotsissa siirtyminen vasemmanpuoleisesta oikeanpuoleiseen liikenteeseen aiheutti oman osuutensa; raitioliikenteen täydellinen uudistaminen olisi käynyt kalliiksi monessa tapauksessa. | ||||
|
|
30.01.2005 15:57 | Juhana Nordlund | ||
| Se oli poliittinen päätös. Automiehet halusivat raitsikat pois häiritsemästä autoilua. Investoinnit jäädytettiin niin kalustohankintojen kuin rataverkon kehittämisenkin suhteen. Sama virhe oli aika lähellä Helsingissäkin, mutta täällä järki sittenkin voitti. | ||||
|
|
30.01.2005 15:43 | Juhana Nordlund | ||
| Niin menee, ja tuossa vieressä vasemmalla menee kapearaiteinen. Kapea menee myös takana oikealla (rv-linja 6). | ||||
|
|
30.01.2005 14:42 | Juhana Nordlund | ||
| Juu, ja vaunu (19) tuotiin vaunuhalliin kaatopaikalta... Erittäin hienoa, että se pyritään säilyttämään ja ehkä saadaan entisöityä - tai ainakin kunnostettua. Harmi, että edellä kulkevan kaltaiset Aavevaunut pääsivät luiskahtamaan romuksi, mikä minkäkin välivaiheen kautta. | ||||
|
|
30.01.2005 14:27 | Juhana Nordlund | ||
| Huippuhieno kuva! Tämäkin kuva edustaa lopun alkua, kuten valtaosa harrastajien Turun raitsikkakuvista. Sama koskee muuten paljolti Tampereen trollikoita. No tärkeintä on, että kuvia on olemassa. Ja mikä hienointa, näinkin korkeatasoisia kuin tässäkin näemme. | ||||
|
|
30.01.2005 14:17 | Juhana Nordlund | ||
| Siis 1,5 kuukautta... | ||||
|
|
30.01.2005 14:17 | Juhana Nordlund | ||
| Ja höpön-höpön sille parille viikolle. 1½ kk oli kakkosella elinikää huhtikuun puolessa välissä 1972... :) | ||||
|
|
30.01.2005 14:15 | Juhana Nordlund | ||
| Erittäin loistava kuva! Peräkkäinajoon saattoi tässä vaikuttaa mahdollinen tilausajo? Arvelen, että kuva on otettu tilausajovaunusta... Joka tapauksessa yhteisellä osuudellaan linjat 2 ja 3 toki ajoivat joskus peräkkäinkin. Kuvauspäivänä linjalla 2 oli tulevaisuutta edessään vain parisen viikkoa, linjalla 3 puoli vuotta. Silläkin vain toiseen kiertosuuntaan. Rv-liikenne sinänsä ei ole kannattamatonta, suuret kustannukset syntyvät kalustohankinnoista ja uusien ratojen rakentamisesta. Kun on matkustajia paljon, inevstoinnit maksavat kyllä itsensä takaisin. Turun raitsikkaliikenteen alasajo perustui liikennepoliittiseen valintaan, ei niinkään teknis-taloudelliseen selvittelyyn. |
||||
|
|
29.01.2005 06:21 | Juhana Nordlund | ||
| Siisti. Erittäin siisti. 1982 oli tosiaan se vuosi, kun 1082 liikkui varsin ahkeraan. Sillä vedettiin VR:n 120-vuotisjuhlajuniakin, koska 1004:ssä oli jotain hämminkiä. 1004:hän oli kuitenkin liikkunut edellisenä vuonna ja lisäksi muutamana seuraavanakin. | ||||
|
|
29.01.2005 06:14 | Juhana Nordlund | ||
| Seuraava kysymys taas kuuluu, missä mahtavatkaan olla kuvan kaksi mainiota CEiv-vaunua? Toivottavasti hyväkuntoisina jossain erittäin luotettavassa säilytyksessä... :) | ||||
|
|
27.01.2005 06:03 | Juhana Nordlund | ||
| Hieno lumitunnelma! Erittäin tyylikkäät lyhtypylväät! Katuvalobongaajana voin vain ihailla niitä. Paikkaa en kykene tunnistamaan enkä oikein tuon junan kalustoakaan. Joltain nk. Punatulkulta junan veturi näyttää.... | ||||
|
|
27.01.2005 05:25 | Juhana Nordlund | ||
| Jaa-a, mutta kun minun mielestäni Sm4 6428 näkyy tuossa kuvassa ihan kokonaisena :). Sen vakikumppaniksi suunniteltu Sm4 6328 sen sijaan on jossain muualla... Oli miten oli, kuva on upea! | ||||
|
|
26.01.2005 10:14 | Juhana Nordlund | ||
| Hiivatti, kuvan tyyppi! Veturin perässä kulkeva kokoonpano oli sangen yleinen myös Hki - Pri -junissa. Juuri tuo yksinäinen Ei kevytmetallirungon lisukkeena. Porin radalla meikäläisen bongaamissa junissa vetopelinä oli miltei poikkeuksetta Sr12 (myöh Dv12 2700-sarja). Tuon näköinen juna sähköistetyllä radalla jotenkin "tuntuu ristiriitaiselta". :) | ||||
|
|
25.01.2005 03:23 | Juhana Nordlund | ||
| Tämä taitaa olla kaikkien aikojen harvinaisin kuva, jonka olen 1950-luvun kiitojunakalustosta nähnyt. Upea kuva! Omat henkilökohtaiset muistikuvani ovat sellaisia, joissa Sr12 (Dv12 2701-2760) veti näitä vaunuja reitillä Hki-Pri. Yksittäisiä Dm4:iä tai Hr11:iä muistan nähneeni Pasilassa tai Linnunlaunun vaihteissa joskus 1970-luvun ihan alussa, mutta erillään näistä mainioista kiitojunanvaunuista. Meikäläisen muistikuvat siis ovat 1960- ja 70-lukujen vaihteesta ja sen jälkeiseltä ajalta. Kuvan kiitojunakalustoa alkujaan tietysti vedettiin lähes yksinomaan Dm4:illä ja toki Hr11:lläkin. Ihan kuin olisin joskus nähnyt jossain kuvan Hr1:n eli Ukko-Pekankin vetämässä tällaista vaunustoa? Poikkeustilanne? | ||||
|
|
23.01.2005 19:44 | Juhana Nordlund | ||
| No voi hitsin vitsit! Olisivat jättäneet tuon tuollaiseksi tai tehneet pienen erän niitä vaikka lisää. Totta puhuen VR ei varmaankaan tarvinnut ihan tuon kokoluokan sähköveturia. Mutta tulipahan testattua Strömbergin osaamista. Strömbergin vingunnalla kuvaaja tarkoittanee M100-metrojunamaista ininää...? :) | ||||
|
|
23.01.2005 16:57 | Juhana Nordlund | ||
| Onpas aurinkoisen pirteä kuva tuosta protosta! Harmi, ettei tuo kone sattunut milloinkaan kamerani linssin eteen, tuohon aikaan sentään kuvailin liikennevälineitä kohtalaisen aktiivisesti. VR:llä ei tosiaan toistaiseksi ole ollut muita suomalaisia sähkövetureita. Hassua tavallaan, olisihan täällä ollut tietotaitoa niiden tekemiseen. Erilaisia sähkömoottorivaunuja rauta- ja raitioteille meillä on valmistettu satoja sangen hyvällä menestyksellä. | ||||
|
|
22.01.2005 16:27 | Juhana Nordlund | ||
| Meikäläisen otos on hieman vanhempi. Canon tallensi kellonajaksi 11.47. Saattaa pitää paikkansakin, koska poistuin paikalta klo 11.50 lähteneellä junalla (kulki myöhässä aikataulustaan tapahtuneen onnettomuuden takia). | ||||
|
|
22.01.2005 16:22 | Juhana Nordlund | ||
| Niinpäs tehtiinkin. Kun aiheeseen liittyvällä kanavalla valiteltiin, ettei kunnon kuvaa ollut julkaistu... :) | ||||
|
|
19.01.2005 06:12 | Juhana Nordlund | ||
| Demarihan on erittäin kiva nimi. :) Ei väkeä voi käskeä käyttämään jotain lempinimeä tai olla käyttämättä. Mä en ole vielä päättänyt, mitä nimeä tuosta Dm12:sta aion jatkossa käyttää. Olkoon nyt aluksi ihan Demari vain. :) | ||||
|
|
29.12.2004 20:03 | Juhana Nordlund | ||
| Otsakilvessä lukee kylläkin Ulitsa Gogolja. Elokuva esittänee jotain kokonaan muuta kuin Helsingforsia... :) | ||||
|
|
28.12.2004 07:42 | Juhana Nordlund | ||
| Mun kai sitten pitään rynnätä 103-vuotiaana Saloon katsomaan tuota tapahtumaa. Jaksaisikohan? :) | ||||
|
|
28.12.2004 07:40 | Juhana Nordlund | ||
| Kuvan tyyppi... :) Tuokaan näkymä ei enää palaa ainakaan tuossa paikassa. | ||||
|
|
28.12.2004 07:38 | Juhana Nordlund | ||
| Hiivatin asiallinen kuva! Kakkosluokan merkinnän tyyppi! Olisikohan sini-hopea värityskin jopa se ihan alkuperäinen vai joko tuo on ehditty sutia siniharmaaksi? | ||||
|
|
28.12.2004 07:36 | Juhana Nordlund | ||
| Ja kuten pesunkestävään junakuvaan kuuluukin, taustalla näkyy The Piippu! ;) | ||||
|
|
22.12.2004 04:46 | Juhana Nordlund | ||
| Tässä on "sitä jotakin". Ja paljon! | ||||
|
|
22.12.2004 04:44 | Juhana Nordlund | ||
| Tilanteen aitous! Tikkarit ja kaikki... Soratukikerros jne... | ||||
|
|
19.12.2004 20:59 | Juhana Nordlund | ||
| Kuva on mainio! Tuo oli muuten tavattoman kylmä päivä. Aamulla kävin kuvaamassa tuon 1004:n Hpl:ssa, kun se tuli Karjaalta pelkkänä veturina Psl:aan. En vanno, oliko se tämän kuvan aamu vai edellinen, mutta tähän Helsingissä käyntiin liittyvä kuitenkin. | ||||
|
|
17.12.2004 05:03 | Juhana Nordlund | ||
| Tiedän ainakin yhden, jonka mielestä veturit ovat oikein päin. Hvtin toisinajattelijat! ;) | ||||
|
|
17.12.2004 05:00 | Juhana Nordlund | ||
| Mainio kuva! Harvoin pääsee näkemään tätä päätyä. | ||||
|
|
15.12.2004 06:15 | Juhana Nordlund | ||
| "Oi niitä aikoija...!" Erittäin asiallinen kuva jälleen! Porin rata lätsyineen tuli kyllä aikanaan tuttuakin tutummaksi. Vammalan paikallislätsyt tekivät liikenteen erittäin eläväksi ja täyteläiseksi. | ||||
|
|
14.12.2004 06:13 | Juhana Nordlund | ||
| Onpas asjanmukainen kuva! Hienoa, että Jormakin on tullut mukaan tänne huippuhienoine kuvineen!! :D | ||||